2. lokakuuta 2008

Suojattu teos



Tekijänoikeudessa on käsitteellinen perusongelma, jonka osoittaminen voi hiukan helpottaa riitoja.

Jokaisessa alan oppaassa ja tutkimuksessa sanotaan, että suojattu teos on esimerkiksi kirja tai sävellys, kunhan se on omaperäinen.

Tämä on virhe.

Koska laissa ei missään sanota, että suojan kohteena olisi kokonainen teos, lain tarkoittama ”teos” on myös puoli kirjaa eli kaksiosaisen romaanin nide I. Suojan kohde on myös kirja, josta joku on repinyt osan. Suojan kohde on romaani, joka tekijänkin mielestä on jäänyt kesken tai pysähtynyt luonnosasteelle.

Sitaatti on teos, jonka käyttäminen on sallittu ilman tekijän suostumusta.

Jos lainataan niin pieni osa suuremmasta kokonaisuudesta, ettei tuo kokonaisuus erotu, kysymys ei ole edes sitaatista. Jos sitaatin kohde on tunnistettavissa, laki sallii sen erikoissäännöksellä. Ilman sitä sääntöä teoksen osan ottaminen omaan käyttöön olisi tekijänoikeuden loukkaamista. Laki määrää sitaatin rajat välttävän selvästi.

Sitaatti on tekijänoikeuden rajoitus eli tekijänoikeudelle pantu raja. Niitä on monia muitakin. Laissa ei sanota, että toisten teoksista saa ottaa lainauksia. Se on muutenkin selvää.

Vapaasti toista teosta muuttaen aikaansaatu teos on itsenäinen ( 4 § 2). Tämä säännös on oikeastaan tarpeeton. Hyvin suuri osa teksteistä perustuu aikaisempiin kirjoituksiin. Ihminen oppii kirjoittamaan soveltamalla malleja ja esimerkkejä, ja kaikki minkä hän kirjoittaa, perustuu opittuun ja siitä muunneltuun.

Parodia ja satiiri ovat esimerkkejä itsenäisistä muunnelmista. Satiiri on humoristinen tai ivallinen esitys, jolla tuodaan esiin kirjoittajan typerinä, paheellisina tai sopimattomina pitämiä käyttäytymispiirteitä – vain ihminen voi olla satiirin kohde. Satiiri on moraliteetin muoto, koska se antaa ymmärtää, että toisin voisi toimia.

Parodia eli ivamukaelma on usein mutta ei aina satiirinen. Parodia voi tavoitella humoristista tai koomista vaikutusta äkkikäänteellä. ”Kevennys” on aika hyvä nimitys eräille huumorin muodoille.

Muutoin tuo lainkohta on luettava ensimmäisen momentin yhteydessä. Siirtäminen toiseen kirjallisuuden tai taiteen lajiin saattaa tuottaa itsenäisen teoksen. Pelkkä muunnelma on sovitus tai käännös; niihin tarvitaan tekijän suostumus.

Vapaa muunnelma on aikamoinen harvinaisuus – jos ajatellaan kokonaisia teoksia. Jos lähdetään näennäisen ristiriitaisesta väitteestä, että teoksen osa on teos, tämä lainkohta selittyy tyylin käsitteellä. Tyylilajin jyrkkä muuttaminen tekee teoksesta uuden.

Asiateksteissä tyylin sijasta puhutaan funktiosta. Keskinkertainen kompilaatio eli esimerkiksi opinnäytetyö ei loukkaa tekijänoikeutta, vaikka se on silminnähden koottu alan kirjallisuudesta, kunhan uusi teos on läpi kirjoitettu eli on tehty paljon muutakin kuin leikattu ja liimattu. Referaatti on sallittu. Se tarkoittaa selostusta, esimerkiksi yhteenvetoa romaanin juonesta ja henkilöistä. Se on vapaasti aikaisempaan tai aikaisempiin liittyvä uusi teos.

Tämä kaikki tuntuu kai hiusten halkomiselta. Sitä se ei ole, koska tietotekniikassa asia on äärimmäisen keskeinen. Uusi ohjelmia tehdään jatkuvasti, mutta hienoimmassakin uutuudessa on ehkä 80 – 90 prosenttia muualta omaksuttua. Toisin sanoen estetiikan sievä valhe, että nerokas henkilö luo ”tyhjästä” on sekä asiatekstissä että koodin kirjoittamisessa pelkästään naurettava.

