15. lokakuuta 2008

Yksityisyys II



Eilisen jakson lainkohta (rikoslaki 24 : 3) mainitsee liikehuoneiston, ja lain esitöissä (HE 184/1999) mainitaan reippaasti kaupat.

Julkisrauha – ja kotirauha – suojelevat kuitenkin vain oikeudettomalta tunkeutumiselta tiloihin ja oikeudettomalta jäämiseltä niihin.

Asunnoissa tämä ei ole aiheuttanut ongelmia, vaikka säännös oli rikoslaissa jo 1800-luvulla ja sitä ennen muodossa tai toisessa vuosisatoja.

Julkisemmissa tiloissa ongelmia on aiheutunut muun muassa median metsästämistä häistä ja hautajaisista. Kirkko on ilmeisesti onnistunut ratkaisemaan tämän. Kukaan ei saa ainakaan poliisilta apua päästäkseen vaikkapa valokuvaamaan häihin, jos järjestäjä seisoo kirkon ovella ja kieltää.

Tämä ei koske jumalanpalveluksia eikä avotaivaan alla suoritettuja toimituksia, kuten arkunlaskua.

Käsitykseni mukaan asia on jätetty tahallaan poliisin harkintaan. tuomioistuimista on lähinnä se tapaus, joka koski valokuvaamista terveyskeskuksen odotustiloissa, mutta se ei ole kovin antava, koska ihmisen terveydentilaa koskevat tiedot on suojattu muita henkilötietoja tiukemmin.

Tietosuojavaltuutetun sivuilta löytyy opas ”Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietojen kannalta” (http://www.tietosuoja.fi/33490.htm). Tulkinta on selvä: valokuva josta ihmisen voi tunnistaa, on suojattu henkilötieto.

Oppaassa ei korosteta riittävästi, että henkilötietolaki ei koske yksityishenkilön omaan tarpeeseensa tallettavaa henkilötietoa. Tämä tarkoittaa, ettei henkilötietolaki ei sovellu maisemakuviin tai kuviin yleisötilaisuuksista, jossa pääkohteen lisäksi näkyy tunnistettavia ihmisiä.

Ongelmia syntyy heti, kun tuollainen kuva pannaan Internetiin, näyttelyyn tai kirjaan.

Asiasta voi olla päinvastaista mieltä, mutta en panisi blogiini tuntemattoman henkilön kuvaa. Jos löytäisin vieraasta blogista oman kuvani yliopistoluennolta, pitäisin luultavasti netissä julkaisemista sallittuna, koska joku nyt vain olisi halunnut näyttää, että tuossa Kemppinen luennoi, vaihteeksi housujen vetoketju kiinni.

Kaupallinen käyttö tai kytkeminen erilaisiin aktiviteetteihin on kiellettyä luultavasti myös rikoslain (yksityisyyden suoja) nojalla. Vaikka kannatan vahvasti ns. luonnonsuojelua, en missään tapauksessa suostuisi esiintymään Vihreiden tai Greenpeacen julisteessa. Vaikka en juo viinaa, suuttuisin jos näkisin kuvani raittiusseuran plakaatissa. Minulla on mielestäni oikeus päättää, millaisten lippujen alla kuljen.

Mutta jälleen kerran: jos ystäväni tunnistavat minut katuyleisöön kuuluvana kuvasta, jonka tarkoitus on esitellä esimerkiksi öistä lumisadetta, ainakaan rikoslaki ei ole este.

Vastaus liikkeissä valokuvaamiseen on, että kysymykseen ei ole kattavaa vastausta.

Olen sitä mieltä, että kauppias ei voi kieltää muutamien kuvien räpsimistä omaan käyttöön. Harmittelin, kun menin kysymään Akateemisessa kirjakaupassa, saanko ottaa muistiinpanoksi itselleni kuvan uutuuskirjojen pöydästä, ja myyjä sanoi että ei, tavaratalossa on kuvauskielto.

Jos myyjä puhui totta, kielto on lakiin perustumaton ja myyjä menetteli väärin. Kun minulla on parempaakin tekemistä, en rupea itse riitelemään – mutta toisia olisin valmis yllyttämään.

Raja tulee vastaan, jos joku ryhtyy järjestelmällisesti kuvaamaan kultasepänliikkeessä esillä olevia koruja, ja kauppias vetoaa turvallisuuteen eli pelkää ryöstöjä. Voi kuvitella, että kilpailijan kätyri tulisi järjestelmällisesti kuvaamaan toisen valikoimia ja hintoja; sellaiseen voisi puuttua.

Tämä analyysi on oikeastaan tarpeeton. Osaan kuvata salaa viattoman näköisellä kameralla mahan päältä, mutta minustakin periaate on tärkeä.

Ihmismäinen käytös on myös tärkeää. Lupaa voi kysyä, mutta juristien kirjat ja kirjoitukset ovat kummallisia, kun niissä sivuutetaan konteksti. Ravintoloissa kuvataan jatkuvasti, ja usein tarjoilija tulee näppäämään kuvan pöytäseurueesta. En ole koskaan kuullut, että muu yleisö olisi tykännyt huonoa.

