1. joulukuuta 2008

Oma omituisuutemme



”Kirjallisuutemme taso on korkeampi kuin ehkä missään muussa maassa. Kieleemme siirretään tuskin koskaan hengettömän kehnoa ja vahingollista teosta; ja alkuperäiset sensuuntaiset eivät näytä, harvaa poikkeusta lukuun ottamatta, läpäisevän kustantajien kiirastulta. Erikoisesti ovat kirjallisuuden pääkustantajat tässä asiassa varsin tarkkoja.”( Suomen Kirjakauppalehti 1930.)

Saksalaisylioppilaiden herätyskokouksissaan sytyttämissä kirjarovioissa poltettiin vain epätervettä roskakirjallisuutta. (Uusi Suomi, 1933.)

”Miksi vatvoa ja viipyä tuon tyyppisessä moskassa?” (kuten ”Hurskas kurjuus” ja ”Putkinotko”). (Martti Haavio 1937. - Tosin myöhempi WSOY:n kirjallinen johtaja Otavan kirjailijoista…)

”Meillä on harrastettu kovin paljon syvästi inhimillistä, myötätuntoa herättävää, kaunista, herkkää, liikuttava ja puhdasta. Olisi jo aika teräksen kalskahtaa.” (Mika Waltari, Suomalainen Suomi 1933:3.)

Lainaukset ovat Häggmanin Suomen kustannusyhdistyksen historiasta, mutta virike niiden esittämiseen oli Matti Rinteen Tapiovaara –kirjasta. Kirjoittajan, tuttu mies, oli kovakin kommunisti eräässä vaiheessa, ja huomaa sen vielä, mutta aivan oikeassa hän on sanoessaan, että Tapiovaarat ja Artek-ryhmä, eli Nils-Gustaf Hahl, Maire Gullichsen ja Alvar Aalto olivat ennen sotia maamme suomenkielisissä ehkä ainoat, jotka toivat mieleen muun Euroopan vasemmistoon taipuvat ns. intellektuellit.

Niinpä he aiheuttivat epäluuloa ja Etsivän keskuspoliisin pöytäkirjoja. Tapiovaarat – Nyrki, Tapio ja Ilmari – olivat oikeasti vasemmistolaisia.

Nyrki Tapiovaara kaatui talvisodassa ja Hahl jatkosodassa.

Meillä Picasso ja vastaavat oli tuomittu korkean akateemisesti (professori Okkonen) lähinnä kelvottomuuden kuvaksi. Jotkut tekivät tilin ostamalla talteen omituisia maalauksia, kuten Scherfbeckiä.

Kirjankustantajat, WSOY ja Otava etunenässä, ja lähes koko kirjallisuusarvostelu olivat hyvillään siitä, että Thomas Mannin tyyppinen kirjallisuus poltettiin ja sellaisia rappiomiehiä kuin Gide ja Proust välteltiin. Hemingway ja Steinbeck ja lukemattomia muita turmeluksen edustajia jätettiin tyystin julkaisematta (molemmat esiteltiin Tammen toimesta suomeksi 1944).

”Kirjasodat” Haanpäästä Linnaan, Rintalaan ja Salamaan eivät olleet poikkeus, vaan sääntö. Kirjallisuus on, lapset, yhteiskunnan tai oikeastaan kielialueen mittari. Meillä vaan ei koskaan ollut differentiaalidiagnoosiin kykenevää kriitikkoa – tai ehkä Dr. House oli meillä Dr. Tarkka. Analyysin teki hyvin vaikeaksi vallinnut modernismi, joka teoreettisista lähtökohdistaan käsin hylki kuvailevaa kirjallisuutta. Tarkka julkaisi jopa kirjat Rintalasta ja Salamasta. On syytä epäillä, että hän aikoo vielä tekeillä olevassa Joel Lehtosen elämäkerrassaan kiinnittää huomion niihin Lehtosen kymmeniin teoksiin, joita ei julkaista eikä lueta - kuten Lapuan liikkeen huuruissa liikkuva ”Henkien taistelu”.

Kun nyt kirjoitetaan edelleen ”erillissotateesin” hautaamisesta eli Suomesta Hitlerin sota-ajan liittolaisena, se ei riitä.

Suomi oli 1919-1939 fasismia muistuttaviin asenteisiin lukittunut pikku maa, joka katkoi tietoisesti ja tahallaan hyvät siteensä naapurimaihin – Venäjään kommunismin varjolla, Ruotsiin kieliriidan varjolla, Ranskaan ja Englantiin kielitaidon puutteesta ja muualle muuten vain.

Meillä oli kurinalainen vasemmisto, joka piti tarkasti huolen siitä, ettei se sekaantunut vasaran varren suurinta säädettyä pituutta olennaisempiin asioihin. Eipä ollut edellytyksiäkään, kun sosiaalidemokraattisia opettajia oli jokunen malliksi, sotilaita ja poliiseja ei lainkaan ja tuomareita ei ensimmäistäkään. Yhtä tosin epäiltiin, mutta tästä kuultuaan hän teki kiireesti itsemurhan. Nimeä on minulta turha kysyä.