Jäljitelmän tunnistaminen, parannusten ja päivitysten ongelma ja vastaavat käytännön syyt ovat pakottaneet suojaamaan lähdekoodia. Ellei sitä ole saatavissa, jäljitteleminen on useissa tapauksissa mielettömän työlästä. Jos se on saatavissa, se käsitetään merkiksi, että koodi on tiettyjen sovinnaissääntöjen mukaan kopioitavissa.

Hyvin karkea peukalosääntö on: jos uusi tietokoneohjelma toimii ja vaikuttaa käyttökelpoiselta, se on todennäköisesti (vapaasti aikaisempaan liittyen luotu) teos, johon ei tarvita lupia.

(Kuten joku arvaa, tämä on pätkä kirjoitteilla olevasta kirjastani Informaatio-oikeuden alkeet, jota kirjoittelen nyt virkavapaana.)

32 kommenttia:

  1. Ryöstöviljelty on javapätkä, joka tuottaa ruudulle "Hello World". Samaan voi päästä muillakin kielillä. Jos komentojonon logiikka on sama, kyseessä olisi kai käännös. Uusi ja omaperäinen logiikka viittaisi teokseen, mutta mutkat ja polvet voivat olla pelkkää sumutusta. Ruudulle ei kuitenkaan saa tuottaa Kemppisen runoa. Mutta komentojono voi generoida monostangoja ja kemppisrunoja. Perinteinen ajattelu voi viedä umpikujaan.

    VastaaPoista
  2. Fortune-lehti kirjoittaa, että Apple voi sulkea iTunes-musiikkikaupan, jos USA:ssa suostutaan merkittävään rojaltikorotukseen.

    Ilmeisesti tänään torstaina Washingtonin tekijänoikeusrojaltilautakunta tekee asiasta päätöksen, siis niiden rojaltien korottamisesta.

    National Music Publishers' Association (musiikki teollisuus) tahtoo viisitoista senttiä kappaleelta aiemman yhdeksän sentin sijaan, siis sieltä verkkokaupasta ostetusta biisistä.

    Apple vastustaa sitä ankarasti. ITunes-vastaava Eddy Cue lähetti kolmesta tuomarista koostuvalle lautakunnalle joskus ennen 2007 huhtikuuta lausunnon, jossa uhattiin iTunesin sulkemisella;

    - Jos pakotettaisiin omaksumaan mikä tahansa korotus rojaltitasoon, todennäköisyys kaupan tappiolliselle toiminnalle kasvaisi merkittävästi,
    - tappiollinen toiminta ei ole minkäänlainen vaihtoehto.
    - Apple on mukana bisneksessä tehdäkseen rahaa ja ei jatka toimintaa, jos se ei enää ole kannattavaa.

    Apple ei ole kaiketi tuon jälkeen kommentoinut asiaa.

    iTunesissa on myyty yli viisi miljardia biisiä.

    Eli Apple on huomaamattaan muuttunut kulttuurilaitokseksi ja jos niin on käynyt, niin mistä tällaiselle toiminnalle saisi suojaa, (onhan se aika lähellä julkista palvelua).

    http://www.loc.gov/crb/proceedings/2006-3/dma-cue-amended.pdf

    VastaaPoista
  3. "Sitaatti on teos, jonka käyttäminen on sallittu ilman tekijän suostumusta."

    Onko aforismi teos vai sitaatti?

    VastaaPoista
  4. Ad Prospero:

    Aforismi on kokonainen, tavallinen teos. Samopin on epigrammi. Muutaman rivin vitsi ei ole, luultavasti historiallisista syistä ja siksi, että sen sananmuoto ei ole kovin tärkeä. Kuten tiedetään, vitsin voi esittää monella tavalla hyvin. Aforismi puolestaan on usein erittäin kriittinen sananvalintaa ajatellen.

    VastaaPoista
  5. Kaksi ajatusta.
    Muutamaa päivä sitten oli toisaalla puhetta siitä, että voiko yrityksen asiakkaille lähettämä massapostitus olla salainen, sellainen jota ei saa esim. kopioida omalla sivulleen. Itse olin sitä mieltä, että vaikka yritys on sitä mieltä että näin on, niin näin ei ole.