Edellä kerrotun olen selostanut tässä ennenkin, ja valokuvaajat ja journalistit ovat koonneet olennaisesti samoja ohjeita verkkoon.

Selostus on kuitenkin puutteellinen.

Tulkinnat ovat käsitelainopillisia, vaikka rikosoikeudessa – kotirauhasta ja yksityisyydestä puhuttaessa – sellainen voi olla sallittua. Kotirauhan käsitteestä johdetaan menettelyohjeita, vaikka tuo käsite on täysin epämääräinen.

Kauppiaalla on oikeudellisesti suojattu intressi vähäpätöistä suurempaa häiriköintiä vastaan. Jos joku asettuu iltasella makuupussiin myymälän lattialle, hänet on julkisrauhan perusteella voitava ohjata ulos.

Jokaisella ihmisellä on oikeudellisesti suojattu intressi hankkia ja tallentaa tietoja, ja tuo oikeus koskee myös myymälöiden valikoimia. Ihme että muistan – olisi pitänyt ottaa valokuva. Lappeenrannan rautatieaseman lähellä olevasta Valintatalosta saa ehkä maan parhaita karjalanpiirakoita. Valmistaja on Kesämäen Leipomo.

Johdan perustuslain sananvapaudesta ja julkisuusperiaatteesta oikeuden hankkia informaatiota. Sananvapaus ei ole paljon arvoinen, ellei erikseen mainittuihin sivistyksellisiin oikeuksiin lueta oikeutta hankkia ja levittää tietoa.

Tähän perustuu median toiminta.

Kun oikeushenkilöillä ei ole suojattua kunniaa, väitän että minulla on suorastaan perustuslakiin tukeutuvat oikeus kirjoittaa, että N:n ravintolassa ruoka on huonoa ja kohtelu ynseää. Väitän että jos olen kiinnostunut kasveista, saan valokuvata niitä kasvitieteellisessä puutarhassa ja laajennan tämän koskemaan yleisesti julkisia kokoelmia ja museoita.

Suomessa museoissa ja näyttelyissä saa yleensä kuvata (ellei tekijänoikeus estä sitä), ja salaman ja jalustan käyttökielto on hyvällä tahdolla perusteltavissa.

Syytän valokuvaajia ja journalisteja siitä, ettei tätä oikeutta tiedon hankkimiseen ajeta aggressiivisemmin. Valitan ettei lehtien tavanomaisissa vertailuissa ole juuri koskaan valokuvia paikoista ja tiloista. Ihmettelen etten koskaan näe iltapäivälehdessä kuvitettua artikkelia: keskustan kahviloiden epäsiisteimmät vessat.

Jutun kuvassa Tapiolan Heikintorin pikkubaari, jossa on hyvät, rasvaiset pihvit ja miellyttävä ilmapiiri.

37 kommenttia:

  1. Kemppinen lausui:

    "Suomessa museoissa ja näyttelyissä saa yleensä kuvata (ellei tekijänoikeus estä sitä), ja salaman ja jalustan käyttökielto on hyvällä tahdolla perusteltavissa."

    Eikös yksityistä käyttöä varten ole sallittua ottaa kuvia tekijänoikeuden suojaamista teoksistakin, elleivät ne ole tietokoneohjelmia tms?

    Salama on todellinen ongelma maalauksille, koska väriaineet haalistuvat valon, etenkin ulktravioletin, vaikutuksesta. Monissa ulkomaisissa museoissa on valokuvaus kielletty kokonaan ihan sen takia, etteivät useimmat turistinäppäilijät osaa kytkeä salamaa pois päältä. Erikseen kysymällä saa sitten joskus kuvausluvan kun vakuuttaa olevansa käyttämättä salamaa.

    Kokeilkaapa joskus salamalaitteen vaikutusta laittamalla salamaan kiinni musta paperi ja väläyttämällä sitten täydellä teholla (test-nappulaa painamalla). En ota vastuuta mahdollisesti syttyvistä paperinpaloista.

    Salaman käyttö muuten jaksaa ihmetyttää vaikkapa urheilutapahtumissa, joissa kuvattavaan kohteeseen on kymmeniä tai joskus jopa satoja metrejä matkaa. Sillä etäisyydellä ei tavallisen salaman valo auta yhtään. Ja riittävän tehokas salama olisikin jo lähes yhtä vaarallinen kuin oikea salama.

    Vielä pääaiheesta:

    Muualla maailmassa, erityisesti terrorijahdin lumoissa olevissa USA:ssa ja Britanniassa, on valokuvaajien ahdistelu mennyt ihan mahdottomaksi. Tämän villityksen ehkäisemiseksi täällä meillä olisi ihan hyvä, että ihmiset ottaisivat kuvia siellä täällä, häiriköimättä, sillä lailla tavallisesti. Muuten täälläkin kohta jokainen presidentin tai valtioneuvoston linnaa kuvaava pannaan selliin jatkoselvittelyjä varten. Ja Stockalla kuvaavia epäillään Stellan vakoojiksi.

