22. syyskuuta 2008

Janne Virkkuselle



Jo oli Sinulla tarpeellinen kirjoitus yleisradion ja median rooleista sunnuntain lehdessä.

Hetken luulin, että mainostit Ylen ykkösen perjantaiaamujen radio-ohjelmaani, kun mainitsit julkisen palvelun tehtäviksi Valistaa, Viihdyttää, Sivistää.

Sitten jäin miettimään, että sanopa Erkolle että myy minulle Helsingin Sanomien kulttuuriosaston. Meillä taitaa olla tarkasti laskien lukijoita / kuulijoita suunnilleen sama määrä. (Arvioin että HS:n lukijoista hyvin suuri osa hyppää kulttuuriosaston yli tai tyytyy otsikkoihin – itse luen ne RSS-syötteenä.)

Teillähän ontuu tuo sivistämispuoli, eikä valistuksessakaan tahdo olla kehumista. Pöljät mielipiteet, jotka eivät perustu ainakaan tosiasioihin, ovat kyllä viihdyttäviä, sitä en kiellä.

Ja kun mainihet, että sanomalehdiltä eivät nuo verkkoversiot onnistu, niin vastaisin siihen, että en kyllä sitä asiaa ihmettele.

Sanot verkkopalvelujen kehittämistä kalliiksi. Tottahan se lykkää tasapään, ellei muista suomen kielen merkitystä ja vahvuutta. Panostamalla hyvään suomalaiseen tekstiin pärjää, eivätkä edes kilpailijat kuse kintuille.

Kuvan, liikkuvan kuvan ja äänen kanssa sitten ollaankin ihmeessä. Sillä alalla saa kilpailla kiinalaisten ja intialaisten kanssa.

Sanot niinkin, että ihmiset kieltäytyvät maksamasta palveluista, joita he eivät tarvitse, ja tarkoitat tällä yleisradiota.

Tilanne on pahempi. Ihmisethän kieltäytyvät maksamasta myös palveluista, joita he tarvitsevat.

Tätä kannattaa kysyä investointipankkiireilta. Amerikassa kuuluvat sotkeneen asiansa hukattuaan toiminnan vastikkeellisuuden (maksullisuuden) ja pitkän aikavälin kannattavuuden ajatuksen.

Näkemieni lukujen perusteella arvioin, että Suomessa on kaksisataa tuhatta kiinnostunutta ihmistä, jotka jopa ostavat ja lukevat kirjoja. Heille järjestyy juuri nyt eläkeläisinä paljon vapaata aikaa. Mahtavat markkinat!

Nuoriso ei juuri kuuntele Ylen lähetyksiä, koska nuoriso kuuntelee kieletöntä musiikkia.

Lehdet ovat unohtaneet peruskysymyksen: mitä N.N. kirjoittaa tänään? Pienen mittakaavan blogin kirjoittajana ja ennen vanhaan lehteesi joka viikko kolumnin laittaneena tiedän, että kirjoittaja säilyttää lukijansa, vaikka toheloisi.

Lehdet ovat unohtaneet uusinnat, joita Yle käyttää nyt tehokkaasti.

Lehdet ovat unohtaneet että tämä päivän lehti on huomisen kalankääre. Verkossa jotkut ovat käsittäneet tämän. Hyvään tekstiin palataan kerran toisensa jälkeen, aivan kuin kirjaan, joka pannaan hyllyyn.

Kaikkein himoituimpia olisivat suurella järjellä tehdyt yhteenvedot varsinkin poliittisista ja tieteellisistä teoksista, joita monikaan ei jaksa tai ehdi lukea niiden laajuuden vuoksi.

Entä raha? The Economist myy erittäin korkeatasoisia vuosi- ja teemajulkaisuja luultavasti voitolla. The New York Review of Books ottaa joistakin artikkeleista rahaa ja toisista ei.

Kyllä, selailin HS Teeman ”Ihminen ja Internet” ja häpesin silmät päästäni. Jutut oli mitoitettu keskivertolukijoille liian vaikeiksi ja asioita tunteville liian helpoiksi.

Mallia olisi voinut katsoa MIT Technology Review’sta.

34 kommenttia:

  1. Netissä on ilmaiseksi ja maailmanlaajuisesti niin paljon järkevää juttua, että elämä ei riitä kaiken lukemiseen. Maksulliset tarinat eivät siis menesty. On vaikeaakin tuo maksaminen, vaikka haluaisi, ei voi. Paitsi jos tekisivät tarinoitsijat myyntikartellin. Jokaisesta jutusta olisi maksettava tietty perushinta...
    ei kai tapahdu tässä maailmassa.

    VastaaPoista
  2. Kemppinen:

    "Lehdet ovat unohtaneet peruskysymyksen: mitä N.N. kirjoittaa tänään?"

    Niin, ... tai oikeastaan eilen, kun printtimediasta puhutaan.
    Ja siinon mielestäni tämä clue: yöllä painetaan pääosin vanhentunutta tavaraa halvalle paprulle, ja kuskataan koteihin.