    Sitten Disney.
    Minusta on hävytöntä että Disney väittää omistavansa koko joukon Euroopan kansaperinteeseen tai 1800-luvun kirjallisuuteen liittyviä hahmoja.

    VastaaPoista
  6. Olisiko tämä Kemppisen kommentti Prosperolle ymmärrettävä niin että Erkki Tuomioja on tekijänoikeuden suojaama, mutta Aleksander Stubb ei?

    VastaaPoista
  7. Ad Petja Jäppinen:

    Olen molemmissa kohdin samaa mieltä kanssasi.

    Disneyn hahmot (piirrettyinä) ovat myös Suomessa suojattuja tavaramerkkeinä mutta eivät tekijänoikeudellisesti yli sen, mitä tarinoissa on.

    Ei muuten ole vain europpalaista perinnettä, vaan havaintojeni mukaan myös afrikkalaista ja aasialaista ja Pocahontas alkuperäisamerikkalaista.

    VastaaPoista
  8. En ymmärrä informaatio-oikeudesta juuri mitään, mutta enpä ole sitä myöskään juurikaan tarvinnut yli 40 vuotta kestäneellä juristikaudellani.

    Kemppisen oppikirjateksti vaikuttaa aivan asianmukaiselta ja helppotajuiselta. Kun kirjaan vielä lisätään ao. viittaukset (?), teksti muuttuu "tieteeksi".

    Muuten, meillä Lapin yliopistossa astui eilen 1.10. virkaansa yliopiston ensimmäinen informaatio-oikeuden professori, OTT Rauno Korhonen, joka on oman talon oppilaita. Asiantuntijat asettivat ehdollepanossa yksimielisesti ensimmäiselle ehdokassijalle OTT Tuomas Pöystin, joka on myös Lapin yliopiston omia kasvatteja ja toimii tällä hetkellä Valtiotalouden tarkastusviraston pääjohtajana. Pöysti olisi halunnut kuitenkin jatkaa nykyisessä virassaan toimikautensa loppuun ja pyytää professorin virasta virkavapaata, mitä oikeustieteiden tiedekunta ei kuitenkaan hyväksynyt. Tämän vuoksi Pöysti perui viime hetkellä hakemuksena ja virkaan nimitettiin Korhonen.

    Itse ahersin eilisen illan tapauksen "Päätoimittaja Johanna Korhosen potkut" parissa ja "ratkaisin" sen myös blogissani.

    VastaaPoista
  9. Eikö Tahko Pihkalan perikunnalla ole mitään tekijänoikeutta pesäpallon alkuperäisiin sääntöihin?

    VastaaPoista
  10. "suojattu teos on esimerkiksi kirja tai sävellys, kunhan se on omaperäinen.

    Tämä on virhe."

    Mikä on se virhe? Eikö esimerkkejä saa antaa?

    VastaaPoista
  11. Voiko jokin itsenäinen valtio ottaa käyttöönsä esimerkiksi Itä-Saksan perustuslain kopioimalla sen kokonaisuudessaan?
    Kuinka paljon toinen valtio voi kopioida lakitekstiä/asetuksia toiselta valtiolta tai taholta?

    Tarkoitan tilannetta jolloin lainsäätäjä on kirjoittanut yleismaailmallisen ja täydellisen lain, niin eikö tässä tapauksessa olisi väärin, ettei toinen taho voisi hyödyntää "täydellistä" lakia, vaan joutuisi käyttämään muokattua epätäydellistä lakia.

    VastaaPoista
  12. Ad Jami: sääntöihin ei ole tekijänoikeutta. Ei vaikka joku keksisi pokerin veroisen korttieplin tai Afrikan tähden.

    Oikeudellista suojaa voisi kukaties saada patenttioikeuden kautta.

    Tekijänoikeuden vanha ykkössääntö: ideaan ei ole tekijänoikeutta, vaan tapaan, jolla idea ilmaistaan.

    VastaaPoista
  13. Ad Omnia:

    Jyrki Virolaisen Lapin Kansan juttua koskeva kommentti hänen blogissaan selvittää asetelman aivan toisella tasolla kuin lehtijutut.

    Todistustaakkaa koskeva sääntö ei taida olla yleisesti tunnettu.

