22. maaliskuuta 2009

Aikamiesten viesti



Olin mukana suuressa muuttoliikkeessä 1960-luvulla, mutta Ruotsiin asti en mennyt, kuten 300 000 muuta.

Kun kirjoitin ylioppilaaksi meitä oli alle kymmenen tuhatta vuodessa. Nyt on 33 000, vaikka lukio taantuu.

Korkeakouluopiskelijoiden määrä kolminkertaistui 1960-1970. Vuoteen 2008 mennessä se kolminkertaistui jälleen (nyt 180 000). Eikä yliopistoja saisi muka uudistaa…

Suomessa oli kaksi ja puoli kulttuuria. Yläluokka oli niin pieni, ettei sillä ollut vaikutusta. Meillä oli luokka numero yksi eli paremmin tai huonommin toimeen tulevat maalaiset, luokka numero kaksi eli ammattitaitoiset työläiset ja luokka numero kolme eli herrat ja puoliherrat, oikeastaan keskiluokka. Kuulun viimeksi mainittuun ja se on minussa kuin tatuointi.

Herraksi pääsi kieroilemalla mutta myös rehellisellä pelillä. Tutkimani ja jäljentämäni luettelot tulvivat 1800-luvun lopulla syntyneitä puusepän tai rautatieläisen poikia, joista on tullut merkittäviä virkamiehiä tai yliopistomiehiä. Papinpoikia ei lasketa, vaikka he saattoivat olla suomen kielen taitoisia.

Haluaisin ymmärtää, milloin ja miksi joidenkin rikkaiden ahneus ylitti järjen rajat. Toivoisin että kysymyksessä oli kultakuume (katso Chaplin). Pohjimmiltaan pöljät pelimiehet, joiden oikea laji olisi ollut pesäpallon maakuntasarja, pääsivät käsiksi toisten rahoihin.

Ajankohta olisi ollut 1985, ja tarina olisi kerrottu muun muassa KOP:n historiassa.

Sanoin ”pöljä”, en tyhmä. Esimerkiksi Wahlroos on ja Kouri oli todella älykäs. Se taas ei ole edes aihetodiste viisaudesta, johon perinteisesti kuuluu jonkin sortin todellisuudentaju.

Olen hiukan kiusaantunut siitä, etten ole koskaan tavannut kahta Pohjanmaan kuuluisuutta, Jorma Lillbackaa ja Vesa Keskistä, vaikka joidenkin sukulaisteni tekemiset liittyvät heihin. Lillbacka on kaksi vuotta minua nuorempi ja kotoisin Kauhavan Kettulasta, jossa äidinisälläni oli peltoa ja josta monet lähimmät kaverini olivat kotoisin. Yrittäjänä hän kuitenkin aloitti, kun itse olin poistunut paikkakunnalta. Keskisestä tiedän tädin miehen kautta – hän oli kotoisin Tuurista ja tunsi tai tiesi jo Toivo Keskisen.

Kiusaantuneisuus johtuu siitä, että näistä pohjalaisista edellisessä näen rehellisyyttä ja jälkimmäisessä ainakin suurta taitoa.

Mitä yläluokkaan tulee, Jaakko Lassilan isä oli ennen sotia Kauhavan kunnanlääkärinä, ja Lassila & Tikanoja oli moninkin tavoin tuttu yritys.

Suomessa vanhan sukupolven syntilistan kärjessä on vuonna 1918 käyty sota ja sen jatkoselvittelyt. Sekä punaiset että valkoiset hävisivät ja menettivät uskottavuutensa. Nykyhetken stalinisitikeskustelu peittää näkyvistä 1930-luvun stalinistit. He todella tiesivät, mitä Neuvostoliitossa tapahtui, ja ainakin 50 % sai surmansa selvittelyissä.

Sotasukupolvea olen arvellut parhaaksi; tämä johtuu osittain siitä, että heillä ei jäänyt aikaa muuhun kuin sotimiseen ja jälleenrakentamiseen.