    VastaaPoista
  2. Jos maailma olisi kiitoksia vailla valmis, niin mikäs siinä - käveltäis catwalkilla...

    Mutta jos aikoo näkemästään jotain kertoa - vaikka sitten kameralla - !!! haloo, voiko toimia häntä koipien välissä joka suuntaan mielin kielin.

    Luin vihjeestä Agricola-verkosta (http://agricola.utu.fi/nyt/arvos)/Tommi Kotosen kritiikin:
    Auschwitzin patriootti

    Pogožev, Andrei: Pako Auschwitzista - Neuvostosotilaan tarina.
    Kääntänyt Lintuniemi, Pirjo. Minerva: Karisto Oy, Hämeenlinna 2008.
    ---
    jatkuu...

    VastaaPoista
  3. JK:
    Syytän valokuvaajia ja journalisteja siitä, ettei tätä oikeutta tiedon hankkimiseen ajeta aggressiivisemmin.

    Ymmärrän,
    varsinaisen kapinamielialan vallassa avustin Alibia, oli uhma-aika. uhmaiän uusi tuleminen.

    Niin, menin kapakkaan, jossa nuorukainen oli kuollut hämärissä olosuhteissa – no, okei, se oli rehellinen tappo ja kunniallinen puukotus.
    Nappasin kuvan: Tässä pöydästä saattoi seurustella tuntitolkulla viikatemiehen kanssa illan vilkkaimpana aikana, tekstin pistin, jos muistan.
    Nappasin kuvan ja puhelimessa olleesta baarimikosta, jota myös jututin.
    Reppari sai huomiota: Kapakka meni konkkaan, ja puukotuksesta tuomitun nuorukaisen tyttöystävä vielä rustasi kirjeen.
    Se alkoi: "Teillä on otsaa kirjoittaa, että ..."

    (Toinen kerta tuli kiittävä kirje: Siinä nainen oli puukottaja, puukotti lopulta miehensä hengiltä. Jutussa kävi ilmi, että hänen lähisukulaisensa otti tuomitun lapset hoitoonsa. Katselin tuota sukulaisnaista käräjätalon kahvilassa. Hän vaikutti sympaattiselta. Sananen uhrautumisesta)

    VastaaPoista
  4. Muutama vuosi sitten Helsingistä ei saanut laisinkaan full broque oxfordeja, muutoin kun tilaamalla.

    Sitten löytyi puoti, jossa sellaiset oli, ja olisin laittanut niistä jutun blogiini.

    Mutta en saanut ottaa niistä kuvaa, julkaisin sitten tuon.

    Nyt sitä kenkäkauppaa ei enää ole.
    Full broguet oxforditkin löytää nykyään, kun pari vuotta kävin niitä ruinaamassa.

    VastaaPoista
  5. "Syytän valokuvaajia ja journalisteja siitä, ettei tätä oikeutta tiedon hankkimiseen ajeta aggressiivisemmin. Valitan ettei lehtien tavanomaisissa vertailuissa ole juuri koskaan valokuvia paikoista ja tiloista. Ihmettelen etten koskaan näe iltapäivälehdessä kuvitettua artikkelia: keskustan kahviloiden epäsiisteimmät vessat.

    Jutun kuvassa Tapiolan Heikintorin pikkubaari, jossa on hyvät, rasvaiset pihvit ja miellyttävä ilmapiiri."

    Niin, mutta mitenkäs se vessa?

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia:

    Euroopan Ihmisoikeussoimus (10 art.) on maassamme voimassa olevaa oikeutta. Sen mukaan mm. sananvapaus on otettava huomioon kunnianloukkausharkinnassa.

    Mielestäni sananvapaus olisi otettava huomioon IOS:n tarkoittamin tavoin myös valokuvien ottamisen ja käyttämisen rajoja harkittaessa.

    VastaaPoista
  7. "Syytän valokuvaajia ja journalisteja siitä, ettei tätä oikeutta tiedon hankkimiseen ajeta aggressiivisemmin."
    Tarkoittaako arv. bloggaaja, että roskalehtien valokuvaajat eivät Suomessa ole riittävän röyhkeitä? Ehkä ei.

    VastaaPoista
  8. Tällainen blogiluento on mainio idea jo sinänsä, erityisesti se on tarpeen tällaisesta yleisen luulon ja harvinaisen tiedon riitamaalta (kuten Kemppinen sen voisi sanoa, jollei jo olekin sanonut).

    Pohdintaa ei suinkaan tee turhaksi se, että käytännössä olisi oikopolkuja, kuten salakuvaaminen. Suomen toiseksi yleisin kansanjuridiikan "viisaus" on, että tehdä saa mitä vaan, kunhan ei jää kiinni. Ymmärtämättä tällöin jää koko oikeudellisen kielipelin keskeisin idea. (Yleisin populaarioikeudellinen argumentti on täälläkin joskus kommenteissa vilahtava "tämä on vapaa maa" - osuvuudeltaan samantasoista käsitelainoppia kuin olisi tyyliparturointia leikata moottorisahalla; sekin että "tämä maa" taitaa olla alunperin USA).