    Lukekaapa (linkki oman blogini kyljessä).

    VastaaPoista
  14. Ad Jyrki Virolainen:

    Informaatio-oikeus on alkeiden jälkeen monissa tapauksissa perusoikeuksista johtuvien säännöstöjen punnintaperusteiden selvittämistä - yksityisyys / julkisuus - - - salassapito-oikeus / tiedonsaantioikeus.

    Yksi polttopiste on elinkeinorikokset ja toinen eräät yleistä vaaraa tuottavat rikokset (tietoverkkoon murtautuminen).

    Yrityssalaisuudet esitetään samassa yhteydessä todistamiskieltojen kanssa, ja luonnolliesti henkilötietolaki ja elinkeinoelämän tietosuojalaki ovat keskeisiä.

    Sangen uusia asioita siis kaikki ja kyllä näiden kanssa joutuu myös käytännössä tekemisiin paljon.

    Perinteinen immateriaalioikeus on oppiaineessa mukana.
    Lapin yliopiston perinne lähti oikeusinformatiikasta.

    Alan ehkä etevimmät yleisesitykset ovat tällä hetkellä M.B.Andersenin IT-ret ja Kloepherin Informationsrecht (Beck).

    Saa nähdä, kauanko kestää ennen kuin Helsingin yliopisto havahtuu.

    Kun tunnen tietämästäsi syistä hyvinkin tarkoin alan tutkijat, arvioin Pöystin tapauksen Lapin yo:lle suureksi menetykseksi.

    Nuorista alan tutkijoista erikseen mainittava on Norrgård, joka kirja (2002) väliaikaiskielloista immateriaalioikeudessa on mm. tuomarille suuriarvoinen. Ovat nimittäin konstikkaita ja epäjohdonmukaisia.

    VastaaPoista
  15. Hyvin karkea peukalosääntö on:

    Hyvin karkea anglismi on...
    Suomessahan puhutaan nyrkkisäännöstä.

    Sivumennen sanoen minua ovat kauan raivostuttaneet politiikkaan pesiytyneet jyrkikataiset jotka ovat puhuneet englantia (tai pikemminkin amerikkaa) niin kauan etteivät enää osaa puhua suomea. "Pitkässä juoksussa" kun pitäisi sanoa pitkällä aikavälillä, "maanvyörymävoitto" kun pitäisi sanoa murskavoitto jne. Häpeällistä.

    VastaaPoista
  16. Ad HMM: olen samaa mieltä, ja "pitkässä juoksussa" rasittaa minuakin.

    Peukalosääntöä käytän itse, koska siitä tulee mieleeni sujuva suomalainen ilmaus "sopii kuin suutarin peukalo mummun perseeseen".

    (Huom. pieni alkukirjain)

    VastaaPoista
  17. Minulla olisi esittää Jukalle tekijänoikeuteen liittyvä kysymys. Mieltäni se on askarruttanut jo pidemmän aikaa ja nyt näyttäisikin olevan hyvä hetki kysyä.

    Kenelle tekijänoikeudet kuuluvat ja keneltä siis kysyä lupa musiikin käyttöön, joka on:

    1. Säveltäjä on Charlie Chaplin (onko hänen kuolemastaan jo tarpeeksi kauan, että oikeudet ovat rauenneet?)
    2. Musiikki soitettu mekaanisella musiikkisoittimella, josta tiedetään vain sen nimi (Amadeus) ja joka sijaitsee Varkaudessa mekaanisen musiikin museossa
    3. Musiikin on nauhoittanut joku museon henkilökunnasta joskus lähivuosina (ainoat elossa olevat henkilöt liittyen varsinaiseen äänitteeseen). Musiikin olen ostanut cd-levynä edellä mainitusta museosta.

    Jos haluan käyttää kyseistä kappaletta esimerkiksi jossain videossa joka on itsenäinen teos, keneltä pitäisi kysyä lupa ja kenelle pitäisi maksaa, jotta kaupallinen käyttö olisi luvallista?

    Nauhoittajalle tai vaikkapa museolle mielelläni maksaisinkin, mutta Teostolle tai Gramexille en haluaisi heittää pennin hyrrää. Eihän heillä ole tässä osaa eikä arpaa.

