18. elokuuta 2008

Aalto

Kun Aalto-yliopisto aloittaa uudenlaiseksi ajatellut toimintansa, en ole mukana. Toiminta vaatii toimintaiässä olevia naisia ja miehiä ja lisäksi tyttöjä ja poikia.

En ole kai hiiskahtanut asiasta sanaakaan, mutta nyt tiedän jo kaupungilla – muuallakin kuin Etelärannassa – kerrottavan että vastuuni Aalto-ajatuksesta olisi raskas.

Kiistän jyrkästi ja vaadin oikeudenkäyntikulujeni korvaamista.

Mutta nyt on aika kuitenkin tehdä isosti sama, mikä toteutui muutamia vuosikymmeniä sitten tuotantotalous –oppiaineella. Teknillinen korkeakoulu yhdisti silloin täysin tinkimättömään insinööriopetuksen kauppa- ja taloustieteellisiä aineita.

Tulos oli hyvä. Itse asiassa TuTa oli muiden ominaisuuksien ohella Suomen nopein herrahissi teknisen fysiikan jälkeen. Eikö se tämä Ollilakin yhdistänyt koulutuksessaan DI:n ja VTK:n?

Luin maalla Kanavan juhlanumeron ja huojennuin havaittuani taas kerran, ettei Suomessa kohoa silmäntekeväksi kirjoitustaidolla eikä ajattelun terävyydellä. Se on hyvä se.

Niin paljon kuin asiasta kirjoitetaan, yksi menneisyyden näköala unohtuu.

Ensin tappelivat tiede ja tekniikka.

Vasta sotien jälkeen käsitettiin, että tuo riita perustuu kolminkertaiseen väärinkäsitykseen. Tekniikan asian edistäjillä oli silloin esittää uudenlaisia perusteluja tieteen ja tekniikan yhteistyölle – ydinenergia.

Erkki Laurilan kuolematon ansio on ”matematiikkakone”. Teknillisen korkeakoulun tietokoneen rakentaminen kuvataan yleensä väärin tai asian merkitystä ei ymmärretä. Digitaalitekniikan läpimurron edellytykset oli näet luotu kauaskatseisella teoreettisella tutkimuksella.

Kun nämä kaverini, jotka ovat vielä viroissaan, alkoivat kirjoittaa väitöskirjoja tietojenkäsittelystä, eräät pohjatyöt oli tehty.

Tarvittavat rahat saatiin makeilemalla valtiolle. Lukijan tulee muistaa, että puoli vuosisataa sitten tutkimustyö oli elinkeinoelämällä jokseenkin vieras ajatus – muutamia loistavia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Jos vanhan Akatemian perustaminen oli kommunistien vastainen toimi ja kansallista omahyväisyyttä, uusi tutkimusrahoitus eli ensin Valtion teknillinen tutkimuslaitos ja sitten aikanaan Tekes merkitsivät suuria, kun esityslistalla nousi toinen puhtaan tieteen ja soveltavan tekniikan aikaansaannos, tietokone.

Mutta se unohdettu näkökohta on kansallisten tarpeiden uudelleen arviointi. En oikein osaa kuvitella suomalaiskansallista tieto- ja tietoliikennetekniikkaa. Ei kai kukaan muukaan osaa.

Jos meillä oli tutkimuksessa ennen oma visakoivuinen, sirosti nikkaroitu purtilomme, nyt me olemme samalla purtilolla toisten kanssa, ja häviämässä tutkimustoiminnassa Intialle.

Tähän tilanteeseen poliitikot ja elinkeinoelämä reagoivat Aalto-yliopistolla korkeakoululaitoksen vastustaessa.

Toivoisin ettei kukaan tulisi soittamaan suutaan juuri minulle humanismin ja opetuksen unohtamisesta. Ei ole tarkoitus edelleenkään unohtaa.

19 kommenttia:

  1. Tiedettä on käytetty kaikenlaisena bulvaania - varmasti aina! On niin helppo sanoa, että kyseessä on syöpätutkimus tai vastaava ja loppujen lopuksi rahat menevät lobbaukseen ja kaikenlaisiin siirtoihin ja ties vaikka asebisnekseen. Ne, jotka vastaanottavat rahoja saavat kilven, minkä taakse piiloutua.