    VastaaPoista
  3. Lehdet ovat unohtaneet uusinnat, joita Yle käyttää nyt tehokkaasti.

    Ei ihan kokonaan: netissäkin luettavana oleva kuukausiliite uudisti "yleisönpyynnöstä" kymmenen vuoden takaisen häpäisyjuttunsa Savon Mafia

    Yle on tosin lähettänyt samaan aikaan noin sataan kertaan "yleisönpyynnöstä" Arvo Tuomisen reportaasin Laatokan ränsistyneistä ympäryskylistä.

    VastaaPoista
  4. Täti kysyi että: - Are there subliminal messages?
    http://www.youtube.com/watch?v=wgKFJisceOw&feature=related

    Nytkin - siis maanantaina - joka kohta onkin jo mennyt, oli niin mielenkiintoinen toi pääkirjoitus. Ja tärkeästä asiasta. "Naisten suuri osuus Ruandan parlamentissa johtuu, osaksi siitä, että edustajanpaikoista runsas neljännes on siellä ennakkoon kiintiöity naisille."

    Siis puhe on tietysti tärkeästä asiasta, kuten kansanmurhasta. Kyllä mun niin tulee sääliksi niitä neekereitä. Jotakin pitäs asialle varmaan tehdä. Kiva että Hesari jaksaa pitää asiaa esillä!

    No ainakin siis kun siellä - oliko se lauantain lehti? - välissä oli se Mersu mainos - hopean värinen. Siinä se hienoin maksoi - en nyt muista, kun kuskasin kissanpaskan sillä roskikseen - mutta suunnilleen 900 000 €. Niin mulle tuli sellainen outo olo siitä. Mun alko heti tekemään sitä autoa niin saatanasti mieli ja ajattelin, että kyllä heti huomenna ajelen tonne Weehoolle ja ostan sieltä sellaisen. Saakohan sen sieltä ihan heti? Sitten mun tekis mieli ajella sillä takaisin tänne ryssän suurlähetystön lähelle ja naida sitten sitä autoa pakoputkeen siinä suurlähetystön edessä. Mä haluaisin sen Mersun oviin Hesaria mainostavat tarrat. Sellaset isot, mitä menneinä vuosina näki niiden paperinkeräysautojen kyljissä. Koska mä oon niin kiitollinen siitä, että mä näin sen mainoksen.

    Mulla siis on sellainen kumma olo, joka tulee sitä lehteä lukiessa, en oikein tiedä mikä se on, mutta koko ajan tekee mieli jotakin.

    Erityisesti mä pidän sen lehden etusivusta. Se on paljon hienompi, kuin vaikka The New York Timesillä, kun Hesari menee heti asiaan, eikä turhaan uhraa lukijan huomiota joutavuuksiin. Mä luen sen etusivun siinä aina hyvin tarkkaan, koska se vaikuttaa minuun niin vahvasti.

    Mä tykkään sellaisista isommista valokuvistakin. Mieluummin kahden tai kolmen aukeaman kokoisista. Ne sopii hyvin lehtivalokuvan henkeen, se mustan painomusteen voima - ja voi ne olla värillisiäkin. Siinä valokuvalle todella tehdään oikeutta. Lisää vaan sellaisia isoja kuvia. Sillä mitä isompi kuva, sen parempi. Ja mitä enemmän, niin vieläkin parempi. Toivottavasti pääsevät joskus sellaisen noin 6000 kuvan keskivertoon numeroa kohti. Sitä paitsi mainokset näyttää kivemmilta niiden kanssa.

    Mä olen niin huolestunut, kun mä pelkään, että ne toimittajat ei viihdy siellä töissään. Että siellä on jotenkin huonosti jotkut asiat. Siivotaanko sitä niiden taloa tarpeeksi hyvin, entä onko siellä kukkia ja kivat värit - soinnutetut sellaiset. Ja onko salaatti hyvää ja kahvi tuoretta? Espressoa? Onko oikea espressokuppi, eihän sitä muuten voi juoda, eihän? Vaikka ei sitä saa liikaa juoda, kun se voi sitten olla vaarallista. Kyllä mä tiedän, kun siitä oli Hesarissa juttu kerran. Mutta kaksi ja puoli kupillista päivässä on terveellistä sydämelle. Mä muistaisin että siellä Ludvigin kadulla oli sellaiset pleksitötteröt jossa pysty käymään röökillä. Oliko ne nyt metrin halkaisijaltaan. Uudessa talossa - joka alkaa jo olla vanha talo ja sitä kai pitäs kohta laajentaa - ei kai enää ole sellaisia, ettei kukaan vaan kuole koskaan.

    Terveystoimitus voisikin laajentaa niitä sivujaan. Se voisi vaikka olla aina siinä urheilusivujen yhteydessä. Juha Mieto voisi olla hyvä tyyppi sinne vetämään sitä osastoa, kun se on siinä lähellä duunissakin ja sellainen sopiva esikuva ihmisille.