    0

    VastaaPoista
  18. Ad Kemppinen

    Edellinen kommenttini siitä, että en olisi "tarvinnut" informaatio-oikeutta, oli sikäli huono ja varomaton, että tietenkin olen joutunut soveltamaan tuomarina ja ottamaan huomioon prosessioikeuden tutkimuksissa ja kirjoituksissani erilaisia aihepiiriin liittyviä säädöksiä ja normeja, kuten esim. henkilötietolaki ja etenkin julkisuuslakia tuomioistuinmenettelyn ja esitutkinnan osalta. En vain ole hoksannut, että esim. julkisuuslainsäädäntökin luetaan tai voidaan lukea käsitteen informaatio-oikeus alle.

    Tuon Lapin yliopiston uuden professuurin nimi on tosiaan oikeusinformatiikka, ei informaatio-oikeus.

    Olen samaa mieltä, että Pöysti olisi pitänyt saada professoriksi, mutta kun en ole kuulunut "sattuneesta" syystä - onneksi - enää 15 vuoteen Lapin yliopiston tai tiedekunnan hallintoon, pääsivät "hallintoherrat" päättämään toisin.

    VastaaPoista
  19. Itse tapaan sanoa "pitkällä tähtäimellä", mikä lienee suomea, mutta on asiallisesti vielä hullumpaa, sillä millainen tähtäin on pitkä tähtäin?

    "Pitemmän päälle" ei taas uskalla sanoa, koska se saattaa tuoda mieleen yhtymiä.

    VastaaPoista
  20. No nyt mennaan pittitasolle,
    mutta java Hello world ohjelmasta voidaan myos riisua mutkia,
    ja saada silla tavalla aikaseks uusi teos,

    vahan niinku niinku matikassa voidaan tehda sama asia yksinkertaisemmin
    terottaen vaikka okkamin veista,

    tai niin voi huomata jalkeenpain tapahtuneen,
    kun tarpeeksi on ajatuksia heitellyt ilmaan

    ja otanut sitten kiinni pallot jotka lopulta saa..


    No, toi oli kylla vahan ontuva vertaus,

    taa on tosiaan enempi java nippel nappel skiensia,
    sitapaitti taa on sitaatti!

    Joskus oikein arsyttaa ku nakee ihmisen ajatuksesta
    tai kirjotuksesta mista se on sen saanu.

    public class Hello
    {
    static
    {
    System.out.println("Hello World");
    System.exit(0);
    }
    }

    Toimii ainakin viela java versiolla 1.6.0_06.

    VastaaPoista
  21. Ad Ossi Ojutkangas:

    Asia ratkeaa jo sillä, että Chaplinin oikeudet säveltäjän ovat voimassa luultavimmin vuoteen 2048, ja niitä valvoo Suomessa Teosto.

    Esityksen lisäksi levyn valmsitajalla on oikeutensa, joita valvoo Gramex.

    Nämä järjestöt ovat olemassa jotta esimerkiksi videoiden tekijät voisivat hankkia tarvittavat oikeudet vaivattomasti. Musiikista puhuen hintakin on vaatimaton.

    VastaaPoista
  22. Eivät ole suojeluskunnat löytäneet vielä youtubea, liveleakia, torrentteja sun muita.
    Nuori hämääntyy, kun toisaalta tuollaisia on tarjolla ja jostakin peer to peer levityksestä pääsee about linnaan.

    Minäkin olen innokkaasti downloadannut youtubesta kaikenlaista, mikä muutoin olisi maksanut rahaa. En kyllä olisi ostanut, jollei youtubesta olisi ilmaiseksi saanut.

    Onko nyt odotettavissa jokin poliisivierailu ja nahkurin orret köyhäintalossa jonkun Beatlesin lataamisen vuoksi?

    Kenelle voi maksaa tekijänoikeusmaksut laittomasta levitteestä - jos huomaa itsellään olevan sellaisen ja haluaa pitää sen?

    VastaaPoista
  23. ta ta ta taa, ta ta ta taa - on siis teos (Beethooven). "ta" ja "taa" muussa kahdeksan jonossa muodostaa itsellisiä teoksia. Siispä 2 + 2 = 4 on teos. Ja joka kirjoittaa 1 + 1 + 1 + 1 = 4 osoittaa suunnatonta ja varjelemisen arvoista luovuutta.