    Mutta missä oikea ja eettinen tutkimus? Ehkä se tulee kun alkaa oikea kilpailu eikä koko maailma rustaudu palvelemaan muutamaa suurta tietojen jakelijaa (järjestäytymällä uudelleen ja uudelleen palvellakseen jotain abstraktia valokaapelia, jolla ei todellakaan ole kasvoja).

    SvD sunnuntaina 13.7.08 kirjoittaa Under Strecket'ssä (Fabian Kastner), "Vem vill vara intellektuell" sitä, että ruotsalaiset ns. intellektuellit ovat epävarmoja eivätkä ole itsenäisiä. Pitävät todellisuuden (realismin) käden loitolla, mutta sillä lailla, että saavat itse tukea toisiltaan (=behörigt avstånd). Ovat huonosti informoituja. Ovat jämähtäneet staattisiin kuvitelmiin. Vaikenevat tärkeitä tieteen oivalluksia. Eivät kykene sisäistämään historian perspektiivit (ja minun kommenttini on se, että minä olen sisäistänyt vaikka en historiaa ns. osaa; en edes muista milloin Suomi sai itsenäisyyden; oliko se 1917 vai 1918. Sama se; kyllä se selviää.)

    Joskus se oli. Silti pidän itseni intellektuellina: osaanhan repiä oikeat sivut sanomalehdistä; pissiäkseni niille (kuten huomaat).
    Ja laittaakseni saappaiden alle kun sataa ja pitää suojata lattiat (tähän on Kyrkpressen erinomainen sillä se on sopivan kokoinen).


    SvD jatkaa:
    "De saknar brett inflytande. De saknar kontakt med den svenska folkjälen".

    ja sitten hän jatkaa myöhemmin

    "En riktig intellektuell är alltid en outsider, står lite närmare folket, skiljer sig från den goda tonens pingviner - de så kallade intellektuella".

    Det gick med ordet "intellektuell" som det gick med ordet "bög"; vad som från början var ett skällsord erövrades snart av de utpekade, som själva stolt började kalla sig för det

    (intellektuellit saivat nimensä vasemmistointellektuelleilta aikoinaan, eli aristokratian valtakautena ei paljon tarvittu intellektuelleja vaan ainoastaan hyviä seurapoikia ja -tyttöjä, joiden kyky syödä haarukalla ja veitsellä oli olemassa, oma huom.)

    Ehkä pitäisi miettiä uusi nimi a) seuraajille ja valssin tanssijoille ja b) uusi nimi niille, jotka syövät sontaa päästääkseen puhumaan ns. intellektuelleille pingviineille siitä, mikä oikeastaan on realismi ja sen jälkeen relativismi.

    VastaaPoista
  2. Mukavasti nostit Aalto-asiassa uudenlaisen näkökulman esiin. Jos tätä kautta saadaan korkeimman tason suomalaiset päättäjät panostamaan opetukseen ja tutkimukseen, lienee lopputulos hyvä. Mutta epäilen että pärskeitä riittää jatkossakin.

    VastaaPoista
  3. Eräs loistavista poikkeuksista eli tutkimuksen ymmärtämisestä elinkeinoelämässä on Kemppisen aikanaan muistiinpainuvasti taitamattomimmaksi teollisuudenalaksi nimeämä metsäteollisuus. Keskuslaboratorio eli kaksikielisesti lyhentäen KCL on noin itsenäisyytemme ikäinen. Ja ainoa tieteen Nobelistimme sai vähintään riittävää ymmärrystä elinkeinoelämältä, syy vai seuraus.

    VastaaPoista
  4. "Jos vanhan Akatemian perustaminen oli kommunistien vastainen toimi ja kansallista omahyväisyyttä, uusi tutkimusrahoitus eli ensin Valtion teknillinen tutkimuslaitos ja sitten aikanaan Tekes merkitsivät suuria, kun esityslistalla nousi toinen puhtaan tieteen ja soveltavan tekniikan aikaansaannos, tietokone."

    Osmo Pekonen, varmaan Ranskan tiede -kirjassa, ehdotti Kekkosen kurittaman Akatemian rehabilointia esimerkiksi osoittamalla sille tilat Säätytalolta, virka-asut jne. Frankofiili Pekosen mielessä oli tietysti Ranskan akatemia, mutta miltä ajatus professori Kemppisestä mahtaa kuullostaa?