    Sitten siellä voisi olla enemmän nuorisoon keskittyvää juttuu. Matti Vanhanen sopisi sitä kirjoittamaan, kun se elää enemmän siinä maailmassa ja se on sellainen julkkiskin. Ja se on aika seksikäskin. Kaikkee tekniikasta kans siihen silleen hauskasti, kun tytöt voi muuten syrjääntyy siitä.

    Minusta niillä kulttuuri sivuilla vois olla enemmän asiaa tästä sukupuolten eriarvoisuudesta. Kun tyttöjä on tunnetusti nykyään jo aika hyvin noissa erilaisissa taidelaitoksissa - taidemaalareiksi ei taida oikein muita enää valmistuakaan - niin miksi siellä graffitiporukoissa on niin paljon niitä poikia, kyllä sinne pitäis saada ihan yhtä tasapuoliseksi niiden tyttöjenkin edustus. Onhan se graffitikin taidetta, siitä on lehdessä tehty virallinen päätös. A110b/vp11. Pitäs saada niille joku paikka mihin voisivat harrastaa, etteivät vain Hesarin seiniä töhri.

    Läpäläpälässynlässynlää. Siitäkin on virallinen päätös. AAA/1.

    Onkohan ne naiset siinä kuolleisuudessakaan ihan kunnolla edustettuna, kun joka 4s sekunti kuolee ihminen jossakin. Siitä vois olla kanssa jotakin, vaikka niiden kuolinilmoitusten yhteydessä. Ja säälihän niitä kehitysmaalaisia tulee, mutta ei ne kyllä saa tulla siihen Hesarin talon eteen kerjäämään, kyllä niiden ongelmat pitää voida hoitaa niiden omassa maassa. Sehän se onkin ollut koko ajan se Hesarin virallinen linja tässä asiassa. B666c/889O.

    Lehden pitää ottaa virallinen linja kaikkiin tärkeisiin asioihin, sehän on selvä. Muuten voisi tulla jotenkin puolueellisia uutisia ja ne saattaisivat sekoittaa viatonta lukijaa. Manipuloida. Siitä onkin virallinen päätös. AAA/2.

    On se siis hyvä, ettei siellä toimituksessa enää haise painomuste, eikä hiki, eikä tupakka, eikä viina ja että paikat on siistejä, eikä vedä, ja että pierunkin haju heti imetään isolla imurilla pois ja puhalletaan sinne rautatieaseman suuntaan. Siistiä ja hiljaista kuin pankkisalissa. Uskontunnustus ja luotonantohan liittyvätkin toisiinsa, vai kuinka? Autopaikkoja vain ei ole tarpeeksi.

    Harmi vaan kun ne ei ostaneet sitä Finnjettiä. Olisivat muuttaneet siihen ja......

    Tietysti vois palata siihen 20-luvun tyyliin. Jätettäs sieltä lehdestä se kaikki turha pois. Ehkä sen virallisen linjankin vois jättää. Ja sitten se porukka joka sellaista lehteä osais ja pystyis toimittamaan, vois muuttaa johonkin vanhaan varastoon sitä tekemään - eikö se lehtimiehen ammatti perusteiltaan ole vähän sellainen kutsumustyö, että mukavuuksista viis, ja nehän vois elää siellä kuin elunkanat, kunhan tekisivät juttujaan - tulis halvemmaksi ja hauskemmaks. Se julkaisu vois olla vaikka vähän tuhrusempikin, ei se haittaa, jos siinä on jotain asiaakin. Sitten vois kysyä niiltä tilaajilta, että kumpi versio pannaan tulemaan? (Mä voisin vaikka maksaa siitä lehdestä enemmänkin, jos siis sais jotakin joka olis sen maksun arvoista.) Ne muuthan vois jatkaa siellä lasihäkissä hommaamistaan, vai mitä? Siinä ohuemmassa numerossa vois sitten niillä kulttuurisivuillakin keskittyä vaikka vain yhteen asiaan kerrallaan. Jätettäs se minne mennä tänään linja sieltä kokonaan pois. Verkkosivut olis tietysti sen lehden näköisiä. Mutta ei kai sellaista kukaan uskaltas enää tehdä. Siis urheilusivutkin supistettas vain tulosten merkitsemiseen. No ehkä niitä vois höystää sellaisilla 3 cm x 5 cm valokuvilla pari kertaa kuukaudessa, jos vaikka Jokisipilä sinne jotain haluais kirjoittaa. Sitten joskus ne kaks julkasua vois erottaa omiksi yhtiöikseen. Sen lasitalon julkasun nimeksi voisi laittaa vaikka Hesari kirjasimena vaikka Zapfino. Ja se hiihtelis sinne päin minne on nytkin menossa. Sen toisen - ohuemman - julkasun nimeksi sitten voitaisiin laittaa HELSINGIN SANOMAT.