Heimokansahömpötys eli pelkästään tekninen kielellinen kuriositeetti salli suhteet Viroon ja Unkariin. Henkisesti ja taloudellisesti Suomi pysyi Saksan alusmaana koko puheena olevan ajan. Myöhemmin Suomi tunsi melkein pakonomaista vetoa Saksan aitoon perilliseen, Itä-Saksaan, eli Saksan demoniseen tasalatvaan.

Nähdäkseni Neuvostoliiton tavatonta todellisuudentajun puutetta ja Hitlerin ihailua ja apinoimista osoittanut hyökkäys tänne marraskuun viimeisenä päivänä 1939 oli vuosisadan onnenpotku Suomelle.

Kun kordiitin käry oli laskeutunut 1944, suomalaisia oli menehtynyt vain alle sata tuhatta, ja pakon edessä ja Kekkosesta huolimatta lähdimme sille tielle, joka kulki Asla-stipendien avulla Amerikkaan (tieteessä) ja Oy Veikkaustoimisto Ab:n tuella Englantiin (jalkapalloliiga).

Nyt tilanne on tietenkin kolkko, sillä jos Matti Klinge kuolee joskus, suhteet Ranskaan katkeavat uudelleen.

43 kommenttia:

  1. Jos kansa on elänyt noinkin suljetussa tilassa moni loinen näyttää Malarialta eikä sitä silti ole. Lääkkeet menevät siis uusiksi kun aletaan ymmärtämään miten suurempi hyttynen nimeltään Homo Sapiens kykenee pistämään suoneen kaikenlaista, joista seuraa ahdistusta tai muita helposti poiskuitattavia oireita.
    Kaikkea siis oppii myös Ranskasta (eikö siellä ole korkea lääke-teollisuus ja etenkin psyykelääketeollisuus?

    Tästä teollisuuden osaamisesta ja siitä erityisesti Pinel nimisestä psykiatrista, joka aikoinaan suositteli hullujen hoitoon rauhoittavia rohtoja eikä reilua kohtelua kuten Skotlantilaiset kveekarit olivat havainneet, alkoi tapa nähdä psyykkistä oireilua vähän joka paikassa ja pian jopa loisia joka paikassa.

    Lääkkeet silti todettiin vanhoiksi ja Malariaa sairastaneille jopa vaaralliseksi.

    Entäs terveille? Jos terveet saa pistoksen ja rupeaakin kasvamaan loisia ilman, että on Afrikassa edes ollut? Minä jätin varmuuden vuoksi myös afrikkalaisen tanssin joka tosin on jo liiottelua. Mutta kun siellä tunneilla oli aina samannimisiä ihmisiä ja silti heidän ulkonäkönsä vaihtuivat.
    Rupesin jo vähän pelkäämään Afrikkaa vaikka olin jo ennen sitä ehtinyt vähän viehättyä.

    Olen varmasti tullut omituiseksi minäkin.

    VastaaPoista
  2. Älä Yleistä Kemppinen!
    Joskus Tuntuu,että sinun historiasi on hyvin pelkistetttyä.
    1920-luku ei ollut Suomessa mitenkään fasistinen tai yksinapainen! Alle 10 vuotta punakapinasta Väinö Tanner oli jo pääministeri.

    VastaaPoista
  3. Mainio pelkistys lähihistoriasta.

    Virolaisen mukaan ei tosin ole tullut mitään A. Kiven jälkeen, joten se kirjallisuudesta. Suhteita ei toki tarvitse katkaista. Meillä ei yksinkertaisesti ole kykyä luoda korkeakulttuurisia suhteita. Jos joku snobi koettaa ranskankielentaitoineen, niin me takarivissä tirskumme hänet hevoshampaineen hiljaiseksi. Lehtikasojakin on näin syksyllä.

    Jotenkin tuntuu typerältä selitys, että kyse oli lebensraumista ja juutalaisvastaisuudesta. Koetettiinpahan junailla "meikäläisten" asiat kuntoon muista välittämättä. Alun menestys sai monet uskomaan, että kannattaa liittyä saksalaisiin. Silkkaa omanvoiton pyyntiä, kuten metsästys ja kalastus.

    VastaaPoista
  4. OMAT OMITUISET SOTAMME

    Tassahan on oiva ilmaus ! Erillissotakasitehan on nyt 'puolivirallisesti' haudattu niin syvalle suohon, etta presidentin historiapalaverissakin jo esitetaan Suomen sodantavoitteena olleen Neuvostoliiton tuhoaminen.
    Ilmeisesti tama tohtorismies katsoo Hitlerin direktiivin nr. 21 joulukuulta 1940 olevan vain saksalaisten bluffi tulevaa varten.
    Hitlerin direktiivi 21 maaritteleen varsin selvasti Barbarossa suunnitelman tavoitteet ja suomalaisten vahapatoisen osan.
    MUTTA kuten sanottu, uudempi suomalainen historiantutkimus on onneksemme loytanyt (paatellyt) taman suomalaisten Neuvostoliiton tuhoamistavoitteen!
    [Asiasta on enemman juttua Markku Jokispilan blogin kirjoituksen 21.11.08 ja kommenttien yhteydessa; ks. Jokisipilan blogi>> 'presidentinpalaveri'].

