2. elokuuta 2008

Tädin munista edelleen

Robert Fogel keksi ulos kirjoitetun ja näkyvä kontrafaktuaalisen metodin rautateitä koskevassa tutkimuksessaan, joka ilmestyi jo 1964.

Hän laski rautateiden taloudellisen merkityksen n. 1840-1860, pohti sosiaalisia kuluja ja mallinsi kuvitelman, että rautateitä ei olisi ollut olemassakaan. Niiden sijaan kaikki, kuten rauta, hiili, puutavara ja elintarvikkeet olisi kuljetettu vesiteitse.

Lopputulos on edelleen kuuluisa – näiden kahden skenaarion taloudellinen ero oli hiukan alle yksi prosentti.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että ero olisi ollut noin häviävä enää sisällissodan jälkeen. Tämä tarkoittaa tieteen perinteistä tehtävää, ”itsestäänselvyyksien” kyseenalaistamista.

Ajan mielelläni ja usein tarpeeseen omalla autollani. Silti minusta tuntuu, että tämä pelaaminen autoverojen, ratatöiden ja polttonesteiden hintojen kanssa on lillukanvarsien tallomista.

Myöhemmin Fogel, joka sai aikanaan taloustieteen Nobelin yhdessä Douglass Northin kanssa, herätti väärinkäsityksiä ja raivoa mutta myös mielenkiintoa ja kannatusta tulemalla siihen tulokseen, että Etelävaltojen orjuus oli taloudellisesti kannattava ratkaisu (Time on the Cross: The Economics of American Negro Slavery, 1-2, 1974).

Hän korosti pitävänsä empimättä orjuutta hylättävänä etenkin moraalisin perustein.

Tämä johtopäätös ja siihen johtaneet laskelmat herättivät aitoakin hämminkiä, koska antiikin taloushistoria, etenkin Länsi-Roman rappio ja romahdus, oli aina selitetty keskeisesti orjuudella.

Ajatus on kiinnostava. Niiden laajojen lähteiden mukaan, joihin olen itse päätynyt uskomaan ja jotka ovat hiukan ranskalaispainotteisia tutkimuksia ja yleisesityksiä suoraan eri maiden yliopistojen kurssikirjoista, clunyläinen luostariliike oli erittäin keskeinen vaikuttaja sydänkeskiajalla, kun – Braudelin sanoin – pyörät alkoivat pyöriä.

Itse sanoisin tähän, että eroaako clunyläinen luostari jollain tavalla orjuudesta?

Mieleeni ei tule mitään eroa.

Ruumiillista työtä tehtiin kovasti, ruokaa oli vähän ja se oli huonoa, ja ruoskakin viuhui. Tosin ruoskaa tanssitettiin omassakin selässä.

Ne lihavat munkit, jotka olivat uskovinaan jumalaan viiniruukkujen ja pulleiden tyttöjen joukossa, ovat paljon myöhempien aikojen kuvia ja tietenkin osittain lihavan augustinolaismunkki Lutherin tähdennyksiä ja täsmennyksiä.

Kontrafaktuaalisen tai virtuaalisen historian kirjoittajat, kuten viime aikoina Nial Ferguson, menevät joskus yli siitä, missä aita on niin matala, ettei sitä olekaan.

Tässä kohdin törmäämme kansanviisauteen tädin munista; jos tädillä olisi sellaiset, hän olisi siis setä.

Olisiko Suomi voinut selviytyä ilman Talvisotaa? Olisiko Hitler onnistunut nitistämään Stalinin hosumalla lännessä hiukan vähemmän?

Mielenkiintoisia kysymyksiä, mutta nähdäkseni eivät millään tavoin tutkittavissa.

Tosiasioitten vastaisen olettamuksen mallintamista taas taloustiede ja insinööritieteet ovat käyttänet aikojen alusta.

Maantien ja rautatien hybridejä on suunniteltu joitakin vuosikymmeniä.