    VastaaPoista
  5. Ad Rienzi: mielessäni olivat poikkeuksina juuri Valio ja KCL. Viimeksi mainitun kanssa mm. HIIT tekee yhteistyötä. Kun en mennyt yksityiskohtiin, jätin mainiotta myös Outokummun ja harvan tietämän vuorineuvos Eero Mäkisen työn tällä alalla. Ja sitähän jatkoi sitten mm. Petri Bryk.

    VastaaPoista
  6. Ad Juha Haataja -
    kiitos. Mutta tuuli se toi foinikialaisetkin.

    VastaaPoista
  7. Minua aina vähän epäilyttää, kun kuulen "humanismista". Tulee mieleen se yksi E-L Mannerin runo, jossa joku menee kauppaan ja tahtoo ostaa hedelmän. Hänelle tarjotaan appelsiinia, omenaa, persikkaa, banaania vai mitä mahdettiinkaan tarjota - mutta ei: hän ei tahdo appelsiinia, omenaa, persikkaa eikä banaania. Hän tahtoo hedelmän.

    Siinä mielessä en pidä humanismista enkä ihmisestä. Ihmistä ei ole missään.

    Sikäli kuin tuossa väität, että Kanavan juhlanumerossa oli monta julkkista ja heistä eräät kovin pöljiä ja huonoja kirjoittajia, täälläpäin saatetaan olla samaa mieltä.

    VastaaPoista
  8. Ad Mummo:

    Minäkin olen pahoillani, että humanististen aineiden ja opintojen käsite on niin sekava.

    Asiaan liittyy ikäviä taustailmiöitä, kuten historian ja kirjallisuudentutkimuksen määrävälein ilmenevät "tieteellistämispyrkimykset"

    VastaaPoista
  9. Täytyy muistaa myös, että humaani ja humanismi ovat kaksi eri asiaa. Humaani on ihminen, joka ajattelee ihmistä ja empatiaa kun humanismi on vain kategoria suhteessa esim. kannibalismiin tai kapitalismi. On siis muoto missä ihmiset ovat lähellä oppiakseen toisiltaan. Näistä kirjoitti mm v. Wright muistaakseni mutta kuten kaikki tärkeät kirjat ovat jossain vintilla ja lukkojen takaa. Tämä on niitä avaimia mitä peräänkuulutan sillä niitä on runsaasti.

    Toinen on sitä, että tieto menee juuri abstraktitietoon ja lopulta ihmiset pelaavat kiekkoa jään päällä vaikka raha pelaa korkeilla mailoilla, jonka pitäisi olla kielletty. Juuri tuo hedelmä-taso.
    Ja sitten vänkätään uusia sanoja niin, ettei määritelmästä ole tietokaan koska lähes kaikki kuvittelevat, että humaani ja humanismi ovat samaa. Ja joku nauraa koko matkan pankkiin.

    Puheet ja teot (allekirjoitukset, tarkoitus- ja merkitysasiat) ovat yleensä jo tätä nykyä tietoisesti erilaisia.

    VastaaPoista
  10. Aivan samaa mieltä. Nokian ja monen muun suomalaisen ison teollisuuden firman menestys on ymmärtääkseni erityisesti TuTan todella kovatasoisen logistiikan perustutkimukseen pohjautuvaa.

    noksun ongelma onkin nykyään toisenlainen: kun hankinta- ja tuotantoketju ja jakelu jonain päivänä saadaan optimoitua huippuunsa materiaalikiertoineen päivineen, pitäis sitten kai hakea niitä kasvunaloja sieltä "sisältö- ja palvelupuolelta". toistaiseksi yritykset tähän suuntaan ovat olleet ankeita ja tulevat sitä varmasti pitkään olemaan.

    mielestäni aalto-korkeakoulun (ja suomen) menestyksen tae olisi ottaa muunlainen kuin teknokraattinen tulokulma hommiin.

    mikä on se pohja, jolle tulevaisuuden wärtsilät, nokia ja stora ensot rakennetaan?

    VastaaPoista
  11. Ajattelin ensin, että ironisoit todetessasi, että on hyvä ettei meillä kirjoitamisen taito eikä ajattelun terävyys vie yhteiskunnan huipulle, mutta taidatkin olla tosissasi?

    Terävät ovat niin tylsiä.