    VastaaPoista
  5. Onhan sita kanssakaymista ollut, kun nuo venalaiset emigrantitkin tunkivat Suomeen, norjalaiset tulivat teollisuutta perustamaan saksalaisten juusto-ja-kalja-oschien lisaksi. jne.

    Listalta puuttuu suomalaisten uudemmat hurjat saavutukset mm Sloveniassa (Patria), Bosniassa ym muualla rauhanturvaamistehtavissa, ja ennen muuta Ahtisaaren tekemiset, olisihan naita vaikka kuinka.

    Ja tietysti tuo Bruxelles ja EU;
    monella suomalaisella poliitikon tutulla alkaa jo olla tuntumaa Bruxellesin yoelamaan yms.

    VastaaPoista
  6. Nyt tuli taas vaihteeksi Kemppiseltä niin korkeakulttuurellista vittuilua, että täytyypä lukea useampaan kertaan, jotta kaiken ymmärtäisi.

    VastaaPoista
  7. Kemppinen on taas antanut runoratsunsa laukata. Ei hullumpi keino. Muutamia huomautuksia:

    Kaikki sitaatit olivat 30-luvun alusta, jolloin ilmapiiri oli erilainen kuin 20-luvulla ja 30-luvun lopussa. Jopa Häggman nimittää WOY:n historiassa 30-lukua (siis se loppua) Toivo Pekkasen ja Urho Kekkosen vuosikymmeneksi.

    On tosiasia, että itsenäistymisen ensimmäiset vuosikymmenet merkitsivät kulttuurin tason laskua. Mutta tämä saattoi olla välttämätön seuraus demokratisoitumisesta, siitä että kaksikielisten kulttuurikotien kasvattien tilalle tuli suomenkielinen ensimmäisen polven sivistyneistö.

    Toiseksi, eurooppalaisessa taiteessa avautui kuilu avantgarde-taiteilijoiden ja suuren yleisön välillä, jolle ko. taiteen sisältö ja muoto oli vieras.

    Vasemmistolaiset taiteilijat ja intellektuellit olivat meillä ennen sotaa niin harvinaisia, että heitä tulee usein liikaa ihailluksi. Tosiasiassahan he menivät yhtä metsään kuin oikeistolaiset. Raoul Palmgren esim. kirjoitti, että vaihtoehdot olivat fasismi ja kommunismi. Kolmas vaihtoehto, demokratia, ei hänen mieleensä juolahtanut.

    Muuten, Tulenkantajat olivat suuntautuneet Ranskaan, ei Saksaan. Ja Haavion, Kekkosen ym. lehdessä Suomalaisessa Suomessa ei 1937-9 ollut yhtään artikkelia Saksasta, mutta sen sijaan Englannista oli useampi myönteinen kirjoitus. Ja viihteessä USA oli ajanut Saksan ohi.

    VastaaPoista
  8. Anonyymi kirjoitti...
    1920-luku ei ollut Suomessa mitenkään fasistinen tai yksinapainen!

    Pikemmin oireellisella tavalla traumaattinen; tästä on monenlaista lausuntoa - sosiaalinen lempeys oli poissa. Ehkä se olikin vain slaavilaista lainaa.
    (Ja kapinan aikana, sen kiivas vastustaja sitten vähemmistöhallituksen pääministerinä, ei nyt ihmekään.)

    VastaaPoista
  9. Niin Brysseli ja politbyroon liksat ja Cafe Pohjantähti, jonne ambulansdsi ei suostu tulemaan ilman poliisisaattuetta! Se junanvaununmuotoinen kulttuurin esittelypaikka.
    Kuitenkin sielläkin joku pitää ilmaista urheilukerhoa muksuille ja innostunut porukka täytti kentän - lukiko sinisissä pikkuverkkareissa Flying Finns.

    Matkaeväänä runo sieltä toinen täältä - ilman niitä ei tänne asti olisi pärjätty. Tuollaiset kokonaisnäkemykset vaikuttaa raskailta, tekee mieli jättää ne vakavasti otettavien käyttöön.

    VastaaPoista
  10. Tuota Veikkaustoimiston kautta tehtyä matkaa Englantiin eivät kaikki välttämättä pidä onnistuneena valintana. Englannissa on nimittäin pelattu jalkapalloa väärin aina. Tämän myös näkee seuraamalla Englannin maajoukkueen kansainvälistä menestystä (tai lähinnä sen puutetta).

    VastaaPoista
  11. Parin lukukerran perästä muutama "lapsellinen" havainto:
    1) "Kurinalainen vasemmisto" oli saanut kunnolla turpaansa! Frans-pappa(38kg/175cm), yöaikaan, Paimion Korvenalassa, käveli nurkasta nurkkaan ja hyräili "Köyhä Suomen kansa...",eikä osallistunut enää koskaan, isäni kertoi.
    2) Miten niin hyökkäys -39 oli vuosisadan onnenpotku?
    3) Miten niin äänihuulten tulehduksen aiheuttama käry oli laskeutunut -44?
    4) Onko nyt kovin korrektia olettaa, että tohtori Klingekin tulisi joskus kuolemaan?
    5) Hali-nalle, apina ja kettu näkyy olevan...lapset tykkää!
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  12. Ymmärrän professorin tämänkertaisen luennon ydinsanomaksi sen, että olkaamme varovaisia omissa kannanotoissamme, sillä ehkäpä emme sittenkään näe selvästi mitä omana aikanamme tapahtuu.

