14. helmikuuta 2008

Tuomiojan pläjäys

Sana ”pläjäys” inhottaa minua. Toisaalta Tuomiojan Tali-Ihantala –puheet inhottivat myös.

Yritän keksiä, mikä taktiikka hänellä on mielessä. En keksi, miten ateismi-puheenvuoro saati iltapäivälehden tänään raportoima ”Tali-Ihantala on myytti” edistäisivät hänen asemaansa puolueessa.

Totuuden puhuminen on arvo, mutta nämä eivät ole kumpikaan totuuksia. Edellinen on henkilökohtainen paljastus. Jälkimmäinen on osoitus heikonlaisista tiedoista. Poliittisen historian dosentilta olisi lupa edellyttää parempaa.

Itse pitäisin näitä näyttöinä syistä, joiden vuoksi mies ei nouse puheenjohtajaksi eikä pääministeriksi. Kalevi Sorsa oli oikeassa. Tuomioja ei ole johtaja, vaan ”troublemaker”. En ole varma, miten tuon tätimäisen luonteenpiirteen nimeäisi suomeksi – ihminen joka pistää nokkansa milloin mihinkin aiheuttaakseen hämminkiä.

Poliitikko parhaimmillaan on ”troubleshooter” – henkilö, jolla on kyky jopa ennakoida ongelmia ja ratkaista niitä. Sakari Tuomioja oli sellainen.

Myös Ruotsin sota-ajan ulkoministeri Christian Günther oli viisas mies, mutta häntä vaivasi sama tauti kuin Tuomiojaa – sosialidemokraatti Algot Untola (Maiju Lassila) käytti taudista nimitystä ”Liika viisas”.

Voi olla, että iltapäivälehti on pannut omiaan tai höystänyt juttua. Se ajatus, että Tali-Ihantalan paljon puhuttu ”torjuntavoitto” olisi uusi myytti, sisältää väittämän, ettei se pidä paikkaansa.

Myönnän että ”torjuntavoitto” on outo termi. Sellaisesta voi puhua esimerkiksi palloilulajeissa, joissa joukkue saa hävitä toiselle joukkueelle korkeintaan niin ja niin paljon voittaakseen turnauksen tai vaihtoehtoisesti välttääkseen putoamisen.

Myös Ihantalassa maaliero ratkaisi.

Govorovin hyökkäyskäsky, joka jäi toteuttamatta, on kuvassa. Oli edettävä nopeasti Kymijoelle. Ei edetty.

Stalin oli vaatinut Suomelta ehdotonta antautumista 23.6.1944. Maaliskuiset rauhanehdot olivat mahdottomat, koska niihin sisältyi saksalaisten joukkojen välitön internointi. Vielä Vorosilovin komitea ehdotti Molotoville 21.7. valtakunnanrajaa Kymijoelle ja mm. Turun, Vaasan, Oulun ja Tornion ottamista Neuvostoliiton haltuun.

Ihantalan jälkeen taisteltiin pitkään ja verisesti Vuosalmella ja Laatokan takana U-asemassa. Hyökkäykset torjuttiin. Elokuun lopussa tuhottiin kaksi divisioonaa Ilomantsissa.

Tappiot olivat raskaat, mutta eivät niin raskaat kuin 1941. Armeija oli aseleponeuvottelujen alkaessa paremmin varustettu kuin koskaan.

Tuomioja näyttää palaavan vanhaan myyttiin. Ensimmäinen myytti oli itsenäisyys Leninin lahjana Suomelle. Toinen myytti oli Jatkosodan lopettaminen Stalinin lahjana Suomelle.

Historiantutkijoista en tiedä Tuomiojan ohella kenenkään muun uskovan Stalinin lahjaan.

Syitä valloitusyrityksen keskeyttämiseen oli monta. Useimmiten mainittu sotatoimi Puolaan ja Berliiniin ei pidä paikkaansa, koska se alkoi kuukausia näiden tapahtumien jälkeen.

Mereshkov oli tahtonut lisää joukkoja Syvärille. Stalin ei antanut. Govorovin Kannaksen valiojoukoista ei ollut siirrettäväksi Saksaa vastaan, koska niitä ei sattunut olemaan enää olemassa. Ne oli tuhottu Ihantalaan, etenkin 31. Ja 33. Kaartin armeijakunnat. Joukkoja ja kalustoa alettiin kuljettaa pois Kannakselta heinäkuun puolivälin jälkeen. Sitä sanotaan uudelleen ryhmittämiseksi.

Tietysti Neuvostoliitto olisi kyennyt valloittamaan Suomen – olihan sillä apuna mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Suurhyökkäyksen alkaessa kesäkuussa 1944 ylivoima oli jo noin kymmenkertainen, mutta Viipurin kapeikossa sekään ei riittänyt.

Kymijoelle pääsemiseen olisi mennyt ainakin kuukausia.

Harvemmin esitetty syy aselepoon lienee ollut kylmän sodan ensi oireiden ilmestyminen eli orastavat erimielisyydet läntisten liittolaisten kanssa. Niistä saatiin enemmän kuin makua elokuussa 1944. Iso-Britannia vaati rajumpaa Suomen armeijan alasajoa kuin Neuvostoliitto. Siellä varauduttiin eteen työnnetyn satelliittivaltion syntymiseen.

Tali-Ihantalan ”demystifointi” on paluu Kekkosen kauden Neuvostoliittoa silitteleviin tulkintoihin.

Miksi?

Pelkään että tähän on koira haudattuna. Venäjä on yhä uhkaavampi talousmahti ja siellä on kohta vaalit. USA:ssa on pian vaalit. Ja Nato-kysymys on auki.

93 kommenttia:

  1. "Minäkin poltin kerran marihuanaa. Vedin melkein henkeen...", etc.

    Kosiskellaanko tällä nuoria? Ei varmaan. Tai toivottavasti ei. Minä en tietenkään tiedä.

    Ihminen on sen ikäinen, kuulema, kuin miksi itsensä mieltää. 38? tai 83?

    VastaaPoista
  2. Veikkaan että veli Tuomioja ei ole niin tyhmä, miltä näytää.

    Tai sitten hän on vielä tyhmempi miltä näyttää.

    Ja en puhu nyt ulkoisesta olemuksesta...

    VastaaPoista
  3. Miksi kaikkeen on aina väkisin löydettävä jokin rationaalinen ja perusteltu syy?

    Eikö joskus kelpaisi syyksi "valtiomiehen puhdas vitutus"?
    Jospa Stalin yksinkertaisesti v:ttuuntui koko Suomeen ja päätti jättää todellisen yrittämisen puolitiehen.
    Materiaalia olisi ollut riittävästi parin päivämatkan päässä, kuten miesvoimaakin.

    Jossain vaiheessa kundi pottuuntui täysin saamattomiin alueen upseereihinsa ja päätti rangaista tätä porukkaa ja aiemmin valloitusta yrittäneitä. Hyvä oli nolaus upseeeita kohtaan. Eivät saaneet kunniaa... (ups, lipsahti jo SYY...)

    VastaaPoista
  4. Jep, Tuomioja taas pahanteossa.

    "Itse pitäisin näitä näyttöinä syistä, joiden vuoksi mies ei nouse puheenjohtajaksi eikä pääministeriksi."

    Mä taas näen aivan päinvastoin, vaikka perusteet ovat samat. no mä olenkin ollut demari, ja nähnyt myös sen mitä K. Sorsa sai aikaiseksi, ja mikä hänet myös upotti.
    an enormous cock.

    VastaaPoista
  5. Poliittisten innovatioiden sarjaan ehdotan perustettavaksi Kirjailijaliiton tapaan itseään täydentävää Menneisyyden Haltijain Liittoa.

    Itseoikeutetun pj:nsä Paavo Lipposen pian ilmestyvästä kirjasta Liiton hallitus löytynee ehdokaskandidaatteja. Antaisitko Kemppinen mielelläänkin asiantuntijalausuntoja hakijoista?

    Korporaatioita on usein (N-liitto,DDR, 20-30 lukujen Italia) käytetty nokkelana keinona "numeroida" luovat persoonat. Intellektuelli näet haluaa esiintyä oikeassa seurassa.

    VastaaPoista
  6. Ystävänpäivä ja pitää valita
    hyvä jarmo kaikkeen ei Todellakaan tarvita rationalismia:)

    VastaaPoista
  7. Ottamatta kantaa jäkimmäiseen asiaan, "olen ateisti" on totuus jos sen sanova henkilö ei usko jumalaan. Ja muistetaanhan toki, että jumalasta puhuttaessa todistustaakka pysyy jumalväitteen esittäjällä.

    Poliittisesti ei kovin viisas veto Tuomiojalta ja ikävä kyllä hän on puhettaan yrittänytkin laimentaa jälkikäteen.

    VastaaPoista
  8. Kukaan ei varmaan voine tosissaan kiistää Erkki Tuomiojan lahjakkuutta - valtiotieteen tohtori, dosentti, ekonomi, palkittu kirjailija, pitkän matkan juoksijanylkyttäjä ja ikuinen hippi. Kaiken muun lisäksi vielä jonkin sortin häirikkö, rettelöitsijä ja sujuvaa ranskaa puhuva omituinen idealisti.

    On kerrottu, että Tuomioja ja Pekkarinen ovat niitä harvoja politikkoja, jotka lukevat kaiken sen mielettömän kokoisen paperimäärän, joka Eduskunnassa eteen kannetaan. Lukeneisuudestaan huolimatta kummankaan poliittisia mielipiteitä on kuulemma vaikeata "normaalin" ihmisen käsittää.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Kemppinen. Avasit silmäni ainakin yhden uuden asenteen osalta. Minäkin olen troubleshooter ja ehkä jossain määrin ollut troublemaker. Mutta mitkä syyt ovat taustalla onkin toinen asia, kaikki viisauteen liittyvät tarpeet eivät johdu yksinomaan näkymisen/pätemisen tarpeesta vaan kyllä ihan perusajattelusta. Kun ajattelee lähtökohtaisesti viisaasti (sana on vain kuvaus, ei vielä kerron viisauden määrästä tai oikeana olemisen laadusta) ei aina ymmärrä, mitä muut tarkoittavat, joiden ajattelussa se ei ole ominaisuus. Tämä ongelma näkyy kanssakäymisissä siten, että ellei kansa huomaa ns. viisaan pointtia vaan pitävät näkökulmaa vain turhana tai sekoittavana tulee olotila missä ehkä jotain suurempaa oli lyöty alas ns. pienempänä. Saa siis donkeyn hatun siitä, että muut eivät ole tunnetasolla vielä oivaltaneet kenties lisää näkökulmia.