    Immateriaalioikeudet syntyivät joskus vuonna 1 ja 2 kun ihmisiä oli käänteisen logaritmisesti vähemmän. Jos 1 sadasta keksi jotain, voitiin varjella. 5 miljardin joukossa saman keksijöitä on varmasti, eikä elämää voi globaalisti salvata ensimmäisen keksijän tai kirjoittajan taskuun.

    VastaaPoista
  24. Vuonna 2008 työnantaja ei HÄH!? voi HÄH!? vaatia työntekijältä sitoutumista tehtäviinsä!?
    Eli jos työnantaja katsoo tarvitsevansa työntekijän tänään, auditorio hiljaisesti hyväksyy työnantajan johto-oikeuden ylikävelemisen. Siitä kai on kyse, jos työnhakija ilmoittaa, että tulen töihin kunhan järjestätte asiat juuri niin kuin minä haluan!? Näsäviisaille tiedoksi, olen tenttinyt Sipilän, jos olla tarkkoja, niin nämä työhönottotilanteet eivät edes taida olla työlainoppia.

    Itse en näe siinä mitään ihmeellistä, jos työhönottohaastattelussa kysytään puolison halukkuutta muuttaa Rovaniemelle. Professorit, jotka nyt eivät ole juuri mistään vastuussa mihinkään, voivat ehkä hoitaa virkaansa matkalaukulla, mutta voiko päätoimittaja?

    Jos Rovaniemelle valitun päätoimittajan puoliso asettuu kunnallisvaaliehdokkaaksi Vantaalla, niin kyllä minulla herää heti kysymys, onko valittu päätoimittaja todella sitoutunut lehteen. Käsittääkseni tätä puolison muuttohalukkuutta on nimenomaisesti kysytty, ja hakija on vastannut puolison muuttavan mukana.

    Kokonaan toinen kysymys on myös se, onko vastapuolen virheellinen tieto oikaistava!? Myssyn alle mietittäväksi, onko tässä analogia?
    Petoksen tunnusmerkit olivat joskus:
    1. Disposito, mitä sekin on suomeksi
    2. Omaisuusvahinko
    3. Virheellinen tieto
    Joku voisi kertoa minulle, eikö Suomessa ole koskaan tuomittu rangaistusta rikoksesta, joka on täyttynyt, kun tekijä jättää kertomatta tietoa, joka vaikuttaa toisen päätökseen?

    VastaaPoista
  25. ad Lako

    Yhdenvertaisuuslaki 21/2004
    soveltuu mm. rekrytointiin. Ei saa syrjiä sukupuolisuuntauksen perusteella, paitsi jos työtehtävät todellisuudessa ratkaisevasti edellyttävät (tietyn suunnan rekrytoimatta jättämistä).

    Tasa-arvolaki 609/1986
    kieltää syrjimästä mm. vanhemmuuden tai huoltajuuden perusteella, (jollei tavoite ole hyväksyttävä ja tuollaiset keinot aiheellisa ja tarpeellisia).
    Pääsääntöjä siis on mutta poikkeuksiakin.

    Laestadiuksen ja Ruotsalaisen kotilukemiston kysyntään asia voisi vaikuttaa. Mutta niin on Mukkakin samalta suunnalta, jotta ei tiedä mihin suuntaan.

    VastaaPoista
  26. En olisi mennyt valmennusyritykseen lainkaan laittamaan minun muutenkin haurasta imagoa vaakalaudalle, jos olisin tiennyt että johtaja leikkii Diiliä ennenkuin sellainen oli edes keksitty.

    En olisi mennyt yliopistoon lukemaan filosofiaa, jos joku olisi sanonut, että se on inside-porukan omistama tiede/harrastusalue jota ei saa lukea ellei lue heidän silmillä, heidän hypoteeseilla ja heidän asettamilla muilla rajoilla ja se, että he oikeastaan lukivat lähinnä historiaa; filosofian historiaa. Olisin voinut valita toisin ja ottaa vaikkapa joku yksinkertainen sivuaine, esim. talous joka minulla oli entuudestaan. Nyt sain vain harmia siitä, että olin kunniahimoinen ja tiedonjanoinen. Rankaisivat kunnolla ja loppuelämäksi ehkä: mainehan meni näistä molemmista (ja kuitenkin kyse oli siitä, jota sitten änkyttävät yleensä joka paikassa: "glöm nu, hördu - nu skall du glömma och förlåta dig själv...jne jne joka on jo itkettävä lause tähän elämään).