Kahtena päivänä olen puhunut ja puhuttanut uskottavuudesta ja kuvattujen tapahtumien mahdottomuudesta. Siinä on ollut mukana tämän verran kieroutta: kuka olisi uskonut 1932 esitettynä kertomuksen siitä, mihin Neuvostoliitto ja Saksa (ja Kiina) menevät?

Sekä Stalinin että Hitlerin olisi heikkokin kustannustoimittajat pyyhkinyt pois täysin epäuskottavina tyyppeinä, joilla kukaties olisi sija Grimmin saduissa mutta ei ”todellisuudessa”.

Kertokaa se hänelle. Minun oli määrä pilkata sotasukupolven viihdemusiikkia, mutta kun hain Mauno Kuusiston YouTubesta, ”Kertokaa se hänelle” olikin yllättävän hyvä. Ei pilkkaamsta. ”Aikamiehiä” ja ”Iltatuulen viestiä” en kuitenkaan suostu kuuntelemaan.

Täysin mykistyneenä kommentoijan vihjeestä ja samalla siitä, etten itse huomannut katsoa Google Bookista (Mirsky) lahjoita seuraavan linkin.

”Kertokaa se hänelle” D. Hvorostvoskyn esityksenä. Eipä taida napolilaisuus tästä venäläisen esityksestä enäää parantua. Ainakin YouTubesta löytyvät Mari Lanza, Tito Gobbi ja Placido Domingo jäävät pistesijoille.

Biisin nimi on siis Ditincello vuie.

http://www.youtube.com/watch?v=L5R9Dl7_CUo

35 kommenttia:

  1. Kiitos JK:lle. Kerrankin jotakin johon voi osallistua alle 150 äo:lla tai latinan taidolla.

    VastaaPoista
  2. Olen nauttinut viime päivinä Kjell Westön "Missä kuljimme kerran".

    Suosittelen.

    VastaaPoista
  3. Kerropa meille, Kemppinen, mistä johtuu tuo musiikkikappaletta tarkoittavan biisi-sanan b-kirjain. Kansanetymologia, jonka olet tuominnut kelvottomaksi tässäkin blogissa, ymmärtää että sana on suora lainaus englanninkielisestä sanasta piece (of music). Mutta mistä tuo b tulee? Ja kyllä. Tiedän mitä piisi suomessa tarkoittaa, mutta sitä ei voi mitenkään. Korrrrosstan, mitenkään sekoittaa tähän.

    Ole sinäkin kapinallinen ja puhu musiikkipiisistä piisinä.

    VastaaPoista
  4. Tässä pokkuroidaan länteen (Lanza):

    http://www.youtube.com/watch?v=E4sTQV-ytow&feature=related

    ja tässä pyllistetään itään (Hvorostovski):

    http://www.youtube.com/watch?v=L5R9Dl7_CUo&feature=related

    Säilytetään vain arvokkuutemme?

    http://www.youtube.com/watch?v=60RSgQjN85I


    T.

    VastaaPoista
  5. Lassila etti kanoja. Tosi on! KOP KOP.

    VastaaPoista
  6. Kiitos linkistä, vaikka ikävä muistaa, että 60-luvun alussa, kun olin kesätöissä hoitamssa 7-vuotiaana nivelreumaan sairastunutta tyttöä, jonka äidillä oli yksityissairaala Tampereella.
    Hyvin koppava oli Mauno Kuusisto potilaan omaisen ominaisuudessa.

    Leonid Utesovia kuunnellessa on hyvä kaihoilla ja uneksia.
    http://www.youtube.com/watch?v=0s6cPr2Tb0o&NR=1

    ...tai tupakoida (en tosin minä)
    http://www.youtube.com/watch?v=Tlr7oMiBJO8&feature=related

    Jne. kirkkaan maaliskuun päivän kunniaksi!