    Ikävintä on se, että viisaus (mikä se sitten onkaan) ei ole riisuttavissa eli ei voi n.k. mennä takaisin ei-viisaan mutta terävään ajatteluun vain sen takia, että muut ovat pääsääntöisesti pikemminkin teräviä eikä viisaita.
    Se on sama kuin tieto, ettei representaatioista voi poisoppia, jos ne on olemassa. Miksi jotkut muodostavat faktasta osaamisensa ja löytävät hakuteoksista parhaimmat ystävänsä ja toiset taas lukevat kaunokirjallisuutta ja näkevät elämän eikä vain faktat on se jakava ominaisuus.

    Toisille on tieto ilman relaatioita maailmaan tärkeämpi ja toisille on relaatiot ilman suurempia tietoja yksittäisistä faktoista. Kiinnostuskohde on eri.

    Oliko taas pläjäys. Anteeksi siinä tapauksessa.

    VastaaPoista
  10. Tuomioja on varmaankin lahjakas koululainen.

    VastaaPoista
  11. Ad toipila:´
    "...lukevat kaiken sen mielettömän kokoisen paperimäärän, joka Eduskunnassa eteen kannetaan."

    Lukenevat sitten sen verran huolimattomammin eivätkä keskity olennaiseen. Vähemmän, mutta paremmin -periaate saa kunnolla korvilleen määrän korvatessa laatua. Teoriassa on tietysti mahdollista maksimoida molempia, mutta onko se kovinkaan viisasta. Ehkä kyseessä on jonkin sortin pelko jäädä kiinni siitä, ettei ole joka asiaan perehtynyt.

    VastaaPoista
  12. Kemppinen, nyt puhut asiaa.

    Tuomioja on varmasti älykäs, mutta hän on ollut väärässä kaikissa isoissa asioissa koko elämänsä ajan - YYA kyllä, EEC ei esimerkiksi.

    Luin juuri Lauri Jäntin Kannaksen kesäsotaa 44 käsittelevän kirjan vuodelta 1955 - Jäntti oli patteriston päällikkönä siellä paikan päällä.

    Joka sen kirjan luettuaan pitää Talia ja Ihantalaa myyttinä, on aika typerä. Puna-armeija yritti valiojoukkoineen ja mahtavine panssariarmeijoineen läpi niin vimmatulla voimalla, että on IHME ettei se onnistunut - suomalaisillahan esim Viipurissa loppuivat sekä tykin että kiväärin ammukset. Siinä osasyy paniikkiin siellä.

    Panssariaseitakaan ei ollut. Panssarinyrkit ja -kauhut saatiin ihan viime tipassa ja niillä tuhottiin harjoittelematta niin monta panssaria, että läpijuoksu Helsinkiin tyrehtyi.

    Isäni oli Vihman jänkäjääkärinä Ihantalassa pysäyttämässä puna-armeijan siihen kirkonmäelle, ja jäi henkiin. Mutta on loukkaus Kannakselle kuolleita kymmeniätuhansia suomalaisia kohtaan väittää, etteivät ne yrittäneet tosissaan läpi.

    Stalinin lahjasta puhuminen puolestaan on törkeä loukkaus kaikkia niitä kansoja kohtaan, joille hän ei tätä lahjaansa suonut.

    Paljon oikeutetumpaa olisi väittää, että Hitler pelasti Suomen Talvisodan lopussa, kun hänen sotakumppaninsa Stalin ei tuhotyössään heti onnistunutkaan.

    Myöhemminhän tätä Ihmisyyden Lahjaa tukivat todellakin demokraattiset länsimaat USA kärjessä kaikin voimin hänen yrittäessään tuoda Vapautta Suomeen. Jenkit eivät tainneet muistaa tätä asiaa sodan jälkeen ilkkuessaan suomettumisesta?

    Tali-Ihantala voi olla myytti, mutta vain tuomiojalaisten päässä. Todellisten tapahtumien kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

    VastaaPoista
  13. Itsekin hämmästelen Kemppisen syvää vihaa julkiateisteja kohtaan. Tuntemus on sama kuin vanha ystävä kertoisi yllättäin ja tosissaan rasistisen vitsin.

    Surullista.

    VastaaPoista
  14. Neuvostoliitto, Yhdysvallat ja Iso-Britannia pienen ja sisukkaan Suomen kimpussa! Tuskin ne olisivat pärjänneet pispalalaisten ja tahmelalaisten armottomassa ristitulessa Pyynikin rinteillä.

    Tampere olisi nyt itsenäinen kuningaskunta. No, ei tehrä tästä ny numeroo.

    VastaaPoista
  15. Hyvää ystävänpäivää!

    Tänne on mukavaa tulla lukemaan hienoja kirjoituksia ja älykkäitä kommentteja.

    VastaaPoista
  16. Suomalaiset ovat hyviä uskomaan erilaisiin niputuksiin. Paasikiven linja, Paasikiven-Kekkosen linja, puolueettomuus, riippumattomuus, liittoutumattomuus ja monet muut ulkopolitiikan ovat antaneet ymmärtää, että muutoksia on ja sanavalinnat vaihtelevat. Tässä mainittujen yhteinen tekijä - eikä niin pienikään - on Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltio Venäjä. Näillä linjoilla on myös historiakäsitys, joka olisi kyllä yhden ja useammankin väitöskirjan aiheena ihan kelpo. Siitä vain!

    Torjuntavoitto ei ehkä ole myytti, mutta militaarilegenda se on. Sen tarkkaa alkukotoa en tiedä, mutta jotenkin sen yhdistää Adolf Ehrnrootin kielenkäyttöön. Kun googlaa sanan "torjuntavoitto" huomaa kuinka tarpeellinen sana se on - melkein mihin tahansa. Mutta ei se muuta ole kuin propagandatermi. Siis samanlaista suojelusta kuin mainitsemasi uskontokin.

    Aina on ihmisiä joka kuuluvat johonkin mitä neukut kutsuivat nimellä ottshen' neopredelennaja gruppirovka'.

    He ajattelevat hieman toisin, mistä heitä aina rangaistaan. Kukaan ei myönnä rangaitsevansa ja vain harva julkisesti, että on tullut rangaistuksi. Se on häpeärangaistus. Mistäkö? Siitä, että on eri mieltä kuin suuri massa.

    Tuo venäläinen termi oli käytössä 1943 rauhanoppositiosta.

    Kemppisen kuvaus Tuomiojasta nauratti. Niin paljon siinä oli Kemppistä itseään, mikäli olen oikein ymmärtänyt: "ihminen joka pistää nokkansa milloin mihinkin aiheuttaakseen hämminkiä".

    Kriittinen intellektuelli tekee juuri niin. Siinä pitäisi olla "vain hämminkiä", jos olisi tosissaan. Ja sen sanominen Tuomiojasta olisi liioittelua.

    [Omalla kohdallani kiistän jyrkästi pyrkineeni aiheuttamaan "vain hämminkiä". Muuten tuota voisi pitää myös minun omakuvanani.]

    "Torjuntavoitosta" ei kulunut aikaakaan siihen, kun Andrei Zhdanov laskeutui Malmin lentokentälle Douglas-koneellaan valvontakomission puheenjohtajaksi. Valta oli siellä.

    Zhadov johti Leningradin piirityksen aikana kaupunkia, jonka tappiot olivat vähintään 800 000. Hänen voittajanelkeensä olivat tuttuja kaikille puoluehistoriaa tunteville.

    Ja silti hän sanoi, ettei sosialismi tule Suomeen "neuvostopanssareiden siivin" asiaa toivoville kommunisteille.

    Tali-Ihantalan hyökkäyksen aikana Neuvostoliitto veti joukkojaan kiireesti pois. Puntit olivat lopulta tasan ja Neuvostoliitto hyökkäsi aina ylivoimalla.

    Hyökkäys riitti puolinaisenakin pysäyttämään Suomen ajattelemaan. Tuskin esimerkiksi äkkihyökkäystä Leningradiin tai muualle sen jälkeen enää ajateltiin.

    Pian alkoi maailmansodan 10. suurin hyökkäys pohjoisessa. Keski-Euroopan hyökkäys oli myös tulossa. Karjalasta neuvostojoukkoja siirrettiin molemmille rintamille.

    Hyökkäävän joukon kenraalin nahkalaukussa on aina "ehdottoman antautumisen" sopimus. Lievemmistä ehdoista pitää sitten neuvotella, jos kykenee. Ja niissä neuvotteluissa päätetään tulevaisuus, jos sotilaallisesti on selvitty. Sotatoimista voittoon on kovin pitkä, legendaarisen pitkä matka.

    VastaaPoista
  17. Että aamun Virkkuset aamun Kemppisiin.
    Missäköhän sinä, kun Tuomioja kadulla
    ihmisen puolesta?
    Missä ihmeessä nyt kun Matti Nikki vaiennetaan?
    ....että Tali-Ihantalaa.

    2005-2008

    VastaaPoista
  18. Yritin tätä lähettää jo taannoin, mutta nettiyhteydet rupesivat reistailemaan, joten jotensakin näin:

    Ystävänpäivänä parhaat kiitokset sille puna-armeijan tarkka-ampujalle, joka jätti isäni henkiin huolimatta ampumistaan kohteensa lävistäneistä luodeista. Kiitän myös maataistelukoneen lentäjää ja ampujaa, jotka pelottoman urheista yrityksistään yksinäistä miestä vastaan epäonnistuivat useissa eri suunnista tulleissa hyökkäyksissä eräällä hautausmaalla. Kiitos kuuluu osaltaan myös hautakiviveistämön lujat ja luodinkestävät paadet valmistaneille.

    Ilman näitä kiitoksen aiheita minulla olisi ollut eri isä, varmaankin huonompi.

    VastaaPoista
  19. Älkää puhuko Erkki Tuomiojasta ja Mauri Pekkarisesta samassa lauseessa. Idealismi ei ole takinkääntöä.

    On merkillinen nuorekkuuskeskustelu meneillään, jonka mielikuvat ovat ikäänkuin suunnattu äänestysikää nuoremmille. Mielestäni Tuomioja on nuorekkaampi kuin monet pullamössödemarit.

    Neuvostoliittoa ei torjuttu ilman Saksan aseapua ja maailman parasta tai hulluinta ilmasotaosaamista. Kurt Kuhlmeyn lento-osaston saldo (sillat, huoltoyhteydet,panssarivaunut, lentokoneet) on tilastoista luettavissa.

    VastaaPoista
  20. Onko Nato-kysymys auki??

    VastaaPoista
  21. Toipila:
    ..poliittisia mielipiteitä on kuulemma vaikeata "normaalin" ihmisen käsittää.