    Saako Petja Jäppiseltä kysyä mielipidettä left footin kengistä (myymälä Espalla ja mm. Helsingin keskustan Stockalla, myös netissä); siellä olisi sopivasti alennustakin tässä kuussa.

    VastaaPoista
  9. Kuvaamisella ja etenkin salaa kuvaamisella on se tylsä puoli, että löytää pikkuasiat - ei ymmärrä suurempaa kontekstia sen avulla. Voi siis väärintulkita aivan sairaan väärin. Siinä missä Berlusconi on varmasti siisti ja hyvinkäyttäytyvä hänen ivansa ja sarkasminsa ei tartu kuvaan ja se on kuitenkin se, joka usein ajaa pois pehmeämmät ja humaanisemmat ihmiset läheisyydestä. Joten; mikä kuvaan tarttuu ellei sketsi.

    VastaaPoista
  10. Left footin kengistä kirjoitan lähiaikoina artikkelin ihan vasiten, mutta vain yhdestä suusta olen kuullut narinaa, mutta se sama äijä haukkui savustetun hevosenkin.

    VastaaPoista
  11. Ulkomaiden museoissa esim Uffizissa ja Louvressa saa kuvata ilman salamaa, British Museumissa jopa videokameralla omaan käyttöön, mutta suomalaiset museot kieltävät kuvaamisen.

    Näyteikkunoissa ja toreilla on kiinnostavia esineitä ja asetelmia. Saako niitä kuvata ihan vapaasti ja laittaa blogiin?

    Onko artisaanilla copyright tuotteensa malliin? Loukkaako blogissa julkaistu kuva sitä? Auttaako, jos mainitsee hänen nimensä?

    Katusoittajat, kirpputorimyyjät ja ulkomaalaiset ammattikerjäläiset. Miten on heidän kuvaamisensa ja heidän kuvansa laittaminen blogiin?

    Koirat? Jotkut ovat sitä mieltä, että toisten koiria ei saa kuvata ja laittaa niiden kuvia blogiin.

    Olen kuvannut koiria, mutta kuvannut omistajista vain jalat eli kokoelman koirien ulkoiluttajien sandaaleja ja lenkkareita.

    VastaaPoista
  12. Ad Anna Amnell:

    Näyteikkunoissa ja toreilla on kiinnostavia esineitä ja asetelmia. Saako niitä kuvata ihan vapaasti ja laittaa blogiin?

    - Saa. Poikkeus: tekijänoikeuden suojaamat teokset, kuten maalaukset ja veistokset, jos suoja-aika on voimassa.

    Onko artisaanilla copyright tuotteensa malliin? Loukkaako blogissa julkaistu kuva sitä? Auttaako, jos mainitsee hänen nimensä?

    - Yleensä ei juuri koskaan. Blogissa julkaiseminen on sallittu. Nimen mainitseminen on hyvää käytöstä.


    Katusoittajat, kirpputorimyyjät ja ulkomaalaiset ammattikerjäläiset. Miten on heidän kuvaamisensa ja heidän kuvansa laittaminen blogiin?

    Koirat? Jotkut ovat sitä mieltä, että toisten koiria ei saa kuvata ja laittaa niiden kuvia blogiin.

    Olen kuvannut koiria, mutta kuvannut omistajista vain jalat eli kokoelman koirien ulkoiluttajien sandaaleja ja lenkkareita.

    - Eläinten kuvaamiselle ei ole estettä - paitsi välillisesti. Kuvaaminen telellä kotirauhan piiriin, esimerkiksi pensasaidan raosta pientalon pihaan on salakatselua, josta en erikseen kirjoittanut. - Mutta sen kai sanoo järkikin.

    VastaaPoista
  13. Jenkkilän keskustelupalstoilla firmaa N haukkuessa kannattaa olla varovaisempi. Vaikka eivät jaksaisi Suomesta asti hakea kirjoittajaa oikeuteen, niin palstan pitäjälle voi tulla vaikeuksia, kuten tässä:
    http://dir.salon.com/story/tech/feature/2002/04/04/aquatic_plants/index.html
    Niinpä monet keskustelupalstat kieltävätkin säännöissään kaikenlaisen mollauksen.

    VastaaPoista
  14. Ihmiset naamioivat turhamaisuutensa vaikka minkä keksityn kiellon taakse. Varmasti saisi kuvata, jos olisi samoissa mitoissa kuin toissakesänä tai jos tukka olisi pesty ja harjattu.

    Itseäni tavaratalojen kuvauskielto ei kiinnosta pätkän vertaa. Jos paikalla on tv-toimittaja ja osastonpäälliköllä tilaisuus päästä telkkariin, kuvata saa. Mutta jos on kyse vaikka opiskelijalehdestä, johon halutaan yksinkertainen kuva ruokakorista, sitä ei muka saa kuvata. Pah.