    VastaaPoista
  5. Ainoa asia, joka tekee Hesarin kulttuurisivuista paremman kuin nykyinen, on mikä tahansa. Niinpä jo tämän perusteella voitte, arvoisa herra Kemppinen, ruveta vakavissanne ehdottamaan Hesarin kulttuuriosaston johtamista täysin valtuuksin. Huonompaan suuntaan se ei ainakaan mene, ja uskon että paljon parempaa tuskin kukaan saisi aikaan. Siinäpä kulttuuriteko!

    VastaaPoista
  6. Osuit naulan kantaan: "Lehdet ovat unohtaneet uusinnat, joita Yle käyttää nyt tehokkaasti."

    Tuntuu että lehtien nettiversiosta tehdään lukijoiden kalastelijoita eikä pyritäkään taustoittamaan tai pohtimaan asioita laajemmin. Mutta tällä rintamalla lehdet voivat mielestäni vain hävitä.

    Kestävämpään analyysiin panostamalla ne voisivat sen sijaan löytää olemassaololleen perustelun myös nettimaailmassa.

    VastaaPoista
  7. Ilman nisiä autot ovat kuin porsaat emakon kyljessä, jos Skanska vai mikä se oli puitteet niin rakentaa.
    Yle ja Hesari - joko niiden populaatio rupeaa nousemaan jaloilleen - maiskutusta kuuluu imemisäänten seassa ainakin.

    Vasuri Ollin kädessä näyttää uudelta, ilme on keskittynyt - ihanko on oksat rangasta itse karsittu!

    Risto Isomäki kertoi että sähkön siirtäminen vaihtovirtana vaati uhkeat linjat, nyt pienemmän näköisesti liikkuu suuremmat... watit... (paras kun ei yritäkkään, kun ei tunne sanastoa)! Ja sitä paitsi, ei se sanoissa ole - elämä, on pysyttävä tolpillaan ja tunnistettava tyytyväinen röyhtäisy mekaanisesta. Silloin saattaa nähdä hymynkin.

    Olen seurannut sinua kemppisestä, huomautti yksi eilisten kirjallisuuspäivien kahvitauolla vähän kuin suputtamalla. Hän itse kirjoittaa hyvin ja julkaisee pienkustatamon kautta, blogiaan en ole taas seurannut. Voiko auktoriteettiusko haihtua. Just kirjoitin miten kalliovuoret ovat vain pilvenhattaroiden varjoja kuin uin pakoon rapulapotenssia taivaan sinessä.

    VastaaPoista
  8. Mitä häpäisevää oli tuossa savolaisjutussa.
    Voiko savolaisia edes häpäistä?

    VastaaPoista
  9. Luulisi että HSn kulttuurisivujen nykykehitys ilahduttaisi kulttuuriväkeä, koska sivujen otos kulttuurin kentästä senkun kapenee ja pienenee. Sitä myötä pienenee myös se hesarin kauhisteltu (lähes)yksinvalta määritellä kulttuuria, kun yleisö etsii haluamansa informaation muista lähteistä.

    VastaaPoista
  10. Kulttuuri on kivaa, varsinkin päivän pääkulttuuri, johon kommentoisin että on Karita Mattilalla tosi rumat tissin rääpäleet.
    Shape of things to come... se kulttuurista ja toimittaja Virkkusesta, jonka aikana HS:n uskottavuuden taso on saavuttanut aivan toisen ulottuvuuden totuudellisuudesta kuin koskaan aiemmin.

    VastaaPoista
  11. Suomen kulttuuri kärsii edelleen niistä vuosikymmenistä, jolloin koulutus ja politikointi sekoitettiin.

    Esimerkiksi Ateneum politisoitui, opettajat ja huhujen mukaan oppilaatkin valittiin poliittisin perustein. Seuraavat sukupolvet kasvatettiin niillä eväillä.

    Ulkomailla ihmeteltiin, miksi suomalaisen designen taso romahti. Suomeen piti hankkia suunnittelijoita ulkomailta. Monet suomalaiset älysivät onneksi lähteä opiskelemaan taidetta ulkomaille. Tilanne on parantumassa, mutta paljon menetettiin.

    Toimittajia ei voi hankkia ulkomailta. Missä ovat sivistyneet suomalaiset kirjoittajat? Miksi he eivät hakeudu tai pääse Hesarin kulttuuritoimitukseen? Jos heitä on siellä, miksi heitä ei näy muuta kuin vilaukselta. Mikä on varsinainen ongelma?

    VastaaPoista
  12. Niin, tässä vielä pari apuohjelmaa blogin varmuuskopiointiin ja tulostamiseen:

    www.blogbackuponline.com
    www.codeplex.com/bloggerbackup

    VastaaPoista
  13. Kemppinen kirjoitti: "Arvioin että HS:n lukijoista hyvin suuri osa hyppää kulttuuriosaston yli..."

    Minä taas saan päivän liikuntailosta merkittävän osan hyppäämällä Hesarin urheilusivujen yli.

    Kemppinen kirjoitti lisäksi: "Ja kun mainihet, että sanomalehdiltä eivät nuo verkkoversiot onnistu, niin vastaisin siihen, että en kyllä sitä asiaa ihmettele."