Olisiko nyt aika ottaa jälleen mietittäväksi rautatie, vesitie ja maantie?

Jopa Länsiväylän täyttävät venäläiset autonkuljetusrekat ikään kuin ilmaisevat, että käsillä on tuhoisa mittakaavavirhe.

12 kommenttia:

  1. Vesiteitähän tulee pian hurjasti lisää, kuten omalla blogillani Kivinokka kirjoituksessani viittasin.

    Minusta reitit ovat aina olleet mielenkiintoisia ja nyt olisi minusta mielenkiintoista katsoa miten Suomaat sijoittuvat niihin reitteihin mitä syntyy ilmaston lämpemisen ja Kiinan vahvistumisen myötä.

    Nythän mm. jäämeren reitti avautuu, joka vaikuttaa meidän geopolitiikkaamme aivan uudella painotuksella.

    Muuttako Jäämeren reitin avautuminen Lähi-idän geopolitiikkaa miten?

    Ydinvoimalat on rakennettu suurelta osin merenrantaan; kuinka niitten käy jos meri nousee puolimetriä?

    Jos meren paino kasvaa puolitonnia neliölle, kuinka paljon maa painuu Merenkurkussa?

    Kuinka paljon tarvitaan merelle painoa, jotta se laukaisee Vesuviuksen painollaan?

    Puolen metrin veden nousu, vaikka mitään muuta ei tapahtuisi, muuttaa maailman turistivirrat, kun suuri osa nykuisistä hiekkarannoista katoaa; jo nyt merivirrat ovat alkaneet siirtää hiekkarantoja läntisessä Espanjassa.

    Puolimetriä muuttaa oleellisesti tämän Sipoolta Helsinkiin liitettävän alueen rantaviivaa ja isot pätkät nykyistä rantatietä joutunevat veden valtaan, jolloin tie on joko penerrettävä tai rekennettava kokonaan uudet reitit.

    Se mikä ilmaston muutoskeskustelussa on jäänyt keskustelussa sen verran vähäiselle, etten ole nähnyt aiheesta yhtään hyvää artikkelia, on pakolaisten reitit; jos meri nousee Bangadesissa puolimetriä, minne päin liikkuu viisimiljoonaa ihmistä? Entä minne päin lähtevät Floridan asukkaat, Amazonin suiston väki tai Comachen väki? Kuinka käy Elyn piispan?

    Käsivarren mitan nousu tekee Pärnusta entisen rantakaupungin.

    Koska Pietari tyhjenee, muuttaako ihminen ja mihin suuntaan?

    VastaaPoista
  2. Kannattaa lukea Aku Ankkaa ja varsinkin sen taskukirjoja. Siellä on uskomattomia tarinoita tulevasta, ja ennustuksia joilla on hauska tai vähemmän hauska tapa toteutua. Ja moraalisiin kysymyksiinkin sieltä saa uskomattomia ajatuskulkuja...

    Joillakin ihmisillä on vain joku kummallinen kyky nähdä, niin kuin Teillä herra Kemppinen.

    Haluaisin mieluusti tietää mikä on teidän oma suhteenne musiikin tekijänä. Soitatteko jotakin instrumenttia?

    Laulatteko tai oletteko laulaneet kuorossa?

    Oletteko katsoneet Pientä taloa Preerialla, mikä on mainio aikuisten sarja, todella vaikuttava?

    VastaaPoista
  3. Jos Perfidious Albion olisi pysytellyt poissa ensimmäisestä maailmansodasta, kuten belgialaisilla perunoilla paljon fish & chips -tyylistä peliä pelannut Ferguson on myös ymmärtänyt antaa (eikä siis pelkästään antanut ymmärtää), niin maailma olisi luultavasti parempi paikka.