    Juuri siksi luottamusta tässä järjestelmässä tarvitaan; jos se minkä jo "normaali" käsittää (ja aistii), on linjassa hänen omansa kanssa, myös lopun – sen mihin hän ei ehkä yllä - normaali luottaa olevan linjassa itsensä kanssa.

    VastaaPoista
  22. neitsyelle:

    Ystävänpäivä ja pitää valita
    hyvä jarmo kaikkeen ei Todellakaan tarvita rationalismia:)


    Jospa Stalin ajatteli olevansa nationalistinen Laplacen demoni.

    ps. en vietä Ystävänpäivää. Ystävät on lähes kaikki kuolleet ja uusia ei jaksa hankkia kun niille olis kerrottava samat elämän jutut uudelleen, enkä heidän juttujaan elämästään jaksa kuunnella =)

    VastaaPoista
  23. Aihetta jossain määrin sivuten, olen jo sangen pitkään pohtinut, mikä mahtaa olla poliittinen historia -nimisen pääaineen olemassaolon perimmäinen syy ja oikeutus. En ole koskaan sitä löytänyt opintokokonaisuuksia tutkimalla.

    VastaaPoista
  24. 50-luvun syntynyt sanoo: Tuomiojan kommentti ei yllätä minua koska muistan hänen olleen 60-luvulla sitä mieltä että sotaveteraanit olisivat voineet kieltäytyä sotapalveluksesta ja siten ei olisi koko Suomen sotia ollut. Moni samanikäinen varmaan muistaa tämän asenteen nuorison parissa. Joten......... Tuomiojan Tali-Ihantala-kommentit ovat suoraan tuolle jatkoa.

    VastaaPoista
  25. Kävinpä viimein ehtiessäni lukemassa myös Tuomiojan blogista hänen näkemyksensä - ja se tietysti hillitsi kiihtymystäni melkoisesti.

    Tuomiojan näkemys on, että puna-armeija olisi tahtoessaan ja niin priorisoidessaan marssinut aika äkkiäkin Helsinkiin, mutta kun Stalinilla oli kiire Berliiniin.

    Tuo on ehkä totta - mutta siinä on nuo pari jos-sanaa.

    Jos Suomellakin olisi ollut vastaavaa aseistusta ja vastaavia tukijoita, niin ei ehkä olisi sittenkään marssinut.

    Eihän puna-armeija päässyt tuota pidemmälle edes Talvisodassa, vaikkei sillä silloin ollut muuta menetettävää kuin sotilaallinen kunnia. Sehän siinä sitten menikin – ja uskottavuus - joka taas oli Saksalle väärä signaali.

    Jossittelu on mukavaa. Fakta on kuitenkin, että Ihantalaan se marssi pysähtyi, eikä suinkaan vapaaehtoisesti.

    VastaaPoista
  26. On kerrottu, että Tuomioja ja Pekkarinen ovat niitä harvoja politikkoja, jotka lukevat kaiken sen mielettömän kokoisen paperimäärän, joka Eduskunnassa eteen kannetaan. Lukeneisuudestaan huolimatta kummankaan poliittisia mielipiteitä on kuulemma vaikeata "normaalin" ihmisen käsittää.

    Johtuneeko juuri siitä, etteivät muut noita papereita lue. Lisäksi politiikassa politikoidaan ja siihen eivät mielipiteet paljoa tunnu kuuluvan.

    VastaaPoista
  27. Goscinnyn albumissa Riidankylväjä (La Zizanie) yhdenlainen "troublemaker" viljelee eripuraa lähinnä omaksi edukseen. Käännös on terminä hyvä, vaikken tiedäkään, kenen pussiin Tuomioja kylvöjään ja sohaisujaan petaa.

    Toisenlainen kirjallisuuden tunnettu troublemaker-hahmo oli Isä Camillo. Hänen jukuripäisyydessään on kosolti sympaattisuutta, enkä tätäkään suoraan rinnastaisi suomalaisten demarien oloihin. Ehkä Tuomioja kirjoittaa kokonaan omaa lukuaan historian kirjoihin. Ihailtavaa sekin sinänsä.

    VastaaPoista
  28. Mailma on täynnä ihmeellisiä asioita, ja -tapahtumia, mitä kenenkin kirjoittamana "tilaamana" voidaan "historiaksi" väittää?

    Ihan oikein on vähäsen katsoa "peilin" ehkä rupistakin "takapuolta". Kuka sen sitten mitenkin on hankkinut ja kenen torveen puhaltaessaan? Jotenkin hauskaa ja valaisevaa on lukea toisenlaisia näkemyksiä historiallisistä tapahtumista ja pohtia mielessään, kuka sanoi, mitä sanottiin, kenelle sanottiin ja mitä varten? Siitä saattaa aueta ihan uusia, tuoreita näkökulmia juttujen lukijoille. Riippuu vain siitä, uskaltaako asioita tarkastella "kuohan" läpi? ja uskaltaako epäillä "virallisen historian" kirjoituksia kyseenalaiseksi.

    Mielessäni olen nautinnolla lukenut juttuja tästä blogista juuri siksi, että siinä on ollut uskallusta myös käännellä "peiliä" ja katsella sen heijastuksia vähän muiltakin kanteilta.

    Tämänpäivän juttu on uskoakseni sinänsä totta, sillä Josifin porukalla tuli kiire toisaalle. Jossakin on raja, millaiset uhraukset on suurvallallekin "kohtuullisia"? Sielläkin lopulta tajuttiin, mikä heille on tärkeää, pantiin "pillit" pussiin ja lähdettiin käpyttelemään toisaalle, jossa oli enempi voitettavaa. Aikanaan Ranska joutui poistumaan Vietnamista nenä verillä, USA kin sitten aikapaljon myöhemmin ja vielä Neuvostoliitto lähti vähän "silmä mustana" Afganistanista. Ei niissäkään suurvallalta miehet ja materiaali loppunut, mutta hinta lopullisen voiton saavuttamisen muodostui liian korkeaksi.

    Suomi onnistui pariinkin kertaan panemaan voitolle niin kalliin hinnan, ettei suurvallan sitä kannattanut maksaa.

    Tunnettuahan on, että mikään pienempi valtio ei tunnetun historian aikana ole edes yhtäkertaa pystynyt torjumaan ylivoimaisen suurvallan suurhyökkäystä, vielä vähemmän säilyttämään itsenäisyytensä sen jälkeen. Suomi teki sen kahteen kertaan ja on ymmärtääkseni vielä tänäänkin itsenäinen valtio.

    Tuomiojan sanomisiin nähden voisi kommentoida, että kun ajatus katkeaa, pitäs pitää suu kiinni, pitäs ajatella, mitä sanoo, ja missä tilanteessa, eikä suinkaan sanoa, mitä ajattelee?

    Hyvää ystävänpäivää sinulle ja kiitoksia mielenkiintoisista ja hauskoista lukuhetkistä.

    VastaaPoista
  29. Omalla nettisivullaan Tuomioja näkyy avaavan vähän tätä juttua.

    On kyllä aika selvä juttu, että Suomessa on kielletty sotaveteraanien ja etenkin Tali-Ihantalan minkäänlainen asiallinen kommentointi. Ateenalaisten laulua pitäisi kai hoilottaa ja tehdä Antti Rokka -imitaatioita.

    Itseäni ainakin on risonut talvisodan 50-vuotisjuhlista alkaen koko tämän "vapauden" ajan yltyvä sodankaipuu, jossa kaikkinainen puhe rauhasta ja pasifismista teilataan pahimman lajin maanpetturuutena.

    Mikä on suhteemme Pultavan taistelun torjuntavoittoon? (Tappioksikin sitä on sanottu, mutta eihän suomalaisten puoli voi ikinä hävitä. Soturikansaa kun olemme.)

    VastaaPoista
  30. kirjoittaa asiallisesti: "Se että Stalinille riitti siinä tilanteessa Suomen irrottaminen sodasta ei merkitse, etteikö hän olisi ollut valmis tulemaan Helsinkiinkin. Tämän Suomen armeija juuri ratkaisevalla hetkellä onnistui estämään. Tämä on tarpeeksi iso ja arvokas saavutus ilman, että sen ympärille tarvitsee rakentaa ylimääräistä mytologiaa."
    Sediskin huomautti, että legendaa torjuntavoitosta on kehitelty aika johdonmukaisesti. Joskus tosiaan käy mielessä (=ainakin kerran vuodessa tiettynä päivänä), että eikö tätä itsenäisyyttä jo voisi juhlia jotenkin muuten. Vaikkapa kunnioittamalla sodasta selvinneiden taitoa, halua ja ymmärrystä rakentaa meillä näinkin hyvä yhteiskunta elellä.
    Sitten jotain aivan muuta. Seuraava vertaus on huono, mutta kun on tullut koettua. Oletetaan nyt, että sattuu joutumaan kahden hyökkääjän kohteeksi. Tehokkaan puolustautumisen edellytys on tilanteen arviointi ja aggressio. Ensin on tiputettava nopeasti hyökkääjistä se vaarattomampi, jotta voi keskittyä vaarallisempaan ja siihen aktiivisempaan. Ehkä Sedis tarkoitti tätä kirjoittaessaan, että "hyökkäys pysäytti Suomen ajattelemaan". Joka ainut turha isku kuluttaa energiaa. Ja kyllähän venäläisillä energiaa olikin, kun lopulta hyökkäsivät Berliiniin.

    VastaaPoista
  31. Ruzaccho, Soturikansaa kun olemme.

    Urhoollista soturikansaa kun olemme, Aatun mukaan.

    VastaaPoista
  32. Ad Omnia:

    Ks. Markku Jokisipilän blogi tänään.

    VastaaPoista
  33. Addendum:
    Myös minulle sotatapahtumista korskuminen Korkeajännityssarjan hengessä on syvästi vastenmielistä.

    Nähdäkseni se on jäänyt aika vähiin.

    Kun teitä useimpia vanhempana olen ollut paljonkin puheissa noissa taisteluissa mukana olleiden kanssa, kokemukseni mukaan "sotasankarit" ovat useimmiten olleet suhteellisen turvallissa selustan elimissä, kun taas etulinjassa olleet olivat useimmiten hyvin haluttomia puhumaan koko asiasta, tai jos puhuivat, sanoivat että päällimmäiset tunteet olivat järkytys, väsymys, pelko ja inho.

    Muuan jo kuollut Talin Konkkalanvuorella haavoittunut ystävä, todellisuudentajustaan ja viisaudestaan laajasti arvostettu juristi, sanoi ettei ihminen oikein koskaan toivo sellaisista kokemuksista - ei myöskään toisten tappamisesta, ei edes vihollisten.