    Parhaat ja siksi päivittäin käyttämäni nettisivut ovat (tämän blogin lisäksi) The Economistin, Mikrobitin ja Ylen sivustot. Niissä kaikissa on sekä uusinnat, ennakot että jatkot monella tavalla. Yksikään niistä ei tosin ole sanomalehden sivu, niistä taas monia seuraan syötteiden kautta. RSS-readeria selaan N810-internet tabletilla joka toinen yö.

    Kemppinen kirjoitti vielä: "The Economist myy erittäin korkeatasoisia vuosi- ja teemajulkaisuja luultavasti voitolla. "

    Kyllä, mutta kun heillä on se etu, että kaikki haluavat olla itseään fiksumpia (The Economistin keveän tyylin ja raskaan kompetenssin cocktailin salaisuus). Sääli, että juuri samasta syystä Hesaria haukutaan.

    VastaaPoista
  14. Minusta voisit ostaa Hesarista pari muutakin osastoa. Esimerkiksi Kemppisen urheiluosasto olisi aika kiva. Vaan miten mahdettaisiin laskea kulttuuriosaston hinta? Saattaisit saada halvalla, jos se on vaikka tappiollinen. Kai semmoiseenkin tulokseen voisi tulla, jos laskentatavoista sovitaan.

    Olen kyllä itse siinä luulossa, ettei kaikki kansa välttämättä lue valistuakseen, viihtyäkseen tai sivistyäkseen. Moni voi lukea vähän samaan tapaan kuin käy torilla: ihan vain todetakseen, että juu, on siellä tori ja torilla tomaatteja. Ei siitä mitään kicksejä saa mutta kuuluupahan maailmaan muitten mukana. Siihen käy kehnompikin kulttuuriosasto.

    VastaaPoista
  15. Joku feng shui -guru totesi pari vuotta sitten Sanomatalosta, että ihmiset eivät kestä tehdä töitä sellaisessa lasilaatikossa. Kuulemma bisnes menee huonoon jamaan viidessä vuodessa.

    VastaaPoista
  16. Se on ennenkin pantu merkille, että Virkkusen hummeeti sassaroi.

    VastaaPoista
  17. Turhaan maksaisit kulttuuriosastosta. Rakenna kilpailija suoraan tänne ja laita paperilla haluaville mahdollisuus tilata e-kirjeenä automaattisesti tai per kerta. Tulostin juuri ekan e-kirjeeni postita.fi palvelusta. Perille meni alle eurolla. Ainoa, joka liikutti lihaa oli postinkantaja.

    VastaaPoista
  18. Ollaanpa sitä nyt hurjaannuttu kommentoimaan.

    Lukeeko joku ihan oikeasti Hesaria?

    VastaaPoista
  19. JK:.. "Nuoriso ei juuri kuuntele Ylen lähetyksiä, koska nuoriso kuuntelee kieletöntä musiikkia."
    Anonyymi: .." kulttuuri kärsii edelleen niistä vuosikymmenistä, jolloin koulutus ja politikointi sekoitettiin. ..valittiin poliittisin perustein. Seuraavat sukupolvet kasvatettiin niillä eväillä.."



    Eduskunta on määritellyt Ylelle arvoiksi suomalaisuus, luotettavuus, riippumattomuus, monipuolisuus ja korkea laatua. Vahinko etten tyhmyyttäni ymmärrä 200 viisaan huumorintajua! Ylen tehtävänä on myös vaalia suomalaisen kulttuurin edistämistä.

    Toinen kasti, joka valtasi Ylen on nämä vuoden vaihto-oppilaana valloissa olleet tai muuten popiin hurahtaneet. Jotenkin nämä sadistisesti muuhun musiikkiin suhtautuvat ovat päässeet musiikkipomoiksi ja jälki näkyy. Muu musiikki on listattu mustaksi ja tuhotyössä on onnistuttu. Yli nelikymppisille tarkoitettua musiikkia ei tule ja jos tulee niin joskus klo 23 – 05 välisenä aikana. Äkkinäinen eläkeläinen ottaisi tämän –tuiluksi.

    Autoradiossani on kuusi pikavalintanäppäintä, joita käytän juontajan äännähtäessä tai kun tulee loontoolaisia lauluja. Ei pitkä aika kun yhdeltäkään kanavalta ei tullut kuin lontoota. Englannin kielen hegemonian tukeminen ei minusta ainakaan ole kotimaisen musiikin edistämistä.

    VastaaPoista
  20. 9 sivua kemppistä lähti JK:lle HIITtiin hintaan 1,71 euroa. Vuosikerta maksaisi siis kotiin kannettuna noin 720 euroa...

    VastaaPoista
  21. Noh Mette, ei ole kyse, lukeeko joku ja kuka sitä, vai ei, HS on. Itse olen siirtynyt paperittomaan huusholliin käytännöllis-eettis-ekologisin perustein, ja maksuihin tuskastuneena. Esim. jotain kiinteistöveroa, jokon mun tapauksessa ihan tuhti, ei vain voi jättää pois ilman seuraamuksia.