    VastaaPoista
  7. Korkeakouluopiskelijoiden määrä kolminkertaistui 1960-1970. Vuoteen 2008 mennessä se kolminkertaistui jälleen (nyt 180 000). Eikä yliopistoja saisi muka uudistaa…

    Vai niin, vai niin. Yliopistoja on uudistettu liikaakin viime aikoina.
    Meillä on liian suuri populaatio huonotasoisia opiskelijoita verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.
    Opiskelijat ovat nykyisin masentuneita, hermostohäiriöisiä, väsyneitä ja sairaita. Itse vaatisin rankat psykiatriset testit jokaiselle pyrkijälle ennen valintaa. Tässä olisi se ensimmäinen todellinen uudistus.

    Toinen kummallisuus yliopistoissa löytyy tiedekunnista. Meillä valmistuu kaiken maailman piirustustohtoreita, urheilutohtoreita, kudontatohtoreita, näyttelijätohtoreita,Jumalopintohtoreita ja vaikka mitä muuta epämääräistä. Kaikki nämä voitaisiin siirtää keskiasteen opinahjoihin.

    Edellä mainituilla tavoilla voisimme laskea opiskelijoiden määrää takaisin sinne 90.000 tuntumaan.

    Ehdottaisin myös pakollista välivuotta yo-kirjoitusten jälkeen. Kuka idiootti jaksaa lapsesta asti heräillä joka aamu kuudelta seuraavat 26 vuotta. Eli lastentarha-ajasta valmistumiseen.

    Opiskelijoilla on myös liian hyvät olot. Aika pitäisi kuluttaa opiskelun ohessa työntekoon ja jättää kaiken maailmat tuet pois. Näin varmistettaisiin opiskelijapopulaation taso, koska heikot tippuisivat pois.

    Ja mikäpä muu populaatio on maailmanhistoriassa aiheuttanut enemmän yhteiskunnallista sortoa ja väkivaltaa kuin juuri opiskelijat.

    Ongelma ja sen karsinta hoidettiin aikoinaan Argentiinassa erinomaisella tavalla. Opiskelijalle rauhoittava piikki peppuun ja lentokoneella meren ylle, josta pikapudotuksella haiden ruuaksi. Ei jäänyt aikaa vasemmistovouhotukselle eikä vallankumoukselle.

    Näillä kaikilla keinoilla saisimme pöljät opiskelijat eliminoitua ja voisimme keskittyä tyhmyystason nostamiseen.

    Olisiko maailma parempi paikka elää, jos sekä Stalin että Hitler olisivat olleet professoreja?
    Liikuntatohtori Stalin ja teatteritohtori Hitler.

    Televisiosta on tullut muutama herkullinen dokkari israelilaisista vanhuksista, joita lapsensa kuskaavat vanhoille tapahtumapaikoille. Hieman herkkää katsottavaa, joilloin katsojalta voi valahtaa emotionaalinen sympatiapisara silmäkulmasta. Voi tätä maailmaa ja sen kärsimystä.

    VastaaPoista
  8. Mauno Kuusisto toisin sanoin:

    …”on rakas poskellasi näppylöitä,
    ei maali noita näppylöitä peitä”…

    VastaaPoista
  9. Minä lopettaisin oman hoppuroinnin heti kun näen, että sana käyttäytyminen rupeaa tarkoittamaan jotain muuta kuin pöytätapoja.

    http://www.youtube.com/watch?v=xoKbDNY0Zwg&feature=related

    Missä esim. kartanluku ja kenkien syöminen olisi vaatimus. Kenkä symbolisoi valtaa kuten muistatte.
    Pitää osata navigoimaan että tietää missä jalkojen kuuluu olla. Ei ainakaan pöydällä -

    VastaaPoista
  10. On muuten aivan upea suoritus tämäkin eli Tito Gobbi:

    http://www.youtube.com/watch?v=D1Ihox1nOVc&feature=related

    VastaaPoista
  11. Parhaimmat työyhteisöt ovat ne, joissa on roistoja: lojaalisuusaste on suurin, kiusaamista ei juurikaan esiinny ja työmotivaatio on korkealla kuulemma.

    Kirkolla taitaa olla päinvastainen profiili.