    Julkisessa paikassa kuvaamiseen liittyy ongelmatilanteita. Mitenkä, jos henkilö ei oikeasti esiinny edukseen. Rokkikonserteissa saa varmasti kuvata yleisöä - niitähän myös televisioidaan ja Amerikan hippitytöt vieläpä tykkäävät vähän vilaitella sekundäärisiä genitaalejaankin. Mutta jos otan kuvan yleisöstä, jonka eturivin pissikset heiluvat ihan kaameassa hutikassa, rikonko lakia vai olenko muutoin myötätunnoton, jos laitan kuvan nettiin tai oikein painatan sen printtimediassa?

    Entä, jos kuvaan humalaisen Ismo Alangon esiintymässä ja kirjoitan vielä kuvatekstin: "Ismo Alanko esiintyi ihan hirveässä hutikassa, mutta yleisöä se ei tällä kertaa häirinnyt - se oli vielä enemmän hutikassa."

    Entä lippujen alla kuvatuksi tulemisesta? Jos lehteen päätyy jumalanpalveluskuva, jossa Kemppinen kurkku suorana paahtaa virttä Herran kunniaksi, hänhän leimautuu oitis niin sanotuksi "uskovaiseksi", ja tämä leimahan on suomalaisessa yhteiskunnassa erittäin arveluttava. Uskoa pidetään yksityisasiana - mutta silti lehteen voidaan panna kuva, jossa körttikansa pyllistelee polvirukouksessaan.

    VastaaPoista
  15. Yksityisyys on vaikea käsite, maalaisjärjellä sitä ei selvitä.
    Hiljattain tyrmistyin äidinpuoleista sukukirjaa tutkiessani. Siellä komeili useitakin kuvia perheestämme, mm. sellainen jonka äitini oli stilisoinut kotialbumissamme leikkaamalla omat kasvonsa pois. Olin kuulevinani ääniä hautausmaan suunnalta.
    Lupaa ei meiltä vielä elossa olevilta kuvatuilta ole kukaan kysellyt. Äiti ei olisi sitä antanut. Kirjaa kaupataan tietenkin. Meniköhän kaikki oikein / paragraafien mukaisesti?

    VastaaPoista
  16. Aiheen vierestä:

    Tästä vähän tuli mieleen se kun Haavikko kerran totesi,
    jotakin, että

    "YYA-sopimus oli voimassa siihen asti,
    kunnes ilmestyi se Saksa jota varten se oli suunniteltu."

    Huomasin kyllä myös kun yhtenä päivänä oli Vanhasen otsassa
    tavallisuudesta poikkeavaa hikeä,
    kun esiintyi toisen asian tiimoilta.

    Mutta flash-gordon on tajunnut että homma johtuu helposti ymmärrettävästä monimutkaisuudesta.

    http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/10/15/elakeyhtiot-kavivat-kriisin-partaalla/200826797/170

    VastaaPoista
  17. Pihvin on paras vähän raakana, medium on jo tylsä - eikö vaan? Vähän verta siis lautasella.

    :) ihana olla elukka (ainakin leikisti kun muuten on liian pehmo).

    Minä pidän pihvistä, oluesta ja rakastan kun mies on hikinen. Olen siis väärällä tavalla nainen ? Naisten tulisi pitää kalasta, kasviksista, viinistä tai ainakin siideristä ja sitten pesevät hiet pois. MInulle hikinen mies on Caesar; hiki osoittaa, että on sisäistä tuskaa; ajattelua on meneillään jos ajatustyötä tekevät näyttävät hikoilevan.

    (Otsatukkaa ei Caesarilla tarvitse olla, siinä menee jo minun roomalainen maku poispäin, mutta parta on kiva ja vie saman asian ehkä). Mitäköhän parturit tuumaavat?

    VastaaPoista
  18. vain yhdestä suusta olen kuullut narinaa, mutta se sama äijä haukkui savustetun hevosenkin.

    Kenties savustettu hevonen ei hänen jalassaan hyvältä tuntunut?

    VastaaPoista
  19. Ad Don Jusa: Briteistä on vanha, hauska oikeustapaus. "Ylitöihin" jäänyt tirehtööri suuteli sihteeriään futisliigaottelun katsomossa, ja tuli tupenrapinat. BBC voitti jutun - oma vika: julkinen paikka.

    Luennoillani olen lisännyt - prof. K:nen kusella julkisella paikalla: ei TV-uutisiin. Siis kuseskelut yms. eivät kuulu mediajulkisuuteen, vaikka onkin oma vika. Se, ja oksentelu samoin, muuten ei välttämättä ole oma vika.

    Asiallisempi esimerkki: pyörtyvä tai tajuton henkilö - ei.

    Vakavan onnettomuuden tai rikoksen uhri - ei.

    Asia oli esillä Jokelassa ja Kauhajoella: pahasti järkyttynyt silminnäkijä - edes suostumus ei välttämättä kelpaa, koska henkilö voi olla shokkitilassa. Jokelassa tällaisia tilanteita oli.

    VastaaPoista
  20. Ei noita kaikkia sääntöjä kuvaamisesta muista. Terve järki ja tilanne sanelee käytännön.