    HS:n isäntämiehen otteet verkossa mua vähän hymyilyttävät. Tämä on jotain muuta kuin se miten me, sanokaamme hakkerit, olemme periaatteena eläneet täällä netissä sen alusta asti. Tarkennan:
    Keskustelusivuille tulevia kommentteja HSssa valikoidaan samoin kai kuin printtilehden lukijapostia; vaikka tilan puute ja rajallisuus eivät ole este julkaisulle, kommenteista silti valikoidaan jollakin summapelille julkaistavat.

    Tämä on uskomatonta, enkä tiedä toista mestaa joka toimisi noin.

    Samaa ajattelua edustanevat hs-blogit; niihin joihinkin postatut kommentit makaavat pahimmillaan viikko kausia julkaisua odottamassa - viestien ajankohtaisuuden haihtuessa.
    On siinä tietty, ettei moista asiantilaa salata, .. vaan ne määrät näkyvät wordpressissä julkaisua odottavien jonosta.

    VastaaPoista
  22. Kun kaikki täällä tuntuvat olevan snobismin verihurmiossaan Hesaria vastaan, niin minäpä olen puolesta.

    Hesari on hyvä lehti, joten Virkkusen pitää olla ihan kelpo päätoimittaja.

    Jos Hesari olisi huono lehti, ei täällä terotettaisi kyniä - tai hinkattaisi näppäimiä on kai sattuvampi ilmaisu - sellaisia myrkkypistoja varten, että musta leskikin kalpenee.

    VastaaPoista
  23. Tää oli vuoden paras!

    VastaaPoista
  24. Jussi: Jos voisimme olettaa, että systeemi missä elämä vietetään lännessä olisi oikeassa (eli ettei se itsessään aiheuttaisi mm syrjäytymistä, psyykkisiä outoja ilmiöitä, segregaatiota, sekuloimista jne) niin sitten Virkkunen ja HS ovat oikeassa kaikessa mistä yrittävät kirjoittaa.

    Mutta onko näin? Mielestäni lännen näkökulmissa on ihan lähtökohtaisesti parannettavaa ja se ei ratkea politiikalla itsessään eikä sillä, onko jollain riittävän korkea arvo/uskottavuus jonkun asian ymmärtämisen suhteen.

    Virkkunen on siis ok, jos trendi Suomessa, Pohjoismaissa ja lännessä ovat ok. Jos trendi ei ole ok, hekään eivät oikeastaan sitä ole koska puksuttavat olemassaolevan elämänmallin mukaan.

    Mutta entäs kun köyhyys on lisääntynyt 400 miljonalla (HS kesällä 08)? Jos auttajien määrä on lisääntynyt ja määrärahat lisääntyneet mutta ruohojuurissa ei näy yhtään mitään? Mitä sitten?
    Ihaillaan täällä tyhjien prosessien tekijöitä vaan kunnes köyhät tulevat kuin heinäsirkat ja peittävät maat? Tai kulkutaudit rupeavat oikein kunnolla siirtymään?

    Mutta tätä keskustelua ei kukaan käy. Minä olen kääntänyt pääni tähän suuntaan ja kuulostan siksi yleensä ns. väärältä joka suunnalta: minulla on både-och eli sekä-että strategia ajatuksena. Se on jotain aivan muuta kuin sitä mitä joko-tai politiikka on ollut. Mutta minua ahdistetaan nurkkaan niiden toimesta, jotka suunnittelevat sotia vanhan mallin mukaan; aristokratia on perinteisesti ostaneet itselleen lisää maata sotien jälkeen...ja fyrkat ovat turvassa mummojen ja lastenlasten kanssa jossain muualla. Historioitsijat usutetaan sitten kirjoittaman ikäänkuin satuja, niitä jotka sopivat myös.
    Kukaan ei voi sanoa, etteikö voisi nekin sopia kun ensin on aiheutettu pikkuisen vastakkaisasettelua ja vähän kiistaa.

    Sitä pitää mielestäni varoa ja siksi olen sellainen kun olen: mutta olen osaava (sekä nykymaailman tarpeisiin ja myös siihen, jos jotakuta kiinnostaa ajatella minkälainen maailma voitaisiin ylittää käyttämällä strategista ajattelua sen sijaan, että mennään kovisten mukaan.

    Jossain kohtaan ainakin naisten tulisi tätä miettiä (ks. Elin Wägner, Minna Canth ja vastaavat, joiden tahtotila on ollut samalla realistinen ja silti ovat yltäneet yli vallitsevan "häkin".)

    VastaaPoista
  25. HS taitaa olla ainoa lehti kun katsoo levikkiä. Netissä kaikki menevät nippuun ja voi valita parhaat paat. Jos joku vielä keräisi ne parhaat palat niin, että selviäisi päivälehdistä vartissa, niin hyvä olisi. RSS on oiva keino kerätä oma lehti. Sellainen, joka ei koskaan voi tulla kannettuna kotiin.