    Pystyipä skotti Ferguson rakentamaan syy-seuraussuhdetta adekvaatilla tavalla tuosta päätöksestä toiseen maailmansotaan tai ei, niin mielestäni toinen maailmansota toiminee edelleen varsin tehokkaana ja tarpeellisena rokotuksena erinäisiä kiihkomielisiä fiksaatioita vastaan, joista ainakin osa näyttää yhä edelleen nauttivan älymystön lisäksi myös populaaria kannatusta enemmän kuin vatsa sietää. Tyyriiksihän moista vaksinaatiota voisi luulla, mutta vastaavasti suojan voisi arvella kestävän hieman pidempään, ja kenties kattaen myös uusimmat muotivirtaukset totalitarismin saralla.

    Kuitenkin tältä vaihtoehtohistorian puolelta varsin mielenkiintoinen on sekin ajatus, että itse asiassa suomalaiset ne vasta ovatkin yksiä syntisimpiä syntisäkkejä lähes kaikkeen pahaan 1600-luvun jälkeen.

    Tai ainakin lähellä alkusyytä.

    Tämähän on perustuvinaan siihen, että houkkamaiset Ruotsin kuninkaat ja aateli historian väärentämiseen kohdistamansa huomion lisäksi tappelivat mm. suomalaisilla 30-vuotisessa sodassa, mikä puolestaan oli omiaan skotlantilaisten palkkasoturien kanssa tehdyn yhteistyön ja avunannon kanssa johtamaan laajojen pohjoisen Saksan alueiden autioitumiseen, taantumiseen ja niiden poliittisen merkityksen vähenemiseen erinäisen ajalle tyyppillisen ryöstelyn, murhapolttamisen, tuhotöiden ja raiskaamisen myötä. Tuolloinhan ei vielä ollut paljon merkitystä sillä, että olivatko omat tai vieraat joukot kyseessä, jalat alle kannatti ottaa kaikissa tapauksissa.

    Mm. sosiaalisilta olosuhteiltaan vähemmän kehittynyt Preussi ja sen itä-slaaveilta vaikutteita ottaneet taantumukselliset ja militaristiset jyväjemmarit, junkkerit, onnistuivat sittemmin hyödyntämään syntynyttä tyhjiötä paremmin kuin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari, pienemmät ruhtinaat tai porvarit, myöhemmälle Euroopalle ja maailmalle varsin ikävin seuraamuksin.

    Tai jotain. Tokkopa olemme vahingonkorvausvelvollisia kuitenkaan.

    VastaaPoista
  4. Aikanaan vastustettiin Varkauden ja Kuopion välisen rautatien rakentamista, koska paikalliset laivanvarustajat pelkäsivät elinkeinonsa kärsivän. Sittemmin parannettiin nykyään viitostienä tunnettua maaväylää, ja liikenne siirtyi pyörille. Päijänteen ja Saimaan yhdistävästä Savon kanavasta puhuttiin innostuneesti joitakin vuosia sitten - matkailukäyttöönhän vain se olisi mitoitukseltaan soveltunut, ja kuten tunnettua, huviveneily on kallista lystiä nykyaikana. Nykyistä Savon syväväylää käyttävät kyllä vieläkin saksalaiset ja venäläiset rahtilaivat; lastina vähemmän pirtua kuin kieltolain vuosina.

    VastaaPoista
  5. maitse tapahtuvalle transitoliikenteelle voisi asettaa rajat. Vain tämän verran tonneja Hangosta Vaalimaalle vuodessa. Laskettaisiin transitoliikenteen taloudellinen rasitus, lisäksi hiukan tullia ja velottaisiin se kulkijalta per tonni tms. Tulisi rekoille painetta siirtyä kansainvälisille vesille. Rekkakuskit eivät liene ostovoiman huippua, joten tulojen menetys ei kai olisi suuri. Liikennekuolematkin saattaisivat vähentyä.

    VastaaPoista
  6. Petja, se on 47 metriä korkeammalla kun eteläkin on sulanut. todellinen waterworld. suvun vesoille kannattaisi ostaa jylhää ja tänään arvotonta vuoren seinää. panisivat rahoiksi sitten myöhemmin.