    Mitä tämä kertoo rahasta ja sen kulminaatiopisteistä ja mitä voimme todeta, kun aikaa on mennyt aika monta vuotta? Että raha tuskin on tänä päivänä hallinnoitu yhdenkään ns. hyvän tahon osalta vaikka retoriikka pyrkii puhumaan ns. hyveistä ja hyvyydestä. Kunhan rahaa tulee ROI - puhua saa mitä lystää. On kuulemma taito sekin.

    Mutta onko rehellisyys taito? Pitääkö sitä treenata?

    Luottamus ja avoimuus eivät ainakaan voi olla saman puun juuria: vain kriminaalisten piirien sisällä. Se on todettu (oma elämäni hyvänä esimerkkinä: luottamus kuolee koska rikolliset heräävät ja sitten alkaa armoton kamppailu siitä, mikä ei alkuunkaan kuulunut minulle: pelko elämästä). Ja tätä farssia/draamaa/traagista elämää siirtyy sukupolvelta toiselle koska ääliöt ja pellet kuvittelevat omiaan omilla spekseillä (aksiomilla) eli heille minun pelkoni ja onnettomuuteni on vain joko hupaisaa, testattava orastava hulluus tai sitten nerous.

    Eivät tajua sitä hätää minkä aiheuttivat kun olivat omnipotentteja.


    Omnipotentit impotentit pitäisi laissa kieltää.

    VastaaPoista
  12. JK: "...kuka olisi uskonut 1932 esitettynä kertomuksen siitä, mihin Neuvostoliitto..."

    Et tietenkään ihan tätä tarkoittanut, mutta näin näki Kailas 1931:

    "Synkeä, kylmä on talviyö,
    hyisenä henkii itä.
    Siell' on orjuus ja pakkotyö;
    tähdet katsovat sitä."

    "Kaukaa, aroilta kohoaa
    Iivana Julman haamu.
    Turman henki, se ennustaa:
    verta on näkevä aamu."

    Tämä profetia ja aikalaiskuvaus oli hyvin uskottava sekä kustannustoimittajien että kansan - ainakin ylemmän 1,5 luokan - keskuudessa.

    Kerroit aika kautta rantain kierrellen sen faktan, että meidän nopea sosiaalinen kiertomme on hieno asia. Puheesta ei meillä luokkaa erota, ellei halua erottuvan. Noin 90 % haluaa.

    Hienoa muuten, että huomasit Kuusiston Kertokaa se hänelle upeaksi piisiksi! Ja kerroit sen, kun itse en ma voi.

    VastaaPoista
  13. K:
    Minun oli määrä pilkata sotasukupolven viihdemusiikkia.

    Myöhäiseen vaiheen, 60-luvun Sinatra oli parasta, yhä. Juuri äsken Jake radiossa sitä.

    VastaaPoista
  14. "...Haluaisin ymmärtää, milloin ja miksi joidenkin rikkaiden ahneus ylitti järjen rajat..."

    Varmaan aika moni muukin haluaa, hm... tai ainakin saada selville keinon millä tuo ahneuden raja ylitetään, että pääsis käsiksi...

    Tunturi-Lappilaisella maalaisjärjellä, jota en voi pönkittää muilla kuin uimakandidaatin papereilla, vaikuttaa että syyksi wielä joskus paljastuu sukurutsan seurauksena rikastunut mielisairaus.
    Aivan samaan tapaan kuin muissakin tunnetuissa historian sortuneissa kulttuureissa.

    Innovatiivisimmät tutkimukset selittävät kokonaisten kulttuurien, ei vain kansojen sortuneen lopulta nomenklatuuran täydelliseen mielipuolistumiseen, aina sitä myöten että infrastruktuurikin on romahtanut ja alkanut kasvaa sammalta. Kivikin on sortunut kiven päältä.

    Jostakin jäi humeettiin 400 vuoden keskiarvoinen ikä/kulttuuri. Pitäneekö paikkansa?
    Joten ei muuta kuin tarkkaan laskeksimaan sitä mistä vuodesta teollinen vallankumous tarkalleen alkoi.

    Tästä ajasta voi toki oiwallisia johtopäätöksiä tehdä - silti, vaikkei kaikkia hameita yllensä tällääkkään. Yht'aikaa.