    VastaaPoista
  26. Tapsa P kirjoitti: "Kun kaikki täällä tuntuvat olevan snobismin verihurmiossaan Hesaria vastaan - -"

    Kommenttini taisi tulla luetuksi yhtä huonosti kuin se oli kirjoitettu. Mutkat suorien yritin päivitellä millainen sääli on, että ihmiset haukkuvat Hesaria vain siksi, ettei siitä tule samaa elämystä lukijan tason ylittämisestä kuin joistakin toisista lehdistä tai esimerkiksi tästä blogista.

    Minusta kommenttini ei ollut snobismia Hesaria vastaan, vaikka juuri siihen viittasin.

    VastaaPoista
  27. Minä ainakin luen mielelläni Hesarin kulttuuriosion kaikki jutut.

    En toki ole aina samaa mieltä, mutta eihän mielipide-ero voi olla syy jättää lukematta kulttuurista.

    Hesaria on helppo haukkua - Suomessa ylipäätänsä on tapana arvostella kaikkea, mistä tulee "liian suurta". Täällä pitäisi pysyä luterilaisen nöyränä ja köyhänä - erityisesti pitää välttää oman hännän nostoa :)

    VastaaPoista
  28. Niklas Herlin voisi ostaa HS:n 2-sivun ja lahjoittaa jäl/rkimarxilaiselle artikkelitoimittaja Paavo Rautiolle, niin tämä voisi viimeinkin kirjoittaa Natosta, mitä todella ajattelee. EU:stahan hän kyllä saa kirjoittaa, ja vieraista kansallisvaltioista.

    VastaaPoista
  29. anonyymi sanoi...
    Mitä häpäisevää oli tuossa savolaisjutussa.
    Voiko savolaisia edes häpäistä?


    Mikä on sinussa inhimillisintä? - Säästää toinen häpeältä.

    Nietzsche

    VastaaPoista
  30. Kuules hg

    en minä tätä systeemiä vastaan sen kummemmin taistele. olen aikamoinen opportunisti - tai ainakin luulen niin. kunhan huvikseni kirjoitin - HS jotenkin velvoittaa, pitää aina muistaa heittää sitä kivillä - mutta se siitä.

    kaikki kunnia naisille, ei siinä mitään. mulla on äijä vinkkeli, mutta maailmaa silläkään ei paranneta. tosin ainakaan kovin totinen sellainen maailman parantaminen ei ole minulla ollutkaan pyrkimyksenä.

    blogeihin kun kommentoi, niin siinä on aina mukana se kommentoijan vinkkeli ja sitä voi istua jossakin ylemmällä tasolla ja laukoa sieltä totuuksia tai sitten alemmalla syljeskelemässä. ja jossakin siinä puolenvälin paikkeilla. tai takaa vasemmalla tai oikealla, jos politiikkaa pitää olla.

    mä keikun täällä välillä kuin apina puussa, kun minua huvittaa tehdä niin, ja ehkä sitä vielä jonkin aikaa siedetään. vihreätkö ne sanoi, ettei ne ole oikealla eikä vasemmalla, vaan että ne on edessä. mä en ole vihreä. mä olen maan alla, hämärissä katakombeissa könyämässä. mä olen sitten kai harmaa.

    minua itseäni jossakin määrin rasittaa sellaiset kommentit, ja miksei kirjoituksetkin, jotka haluavat kategorisoida jonkun aiheen tai asian, jos siis mennään ehdottomuuksiin saakka. niinpä olen aina välillä innostunut kokeilemaan rajojani siinäkin suhteessa. kokemusajattelu on siis mulla vain eräänlaisena keinona osallistua siihen keskusteluun. siis pyrkimyksenä minulla ei ole sen kummemmat filosofiset sfäärit. esimerkiksi joku Hume tms. koen Aku Ankan edelleen itselleni läheisimmäksi ja maailmaani eniten avartaneeksi julkaisuksi. siitä kiitos Sanoma OY:lle huom! tekisikin sen takia mieli antaa niille se kaikki muu anteeksi. en kuitenkaan anna. ehkä joskus. luultavasti unohdan koko jutun ennen sitä. tätä ajatteluani voisi ehkä kutsua empiiriseksi neorealismiksi. tai paskan puhumiseksi.

    broidi sanoi mulle kerran, että kun haluaa tehdä vaikutuksen keskustelussa - tarkoitti, että pysäyttää hetkeksi ne ihmiset siinä - niin pitää alkaa puhumaan siitä, että kuinka me lapsena haettiin metsästä tukkeja talvella hevosella. että yleensä siinä ne alkaa katsomaan silleen pitkään ja kyselemään että ette kai ja miten ja kuinka ja keksit kyllä tuon jutun. - en muuten keksinyt.

    se kuitenkin on aika tehokasta monesti, jos sen lisäksi on jotakin muutakin sanottavaa. siis juuri sen muun sanottavan takia, ei sen spräädäilyn.