    VastaaPoista
  12. Hankkeen tavoitteisiin nähden on yllättävää, että se oltiin sössimässä brändäyksen puutteeseen. Ensin ärsytettiin kaikki nimellä huippuyliopisto, sitten löydettiin kuvailevaksi tarkoitettu innovaatioyliopisto-termi. Nämä vaiheet vastaisivat matkaviestinmarkkinoilla kömpelöitä tuotelanseerauksia tyyliin "Nikoa 1234567" tai katteetonta "N-Gage'a". Matkalle innovoinnin huipulle päinkään päästiin vasta kun alettiin paahtaa omalla erityisellä brändillä (Aalto vrt. Razr tai iPhone).

    Hiomista on vieläkin, käykääpä sivulla www.innovaatioyliopisto.fi (sic!). Siellä asian valmistelusta kertovalla sivulla on otsikkotietona "aalto-korkeakoulu.info" > Aalto-yliopiston valmistelu. Ehkä säätiömuoto saa valinnan korkeakoulu- ja yliopistostatuksen välillä tuntumaan niin vaikealta.

    VastaaPoista
  13. Ammatillisena humanistina, ihan eräässä keskisuomalaisessa yliopistossa Humanististen Tieteiden Kandidaatiksi koulutettuna voin varmaankin kokemuksen tuomalla rintaäänellä... No, tutkintonimikkeessäkin jo sanotaan, että humanismi on Tiede, humanistisia Tieteitä on useampia kuin yksi, koska useamman Humanistisen Tieteen... No, joka tapauksessa muistan opiskeluajaltani toimiessani ravintolassa kesäterassioluenkantajana erään asiakkaan, joka käsittääkseni edusti YLEä tai muuta yhtä ylevää, kysyneen taustojani ja kuullessaan olevani humanisti, purskahti/räjähti nauruun todeten kyyneleet silmissä semmoisten elämänsuuntien ei tarjoavan mitään järkevää tulevaisuutta/maailmankatsomusta. Kevennyksenä voin kertoa istuneeni kerran tuon kaupungin yliopistollisessa opiskelijaravintolassa, silloin kun vielä osakunnat olivat voimissaan ja kyseinen Kalevalasta nimensä saanut ravitsemusliike sijaitsi yläkerrassa, sattumalta samassa pöydässä P. Noposen ja H. Taanilan seurassa. Mielenkiintoinen keskustelu, joka huipentui muutamaan kovaääniseen ja nopeaan urheiluselostukseen ulkomuistista. Näin Kiinan urheilujuhlien kunniaksi.

    VastaaPoista
  14. Aalto High School, kuten arvon pääministerimme lausui, ei suinkaan ole vielä mikään yliopisto. Ehkä siitä tulee kun lakia muutetaan. Säätiöthän eivät voi olla yliopistoja. Vai olenko ymmärtänyt väärin?

    On noita virityksiä ollut ennenkin. Turun yliopisto taisi aloittaa "yksityisenä" samoin yhteiskunnallinen korkeakoulu. Kummasti vain kumpikin lopulta kaatui valtion ylläpidettäväksi. Saammepa nähdä kauanko menee ennen kuin Aalto-säätiöön pumpataan valtion lisärahaa. Sehän ei ole tarkoitus vaan säätiön pitäisi sijoittaa omaisuuttaan ja jakaa sitä säädekirjan mukaisesti.

    Entä jos homma kusee ja säätiön johdon pitäisi ottaa vastuu tappioista? Ei taida onnistua.

    Tulevaisuuden pikaputkitutkinnot aiheuttavat muuten sen, että di:t ja ekonomit ym. väki ei osaa sitäkään vähää mitä nykyään. On niillä asenne paikallaan ja kovat puheet, mutta tulosta ei vain synny. Onneksi on vielä vanhoja opistoihmisiä ja näiden työkokemus.

    Pahoin pelkään että tämä on suomalaiselle korkeakoululaitokselle kuin Maon Suuri Harppaus. KVG.

    VastaaPoista
  15. Ad Omnia:

    ei kai voi jättää oikaisematta, ettei Aalto ylopisto vertaudu millään tavalla menneisyyden yksityisiin korkeakouluihin.

    Valtio sen maksaa.

    Elinkeinoelämän osallistumisen näen lähinnä vallitsevan käytännön vakinaistamisena.