    VastaaPoista
  7. Mistä Petja Jäppinen tuon puolen metrin tarinan oikein repäisi?

    Formulat ilmaiseksi netistä huomenna näistä:

    http://www.coresworld.net/F1/

    http://www.coresworld.net/F1/simulcastPlayer_F1.swf

    http://www.bilmosk.org/simulcastPlayer.swf

    VastaaPoista
  8. Otin puolimetriä mitaksi, kun se on niin vähän, 20 senttiä vähemmän kuin pienin "virallinen" arvio ja voin omista kartoistani katsella mm. tästä lähialueilta, mitä se tarkoittaa.

    Mikä hyvänsä urheilulaji häviää mielenkiinnossa Vantaan tärkemimmälle kulttuuritapahtumalle, Korson maalipäiville, jolloin Vantaa asukkaat kerääntyvät Korsoon katsomaan kuinka lahdentien keskiviivamaalaus kuivuu.

    Ja ainut likikään yhtä tylsä ajatus kuin auton ajamisen katsominen televiosta on auton ajaminen.

    VastaaPoista
  9. Anonyymi kommentoija kirjoitti: "maitse tapahtuvalle transitoliikenteelle voisi asettaa rajat. - -Tulisi rekoille painetta siirtyä kansainvälisille vesille. Rekkakuskit eivät liene ostovoiman huippua, joten tulojen menetys ei kai olisi suuri. - -"

    En sattuneesta syystä oikeastaan voi mennä itse asiaan, mutta on hyvä tuoda esiin, etteivät Venäjälle suuntautuvan autoviennin logistiikkaratkaisut välttämättä ole pelkästään venäläisten syy tai vain rekkakuskien ansio. Kyseessä on enemmänkin joidenkin export kuin naapurin import.

    Petjalle autoilun tylsyydestä

    Olen sekä täysin eri että täysin samaa mieltä. Sopivalla autolla, kuten vaikka tällä nykyisellänikin, autoilu on mahtavan tyydyttävä kokemus. Mutta on totta, että viihteenä sen katsominen on todella puuduttavaa, käsitettä drive-tease ei ole.

    VastaaPoista
  10. Suomi saattaa päästä hyvinkin nopeasti eroon näistä autonkuljetusrekoista. Nimittäin viime kuussa laivattiin ensimmäisen kerran uusia henkilöautoja suoraan Ust-Lugaan.

    Mikä on Ust-Luga?
    http://en.wikipedia.org/wiki/Ust-Luga

    VastaaPoista
  11. "Myöhemmin Fogel, joka sai aikanaan taloustieteen Nobelin yhdessä Douglass Northin kanssa, herätti väärinkäsityksiä ja raivoa mutta myös mielenkiintoa ja kannatusta tulemalla siihen tulokseen, että Etelävaltojen orjuus oli taloudellisesti kannattava ratkaisu (Time on the Cross: The Economics of American Negro Slavery, 1-2, 1974)."

    Suomessa taitaisi joutua käräjille, jos väittäisi valkoisen Rhodesian kauppasaartoineen olleen mustille paljon parempi olotila kuin nykyinen Zimbabwen musta demokratia.

    Siis esitän valkoisia tutkimushypoteeseja.
    Oliko saksalaisten virolaisiin kohdistama maaorjuus taloudellisesti järkevä ratkaisu? Ehkä kaikki tilastomateriaali ei ole tuhoutunut neuvostojen aikana?

    Entä oliko meidän aatelis-Petjan ruotsalaisten esi-isien harjoittama topparijärjestelmä taloudellisesti järkevä ratkaisu? Osasiko ruotsalainen isäntä verottaa juuri oikean määrän suomalaisen topparin laaria, vai oltiinko liian ahneita?

    VastaaPoista
  12. Meri nousee tällä hetkellä 0,5 mm vuodessa.

    Pohjanmaalla maa nousee 1,0 cm vuodessa.

    Suomen suhteen muu on spekulaatiota.

    VastaaPoista