    sillä mun broidilla muuten on työhuone Presidentinlinnan vieressä, valtioneuvostoa vastapäätä. hommailee siellä omiaan, eikä siis ole virkamies. muuta virkaa sillä ei ole koskaan ollut kuin se, että se on aina ollut pitkätukka, paitsi inttiaikana.

    mä olen joskus muistellut nuijakalastusta, kun jää siis oli oikein kirkasta, eikä liian paksua. matikkakeitto ja tuore ruisleipä. piimää lasi tai kaksi. tai sitten mä olen kertonut tarinaa kumiteräsaappaista, jotka faijan broidi toi tullessaan rintamalta, kun se sota loppui siis ja jotka sitten päätyi sinne meidän böndelle. että ne ne vasta ovatkin hyvät jalkineet, kun käytin niitä siellä melkein aina lapsena. (sillä oli aika pieni jalka - 40 tai 41, mulla on 45), että pieniksi kävivät. käytin niitä silti vielä silloinkin, kun varpaat näkyivät siitä kärjestä pullistumina siinä kumissa. ne on siellä vieläkin, siis ne saappaat. varpaat sitten harvemmin. tyttäreni on käyttänyt niitä joskus mustikkametsässä. niitä saappaita siis.

    VastaaPoista
  31. Kyllä, selailin HS Teeman ”Ihminen ja Internet” ja häpesin silmät päästäni. Jutut oli mitoitettu keskivertolukijoille liian vaikeiksi ja asioita tunteville liian helpoiksi.

    Mallia olisi voinut katsoa MIT Technology Review’sta.


    Kiitos professori Kemppiselle palautteesta. Pahoittelen, että jouduitte myötähäpeän kouriin.

    Rohkenen esittää pari kysymystä.

    Entä jos "asioita tuntevien" ryhmä ei kaikki tiedäkään kaikesta ihan yhtä paljon kuin professori Kemppinen?

    Entä jos olisi perusteltuja eriäviä näkemyksiä sen legendaarisen "keskivertolukijan" kompetenssista ymmärtää näitä asioita?

    Entä jos lehti olikin suunniteltu keskivertolukijaa silmällä pitäen kokonaisuudeksi, jonka osat tukevat toisiaan? Sellaiseksi, jossa selitetään yhdessä jutussa asia, jota ei enää seuraavassa selitetä, koska lukijan siinä vaiheessa oletetaan jo tietävän se?

    Selaillessa ei toki tällaisista rakenteista tarvitse piitata.

    Kunnioittaen,
    Jussi Ahlroth
    HS Teeman Ihminen ja internet -numeron tuottaja

    VastaaPoista
  32. Myönnän, Rienzi.

    Hutiloin, niputin ja yleistin tarkoituksella, sillä totuus pilaa hyvän jutun.

    Mutta Kemppinen aloitti.

    VastaaPoista
  33. Polttiks sun broidis työhuoneensa täss äskettäin? Tai tulla brankkarit paikalle, koko mesta ihan poroks.
    Vai onks' se se snadi talo joss' on mustat verhot jostain syystä ja sit aika diivat kukat. Vähä ku mökki keskellä stadia? Magee sisältä kuulemma.

    VastaaPoista
  34. Uusinnoista
    Meillä on erään lehden melkein kaikki ilmestyneet numerot tuolla asunnon itäsiivessä. Taitaa puuttua 3 numeroa.
    Siinä on oma hupinsa kun kaivaa sieltä vanhoja juttuja, lehden kannan kehittymistä ja sitä miten omistajan muutos on vaikuttanut lehden elämään.
    Uusinnat eivät välttämättä toimisi kovin vanhoina, mutta kyllä viiden vuoden takaisessakin jutussa on oma viihdearvonsa.

    Omalla blogillani julkaisen kolmen vuoden takaisia automaattisesti aina aamuisin ja iltaisin, joskaan en ihan kronologisesti. Nämä vanhat jutut saattavat merkitä jollekin jotakin muutakin, mutta siellä on sitten sellaistakin tavaraa, joka on säilyttänyt ajankohtaisuutensa tai parhaimmillaan jopa kasvanut korkoa ajan kuluessa.

    Haluan taas muistuttaa siitä, että verkko ei ole uhka toimittajan työlle, vaan uhka vain huonolle toimittajan työlle.

    Vaikka verkko lisää kohinaa, se ei poista ammattimaisesti toimitetun, jäsennellyn ja editoidun tiedon tarvetta, vaan pikemminkin, korostaa sitä tarvetta jäsentää sitä tiedon tulvaa missä me elämme.

    Tämä on tietysti haaste toimittajalle, ja johon kykenevät vastaamaan vain ne, jotka ruikuttamisen sijasta tekevät työnsä hyvin. Surkeammat toimittajat jäävät alteraatiostressin ja sinisen bussin väliin itkemään sitä miten maailma on paha.

    VastaaPoista