    Mehän luulemme omaavamme nyt kaiken tiedon ja viisauden, ja ihmettelemme millaisia ääliöitä ne ennen sotia olivatkaan, hyväksyivät jopa kirjaroviot ja kaipailivat teräksen kalketta! No, sitähän saatiin sitten enemmän kuin tilattiinkaan.

    Itse en pysty saksalaismielisten tyhmyyttä kauheasti ihmettelemään, koska näin saman tyhmyyden toistuvan 70-luvulla.

    Mistä me nytkään tiedämme, mikä 50 vuoden kuluttua näyttää viisaudelta ja mikä typeryydeltä?

    Jos esim. Halla-aholta viedään nyt sen viimeisimmän ilmiannon takia aselupa, elämme keskellä suurta pöljyyttä.

    VastaaPoista
  13. Olipa hyvä kirjoitus. Laitanpa tähän sepustukseeni jonkun verran moderoituina (ja hajanaisesti) joitakin Yrjö Littusen ajatuksia.

    Littunen yritti väitöskirjassaan osoittaa, mitä häiriövaikutuksia oli akateemisen opetuksen ja muun sivistyselämän Helsinki-keskeisyydestä.

    Kenties kyse oli hajasijoitus-ideologian syntysanoista. Siitä ei silloin pidetty (- pidetäänkö edelleenkään?) Esimerkiksi kansantaloustieteen professori (Turussa) oli sanonut kyseisestä väitöskirjasta, että se oli virheellinen jo lähtökohdiltaan, koska siinä asetettiin ennakko-olettamuksia, eli hypoteeseja...... Kaiketi se kaikki heijasteli täälläkin sitä positivismin kriisiä ja yhteiskuntatieteiden merkityksen kasvua toisen maailmansodan jälkeen.

    Sitten oli se Kekkosen Botnian puhe 1967, siis että kommunistit oli otettava paremmin mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Sehän oli paljon sanottusilloin, ei heti ymmärretty, että kyse oli integroimisesta, tyyliin munat veks.

    Stalinismin ajan tiedollinen umpioituneisuus oli koskenut kaikkia eurooppalaisia yhteiskuntia.

    Täällä, yhteiskunta etsi itseään toisen tasavallan aikana ja sosiologia oli eräs väline kyseisessä itsensä etsimisessä. Se oli siltä osin näennäistä, että esimerkiksi sen tapa hahmottaa kommunismia oli lapsellinen, mutta tärkeämpää oli se, että se antoi ajatusvälineitä ja käsitteitä, jotta myöhemmin pystyttiin hahmottamaan yhteiskuntaa paremmin.

    Oli joitakin tärkeitä henkilöitä, jotka tavallaan toimivat katalyytteinä monille. Esimerkiksi Uuno Harva (Turku) - uskontotieteilijä, jonka eurooppalaisten klassikkojen tuntemus oli valtava - kynttilän valossa hän luennoi siellä opiskelijoille!

    Amerikkalainen vaikutus sosiologiassa oli toisen maailmansodan jälkeen suuri - mittaavan puolen takia - kysyttiin ihmisiltä, mutta ongelma oli siinä, että teoria puuttui. (Pelkästään kysymällä ei löydetä vastauksia.)

    Sitten oli se hallintouudistus, että tiedontarve aktualisoitui, että suurin osa professoreista ei hallinnut tieteen organisatorista uudistumista - "vaikka olisivat olleet enkeleitä, niin siitä ei olisi voinut tulla mitään".

    Radikalisoituminen oli kansainvälinen ilmiö, mutta Suomessa se tapahtui eräin osin aikaisemmin, emme olleet mitenkään jäljessä kansainvälisestä kehityksestä.

    Asiaan vaikutti paljon eräänlainen väärä tarve etsiä ylipappia, että historia - " ja professorit ylimalkaan" - ilmoitti minkälaisen kansallisen omankuvan tulee olla, mutta tiedon kehitystarpeella ei ollut enää antaa katetta siihen.

    "Yhteiskuntatiede on varsinaisen tutkimustietonsa osalta ollut kuin sokea kana, jonka jyvien löytämistaito on ollut varsin keskinkertainen, mutta sen sijaan se on huomattavasti ylittänyt sokean kanan taidot siinä, miten se on yrittänyt löytää käsitteitä ja hahmottelumalleja - siis toisin sanoen se on kehittänyt ajattelua."