    Muuan vielä elävä hävittäjä-ässä sanoi, että hän pakotti kuvittelemaan ampuvansa alas lentokoneita ja sulkemaan mielestään siellä sisällä olevan ihmisen.

    "Niin kohtavat toisensa länsi ja itä,
    niin kohtaavat ihmiset toisiaan.
    Vain toinen muistelemaan jäi sitä,
    ja toista jossain kaivataan."
    (Yrjö Jylhä)

    VastaaPoista
  34. Voihan se olla, että Tali-Ihantalan pikkukeikaksi ja myytiksi arvioinut on vain sydämeltään jämerä sotilashenkilö. Tällaisen näkökulmasta olisi pitänyt pistää rautaa rajalle oikein kunnolla. Murskaavaksi tuleksi kutsuttu 250 tykinputken "koko Mekka ampukaa" -komennolla suoritettu hehtaarimylläys on vain kuin tulitikun raapaisu siellä, missä tosi miehet ovat toimessa.

    VastaaPoista
  35. Miehet taistelivat kansa kertoo.

    VastaaPoista
  36. "Tunnettuahan on, että mikään pienempi valtio ei tunnetun historian aikana ole edes yhtäkertaa pystynyt torjumaan ylivoimaisen suurvallan suurhyökkäystä, vielä vähemmän säilyttämään itsenäisyytensä sen jälkeen. Suomi teki sen kahteen kertaan ja on ymmärtääkseni vielä tänäänkin itsenäinen valtio."

    Makuasia, mutta tulipa mieleen toinenkin valtio - Lakedaimon eli Sparta. Siihen maailman aikaan toisin vain kaupunkivaltio. Pysäytti Persian armeijan etenemisen Thermopylain solassa, vähän niin kuin meikäläiset itänaapurin Ihantalassa.

    Laajemmassakin mielessä persialaissodissa on muutenkin yhtäläisyyksiä Suomen historiaan. Siinä missä suomalaiset seikkailivat Aunuksessa vapauttamassa heimokansaa kohta itsenäistymisen jälkeen, kreikkalaiset (Ateena & kumppanit) kävivät auttamassa Persian alaisuuteen kuulunutta kreikkalaissukuista Jooniaa. Samoin kuin puna-armeija ajoi meikäläiset pois Aunuksesta, Persia kukisti Joonian ja ajoi kreikkalaiset pois.

    Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi seikkailuretken jälkeen epäluottamus Kreikan ja Persian välien mukaisesti. Ja sitten syttyi sota. Suomessa Talvisota, jossa Raatteella hyökkääjä motitettiin ja tuhottiin. Persia sai tuta saman kohtalon Marathonissa.Tämän jälkeen sotimisessa tuli pikku tauko - välirauha.

    Siinä missä Suomen osalle tuli Jatkosota ja Tali-Ihantala-Vuosalmi, kreikkalaiset saivat ottaa uuden erän Persiaa vastaan Thermopylaissa, Salamiissa ja Plataiassa.

    Suomi selvisi suurta itänaapuriaan vastaan käymistään sodista itsenäisenä ja samoin kreikan suuri itänaapuri heitti pyyhkeen kehään ja palasi takaisin itään.

    Ei meillä turhaan lauleta Ateenalaisten laulua?

    -Vode-

    VastaaPoista
  37. Ystävänpäivä on joka päivä! On mukavaa vierailla blogissasi.
    Koskapa en ole ateisti, voin toivottaa siunausta ja varjelusta!
    Sydämellisesti,
    "Kauhava-fani" :)

    VastaaPoista
  38. Ad Omnia:

    Ks. Markku Jokisipilän blogi 19.12.-07

    VastaaPoista
  39. Olen varma siitä, että talvisodan 50-vuotisjuhlinta 1989 ja siitä eteenpäin alkanut itäblokin hajoaminen osuivat vähän pahasti sille sukupolvelle, jolle sota oli enää isovanhempien aikaisia juttuja. Silloiset nuoret ja aikuiset, tämän päivän 30-40-vuotiaat, eivät kuulleet sotajuttuja vanhemmiltaan saati sodassa mukana olleilta. Ne ovat juurikin sitä myyttiä, josta Tuomioja puhuu: tarinaa ja legendaa.

    Aikaa on kulunut liian paljon, että Tali-Ihantala olisi niin sanoakseni "tosijuttu".

    Karjalasta on tullut Luovutettu alue niin kuin Palestiinasta aikanaan tuli Luvattu maa. Kun nuorempana kuuntelin koulutovereitteni, evakkoperheiden lastenlasten, puheita, sain kyllä elävästi sen kuvan, että se oli myös tyyppien oma käsitys. Jumala tai Geist vaatii ottamaan "omamme" pois.

    Lisäksi kanssapelurit, natsit ja kommunistit, ovat kadonneet kartalta. 40-luvun tilanne näyttää käsittämättömältä. Nythän on jo kokonainen sukupolvi ihmisiä, joille jopa Neuvostoliiton jääkiekkomaajoukkue on tuntematon asia. Puhumattakaan heidän armeijastaan.

    Silti tapahtumat ovat liian lähellä – veteraanit ovat yhä keskuudessamme – että ne voitaisiin laittaa suuren Pohjan sodan tai Suomen sodan tapaiseen "tapahtuipa ennen vanhaan" -kategoriaan. Myytit saavat voimaa puoliksi myyttisistä olennoista, veteraaneista. Jokainen teko voidaan perustella kysymällä: "Oletko sinä veteraaneja vastaan?"

    Meidän on liityttävä Natoon, koska "sitä veteraanit haluaisivat". Rauhanmerkki rintapielessä on "veteraanien halveksimista". Ikään kuin sotilaamme olisivat olleet rintamalla sodan puolesta. (Olettaisin, että he taistelivat saadakseen rauhan.)

    Militarismi kukoistaa ja voi hyvin. Olisipa siis oikein mukavaa, jos yhteiskunta ei pyrkisi tahallaan enää rakentamaan jatkosodan taisteluista jotain ihannetta. Pikemminkin koko sota pitäisi opettaa niin koulussa kuin joukkoviestimissäkin valitettavana ja ikävänä asiana, jossa ei ole mitään hyvää.

    Tähän kohtaan suosittelen itse kullekin Juice Leskisen kappaletta "Vaasankin veri vapisee".

    VastaaPoista
  40. Ad Ruzzaccho:

    Viisaasti haasteltu.

    Sitä en tunnusta, että kullakin sukupolvella olisi oma totuutensa, mutta sitä vastoin omat muistonsa ja subjektiivinen käsitys niistä, todenmukainen tai ei.

    Jotkut tietämistäni tämän blogin lukijoista ovat oikeasti sotaorpoja.

    Itse kävin naapurin pojan polkupyörän tarakalla hänen isänsä sankarihaudalla niin pienenä, ettei ruoho ollut kunnolla kasvanut.

    Paikkakunnalla vallitsi sodasta kumea hiljaisuus, joka johtui myös siitä, että ympärillä oli niin paljon "sodassa hermonsa menettäneitä".

    Kun olin oppikoulussa 50-luvulla, rituaalit olivat vakiintuneet.

    Armeijan kävin asusteissa, joissa oli leima SA Int. 1942 (pussihousut, saappaat jne.)

    Omassa ympäristössäni, joka oli etuoikeutettu, sotamuistoilla rehvastelua pidettiin hyvin pahana. Se tumpattiin pilkalla - tarkoitan toisia rintamamiehiä.

    Muutos alkoi varmaan tapahtua 1980-luvulla. Kotoa Kauhavalta Antti Tuuri löysi kertojikseen mm. todellisen sotasankarin J.O. Pernaan, joka ei kai ollut asevelihenkinen eikä varsinkaan taipuvainen muistelemaan. Hänen nauttimansa arvonanto johtui siitä, että hän oli ollut molemmissa sodissa lääkintäaliupseereina ja kantanut puolen pitäjä miehet mahdottomista paikoista sidontapaikalle.

    Toisin sanoen sotaan ja Neuvostoliittoon suhtauduttiin eri tavoin. Sota oli kipeä asia.

    VastaaPoista
  41. "Et tiedä ken on hän; mistä?
    et tiedä hänestä muuta
    kuin että käy joku ihmisistä
    päin pistoolin suuta."

    Joo. Mutta luulin kyllä että Tuomioja ja Kemppinen ovat kavereita. Tämänpäiväinen blogikirjoitus oli ystävänpäivän puukotus kaveria selkään. Mitä tästä ajatella?

    SDP:n puheenjohtajakilvan tärkein tavoite olisi saada kyseiselle puolueelle jonkinlainen linja ja aatteelle jotkin rajat. Demareiden tuvan rajat ovat tunnetusti laajat; voisipa sanoa että taivaasta helvettiin. Ehkä Erkki vetää puolueen aatemaailmaa parikymmentä piirua selkeämpään suuntaa. Toivon ma.

    Oli muuten hieno kokemus käydä katsomassa Tali-Ihantala-elokuva teatterissa. Katselijoista suurin osa oli harmaahiuksisia ryhdikkäitä vanhoja herroja ja heitä katsellessa tunsin raskaan ja velton pullamössön painon harteillani.

    Istuinhan siellä miesten kera, jotka olivat pysäyttäneet ryssän rynnistyksen! Nöyryys ja kunnioitus valtasi mustan mieleni ja sydämeni.

    Elokuvan parasta antia olivat realistisen ahdistavat panssarivaunujen taistelukohtaukset. Helkutin hyvin ja klaustrofobisesti kuvattu.

    Olisinpa saanut nähdä elokuvan edesmenneen appiukkoni kanssa, joka oli sotahistorian asiantuntija. Elokuvan jälkeen olisi keskusteltavaa riittänyt ja filmi olisi auennut paremmin tällaiselle noviisille.

    Rauha appiukolle ja kiitos sotaveteraaneille....

    VastaaPoista
  42. Minäkin huomaan, että aika moni täällä ei tiedä millainen yleinen ilmapiiri tali-ihantaloita kohtaan oli 60- ja 70-luvulla. Tämä nykyinen intoilu on vain reaktiota sen aikaiseen kusi sukassa kyyristelyyn.

    Mutta palaanpa vielä torjuntavoitto-termiin, kun sitä myytiksikin väitetään ja ihmetellään sen merkitystä.

    Se sana esiintyy jo mainitsemassani Jäntin kirjassa vuodelta 55. Se ei siis ole Ehnroothin lanseeraama. Hän oli silloin vain yksi monista.