    Omavaltaisesti poistin lasten leikkipuistosta innokkaan kuvaajan joka kysyi lupaa lasten kuvaamiseen, mutta mielenkiinto kohdistui vain kahluu altaalla oleviin alastomiin ja puolialastomiin lapsiin.

    En olisi yhtään varma että yleisö on niin huolissaan media-ammattilaisten oikeuksista, kuin mitä mediassa esitetään tai millä suuruuudella media asiaa rummuttaa.

    VastaaPoista
  21. Niin. Jos omistaisin seksikaupan, olisi kuvaaminen kilpailijan liikkeen edustalla mielenkiintoinen pointti. Palkkaisin jonkun tyypin kuvaamaan ruuhka-aikana (onko sellaista seksikaupoissa) kilpailijan myymälään menevien naamoja. Kilpailijan asiakkaat kaikkoaisivat ja saisin heidät asiakkaikseni. Kilpailija menisi konkurssiin.
    Asian voisi ovelasti ja helposti järjestää.

    Ja kun kerran täällä saa mainostaa, niin mielestäni Camel-tupakka maistuu hyvälle ja antaa voimakkaan tunteen elämälle.

    Minusta tuntuu että maailmassa on liikaa kaikenlaisia ihmisoikeussopimuksia. Eikö yksi riittäisi, vai mikä siinä on niin vaikeaa.
    Sanavapauksiakin taitaa olla hieman liikaa liikkeellä.

    Syy miksi Suomi-makkara ei nykyisin maistu samalle on ettei siinä enää käytetä hevosenlihaa eikä tarpeeksi naudanrasvaa.
    Kylmäavustettu hevonen on mahtavan makuista.

    VastaaPoista
  22. Jos tämä olisi luento (ks. Rienzi), minä kirjoittaisin muistiinpanoihini kolme asiaa: 1) avotaivas (Voiko lakitekstissä olla noin kauniita sanoja?), 2) öinen lumisade ja 3) rasvaiset pihvit. Ja sitten kun luennoija, jonka vetoketjua en ehkä huomaisi, näyttäisi dokumenttikameralla tai jollakin päivän kuvaa, näkisin, että vasemmalla lukee "Tervetuloa" ja heti sen vieressä "Älä ota sitä vakavasti".

    Niin että olisin varmaan aika kehno oppilas. Kurkkisin olan yli Rienzin mykistäviä muistiinpanoja, joissa olisi hieno systemaattinen numerointijärjestelmä, ja Petjan kenkiä. Kun Don Jusa viittaisi, tahtoisin tietää, minkänäköinen puhuu Ismo Alangosta.

    Kun tyttäreni oli parivuotias, olimme hautajaisissa. Seisoimme siinä avotaivaan alla odottamassa kappeliin pääsyä ja tytär juoksenteli hihkuen hautakivien välissä. Jostakin tuli mustapukuisia mummeleita. Kysyivät minulta, saavatko ottaa tytöstä kuvan. Annoin toki luvan, vaikka pyyntö oli hämmentävä. Myöhemmin huomasin, että heillä oli ihan eri ruumiskin, toisista hautajaisista. Kai minun iloinen lapseni nyt kirmailee heidän kotialbumeissaan, kun omissa hautajaisissa oli liian ikävää kansaa.

    VastaaPoista
  23. No jos vaikka kolme juttua muistaisin.

    Yhden kerran Ruisrockissa tuli kuvattua kun kaksi kahdenkymmenen korvilla ollutta rakasteli siinä esiintymislavan lähettyvillä - siellä esiintyi silloin muuten toi The Clash, eli vuosi oli 1979. Rakastelua se kuvaamiseni ei häirinnyt, vaikka seisoin siinä parin metrin päässä, mutta poliisi ei pitänyt kummastakaan ja uhkasi takavarikoida filmin, mitä ei sitten kuitenkaan tehnyt.

    Toisen kerran kuvasin kadulta erästäkin rakennusta, josta siellä toimivan yrityksen pomomies hermostui ja tuli kadulle antamaan turpaan - jäi sitten uhkaukseksi. Syy jäi hämäräksi, ei liittynyt herra eikä firma asiaan mitenkään, enkä sitä myöhemmin yrittänyt udella...

    Kolmannen kerran kuvasin kyllä luvattomasti kuolleita erään sairaalan ruumishuoneella - paikka on ulkomailla - joten omatunto vähemmän kolkutteli, ja muistaakseni joskus paljon myöhemmin joku niistä kuvista päätyi siistittynä erääseen täkäläiseen julkaisuun. Ei kukaan kysellyt kuvaajaa...

    Mutta vähemmän olen tuollaisia murehtinut, että saako vai ei, vaikka näppäilyksi on nykyään mennytkin koko homma mun osalta.