    VastaaPoista
  15. Entisaikaan ylä-, keski jne -luokat olivat jotenkin määriteltävissä (omaisuus, asema, vaikutusvalta, koulutus ym?). Entä miten määritellä vastaavat luokat nykyään?

    VastaaPoista
  16. Frank

    Olen minäkin tuumaillut josko täällä on jokin pudotuspeli käynnissä..

    VastaaPoista
  17. "Meillä oli luokka numero yksi eli paremmin tai huonommin toimeen tulevat maalaiset, luokka numero kaksi eli ammattitaitoiset työläiset ja luokka numero kolme eli herrat ja puoliherrat, oikeastaan keskiluokka."

    Hei, miks oot jättäny pois sen köyhän luokan (sekatyöläiset), siis luokka numero nollan? (Ai, ne tais lähtee Ruotsiin?)

    "Yläluokka oli niin pieni, ettei sillä ollut vaikutusta."

    Mitens se laulu kuuskytluvulta ny menikään? Se, missä Halkola(?) luettelee Suomenmaan omistavat suvut.

    VastaaPoista
  18. Ei voi mitään, mutta tähän jää koukkuun:

    Tito Gobbi - Dicitencello Vuie

    Vaivatonta ja vivahteikasta laulua suoraan kultakurkusta ja sydämestä.

    VastaaPoista
  19. Kouluissa opettajat ovat jo kauan todenneet, että lapsia ikäänkuin tippuu alaspäin (jos aina on ollut jokin heikoin osa, niin nyt heitä moninkertaistuu ja se ei johdu omista eväistään vaan jostain muusta).

    Tästä puhui Helsinkilainen Vanhempainyhdistyksen mies, joka oli vuosia seurannut tilannetta. Opettajat eivät tiedä tai ymmärrä miten asia hoituu. Minä ajattelin, että paremman ns. kohderyhmämäärittelyn mukaan myös negatiiviset (hyvin katteelliset) tuotteet saavat JOT:n just on time -uhrinsa. Kuka missäkin liikkuu ja kuka mitäkin myy. Uhrit ovat kuulemma sitä parempaa kohderyhmäanalyysiä. Juupa juu.

    Kunnes kaikki olemme kannattavassa ase- huume- tai alkoholibisneksessä tai tupakan, naiskaupan tai sokerituotteiden (joka rupeaa olemaan jo sivuraide). Silloin olemme ns. kattaneet omat kustannuksemme tämän päivän oikeus- ja kohtuus/tasa-arvo idean mukaan.

    Koska maailmassa on nyt n. miljardi köyhää, 4 miljardia pärjääviä ja loput ökyrikkaita. Mutta ökyrikkaat luovat strategiat, heittävät oman näkemyksensä joka tasa-arvo -keskusteluun ja niin tulee maalle, pelloille ja vedelle hinta. Ja se hinta rupeaa olemaan niin tyyris, ettei suomalaisilla ole varaa ostaa omaa maataan pian. Koska hinta per ruokayksikkö, hinta per kuljetusyksikkö ja hinta per koulutusyksikkö karkaa meiltä käsistä.

    Ja heille se on tasa-arvoa.

    Jämlikhet: alla skall ha jämt. Siinä sitten ollaan koska mikäli olemme 1% euroopan väestöstä meillä pitäisi olla 1% maapallon areaalista ja meillä on tuhatkertaisesti. Koska emme anna itsestämme niin sosialisoivat sillä meitä pidetään öky-paskoina koska meillä on emmekä anna pois. Joten sosiaalidemokraatit voisivat miettiä kun puhuvat YK:n ja muiden tasaajien kanssa siitä, että pian ei ole kuin ökyrikkaita - ovatko he sitten läpileikkaus siitä, mitä Jumala näki ns. keskivertoihmisenä ja diversiteettinä? Jotenkin minulta tuntuu, että siinä sosiaalidarwinissa kyllä siat voittavat ja maapallo täyttyy sioista ja niitä jelppaavista orja-sioista.