    Onneksi en ole aggressiivinen; muuten olisin lyönyt päähän niille, jotka eivät sano kaikkea. Jättävät pois vaan ja sen jälkeen hörötetään ja ollaan kuin 5-vuotiaat kakarat.

    Elämä meni, eläke meni - ja kiloja tuli peräti 18 kg.

    Kivaa. Tosi kivaa, ja proffat senkun kuvittelevat itsestään jotain. Oppisivat ensin oikean elämän ennenkuin menisivät pätemään suurina herroina.

    VastaaPoista
  27. ad HG

    Ei kantsi luovuttaa. Kivahan täällä on palloilla. Ammatinvaihto viiden vuoden välein pitää virkeänä. Kokeiltu on ja taas mennään.

    VastaaPoista
  28. JK: "Jyrki Virolaisen Lapin Kansan juttua koskeva kommentti hänen blogissaan selvittää asetelman aivan toisella tasolla kuin lehtijutut."

    Kyllä, mutta juuri tuollaisiin päätelmiin ainakin minun lukemieni lehtien mukaan juuri tulikin.

    Lakia lukemattomanakin kysymys, joka jutuista heräsi, oli juuri tuo: luultavasti Korhonen sai potkut salaamansa lesbouden takia, mutta pystyykö hän todistamaan sen?

    Uutta oli JV:n esittämä argumentti, jota en ole lehdissä nähnyt: tekstari.

    Sehän sen todistaa, joten Korhonen on vahvoilla. Ja miksi helkkarissa hänen olisi pitänytkään ilmoittaa työhaastattelussa asia, jonka epäili johtavan syrjintään!?

    VastaaPoista
  29. Jos oikein vakavia ollaan niin tekijänoikeusrikosta ei ole olemassakaan Suomessa.

    Perustuslaki vaatii että rikos on täsmällisesti ja tarkasti säännelty LAISSA. Tekijänoikeuslaissa puhutaan vain teoksesta. Kansankielessä sillä tarkoitetaan kaikkia teoksia mitä luodaan esim. tekstiviestiä "mä rakastan sua".

    Mutta hähää. Teoksella ei tarkoitetakaan kaikkia teoksia kuten tekijänoikeus ja rikoslain lukija voisi kuvitella, vaan teoksella tarkoitetaankin vain teoksia jotka ovat omaperäisiä, alkuperäisiä, luovia ja itsenäisiä.

    Ehkä 1% teoksista saa siten tekijänoikeuslain mukaista suojaa. 99% ei saa sitä. Siten 99% ymmärtää lakia lukemalla mikä on rikos ja mikä ei.

    Koska perustuslain mukaan rikos täytyy selvästi säännellä laissa, jota se ei todellakaan ole, niin perustuslaissa on myös säännös että perustuslain vastaisia säännöksiä ei saa soveltaa.

    Se merkitsee sitä että Suomessa ei edes ole tekijänoikeusrikosta olemassakaan. Paitsi tietty tekijänoikeusjärjestöjen märissä unissa ja joidenkin tuomioistuinten mielestä, joiden tuomarit on kai opiskelleet lakia joskus 19540 luvulla.

    UGH

    VastaaPoista
  30. Vai voiko laki edes olla epäselvimmin säädetty, jos 99% lakia lukemalla saa väärän kuvan mikä on rikos ja mikä ei ?

    Jos se täyttää perustuslain täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimuksen, niin kai sekin täyttäisi, jos rikoslaki olisikin mandariini Kiinaksi lakikirjoissa.

    VastaaPoista
  31. Ad UGH

    Kanervan tekstiviestit olivat teoksia. Varsin omaperäisiä ja ainoalaatuisia etenkion poliitikon lähettämiksi. Niin vain julkistettiin ilman suostumustaan.

    VastaaPoista
  32. Lisäksi teokset julkistettiin tavalla, joka oli omiaan saattamaan tekijänsä häpeään. JV, eikö Ilkka olisikin voittanut, jos olisi katsonut korttinsa?

    VastaaPoista