    Rakennemuutos, instituutioiden elämäntavan muutos - vanha perinteinen yhteistoiminta hajotettiin - revittiin hajalle, talousrakenteen muutos, teknologia, maaltamuutto. Se nuoriso joka 60-luvulla yritti maaseudun elämää kohtasi erittäin raskaita vaikeuksia kulttuurisesti kuulumisessaan mihinkään - pohja yhteiseltä elämältä oli poissa, ja vasta myöhemmin - 70-luvulla - saman koki kaupunkien nuoriso esimerkiksi suuren massatyöttömyyden muodossa.

    Ja.... perseelleen tuntuu menevän, vai tuntuuko?

    VastaaPoista
  14. Oikeanpuoleisen nallen (kuvassa) korvista pursunnee kokaiinia.

    VastaaPoista
  15. Jos fasismi ymmärretään siten kuin se usein 1920-30 lukujen Italian yhteydessä määritellään:

    -kovaa vallankäyttöä ehdottoman kapitalistisissa puitteissa talouden ehdoilla
    -valta annetaan korkeasti koulutetuille asiantuntijoille
    -kaikki "epäpoliittisen" valtion puolesta, eikä mitään ilman valtiota
    -korporaatiot, ts. työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sopivat asiat keskenään ylätasolla
    -puoluepolitiikka lähinnä sirkushuvia

    niin tässä Kemppisen analyysissä on potkua!

    VastaaPoista
  16. Elettiinpä ennenkin...

    "Tällaiset sanantavat kuin ”pidä leipäläpes kiinni”, ”kitas kiinni”, ”turpas kiinni”, ”kuinka on turpas laita”, ”saatpa muutoin vastoin kuonoas”, ”hellitä kaulukseni, saatpa muutoin vastoin klanias” [- -] joita on kirjassa vilisemällä, ovat senlaatuisia, ettei niitä suvattaisi hollituvassakaan. Vielä useammin kuin haukkumasanoja tapaa siinä kirouksia; lievempiä: hiisi, peeveli, peijakas, sarvipää, samoin kuin karkeampia: helvetti, perkele..."

    Edellä siteeratun kriitikon runo:

    Mun muistuu mieleheni nyt
    suloinen Savonmaa.
    Sen kansa kaikki kärsinyt
    ja onnehensa tyytynyt,
    tää armas, kallis maa!

    Kuin korkeat sen kukkulat,
    kuin vaarat loistoisat!
    Ja laaksot kuinka rauhaisat,
    ja lehdot kuinka vilppahat,
    kuin tummat siimehet!

    Sen salot kuin siniset on,
    puut kuinka tuuheat,
    ja kuin humina hongikon
    syv' on ja jylhä, ponneton,
    ja tuulet lauhkeat!

    Ja kussa tähdet tuikkivat
    kovalla talvella,
    ja kussa Pohjan valkeat
    suloisemmasti suihkavat
    kuin Savon taivaalla?

    Tok' yhtä vielä muistelen,
    sen suihke armaampi,
    se silmä on Savottaren,
    johonka taivas loistehen
    ja sinens' yhdisti.

    Me emme liioin kerskuko,
    sanomme kumminkin:
    Muu Suomi ellös ilkkuko,
    jos meill' on hoikka kukkaro,
    jos köyhiks' keksittiin.

    Useinpa pelto kultainen
    se sulla kellerti,
    kun meidän vaivan, viljehen
    kumohon löi vihollinen
    ja poltti tuhkaksi.

    Ja monta kertaa sattui niin,
    kun meitä vainot löit,
    kun vaimot, lapset kaadettiin
    ja miehet sortui sotihin,
    sä rauhan leipää söit.

    Jos kielin voisi kertoa
    näkönsä vanhat puut,
    ja meidän vaarat virkkoa,
    ja meidän laaksot lausua,
    sanella salmensuut;

    Niin niistäpä useampi
    hyv' ois todistamaan:
    "Täss' Savon joukko tappeli,
    ja joka kynsi kylmeni
    edestä Suomenmaan!"

    Siis maat' en muuta tietää voi
    Savoa kalliimpaa,
    ja mulle ei mikään niin soi
    kaikesta, minkä Luoja loi,
    kuin: "armas Savonmaa!"

    VastaaPoista
  17. On suorastaan rienausta kirjoittaa tällaista tekstiä juuri tänään 1.12. Oli motiivit mitkä tahansa.

    Muistammehan, että juuri eilen, täsmälleen 69 vuotta sitten alkoi suomalaisten Pyhä Sota punaista sortajaa ja hyökkääjää vastaan.

    Koulu myötäpäivään viisi kertaa juosten kiertäen Kemppinen! Mars!

    VastaaPoista
  18. Kemppinen kirjoitti: "Nyt tilanne on tietenkin kolkko, sillä jos Matti Klinge kuolee joskus, suhteet Ranskaan katkeavat uudelleen."

    Tämä blogi kommentteineen olisi jo aarreaitta kaikenlaiselle trivialle. Yllä siteerattu esimerkiksi pääsisi blogin suurten kettuilujen listalle, sille samalle, jolla ovat jo ainakin:

    "Siinä ei jää yksikään silmä kuivaksi" (Kemppinen)

    "Yhden miehen juhlakulkue" (Kemppinen Klingestä)

    "Kirjoitan nyt oikein hitaasti [että ymmärtäisitte]" (Petja Jäppinen)

    PS Catuluxilla on rähinäremmi kiristämätä, sehän pitää olla että "mars-mars!"