    Nöff nöff - ja meistä tulee reuna-porukkaa kuten saamelaisista.
    Olemme toki parempia loopin-tekijöitä; teemme oikeaoppisen ja kestävän hermeneuttisen loopin mutta who cares? He ottavat ja sen he tekevät meidän puheeellamme.

    Siksi diversitetti- ja diskurssipuheita voi vääntää ja kääntää ihan miten vaan: raha on silti se, joka pussi-sakset-kivi-leikissä ottaa voiton. Kääntyy koko ajan sinne ja sitä ei vaan huomata koska se toimii toisella tasolla kuin yksittäinen ihminen.

    Arvo on siksi oppiminen, kollektiivinen oppiminen. Sitä meillä ei ole.

    --

    capich?

    VastaaPoista
  20. JarMomissa on ainesta opetusministeriksi asti; sellaiset madonluvut mies lateli nykyiselle koulutuspolitiikallemme. Ei muuta kuin politiikkaan mukaan.

    On se tosiaan ihmeellistä, että joka toisen suomalaisen pitää olla maisteri ja joka kolmannen tohtori. Tittelit ovat kauniita katsella ja on mukávaa kertoilla olevansa sen ja sen alan tiusteri tai tohtori; mutta yhteiskunnallinen hyöty tästä tohtoritehtailusta taitaa jäädä miinuksen puolelle.

    Hyvä esimerkki turhuuksien turhuudesta on taiteiden maisteri-titteli. Alemman koulutustason turhuusvastaava on artesaani.

    Kyseisen koulutuksen läpi käyneet ovat ylikoulutettuja taivaanrannan maalareita, joiden ainoa paikka työelämässä on työttömyyskortisto.

    Ei kait taiteilijaksi voida ketään opettaa. Ei taitanut Väinö Linnakaan kirjoituskursseja kovasti koluta läpi.

    Siis Jarmom opetusministeriksi.

    VastaaPoista
  21. Ad Toipila: - tsekkaa saman tien YouTuben Tito Gobbin Rigoletton Cortigiani...

    Ei häntä suotta pidetty huippuna. Osasi näytelläkin.

    VastaaPoista
  22. Kouri oli koulukaveri. Älykäs mutta tyhmä mies.

    Minulla kävi vähän sääliksi, kun hän niin piti itseään uhrina sitten jälkeenpäin.

    VastaaPoista
  23. Catuluxille:

    Haluan Riemukunniatohtoriksi tanssitaiteen alalta. Pätevyys minulta tähän löytyy, koska olen opetanut lastentarhalaisille ruotsalaisen O:n käyttöä.

    VastaaPoista
  24. Minun tietokoneeni on koko ajan kahden verkon puitteissa: toinen käyttää airportia ja langatonta ja toinen käyttää puhelinverkkoa: enkä saa sitä pois. Tämä teettää näitä välipalvelinongelmia mitä minulla on. Pitää hankkia uusi tietokone ja heittää nämä ihmeelliset airport-kortit joita tääällä on syöverissä niin helvettiin. Tai mitä minun kuuluisi tehdä? Hyväksyä, että safari toimii jonkinlaisena pääbrowserina kun on mobiili ja se on hierarkiassa silloin firefoxin yläpuolella? Jotta - vaikka minulla on asetuksissa firefox valittuna selaimena tänne pääsee mm ääntä nauhoittamaan jos on saanut puhelinyhteyden jotenkin soinnutettua? Kuka voisi tarkistaa, minä en saa apua näihin (hiton) asennussekoiluihin ja nyt minun suomi24.fi osoitteenikin on epäluotettava; kun lähetän itselleni postia en saa sitä enää. Joten ei kukaan muukaan varmasti saa postejani.

    Mitä teen Kemppinen? Poliisi? Mac-huolto?