    Mutta jos joku iso roikale yrittää tunkea väkisin kotiisi tappaakseen sinut, ryöstääkseen omaisuutesi ja orjuuttaakseen jälkeläisesi, mutta pystyt estämään tämän hyökkäyksen mätkimällä tätä roistoa kynnyksellä turpiin niin, että hän kokoaakin viimein kamppeensa ja lähtee ryöstämään ja raiskaamaan helpompia kohteita - niin millä nimellä tätä tapahtumaa olisi soveliasta kutsua?

    Minusta torjuntavoitto on aika hyvä.

    Sodasta vielä tämän verran: eturintamassa se on kaukana sankaruudesta, se on surkeaa pelkoa ja älytöntä ja inhottavaa kuolemista ja tappamista- mutta sen kaiken kestäminen ja paikallaan pysyminen on sankaruutta.

    VastaaPoista
  43. Ad Tapsa P.:

    Suosittelen muillekin Lauri Jäntin kirjaa (uusin painos - hän onneksi paranteli sitä).

    Henkilö ei ole tuntematon. WSOY:n Jalmari Jäntin poikia ja Yrjö A. Jäntin veli.

    Kertomus Viipurin romahduksesta on sopivaa luettavaa niille, jotka luulevat sotamuistelmien olevan sankaritarinoita. - Tapahtumasarja on kuvattu oikein ja se on surkea. Möhläyksiä, kauheita yhteensattumia, uskomatonta virkavaltaisuutta japikkumaisuutta ja eversti Kempin ja liian pahaan paikkaan joutuneen Bäckmanin kohdalla todellinen murhenäytelmä.

    VastaaPoista
  44. Ad Catulux:

    Kavereita puukotetaan rintaan, ei selkään.

    VastaaPoista
  45. Pystykorvalla ja omissa kalsareissa kaadettiin suurvalta, jota joku hätyytti toisaalla. Kovia olivat eilisen uroot. Hyvä on muistella hillomunkki kourassa. Perunatorin narisijat saisivat kyllä olla jo hiljaa. Vetskut on ansainneet paikkansa kansakunnan kaapin päällä - niin tai näin. Ihme se oli.

    VastaaPoista
  46. Mielestäni Tuomiojan sanoissa on perää.
    Isäni oli Suomussalmelta ja kukaan ei ole kertonut siitä kuinka Suomalaiset sotilaat polttivat isäni kotitalon ja se rakennettiin uudelleen talvisodan jälkeen, jolloin se sai nimeksi Kieltola, koska sitä ei olisi saanut rakentaa. No Saksalaiset polttivat sen uudelleen vetäytyessään. Se siitä.

    VastaaPoista
  47. Lainaus muualta:

    "...Viipuri meni ilman kunnon pamausta!
    Lukekaa Ilmari Turjan kirja Tapaus Kumuri! Siinä kerrotaan mikä oli tuo Viipurin 20.Pr:n II-pataljoonan komentaja miehiään...

    Syksyllä 1941 miehen päivittäinen viina-annos oli 3 pulloa kirkasta viinaa; 1 päivällä ja 2 yöllä! Tuo kaikki kerrotaan Turjan kirjassa Tapaus Kumuri, valaehtoisesti todistettuna vielä! Sata pulloa kirkasta kuukaudessa! "...

    Sai 1 v ehdotonta (KKO korotti) ampui itsensä 25.1.1945 ennen tuomion lopullista julistamista.

    VastaaPoista
  48. Kavereita puukotetaan rintaan, ei selkään.

    Paitsi mafiatyyliin halatessa.

    VastaaPoista
  49. ks. m. Juhola, Paulaharju, Strömberg ”Päämajan Hukatut Kuukaudet. Tilannekuvan hahmottuminen Kannaksella 1944, Jyväskylä 2004.

    VastaaPoista
  50. Tapsa P:lle
    Minäkin huomaan, että aika moni täällä ei tiedä millainen yleinen ilmapiiri tali-ihantaloita kohtaan oli 60- ja 70-luvulla. Tämä nykyinen intoilu on vain reaktiota sen aikaiseen kusi sukassa kyyristelyyn.

    Eipä tuolloin kukaan kyyristellyt. Yleinen ilmapiiri oli erittäin myönteinen tali-ihantoloita kohtaan, joskin pieni, hyvin pieni vähemmistö päästi äänensä kuuluviin hukuttaen enemmistön äänen.

    Suomalaistenkin sotaveteraanien kohtalo on ollut ikiaikainen ja ikituleva, eli huonosti ja välinpitämättömästi hoidettu.

    VastaaPoista
  51. 'Kavereita puukotetaan rintaan, ei selkään.'

    Juuri noin. Jos ystävyys ei kestä rehellisyyttä ja suoruutta, niin sen on sitten syytäkin loppua.

    Selkään puukottaja taas ei koskaan ole ystävä ollutkaan.

    VastaaPoista
  52. "kaadettiin suurvalta"
    - mikä muka?

    Haluaako Kemppinen ja hovinsa uskotella, ettei Suomi jatkosodan jälkeen ollutkaan
    Liittoutuneiden armoilla?

    Tuomioja uskaltaa lausua totuuden eli sen, että neuvostojoukot olisivat marssineet Helsinkiin jos Kremlin johto niin olisi halunnut.

    Tätä pelättiinkin Suomessa, sillä se olisi ollut ymmärrettävä rankaisu natsien rinnalla aloittamastamme valloitusretkestä.

    VastaaPoista
  53. "troublemaker"

    aina parempi kuin "arselicker"


    Miten kuvittelette maailman paranevan?

    VastaaPoista
  54. tuomiojastahan tässä puhuttiin
    mutta mitä jumalaan tulee niin todistustaakka on kyllä hänellä itsellään
    on mielenkiintoista että mies (siis en tiedä jumalasta)jo kaksi kertaa on joutunut laimentamaan puheitaan, minusta se on hyvä
    politiikkaa ei aina ole syytä käsittää

    kaikesta voi oppia pois
    itse asiassa en edes tiedä onko tärkeää olla oikeassa? kemppinenhän sanoi että jumala on ateisti

    VastaaPoista
  55. ei stalin ollut vittuuntuvaa tyyppiä hän oli varovainen

    VastaaPoista
  56. Ad Anonyymi (15.2.)

    Aivan varmasti olisivat päässeet, puna-armeija ja muut yhdistyneet kansakunnat, Helsinkiin näet.

    Ja - tätä kukaan ei hoksannut tähdentää - Hitlerin kiihkeä liittolainen Itävalta selvisi miehityksestä pikku hiljaa puolueettomaksi.

    Ja - hyvinhän se Virokin on alkanut pärjätä, vaikka joutui antautumaan jo 1939-1940.

    Yksi näki poikansa vajoavan jäihin ja jätti auttamatta, sillä olisihan se kuollut kumminkin ennemmin tai myöhemmin.

    VastaaPoista
  57. Sen kummemmin ketään veteraania loukkaamatta on kuitenkin pakko kysyä: uskooko joku aikuisten oikeasti, että Neuvostoliitto ei niin halutessaan olisi vuosina 44-45 kyennyt sotilaallisesti valtaamaan Suomea?

    Yksittäinen ja sinänäsä sankarillinen torjuntataistelukaan tuskin koskaan ratkaisee koko sotaa. Stalin saavutti tärkeimmät tavoitteensa nitistämällä lopulta Suomen ja uuttamaan mieleisensä rauhan ehdot lyödyltä rajanaapuriltaan.

    Vai väittääkö joku, että sellainen maa on sodan voittaja, joka luovuttaa maa-aluestaan muutaman kymmenen prosenttia häviäjälle?

    VastaaPoista
  58. On Tuomioja siinä oikeassa, että Suomi ei ollut Stalinin visioissa kovin tärkeällä sijalla. Sodan jälkeen hän oli huomattavasti kiinnostuneempi Kreikan ja Libyan saamisesta Neuvostovallan alle. Suomi kiinnosti vain Zdanovia.

    VastaaPoista
  59. Puhutaanko täällä sotaveteraaneista yleensä vai sotainvalideista erityisesti vai peräti jostain tietystä sotainvalidien ryhmästä? Lapsuudessani tunsin paljon sotaveteraaneja alkaen opettajistani, isävainaani työkavereista, sedistäni, apestani jne. Kaikki olivat töissä, kaikki olivat tasapainoisia ja varmoja suomalaisia miehiä sekä yhteisöissään arvostettuja. Isäni serkku viljeli pientilaansa ja elätti perheensä yksijalkaisena. Veteraanien juhlissa käytiin 60-luvulla soittamassa jnpp. Nämä veteraanit (kuten vaikkapa Kemppisen isä ja yksi sedistäni) palvelivat yhteiskuntaa hienosti ja etenivät urallaan. Oma alokastupanikin 1970-luvun lopulla oli Tali ja viereinen Ihantala. Valatilaisuudessa kävi vieraana itse Simo Häyhä. Siis minkä sodan veteraaneja on kohdeltu huonosti noin yleisesti? Puhutaanko täällä vuoden 1918 sodasta vai mistä? Mitä sillä tosiaan on väliä mitä joku pieni joukko milloinkin räksyttää. Karavaani kulkee silti.

    VastaaPoista
  60. 'Kavereita puukotetaan rintaan, ei selkään.'

    Tuo mieleeni Irlannin kansallisurheilun, selkään ampumisen.

    Sukulaisethan on turvallista pitää veitsen kantaman ulkopuolella, mutta kiväärin kantaman sisäpuolella.

    VastaaPoista
  61. "Perunatorin narisijat saisivat kyllä olla jo hiljaa. Vetskut on ansainneet paikkansa kansakunnan kaapin päällä - niin tai näin. Ihme se oli."

    Kukin tyylillään. itse en koe, että Milgramin konformistisuuskokeessa ”menestyneet” ja tottelevaisuuttaan osoittaneet olisivat ylipäätään kaapin päällä olijoita. Näin.

    Sen sijaan uskon, että sodat ovat estettävissä järjellä – vaikka niillä lie muinaisessa maailmassa voinut olla erilaisia (toimivia) funktioita.

    VastaaPoista
  62. Kemppinen on keksinyt oivat tavan lisätä bloginsa suosiota ja kommenttien määrää. Tarvitsee vain mainita sota ja sotaveteraanit, niin kyllä lähtee.

    Myytti on myytti eikä sen totuuspohjaa ole kukaan kieltänyt. Vain "myyttisiin mittasuhteisiin" kohonnutta hymistelyä voi ja pitääkin vaimentaa. Kauhulla odotan vuotta 2026 (viimeinen sotaan kutsuttu ikäluokka täyttää 100 vuotta) ja sen jälkeistä aikaa.

    Tasaisen vauhdin taulukolla viime sotien veteraaneja on tuolloin tuskin tusinaakaan jäljellä ja markkina on avoin kaiken maailman perinneyhdistyksille ja muulle oksettavalle hymistelyjengille, jolla ei ole mitään tekemistä itse asian eli sodan kokemisen kanssa.