    VastaaPoista
  19. Aivan mainio saarna! Tuli vaan mieleen että eikös PERSUilla ole läheisetkin yhteydet Ranskaan - vai mihin? Soini astuu Klingen saappaisiin ja vie meidät katolisen Euroopan ytimeen!

    VastaaPoista
  20. Loistava analyysi ja hyviä (h/t)uomioita. Aina kun nämä blogien homekorvat ärähtävät, tietää, että tärkeästä asiasta on sanottu jotakin merkittävää.

    Eikä jutussa tosiaan toistella kanonisoitua tuubaa, jossa on paraatimarssin tahti. Pidän myös historian tulkinnoista, joiden sanomassa ei toistu rasittavuuteen asti käsite "sotiemme veteraanit", vaan kyetään vetämään hiukka laajempaa kaarta.

    VastaaPoista
  21. Monen kuukauden virkamiesputkeilu, siis iänkaikinen turhanaikaisuus, pidätti poissa Kemppisen Blogin ääreltä. Nyt palattuani löysin monta helmeä - tuo ilkikurinen viekkaus, joka on aina niin rakastettavaa. Pahassa puristuksessa syntynyt. Ja se mestarin ote, jolla Kemppinen rakentaa puut piiloutuakseen metsään.

    Suomi muuten menetti paljon, kun Origo jättäytyi Hesarista eläkkeelle. Bisquit lentää niin kaukana itsestään, että pakinat ovat tuplasti liian pitkiä ja saman verran pitkäveteisimpiä.

    Nyt siis Kemppisen blogi on niitä viimeisiä oljenkorsia. Kiitos siitä!

    VastaaPoista
  22. Sitä on viime päivinä harrasteltu rakennuskuvia.

    Nyt tuli sisätilakuva. Aika hyvät valot kuvassa. Sisällä on lämmin valo, pehmeät nallet, tyynytetty sohva, valitut kirjat. Ulkoa tulee kylmä sininen (tai kauhea rutto) kuin monsterielokuvassa. Siellä suunnassa on varmaan sitten itä. Tosin itä saattaa olla etelässäkin, esimerkiksi.

    Vaan miksi minun silmääni osuu noissa hyllykuvissa niin usein Pablo Neruda?

    VastaaPoista
  23. Talouden merkitystä korostavasta fasismista tavoitteellisen politiikan rajoitteena tuli mieleen että pääministeri-puoluejohtaja Matti Vanhanen on viikonloppuna linjannut kaksi tulevaisuuden tavoitetta Keskustalle. Toinen on veroprosenttikatto kunnallisveroon ja toinen mahdollisuuden antaminen yhteisverotukseen pienten (esim. alle 2 vuotiaiden lasten) vanhemmille ja vastaavan edun järjestäminen pienten lasten yksinhuoltajille.

    VastaaPoista
  24. Kusettamisesta on lyhyt matka pidätettyyn.

    -vp

    VastaaPoista
  25. Eikä ne tienneet kun läksivät silloin, että neljäksi kuukaudeksi vain. Jaa kuria. Mallia arkistosta mars mars!

    VastaaPoista
  26. Ihmisellä on jokin pakonomainen tarve
    todistaa omaa erinomaisuuttaan suhteessa muihin universumin maailmoihin.

    Minusta kysymys on heikosta itsetunnosta.
    Jos ihminen olisi hyväksynyt itsensä sellaisena kuin on,
    hän ei olisi aloittanut sotia,
    tai pyrkinyt avaruuteen.

    Tiede selittää ihmisen sotaisuuden
    perustuvan lajipopulaation säilyttävään
    viettiin, mutta siinä tapauksessa ihminen olisi jo populaationa tuhonnut itsensä vuosituhansien kehityksessä
    ennen homo sapiensiin kehittymistään.

    On etsittävä vastausta jostain
    geneettisestä mallista, jota ei pystytä todistamaan, tai siitä, että homo sapiens ja hänen edeltäjänsä ovat eläimellisen säilymisvietin ohjaamina tappaneet suurimman osan eläimistä,
    jotka ovat uhanneet heidän lisääntymistään..

    Nykyään, jolloin eläin on alentunut ihmiseksi ja hän on luonut
    itselleen oikeusjärjestelmän,
    voidaan toivoa vain
    justia vincat.

    Se ei valitettavasti toteudu,
    sillä apinat jotka taistelivat
    ennen ruuasta, taistelevat nykyään oikeudesta, jonka määrää kuningas raha!

    VastaaPoista
  27. "Ja se mestarin ote, jolla Kemppinen rakentaa puut piiloutuakseen metsään."

    Pitäisi lihavoida tuo mestari, mutta kun ei edes sitä osaa....kele.

    Mutta sitä vaan notta tarkkana herra anonyymi tuon "mestarin" kanssa.

    Nykyään se on kielletty sana ja likainen sana. Leimakirveiden luvatussa maassa olisi syytä pitää suu supussa ja kieli keskellä suuta.

    Menevät muuten mestarit sekaisin...