    Wikipediassa lukee kuvan kanssa, että: Paparazzi on nimitys valokuvaajille, jotka ottavat salaa kuvia kuuluisista henkilöistä sekä heidän julkisessa että yksityiselämässään. Nimitystä käytetään usein kielteisessä mielessä. Paparazzit ovat yleensä freelance-kuvaajia, jotka myyvät ottamiaan kuvia lehdille. Erityisesti keltainen lehdistö saattaa maksaa yksittäisistä kuvista huomattavan suuria palkkioita. Sana paparazzi tulee italialaisesta nimestä paparazzo, joka oli freelance-uutiskuvaaja Federico Fellinin elokuvassa La Dolce Vita. Italian kieliopin mukaan -o loppuisen nimen pääte muuttuu monikossa -i:ksi.

    No Suomessa näitä ei kai ihan vaivaksi asti ole, mutta tämä tuossa jokunen aika sitten pisti silmään, ja varmaan monen muunkin.

    http://www.huffingtonpost.com/thenewswire/archive/2007/06/09/Pariscrying.JPG

    siis sitten kun se kuvaaja selvisi:

    eli sama kaveri - Nick Ut - kuvasi tämänkin:

    http://www.monroegallery.com/detail.cfm?id=304

    VastaaPoista
  24. "Olen sitä mieltä, että kauppias ei voi kieltää muutamien kuvien räpsimistä omaan käyttöön."

    Tulee mieleen, että koska kauppias saa valita asiakkaansa (tiettyjen syrjintänormien rajoissa) se voisi käyttää lievempää rajoitusta ja sallia kuvaushaluisen tulla kauppaan mutta kieltää kuvien ottamisen.

    VastaaPoista
  25. Tämä nyt ei tähän kuulu, mutta laitanpa kaikille Nixon faneille, siis Paul Krugman NY Times blogi;

    "There are all sorts of connections between the Nixon administration and the Bush administration. But here’s one I didn’t know about: Hank Paulson was John Ehrlichman’s assistant in 1972 and 1973.

    Maybe you have to have lived through Watergate to know what that means."

    VastaaPoista
  26. Anonyymille joka muisteli Haavikkoa ja bongasi työeläkejutun:

    Asian vierestä tämäkin.

    Sitä minä pari päivää sitten tarkoitin, kun STM:n tiedotteen tänne linkkasin/vinkkasin.

    Nyt tarvittaisiin Haavikkoa, Suomessa menee tiedottomuusvälineiltä viikko isojen asioiden esilletuomiseen. Vaikka Nukku-Matin tarinat viiveettä TV:n iltasatuihin sisältyvätkin.

    T.

    VastaaPoista
  27. Olen ottanut kuvia firman pikkjouluissa ravintoloissa, eikä ole tultu kieltämään. Ymmärrän silti sen, että pannaan tajoilija kuaamaan; hän voi huolehtia, että kuaan ei tule sivullisia, jotka saattavat olla vieraassa seurassa. Yksityinen kuvaaja ei aina muista moista ajatella.

    Olen myös ottanut kuvia (joskus) kauppakeskuksissa ja kauppahalleissa ilman salamaa, ja edelleenkään ei kukaan ole tullut kieltämään. National Portrait Galleryssä sain vartijan kimppuuni, vaikka salamaa ei ollut koko kamerassa.

    Näyteikkunoiden kuvaaminen on ulkomailla kiinnostavaa hommaa, samoin hautausmailla kuvaaminen. En ole tullut koskaan ajatelleeksi, josko se olisi sopimatonta. Toisaalta kuvat ovat olleet yksityiskäyttöön, mutta näin nettiaikaan niitä on tullut pantua esiin.

    VastaaPoista
  28. Kirkkoon tulemista ei muuten saisi seurakunta häissä tai hautajaisissa kieltää. Asiasta ei ole säädösperustetta, mutta teologinen perustelu tälle periaatteelliselle näkökannalle on selvä: kirkolliset toimitukset ovat jumalanpalveluksia, joihin kuka tahansa kristitty on tervetullut. Kenelläkään omaisella ei luonnollisestikaan ole laillista oikeutta estää toista ihmistä tulemasta kirkkoon. Sen omistaja on seurakunta, ja vain kirkkoherra voi määrätä kirkon käytöstä. Hän sitten vastaa toimistaan tuomiokapitulille.

    Toisaalta valokuvaamisen kirkollisissa toimituksissa voi kieltää uskonnonharjoituksen suoja: uskonrauhan rikkominen on rikos. Jos kuvaus siis häiritsee osallistujien uskonnollista toimintaa, ei sitä saa kuvata. Toisaalta häiritsemätön kuvaus on laillista toimintaa.

    VastaaPoista
  29. Omavaltaisesti poistin lasten leikkipuistosta innokkaan kuvaajan joka kysyi lupaa lasten kuvaamiseen, mutta mielenkiinto kohdistui vain kahluu altaalla oleviin alastomiin ja puolialastomiin lapsiin.

    Olisit ottanut kuvan äijästä ja pistänyt poliisille saatteen kera, että tämmöinen ukko näytti kiinnostuvan vähän liikaa leikkipuiston kahluualtaasta. Ei mitään sen kummempaa varmaan olisi tapahtunut, mutta ehkä nimi ja naama olisi laitettu muistiin.