    Intternetistä löytyy filminpätkä missä viimeistä hengissä olevaa USA:n Civil Warin veteraania työnnetään pyörätuolissa paraatissa 1930-luvulla. Näytillä kuin joku esine. Sama tuli mieleen kun joku mannerheimin ristikseen saama vanhus täytti sata vuotta. "Laittakaa kamera käyntiin ja tuokaa ukko sisään. Saadaan uutista".

    VastaaPoista
  63. 60- luku, vuosikymmenistä paras!

    Tapsa P:lle: 60- luvulla - jota sukupolvea Tuomiojakin on - ymmärrettiin, mikä arvo on rauhankasvatuksella ja tuettiin sosialismin parhaita puolia ( vrt Vietnamin sodan vastustus, Salvador Allenden humaanit pyrkimykset ym ) Nyt sinä vaahtoat nykyisen sukupolven fasismin ja militarismin ihannoinnin puolesta verhoamalla sen totuutta kestämättömään tulkintaan Tali-Ihantalasta. Tuomioja on aivan oikeassa: jos puna-armeija olisi oikeasti halunnut, se olisi valloitanut Helsingin päivässä parissa.

    VastaaPoista
  64. antille:

    Minä puhuin kaikista maailman sotaveteraaneista kaikkialla maailmassa. Myös suomalaisista sotaveteraaneista. Heitä on aina valtiovallan taholta kohdeltu huonosti, olkoon mikä sota tahansa ja missä päin maailmaan tahansa kyseessä.
    Suomessa varsinkin sotainvalideja on valtiovallan taholta kohdeltu erittäin huonosti. Erilaiset avustukset, etuudet, hoidot ja vastaavat olivat ja ovat vieläkin erittäin alimitoitettuja tarpeeseen verrattuna. Byrokratian tuoma nöyryyttäminen on vieläkin tavanomaista heitä kohtaan.
    Valtiot eivät koskaan maksa ns. kunniavelkaansa, vaikka niistä/siitä sotien aikoina paljon puhutaan. Kun sotatila on ohi, on lupausten aika myös ohi.

    VastaaPoista
  65. Juhani Suomi, tuo ruskeakielinen laulurastas, puukottaa selkään myös vastaantulijoita. Aliupseeriainesta.

    VastaaPoista
  66. Kysymys mitä täällä kierrellään on: "Miten Suomi olisi välttänyt jatkosodan?"

    Neukkula ois tullut viimeistään 45 kolkuttamaan ovea ja sitten ei ois ollut aseveljiä auttamassa.

    Se että torjuntavoittoa ei arvosteta johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että henkilö laskee muiden hyötyneen nykyisestä vapaasta ja demokraattisesta yhteiskunnasta hieman vähemmän kuin naapurinsa.

    Btw. Ironista on mutta Erkki Tuomioja olisi ollut neukkula miehityksen jälkeen intohimoinen oikeistoliberaali koska hänen isänsä olisi mennyt aika nopeasti siperiaan uudelleen koulutukseen. Näin se historia heittelee.

    VastaaPoista
  67. Joo, puhutaan sitten yleisellä tasolla (EI Tali-Ihantalasta!). Kemppinen itte kirjoitti kunniasta: "Mielestäni meillä ei ole oikeastaan varaa kunniaan."
    (http://kemppinen.blogspot.com/2007/09/
    kunnia-on-katkera-juoma.html)
    Tragediahan se on, että hourahtaneet ukot tapattavat milloin mistäkin syystä (tai syyttä) intomielisiä nuoria miehiä. Eikös se ongelma ole juuri siinä, että ne tapattajat eivät sitten tiedä mitä tekisivät hengissä selvinneiden kanssa (vrt. Vietnam, Irak, Afganistan jne.), joille homman älyttömyys on paljastunut kaikessa karmeudessaan? Tuossa itänaapurissakin tuntuvat veteraaneja (jopa partisaaneja) kunnioittavan oikein kovasti. Kukin ihminen maksaa sitä "kunniavelkaa" omalla tavallaan äänestämällä, veroja maksamalla tai vaikkapa uimahallin lauteilla veteraanien kanssa turisemalla. Tai kuuntelemalla kunnioittavasti veteraanisukulaisen sahansoittoa (onneksi oli pentuna ymmärrystä istua hartaan näköisenä).

    VastaaPoista
  68. Ad anon

    Kysymys mitä täällä kierrellään on: "Miten Suomi olisi välttänyt jatkosodan?"
    Esim. ei olisi ryhtynyt suhteellisen kritiikittömästi Natsi-Saksan yhteistoimintakätyriksi, ja natsien lupauksiin uskojaksi.
    Liikkumavara oli kiistatta vähäinen, mutta ei niin olematon kuin sodanoikeutuksesta puhujat antavat ymmärtää.

    Neukkula ois tullut viimeistään 45 kolkuttamaan ovea ja sitten ei ois ollut aseveljiä auttamassa.
    Olisi ja olisi ... yleisen peruste sodalle, tulevaisuutta koskeva fobia.

    Se että torjuntavoittoa ei arvosteta johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että henkilö laskee muiden hyötyneen nykyisestä vapaasta ja demokraattisesta yhteiskunnasta hieman vähemmän kuin naapurinsa.

    Ai? kukahan henkilö.

    Btw. Ironista on mutta Erkki Tuomioja olisi ollut neukkula miehityksen jälkeen intohimoinen oikeistoliberaali koska hänen isänsä olisi mennyt aika nopeasti siperiaan uudelleen koulutukseen. Näin se historia heittelee.
    Btw. Ehkä vain ilman historiantajua heittelee niillä, jotka spekuloivat noita. Tuomiojahan ei koskaan ollut Neuvostomielinen, ei koskaan, eikä vakoillut Stasille/KGB:lle. Hänen lisäkseen vain sdp:n oikea laita, Lehtien ja joku muu oli sen toiminnan ulkona.

    VastaaPoista
  69. Jarmomille

    Mielestäni sotaINVALIDIEN hoito on hyvällä tolalla. Isäni eli yksin kotona 91-vuotiaaksi saaden kaikki mahdolliset palvelut kotiin ilmaiseksi. Jopa ruoho käytiin leikkaamassa. Sitten hän pääsi viimeiseksi elinvuodekseen sotainvalidien hoitokotiin, jossa hän viihtyi erinomaisesti. Kullakin oli omahoitaja. Paappoja kuskattiin harrastuksiin ja nähtävyyksiin. Kodissa kävi ohjelman esittäjiä, bingon pitäjiä ja järjestettiin jopa ampumakilpailuja. (Isä voitti.) Kävi vielä niin onnellisesti, että hän sai kuolla terveenä, äkkiä, 92-vuotiaana. Sitten maksettiin vielä hautausavustus. - Mutta. SotaVETERAANIEN kohta on toinen. Heille ei ole taattu näin hyvää hoitoa, minkä he ehdottomasti ansaitsisivat. Olen monasti sanonut:"Onneksi isään osui."

    VastaaPoista
  70. Luovuin jo kauan sitten laskemasta, kuinka usein Kemppinen esittää toisista ihmisistä kritiikkiä, joka sopisi häneen itseensä. Toisaalta oman itseni kohdalla olen luopunut tästä kirjanpidosta jo paljon aikaisemmin kuin Kemppisen kohdalla, joten eipä ole paljon varaa kukkoilla minullakaan.

    Pakko kuitenkin ottaa tähän pari sitaattia oheisesta bloggauksesta: "ei ole johtaja vaan troublemaker; pistää nokkansa milloin mihinkin aiheuttaakseen hämminkiä; liika viisas"... Kuulostaako tutulta?

    Kartassa näkyvä Govorovin suunnitelma Kouvolan pään menoksi ei vaikuta hirveän drastiselta. Itse ainakin vanhana lahtelaisena olen sitä mieltä että Kouvola takasii Venäjälle. Sieltä ei ole tullut muuta hyvää kuin Peer Günt.

    Ja vakavammin, edes osittain vakavammin asennoituneena voi tiedustella, miksi Kouvolan menetys olisi Viipurin menetyksen jälkeen tuntunut enää missään, eli mikä välillä Kouvola-Ihantala oli niin arvokasta että sitä kannatti puolustaa?

    VastaaPoista
  71. Täällä jotkut anonyymit ovat väittäneet, että jos Neuvostoliitto kesällä 44 ihan aikuisten oikeasti olisi halunnut vallata Suomen, niin se olisi onnistunut.

    Mutta kun puna-armeija todellakin ihan aikuisten oikeasti sitä yritti, eikä se silti onnistunut? Miten tämä on ymmärrettävissä, oi anonyymit?

    Yrittivätkö he ihan niin kuin leikisti vain?

    Kaikkea roskaa tässäkin ketjussa on lässytetty, mutta yksi on pysyy: Suomea ei ikinä valloitettu.

    Stalinia ei vaan huvittanut, niinkö?

    VastaaPoista
  72. Ad backseatofatransam:

    Myönnän todeksi.

    VastaaPoista
  73. Ad Omnia:

    Joku mainigtsi Lahden ja Kouvolan välistä ja antoi ymmärtää, ettei se Kymijoki niin paha linja olisi ollut.

    Oli siinä välissä Salpa-linja ja Saimaa.

    VastaaPoista
  74. Lissulle:

    Omasta suvusta löytyi kaksi sodassa invalidisoitunutta. Nähtävästi hoidon taso ja etuudet ovat kiinni maksukykyisestä kunnasta ja invalisoitumisasteesta. Rankasti väliinputoajia löytyi paljon.

    VastaaPoista
  75. Ei meillä turhaan lauleta Ateenalaisten laulua?
    Mitenkäs ne ateenalaiset Spartaan liittyvät?

    VastaaPoista
  76. Anonyymille:

    "Mitenkäs ne ateenalaiset Spartaan liittyvät?"

    Yleensä tappelivat keskenään. ;-)

    Tässä kirjoituksessa käsiteltynä aikana (persialaissodat) tappelivat samalla puolella Persiaa vastaan. Vähän niinkuin meillä (entiset) punaiset ja valkoiset yhdessä Neuvostoliittoa vastaan Talvisodassa.

    Taisi juttu olla vain sen verran huonosti kirjoitettu, ettei asia selvinnyt. Olihan se siellä kyllä suluissa (Ateena & kumppanit). Se alun maininta spartalaisista oli vain yksi taistelu, niissä myöhemmissä oli kreikkalaisten puolella muitakin kuin sparatalaisia - mm. ateenalaisia.