    VastaaPoista
  28. ad. catulux

    Minä kun tein nuorena miehenä uraa rakennusapumiehenä, niin mestareista ilman etuliitteitä siellä puhuttiin. Taidetaan puhua vieläkin.

    VastaaPoista
  29. Mestari – mitä helvettiä?

    Täällähän pöllytetään surutta Kemppisen näkemyksiä ja ollaan muutenkin eri mieltä keskenämme kaikesta mahdollisesta. Pokkurointi on satunnaisten anonyymien synti. Se sallittakoon, sillä se on inhimillistä.

    En takuulla tunnusta Kemppistä mestariksini, mutta pidän kyllä hänen tavastaan katsoa asioita yllättävistä suunnista - ja ennen kaikkea hänen kaikkea pönöytystä vastustavasta asenteestaan.

    Sillä saa paljon anteeksi.

    VastaaPoista
  30. Anonyymi, joka viittasi Markku Jokisipilän blogiin, oli lukenut tai ymmärtänyt sitä huonosti. Ei Suomen tavoite tietenkään ollut NL:n kukistaminen, siihen eivät Suomen resurssit riittäneet. Vaan hyötyminen mahdollisimman paljon siitä, että Saksa kukisti NL:n, mitä varten revohkaan piti ottaa osaa, jotta siihen voisi vedota saaliinjaolla, mutta resussien puitteissa.

    Aikoinaan Sotakorkeakoulussa varoitettiin aiempia sotia tutkittaessa otaksumasta, että syy miksi korkeat komentavat tekivät virheitä jotka nuori upseeri olisi osannut välttää, oli että he olivat tyhmempiä kuin nuori upseeri.

    VastaaPoista
  31. Ad Omnia - "mestarista" - Wigand: "it's Doctor for you, mac". ("The Insider", 1999

    VastaaPoista
  32. "Suomi oli 1919-1939 fasismia muistuttaviin asenteisiin lukittunut pikku maa, joka katkoi tietoisesti ja tahallaan hyvät siteensä naapurimaihin - - ."

    "Talvisota onnenpotku Suomelle"

    - - -

    Kemppisellä on selvästi puutteelliset ja yksipuoliset tiedot ja asenteet itsenäisyydenajan historiastamme.

    Millaista perinnettä hänen (iso)vanhempansa ovat Kemppiselle välittäneet vai onko tämä ollut edistyksellisesti kuuro kun kirjailija Linnaan pitää viitata.


    Kaunokirjallisuus kun Kemppisestä kertoo totuuden luotettavammin.

    Jos talvisota on Kemppiselle tai muulle onnenpotku, kannattaisi pirauttaa ammattiauttajalle tai muistaa noudattaa lääkitystä.

    Jos ongelma ei ole lääketieteellinen, Kemppisen harkintakyky on rajoittunut. Huonosta provostakaan se ei käy.

    Mikä se on sellainen kotikutoinen "mentaalihistorioitsija", jonka mentaali ei ole oikein tikissä ja perustuu asenteisiin ja kuvitelmiin.

    Kirjoittiko Väinö Linna talvisodasta:)

    VastaaPoista
  33. Tapsa P:lle:

    Jos esim. Halla-aholta viedään nyt sen viimeisimmän ilmiannon takia aselupa, elämme keskellä suurta pöljyyttä.

    Luultavasti median (Helsingin Sanomat ja YLE) lietsoma vääristely asiassa tullaan tulevaisuudessa ottamaan yliopistoissa asti esimerkkinä kuinka media ei saa toimia.
    Ja Tai kuinka media pystyy vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen tuomalla esiin vääristeltyjä ja asiayhteydestä irrotettuja lauseita.

    On kummallista miksi jopa "tiedemaailma" ei ole ottanut kantaa tällaiseen mediavääristelyyn. Olisiko jo aika?

    VastaaPoista
  34. Minä koen Kemppisen sivun erittäin monipuolisena, yllättävänä usein ja joka kerta sivistävänä. Pidän tästä ja pidän siitä, ettei Kemppinen katso asiakseen näpäytellä ihmisiä.

    VastaaPoista
  35. Kemppinen pelkisti vuodet 1920-1939 äärimmäisellä tavalla - ja ampui kyllä itseään jalkaan pahanpäiväisesti. Jukka, älys nyt innostu liikoja Vanhan valtauksen muistojuhlan hengessä.

    1920- ja 1930-luvun Suomi ei ollut mikään pikkufasistinen Saksaa ihannoiva valtio vaan - kuten P.Haavikko asian kiteytty- pikemminkin Tannerin Suomi. Katsoisin aikamoiseksi saavutukseksi (tai onnenpotkuksi, valitsi itse vaihtoehto) sen että tällainen pikkumaa onnistui Suuren Pedon naapurina säilyttämään demokraattisen yhteiskuntamuotonsa kun keskinen ja itäinen Eurooppa lähes solkenaan ajautui diktatuuriin sen eri asteissa (tsekit ja slovakit lännen myyminä). Tuon kahden vuosikymmenen aikana muuten Suomen bkt kaksinkertaistui ja maa saavutti historiassaan ainutlaatuisen tilanteen juuri ennen sotia - leipäviljan omavaraisuusaste ylitti 100%.