    VastaaPoista
  25. samaa mieltä jarmomin kanssa jälleen... haihommia lukuun ottamatta. mutta ymmärrämme tohtoriuden väärin. liikuntatieteen tohtoreita tarvitaan, että voidaan antaa muodollisesti pätevää liikuntatieteiden akateemista koulutusta. sama juttu taiteissa. eivät ne ole ammattikouluja. jos joku luulee pärjäävänsä ilman, niin baana on vapaa. enemmistön taiteilijoista pitäisikin luulla juuri niin. pärjäävät ovat lahjakkaita, eikä se korreloi tutkintojen kanssa niillä aloilla, joissa ei selittelemällä pärjää. kuten taiteessa. aivan turha väittää, että taulu on oivallinen, jollei kukaan halua sitä ostaa - paitsi intedenttikaveri joka huomasi hädän.

    akateemiset opinnot ovat osa systeemiä. jonkinlainen turvaverkko työelämään asetettuine pätevyysvaatimuksineen. sama juttu taiteessa matrikkeleineen ja apurahoineen. Taide, jotain sellaista mitä vain kriitikko ymmärtää. niinkö? huhuu coelho.

    Mutta nyt kannattaisi lukea papiksi. eikös niistä uskovista papeista ole pulaa... tai ehkä ei, kun naiset ovat päässeet alalle alipalkkauksineen. ei sielläkään enää saa rahaa tyhjästä. jos jotain tyhjästä saa niin ei ainakaan tarpeeksi rahaa. ennen oli pappilat ja palvelijat - ja sitä aikaisemmin ensiyön oikeudet häiden jälkeen. o tempora o mores. entä ensi yö?

    VastaaPoista
  26. Tamurriata alli uno, alli uno

    Pahoittelen. Ei lähelläkään napolilaisuutta -- sellaisena kuin sen tunnen, mikä ei ole paljon -- vaan ikäänkuin Kotipizzan versio italialaisesta pizzasta.

    Ei tajua tahtia ja kuvittelee, että se korvataan tunteella. Virsilaulua.

    VastaaPoista
  27. Älyttömimpiä titteleitä mitä on vastaan tullut, on 'hårologi' (= jonkin sortin hiusalan ammattilainen).

    Minä menisin mieluummin vaikka tukkatohtorin vastaanotolle kuin hårologille.

    VastaaPoista
  28. Gobbi Rigoletto on upea.

    http://www.youtube.com/watch?v=GAGkOMtdS-0&feature=related

    Kaikkiaan Rigoletto on minun suosikkini, mutta siihen vaikuttaa se, että tenori, roisto ja irstailija on oopperan sympaattisin hahmo, jos kohta palkkamurhaaja Sparafugilessakin on puolensa.

    VastaaPoista
  29. Anonyymi kirjoitti: "Entisaikaan ylä-, keski jne -luokat olivat jotenkin määriteltävissä (omaisuus, asema, vaikutusvalta, koulutus ym?). Entä miten määritellä vastaavat luokat nykyään?"

    Alaluokkaa on, jos on tyytyväinen kun televisiossa todetaan kaikkien olevan nykyisin keskiluokkaa. Keskiluokkainen toivoo pääsevänsä, eli etenevänsä tai naivansa, yläluokkaan. Alempi keskiluokka ymmärtää sen onnistuvan vain tuurilla, ylempi keskiluokka kuvittelee tekevänsä tempun ansioillaan.

    Jos kysymys luokittelusta tuntuu turhalta, henkilö joko kuuluu yläluokkaan tai sitten hän ei ymmärrä kysymyksenasettelun historiallisia konnotaatioita ja on sikäli luokaton.

    Viime viikon presidenttifoorumissa Tarja Halonen mainitsi jutelleensa joidenkin naisten, "tällaisten keskiluokkaisten, tosin ei välttämättä aivan näin hyvin toimeentulevien ihmisten" kanssa. Luulin, että tasavallan presidentti olisi yläluokkaa, hänellähän on viranpuolesta kaikki ruhtinaan tunnusmerkit: suurmestarius kolmessa ritarikunnassa, oma lippu ja tulot veroista, joista itse on vapautettu. Mutta kun katselin ja kuuntelin näitä kolme viimeistä TP:iämme, en ollut enää lainkaan varma miten heidät pitäisi edellä esittämilläni kriteereillä luokitella. Koivisto varmaan ajattelee tehneensä nousunsa itse, Ahtisaari ei tule ajatelleeksi tuuriaan ja Halonen taas osoitti lokeronsa jo siteeratusti itse, joskaan ei omin sanoin osuvasti.