    Tuo Ateenalaisten laulu oli vain hetken miellejoutuma asiayhteyden tai samankaltaisuuksien vuoksi. Itse en edes pidä koko laulusta.

    En ole myöskään niin kultturelli, että tuntisin tuon laulun taustoja: miksi se on nimetty näin.

    -Vode-

    VastaaPoista
  77. PALJONPUHUVA RAJANVETO

    Markku Jokisipilä mainosti Jukka Kemppisen palstaa, minkä johdosta tulin toissa päivänä lukeneeksi tämän keskustelua.

    Eilen lähetin muutaman rivin omia mietteitäni kesän 1944 tapahtumista. Tarkastelin niitä strategisena ilmiönä, osana toista maailmansotaa.

    Kirjoitustani ei julkaistu. (Kemppisen blogihan on näitä ”valekeskusteluja”, joissa ylläpitäjä käy julkista keskustelua itse valitsemiensa henkilöiden kanssa. Jukka Kemppinen on, tulkoon se sanotuksi, ammatiltaan tuomari.)

    Vieraan silmiin pistävät kaikkein eniten hurjat vaihtelut keskustelijoiden tiedollisessa ja älyllisessä tasossa. (Tämä sopii ilmeisen hyvin ylläpitäjälle.)

    Omat lauseeni olivat tyyliltään kovinkin herrasmiesmäiset. Mutta – mutta: rohkenin kyseenalaistaa muuatta hyvin keskeistä kansallista aksioomaa.

    VastaaPoista
  78. Äskeisen
    ("Paljonpuhuva rajanveto")
    johdosta:

    Huomasin lähettäessäni, että tapani valita nimimerkki mahd. esti lähettämisen.
    Näin on voinut tapahtua eilenkin, sillä seurauksella että kommentti jäi "omaksi tiedokseni".

    En keskustele jatkossa, kun tekniika näin ylittää ymmärrykseni. Lopputulemaksi muodostui lähetys "anonyymina".


    TÄSSÄ KUITENKIN, JUKALLE TIEDOKSI, EILINEN KOMMENTTINI:

    "Tapsa P" väittää, ettei Suomea olisi saatu vallatuksi 1944.

    Pidän aivan lapsellisena luuloa, että kansakunnan alistaminen vaatisi armeijan marssittamista kyseisen maan pääkaupunkiin.

    (Sekin olisi toki vaivatta tehty, jos olisi haluttu.)

    Suomi ei tosin muodollisesti "antautunut ehdoitta" - käytännössä kylläkin. Vai luettelisiko joku Suomen Trumanille, Stalinille ja Churchillille asettamat "ehdot"?

    Tärkein näkökohta on unohtunut, jopa Kemppiseltä:

    Kannaksen tapahtumia kesällä 1944 on vastuutonta nähdä "irrallisina". Nehän olivat suoraa jatkoa Suomen hallituksen päättämästä aggressiosta, joka laukaistiin Operaatio Barbarossan alkaessa 1941!

    Ellei halua hävitä, ei pidä lähteä valloitusretkille...

    VastaaPoista
  79. Jarmomille:
    Ks. Valtiokonttori: sotainvalidien korvaukset

    VastaaPoista
  80. Vode;

    ilmeisesti Ateenalaisten laulun nimi pitäisi olla Spartalaisten laulu; koska laulun ylitsevuotava isänmaallisuus ja militarismi ja sankaruuden palvonta sopivat vain sotilasvalto Spartaan.

    Tämän virheen on myöntänyt kapitalistiset runoilijatkin, mutta virheen korjaamiseksi ei ole tehty mitään.

    Tuossa tuo on:

    ATEENALAISTEN LAULU

    Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä
    sa urhona kaadut
    taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin.
    Hehkuvin mielin puoltaan nouse syntymämaatas!
    Riemuiten, lastesi vuoks, uhriksi henkesi suo.
    Eespäin voittaen siis, te sankarit vahvat ja nuoret;
    väistymys mielestä pois, pelvosta tunnetta ei!

    Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
    nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
    Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
    kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.

    Naisista kaunein, miehistä uljain aina hän olkoon;
    taistossa kaatuen hän kaunis on, kuolossa myös!

    Viktor Rydberg

    Runo perustuu kuulema Spartalaisen Tyrtaioksen elegiaan.

    VastaaPoista
  81. Ad Anonyymi kommenttien julkaisemisesta:

    En ymmärrä mistä puhut.

    Julkaisen kaikki saapuneet kommentit. Jos tarkoitat, ettei Sinun lähettämääsi tekstiä ole julkaistu, pelkään että ongelma voi olla lähetyspuolella.

    Ellet usko, tule katsomaan. Kaikki kommentit ovat myös sähköpostiviesteinä tallella.

    Hylkään eli jätän julkaisematta jotain 0 - 5 viestiä kuukaudessa, jolloin on kysymys melkein aina duplikaateista eli kahteen kertaan tulleista viesteistä. Joskus harvoin joku pyytää, että kommenttia ei julkaistaisi. Tuntemattomasta syystä olen välttynyt spämmikommenteilta. Sisällön takia jää julkaisematta noin kaksi kommenttia vuodessa.

    VastaaPoista
  82. Kiitos catulux.

    Olen samaa mieltä. Ateenahan oli lähinnä merivalta ja Sparta maamahti. Sikäli tuntuisi luontevammalta, että - kuten sanot - laulu olisi Spartalaisten laulu.

    "Runo perustuu kuulema Spartalaisen Tyrtaioksen elegiaan."

    Mielenkiintoista, täytyypä tutkia jostakin. Olisiko nimen lisäksi vihjettä mistä?

    Laulun sisältö sopii kyllä falangitaisteluun - tosin varauksella. En ole perehtynyt kreikkalaisten falangien taistelujärjestykseen, mutta roomalaisesta falangista tuo absurdi kohta joukon maineen mustumisesta saa järkeä: falangit oli (roomalaisilla) järjestetty taistelurintamaan siten, että keulilla olivat nuoret ja kokemattomat sotilaat, sitten kokeneet kehäketut ja hännillä (triarii = kolmas "ruotu") vanhat, naimisissa olevat miehet, joita pyrittiin säästämään. Jos nuoret lähtivät keulilta pakoon ja vanhat jäivät ottamaan vihollista vastaan, niin joukko oli jo käytännössä saanut turpiinsa ja kyllähän siinä sitten maine mustuu.

    Nähdäkseni - ainakaan perimmäisesti - ei ole ollut kyse siitä, että laulussa suoranaisesti ihannoitaisiin nuorten kuolemista, vaan kyse on runomuotoon puetusta opetuksesta. Falangin on säilytettävä taistelujärjestyksensä ja edettävä tappioista huolimatta - muuten tulee tuho.

    Nykyisessä maailmassa tuo asiasisältö on saattanut muuttua merkitykseltäänkin juuri kirjoittamaasi suuntaan. (En tosin ota kantaa viittaukseesi kapitalistista runoilijoista. Niiltä osin putosin kärryiltä.)

    Enkä tunne antiikin runoutta edes sen vertaa, että osaisin arvioida tuon opetuksellisuuden paikkaansa pitävyyttä. Tehtiinkö tuohon aikaan "opetusrunoja"? Mutta jos tuon laulun alkuperä on jossakin muinaisuuden Spartassa, ei ajatukseni välttämättä ole väärä.

    -Vode-

    VastaaPoista
  83. Tyrt.6D und 7D
    (10) τεθνάμεναι γὰρ καλὸν ἐνὶ προμάχοισι πεσόντα


    ἄνδρ' ἀγαθὸν περὶ ᾗ πατρίδι μαρνάμενον·
    τὴν δ' αὐτοῦ προλιπόντα πόλιν καὶ πίονας ἀγροὺς


    πτωχεύειν πάντων ἔστ' ἀνιηρότατον,
    5 πλαζόμενον σὺν μητρὶ φίλῃ καὶ πατρὶ γέροντι


    παισί τε σὺν μικροῖς κουριδίῃ τ' ἀλόχῳ.
    ἐχθρὸς μὲν γὰρ τοῖσι μετέσσεται, οὕς κεν ἵκηται,


    χρησμοσύνῃ τ' εἴκων καὶ στυγερῇ πενίῃ,
    αἰσχύνει τε γένος, κατὰ δ' ἀγλαὸν εἶδος ἐλέγχει,
    10

    πᾶσα δ' ἀτιμίη καὶ κακότης ἕπεται.
    εἰ δ’ οὕτως ἀνδρός τοι ἀλωμένου οὐδεμί’ ὤρη


    γίνεται οὔτ’ αἰδὼς οὔτ’ ὀπίσω γένεος.
    θυμῷ γῆς πέρι τῆσδε μαχώμεθα καὶ περὶ παίδων


    θνῄσκωμεν ψυχέων μηκέτι φειδόμενοι.
    15 ὦ νέοι, ἀλλὰ μάχεσθε παρ’ ἀλλήλοισι μένοντες,


    μηδὲ φυγῆς αἰσχρῆς ἄρχετε μηδὲ φόβου,
    ἀλλὰ μέγαν ποιεῖσθε καὶ ἄλκιμον ἐν φρεσὶ θυμόν,


    μὴ δὲ φιλοψυχεῖτ’ ἀνδράσι μαρνάμενοι·
    τοὺς δὲ παλαιοτέρους, ὧν οὐκέτι γούνατ’ ἐλαφρά,
    20

    μὴ καταλείποντες φεύγετε, τοὺς γεραιούς.
    αἰσχρὸν γὰρ δὴ τοῦτο, μετὰ προμάχοισι πεσόντα


    κεῖσθαι πρόσθε νέων ἄνδρα παλαιότερον,
    ἤδη λευκὸν ἔχοντα κάρη πολιόν τε γένειον,


    θυμὸν ἀποπνείοντ’ ἄλκιμον ἐν κονίῃ,
    25 αἱματόεντ’ αἰδοῖα φίλαισ’ ἐν χερσὶν ἔχοντα -


    αἰσχρὰ τά γ’ ὀφθαλμοῖς καὶ νεμεσητὸν ἰδεῖν,
    καὶ χρόα γυμνωθέντα· νέοισι δὲ πάντ’ ἐπέοικεν,


    ὄφρ’ ἐρατῆς ἥβης ἀγλαὸν ἄνθος ἔχῃ,
    ἀνδράσι μὲν θηητὸς ἰδεῖν, ἐρατὸς δὲ γυναιξὶ
    30

    ζωὸς ἐών, καλὸς δ’ ἐν προμάχοισι πεσών.
    ἀλλά τις εὖ διαβὰς μενέτω ποσὶν ἀμφοτέροισι


    στηριχθεὶς ἐπὶ γῆς, χεῖλος ὀδοῦσι δακών.