    Jos tuon ajan Suomi olisi ollut pikkufasistinen Saksaa ihannoiva maa, se olisi ensimmäisten joukossa siirtynyt Hitlerin ja Mussolinin johtamien maiden kaltaiseen yhteiskuntajärjestelmään.

    Se on tietysti totta, että tämä juuri äskettäin itsenäistynyt pikkuvaltio oli kulttuurisesti erittäin yliherkkä vastustamaan mitä tahansa ulkoista vaikutteita. Tiedät varmaan Jukka myös kertomuksen miehestä joka lastun joessa nähtyään lähti kirveen kanssa tutkailemaan että kumma tulokas tänne salomaille on muuttanut - vieläpä naapuriin.

    Game over, Jukka!

    VastaaPoista
  36. Aijai. Keneltä se on pois, jos väliin blogistia sanailun mestariksi soimataan. On se.

    VastaaPoista
  37. Onnitelkaamme Matti Klingeä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan komentajamerkistä!

    Heikki Ylikangasko lienee seuraava "normaalia" korkeamman kunniamerkin saava, jos puhumme historiaa sivuavista pyrinnöistä?

    VastaaPoista
  38. AD MARJO

    Tutkipa se Jokisipilan blogi uudestaan.
    Tama nuori tohtori oli nimeltaan Silvennpoinen ja teksti loytyy www.presidentti.fi blogista.
    Jokisipila selvitti
    asiaa aivan oikein. -- Chau!

    VastaaPoista
  39. Ad Anonyymi:

    Älä ota kaikkea Kemppisen sanomaa noin vakavasti.

    Ja yleensäkin kannattaa muistaa, että kaikki riippuu näkökulmasta: jollekin lasi on puolityhjä, jollekin puolitäysi. Joku näkee pelkän fasismin ja kauhistuu, miten paljon sitä oli. Toinen näkee kaiken muunkin ja siihen verrattuna fasismi näyttää vähäiseltä.

    Sama koskee sota-aikaa. Verrattuna Ruotsiin Suomen kävi hullusti. Verrattuna muihin sotaan joutuneisiin maihin (varsinkin Itä-Euroopassa) Suomen kävi hyvin.

    Taikka miten sen ottaa. Suomalaiset itse tuhosivat myöhemmin monien kaupunkinen puukorttelit, ei vihollinen. Eikä leipää riittänyt kaikille, vaan heidän oli lähdettävä Ruotsiin.

    VastaaPoista
  40. "... kulttuurisesti erittäin yliherkkä vastustamaan mitä tahansa ulkoista vaikutteita."

    Tätä olenkin usein pohtinut.

    Miten on mahdollista, että tämä sama kansa, joka elää umpiperällä karvat korvilla peläten ja vastustaen kaikkea vierasta, on toisaalta aivan uskomattoman vieraskorea ja hyväntahtoisen sinisilmäinen ja helposti uunotettava kaiken ulkomaisen edessä?

    Saman asian kaksi eri puoltako?

    VastaaPoista
  41. Sisaret ja veljet Kemppisessä! Rauhaa kaikille.

    Mr Kemppisen kirjoituksen aikaan saama pieni tunnevyöry voidaan neutralisoida miehen omilla sanoilla:

    "Te ette, lukijat, usko, ettei ainakaan minun kirjoituksiini voi uskoa. On niin paljon sellaista, mistä en mainitse yhtään mitään. Se Kemppinen, joka välittyy kirjoituksistani, on minulle melkein tuntematon henkilö."

    Kemppinen heitti hieman katalyyttia keskusteluun ja aine selvästikin toimi.

    Mutta Anteron vasta-argumentti osui. Ja Kemppisen päre upposi.

    VastaaPoista
  42. Koulu myötäpäivään viisi kertaa juosten kiertäen Kemppinen! Mars!

    Eli siis vasemmalta?

    VastaaPoista
  43. Tilastoista on joskus apua.

    Ehkä joku laskisi eurooppalaisten demokratioiden lukumäärän 30-luvulla.

    Ehkä joku laskisi eurooppalaisten diktatuurien ja autoritaaristen valtioiden lukumäärän samaan aikaan.

    Kun eräs Euroopan historiasta kiinnostunut amerikkalainen kerran kysyi minulta, mikseivät eurooppalaiset estäneet Hitlerin nousua, pyysin häntä laskemaan voimasuhteet demokratioiden ja muiden järjestelmien välillä.

    Suomen poliittiseksi järjestelmäksi muodostui harvinainen poikkeus eurooppalaisittain. Siitäkin huolimatta, että Saksan alusmaaksi 10-luvulla pyrittiin. Mutta inflaatio-Saksasta ei oikein ollut isännäksi, kun tilaisuus oli otollisin. Eikä kotimaan oikeistolaisen tai vasemmistolaisen eliitin henki enää myöhemmin saanut tukea politiikan massoilta. Pakkodemokratia oli jo syntynyt. Suomi oli punamultaa.

    T.

    VastaaPoista