    VastaaPoista
  16. Tekisi mieleni kysyä kommenttien kirjoittajilta ja Kemppiseltä itseltään, miksi tämä Aalto-yliopisto ylipäätään piti perustaa? Olen Taideteollisessa korkeakoulussa seurannut kohta kahden vuoden ajan huippuhybristä , enkä voi löytää sille Suomen yliopistokentässä mitään järjellistä tarvetta. Teollisuus ehkä tarvitsee sitten jotain sellaista, josta ei kylläkään tiedetä, mitä se olisi? Sisällöstähän ei kukaan ole pukahtanut sanaakaan... Se, että kukaan ei myöskään kiinnitä enää huomiota siihen, että tähän kaupan ja teollisuuden hankkeeseen ajetaan mm.elokuvataiteen, valokuvataiteen, taidekasvatuksen korkein opetus, kertoo merkillisestä ylimielisyydesta taiteiden asemaa kohtaan. Miksi Taideteollinen korkeakoulu ylipäätään piti lakkautta(niinhän tässä on käymässä faktisesti, jos siitä tulee yksi "school" muiden joukossa)? Miksi Kuvataideakatemia, Teatterikorkeakoulu ja Sibelius-Akatemia saavat rauhassa olla suhteellisen pieniä yksiköitä, ilman lopettamisen uhkaa? Sen, että teollinen muotoilu haluaa synergiaa teollisuuden ja kaupan kanssa, katsotaan edustavan "taiteen" intressejä ja riittävän argumentiksi. Tähän asti taiteiden opetusta on ollut mahdollista, vaikkakin kankeasti, toteutettaa taidekorkeakoulun(Taikin) puitteissa, mutta Aalto-yliopisto ei enää kuulu tähän korkeakoulujen kategoriaan. Erityisesti elokuvataiteen korkeimman opetuksen hautaaminen yhä marginaalisempana uusliberalismin kvasitieteelliseen linnakkeen uumeniin kertoo tuon taiteenalan mitättömästä arvostuksessa maassamme. Yhtälö on surullinen.

    VastaaPoista
  17. Ad Anonyymi:

    Vaikuttaisikohan asiaan, että Sibelius-akatemia on yksi maailman menestyneimpiä korkeakouluja, mutta elokuvataiteen laitos ei?

    VastaaPoista
  18. Viimeisimmälle anonyymille: ymmärrän, että kysymys on esittäjälleen liian kiperä kuittautuaksddn käsitekikkailulla, mutta: olenk jo pitkään odottanut, milloin maltetaan lukea TaiKin nimi huolella loppuun, jokin taika siinä yhdyssanan osassa "teollinen" lienee. Meillä ei ole musiikki-, kuvataide- tai teatteriteollisuutta ainakaan korkeakouluksi asti. Voi olla, että TaiKissa on eriseuraista sisällä, mutta se on toinen ongelma; hyvä jos se voitaisiin ratkaista, mutta luulen että transktio- ja ylläpitokustannusten vuoksi TaiKin pilkkominen ei ole tässä yhteydessä enää realistista.

    Henkilökohtaisesti en näe Aallolle ajolähtöä. Perustettakoon, jos ja kun halukkaita mukaantulijoita ja rahoittajia on. Kemppinen aiemmin jo oikein korosti valtion rahoitusosuuden leijonanosuutta, mutta olen sen verran ollut asiassa mukana, että en mitenkään usko sen olleen mahdollinen ilman elinkeinoelämän moninaista tukea.

    VastaaPoista
  19. Jään mielenkiinnolla odottamaan miten Aalto-yliopisto yhdistää huippuyliopiston vaatimukset ja valtion virkamiehiltä vaadittavan yliopistollisen pakkoruotsin opinnot.

    Vuoteen 1978 saakka yliopistoissa piti suorittaa kahden vieraan kielen pro exercitio -koe. Latinan, joka oli aikaisemmin ollut pakollinen, sai loppuvaiheessa vaihtaa toiseen kieleen, mikä antoi opiskelijoille mahdollisuuden moneen kiinnostavaan nykykielen yhdistelmään. Ruotsin kieli ei edes saanut olla pro exercitio - kieli, koska maailmankielien opettelemista pidettiin opiskelijalle tärkeimpänä.

    Nyt tutkintoa ei saa ellei läpäise valtion virkaan vaadittavaa virkamiesruotsin kurssia. Se on suomalaisen "huippuyliopiston" arkea:)

    VastaaPoista