    VastaaPoista
  30. kv-oikeus sopimuksineen tarjoaa tilaisuuden muuttaa kaikkea vanhaa ja vakiintumatonta. Veljeys, vapaus ja tasa-arvo suurin piirtein sisältönään ohittavat kansallisia normeja. eikä peräkylän käräjätuomari aina osaa. vaikka olisi kaikki vuotensa tuomarina istunut. Oikeus rapautuu monen huomaamatta joskus hyvään joskus huonoon suuntaan. Kuten pörssikurssit.

    VastaaPoista
  31. Oikein hyvin analysoit valokuvaamista sekä yksityisyyden että tiedon keräämisen/välittämisen näkökulmasta.

    Usein näissä analyyseissä mennään yksisilmäisesti yhden näkökulman mukaisesti vaikka sitten metsään. Lain lisäksi on hyvä muistaa myös moraali ja hyvät tavat.

    VastaaPoista
  32. Kemppinen kirjoittaa:"Syytän valokuvaajia ja journalisteja siitä, ettei tätä oikeutta tiedon hankkimiseen ajeta aggressiivisemmin. Valitan, ettei lehtien tavanomaisissa vertailuissa ole juuri koskaan valokuvia paikoista ja tiloista. Ihmettelen etten koskaan näe iltapäivälehdessä kuvitettua artikkelia: keskustan kahviloiden epäsiisteimmät vessat."
    ---------
    Kemppinen dit: "J´accuse." Näin myös Ranskassa erään oikeudenkäynnin yhteydessä.
    Ja minä 35 vuotta journalistina vastaan.
    Pieni maa, pienet piirit.
    Jokainen journalisti tietää, että kun kirjoittaa totta jostain yhteisöstä, ei siellä enää keikkaa tee.
    Jos kirjoittaa ravintolasta keljusti, ei ilmaista safkaa enää syö.
    Jos kirjoittaa epäsiisteistä vessoista, on toimituksissa aina joku, jolla on eturistiriita ao vessan omistajan kanssa.
    Jne. suurin osa mediasta on tavalla tai toisella korruptoitunutta. Yleensä aika vähän, mutta riittävästi. Jolloin kelju juttu kirjoitetaan vasta kun julkisuus on puristanutt kaiken kohteestaan irti ja kohde voidaan viimeisen jutun myötä heittää roskiin.
    Jore Puusa
    Kuvajournalismilinjan johtaja.

    VastaaPoista
  33. Mitä näihin epäsiisteihin vessoihin tulee, minulla on materiaali valokuvakirjaan "Itä-Viron yleiset käymälät". Tarina on kyllä verkossa.

    Ja mitä taas Stadin ravintoloitten vessoihin tulee, niin poikani oli opiskelijana kesätöissä puolitoistapäivää Forumin kellaritasolla olevassa ravintolassa.
    Huomautti omistajalle ensimmäisen päivän päätteeksi, ettei henkilökunnan WC:ssä ole saippuaa. Tuijotusta.
    Seuraavana aamuna hän tiedotti omistajalle että jos saippuaa ei ole, kun hän seuraavan kerran käy vessassa, hänen pitää lähteä. Tuijotusta.
    Lounasajan alla poika sitten kävi vessassa, riisui essunsa ja käveli ulos. Epäuskoista tuijotusta.

    Puolentoista päivän palkka sitten irtosi asianajajan soitolla.

    VastaaPoista
  34. Asia on siis pihvi (piti sanoa)
    tämän teemasi takia jos kukaan muu ei sitä sanonut.

    VastaaPoista
  35. Äidille, jonka poika jätti työpaikkansa saippuan puutteen takia:
    Pojallesi ei tullut mieleen ostaa itse saippuaa vessaan? Koko prosessiin tarvittiin lopulta asianajajaa.
    Ja me ihmettelemme miksi Kauhajoella ammutaan ihmisiä. Onneksi olen vanha ja kuolen pian pois tästä omituisesta -hetitännemullekaikki- maailmasta.

    VastaaPoista
  36. Jussi:
    >eli sama kaveri - Nick Ut - kuvasi tämänkin:

    >http://www.monroegallery.com/detail.cfm?id=304

    Tyttöterroristi siinä huutaa pahuuttaan.

    VastaaPoista
  37. Törmäsin tähän blogikirjoitukseen tässä vaiheessa. Miten on, onko lupa valokuvata opintomatkalla (joka siis osa opintosuoritusta eli opintopisteitä kertyy) opiskelijoita? Esim. presidentinlinnassa, tilausbussissa otetaan kuvia, joita joku jopa laittoi nettiin.
    Käsitykseni mukaan, vaikka luennot ovat avoimia eli kuka tahansa voi niitä tulla seuraamaan, niin valokuvata ei saa! Onko opintomatkalla, jossa ohjelmassa tarkkaan määritelty se, mikä aika on opiskelua ja mikä vapaa-aikaa, lupa kuvata ilman kohteen antamaan lupaa.

    VastaaPoista