    VastaaPoista
  30. Asian vierestä, mutta kaukaa
    http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/tiedote/?groupId=b0404538-fc86-4c4f-838f-7a20d9db0b13&announcementId=c7a7e131-6bc7-4ebf-83fd-e29ea4c26d4e

    VastaaPoista
  31. Kemppinen kirjoitti: " - -”Kertokaa se hänelle” D. Hvorostvoskyn esityksenä. Eipä taida napolilaisuus tästä venäläisen esityksestä enäää parantua."

    Mainiossa Flyygelin mutkassa -radio-ohjelmassa oli viikolla vuorossa Sergei Rahmanovin laulu Hе пой красавица, при мне (suomeksi esimerkiksi "Kaunokaisen laulua on mahdoton unohtaa", nimi on yhtä mutkaton kuin laulun polveileva melodia). Normaaliin tapaan laulusta esitettin kolme tulkintaa äänilevyiltä. Ainoana venäläisenä esityksenä kuultu Hvorostovskin siloversio oli minusta selvästi vähemmän "venäläinen" kuin Talvelan (ja Gothonin) vereslihalla syväeletty.

    Olen ennenkin huomannut, että venäläiset ovat kauneusihanteitaan, joskaan eivät lihallisia saavutuksiaan, myöten hyvin välimerellisiä, me itämerelliset voitamme (jos se on tähän sopiva sana lainkaan) heidät kaihoisassa kaipuussa. Mitä napolilaisiin tulee, heidän välimerellisyytensä on tietysti omaa luokkaansa, joskin siinä kyllä on piirteitä, jotka eivät muistuta niinkään tuon meren pohjois- kuin nykyisiä itärantoja.

    VastaaPoista
  32. Tarkistin perintöalbumista: siellä oli sodanaikaisia kuvia myös Lassilan
    "Jaskasta", Kauhavan entisen kunnan-
    lääkärin polvihousuisesta pojasta Helsingissä. Kenties kauhavalaisen äitini ottama kuva; hän oli sotavuosina jonkinlaisena apulaisena Lassiloiden perheessä (Kansallismuseon oppaan työn ohessa). Tuosta teinipojasta tuli siis myöhemmin muun muassa Kansallispankin pääjohtaja...

    Pohjanmaallahan oli Lassila & Tikanojan tekstiilitehtaita 60-70-
    luvuilla monella paikkakunnalla, myös syntymäpaikallani. Naiset olivat niiden ansiosta päässeet töihin, minimipalkalla.

    Toista taloustieteilijää, Kouria,
    olivat monet opiskelijat moittineet
    ylimieliseksi. Kansantaloustiedettä silloin opiskellut nuorempi veljeni
    kertoi, ettei Kouri juuri tervehtinyt käytävällä vastaantullessaan.
    Oli kuitenkin lahjakas mies monella tavoin.

    VastaaPoista
  33. "Siis Jarmom opetusministeriksi."

    Miksi suotta tyytyä kopioihin, kai Argentiinasta vielä on palkattavissa alkuperäisiä Guerra Sucian veteraaneja?

    VastaaPoista
  34. Italialaiset rakastavat tenoreita eivätkä baritoneja.

    Jos kysyisi, niin voisi tulla esiin sama asenneongelma kuin sisilialaisen suhtautumisessa suomenruotsalaiseen Lucia-neitoon.

    T.

    VastaaPoista
  35. sehän täällä tärkeintä onkin. ajatukset saavat olla millaista lantaa tahansa, kunhan käytävällä tervehtii. lienee jotain oivaltanut myös taloustieteen vierestä. kuuluu kokoelmansa olevan kysytty ja kauaskatseinen. sai puolestani olla kuinka ylimielinen tahansa... shakkiin olisin haastanut. Ihan turpiin ottamisen riemusta.

    VastaaPoista