    - - -

    Runosta on suuri määrä muunnelmia. Meille tuttu on Leinon suomennos ruotsalaisen Rydbergin runosta.

    Puhe on hopliittitaktiikasta. Ei ole mahdotonta, että "ateenalainen" on tähän spartalaisen runoon lainautunut eräästä Athenioksesta, joka oli kova poika levittelemään tekstiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säästän kysyjän kirjastossa käynnin vaivalta ja kirjoitan tekstin kokonaan äskettäin ostamastani mielenkiintoisesta kirjasta:

      Falangi Outo sota -kirjan mukaan s. 128-129


      Antiikin kreikkalaisten kuuluisaksi tekemä falangimuodostelma sai helleenisen alkunsa, kun argoslaiset voittivat sillä vuonna 669 eaa. spartalaiset Hysiain laakson taistelussa. Spartalaiset omaksuivat voitokkaan taktiikan ja kehittivät sitä. Suorakaiteen muotoisesta jalkaväkimuodostelmasta tuli lähes kaikkien kreikkalaisten omaksuma taistelumuodostelma. Muodostelman nimi tulee jyrää tarkoittavasta sanasta.

      Falangi koostui kahdeksasta rivistä hopliitteja - pronssisilla pyöreillä kilvillä, kypärillä ja säärisuojuksilla varustautuneista jalkaväkisotilaista. Aseistuksena sotilailla oli yli kaksimetrinen työntökeihäs ja lyhyt miekka. Falangista voi vain kaksi ensimäistä riviä osallistua taisteluun ja taemmat rivit toimivat reservinä, josta kaatuneiden paikat täytettiin.

      Falangi oli voimakkaimmillaan liikkuessaan ja teki tuhoisaa jälkeä hajanaisiin vihollisryhmiin. Falangin heikkouksia olivat hitaus ja alttius heittoaseille. Erityisen tuhoisia sille olivat sen sivustaan tehdyt ratsuväkihyökkäykset.

      Falangin voittokulku alkoi ja loppui spartalaisiin: vuonna 371 eaa. thebalainen kapinajohtaja Epameinondas tuhosi spartalaisen rankaisuretkikunnan falangin omalla kolonnamuodostelmallaan, jossa sotilaat olivat järjestäytyneet 50 riviin.

      Manipulifalangi

      Roomalainen sotatiede päivitti erityisesti vuoristomaastossa heikon falangin kolmesta rivistöstä (manipulus) koostuvaksi muodostelmaksi. Aluksi roomalaisessa falangissa päti palvelusikään ja aseistukseen liittyvä hierarkia: keihäillä aseistettu eturivi tunnettiin nimellä hastati (nimi tuli peistä tarkoittavasta sanasta hasta), ja he olivat palvelusiältään nuorimpia.

      Toinen rivi oli nimeltään principes (nimi tuli siitä, että siihen kuuluvat sotilaat olivat aloittaneet uransa ensimäisessä rivissä), ja se koostui kokeneemmista sotilaista.

      Viimeisessä rivissä, joka oli mimmeltään triarii, palvelivat keski-ikäiset ja perheelliset miehet, joiden selviytymismahdollisuuksia haluttiin parantaa.

      Manipulifalangi oli liikkuvuudeltaan ylivoimainen kreikkalaiseen verrattuna. Lisäksi taistelussa taemmat rivistöt pystyivät toimimaan nopeana reservinä ja täyttämään ensimäiseen taistelussa syntyneet aukot.

      Manipulifalangin aseistusta ja taktiikkaa kehitettiin ja kaksi ensimäistä riviä aseistettiin parimetrisellä heittokeihäällä nimeltään pillum. Viimeinen rivistö oli varustautunut peitsellä ja kaikilla oli lyhyt kaksiteräinen miekka. Pillumitaktiikassa kaksi ensimäistä rivistöä heitti lähietäisyydeltä keihäänsä vihollisjoukkoon ja suoritti sen jälkeen rynnäkön.

      Osana tekemiään armeijauudistuksia Gaiuss Marius luopui kokonaan hastati-, principes- ja triarii-hierarkiasta ja yhtenäisti kaikkien aseistuksen keihääseen ja miekkaan.

      Poista
  84. Jukka Kemppiselle:

    Huomaan nyt, että tekninen selitykseni ns. julkaisemattomuuteen ei ollut riittävän selkeä.
    Siksi lisään vielä anteeksipyyntöni. Itsepä en hallinnut tekniikkaa. (En vieläkään tiedä miten valitaan muu nimi kuin "anonyymi".)

    VastaaPoista
  85. "Runosta on suuri määrä muunnelmia. "

    Arvelinkin, että käännöksen käännöksillä voi olla vaikutusta lopputulokseen.

    "Puhe on hopliittitaktiikasta."

    Siinä vahvistus.

    Kiitos Kemppinen.

    -Vode-

    VastaaPoista
  86. Sampo Ahto käsitteli äskettäin Sotilasaikakausilehdessä ohimennen näitä saksalaisten aikaansaamia verilöylyjä mm. Baltiassa ja Ukrainassa. Ne ovat vain osittain totta. Mutta totta on myös se että Neuvostoliitto jälkistalinistisessa propagandassaan liioitteli ja paisutteli niitä vahtavasti. Sen sijaan ei kyllä suomettuneessa Suomessa kuultu halaistua sanaa minun nuoruudessani (1970-luvulla) puna-armeijan suorittamista massiivisista verilöylyistä siviiliväestöä kohtaan niin Saksassa kuin muuallakin itä- ja keskisessä Euroopassa.

    Seitajärven tapauksesta taidettiin ohimennen mainita vain jossakin marginaalikirjassa.

    Olen muuten sitä mieltä, että Suomessa saa edelleenkin intellektuellin maineen paremmin silloin kun esittää jotain Suomen kannalta kielteistä viime sodista kuin toteamalla esim. sen, että NL esitti yksiselitteisesti ehdottoman antautumisen Suomen hallitukselle 23.6.44.

    Mitä tulee esim. Heikki Ylikankaan viimeiseen kirjaan "Romahtaako Rintama" niin olin siitä aluksi hyvin innostunut. Mutta myöhemmin tutkittuani mm. Tapio Tiihosen varsin laaja-alaista tutkimustyötä Kannaksen tapahtumista v. 1944 on Ylikankaan sädekehä himmennyt. Hän jätti tarkoituksella eräitä oman kirjansa peruslinjan vastaisia mutta kiistattomia faktoja sivuun. Miksi? Siksi että esim. ne olisivat vieneet Aladar Paasosen tiedusteluraportin ympärille rakennetun henkeäsalpaavan uuden historiantulkinnan arvon.

    Pieni vinkki. Tarkistakaapa. Puna-armeijan päätavoite ei suinkaan ollut Viipurin valtaus 10 päivän kuluessa (minkä ne kyllä suorittivat ajallaan). Päätavoite oli asetettu 15.6.44 päivään mennessä - Suomen Kannaksella olleen armeijan olisi nimittäin tuona päivänä pitänyt luhistua täysin.

    Täytyisi pysytellä tosiasioissa. Olkoonkin että "myyttien kaatajille" tänä uuden vasemmistolaisuuden aamunkoiton toivorikkaana aikana löytyy edelleenkin hurraajia.

    VastaaPoista
  87. "Heikin" (24.2.) johdosta:

    Vaikea ymmärtää mitä "vasemmistolaisuudella" tai "oikeistolaisuudella" saisi olla tutkimustulosten kanssa tekemistä?

    Itsesi tuntienko niin väität?

    VastaaPoista
  88. TARJOUS ERKKI TUOMIOJALLE

    Tarjotaan vuokralle.

    Kaksi huonetta ja keittomahdollisuus
    + osuus WC:n ja suihkukaapin käyttöön.

    Härmänmaalla, vanhassa kyläkoulussa.
    Pienessä kylässä.
    Siellä missä yksikään bussi ei pysähdy.

    Kahdeksi vuodeksi.

    Hinta: Vaihdetaan Herra Puheenjohtajaehdokkaan tuleviin bensiinikortteihin

    ps. emme tuo ruokaa mukanamme kaupasta
    12 km päästä, emmekä tarjoa kimppakyytiä
    töihin 100 km päähän, minne päättyy
    valtion työvoimaviranomaisten mukainen työssäkäyntialueemme.

    VastaaPoista
  89. Millä tavalla Tuomioja uskoo, että hyökkäyksen pysäyttäminen perustui Stalinin lahjaan? Tämä ei käy tekstistäsi lainkaan esille. Eikö Tuomioja lähinnä kritisoinut käsitystä, jonka mukaan Tali-Ihantala oli ihme? Puolustakaamme talvi- ja jatkosodan ihmeitä vasta kun löydämme pätevän teologis-tieteellisen määrittelyn "ihmeelle". Ehkä Kemppinen sen meille esittää.

    On tietysti selvää, että vallassa olevan uskonnon kritiikkiä on harvoin hyväksytty. Neitseellisen syntymän ihmeen kritisointi on must rippijuhlissa ja työpaikoilla, mutta sotien ihmeitä älkäämme kyseenalaistako.

    Hyvä Suomi, buu Jumala! Ehkä meidän tulisi puhua jumalallisen ihmeen sijasta suomalallisesta ihmeestä.

    VastaaPoista
  90. >Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston
    nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät.
    Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä
    kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.<

    Kauheita ikärasisteja jo tuohon aikaan... ei väkivaltaisessa kuolemassa ole todellakaan mitään kaunista. Irvokas runo kaikenkaikkiaan.

    VastaaPoista
  91. Mistä tuo alkuperäinen Tuomiojan pläjäys löytyy? Linkkiä kehiin.

    Tuomioja.org on tuttu, vaan en sitä sieltä löydä.

    VastaaPoista
  92. Tästä lienee kyse:


    Tuomioja: Tali-Ihantala on myytti

    Julkaistu: 12.2.2008 6:29


    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000027152.html


    Poliittisen historian desantti Erkki Tuomioja kyseenalaistaa käsityksen Suomen torjuntavoitosta Tali-Ihantalan taistelussa Neuvostoliittoa vastaan 1944.

    - Jos puhutaan torjuntavoitosta, niin täytyy myös muistaa, että kyllä se puna-armeija olisi tänne tullut, jos olisi halunnut.

    Tuomiojan mukaan kyseessä on "viime vuosina myös elokuvan kautta popularisoitunut" myytti.

    Sdp:n puheenjohtajaehdokas kertoi näkemyksistään maanantai-illalla Helsingissä poliittisen historian klubilla, jossa aiheena oli sotien suomettunut historiankirjoitus. Tuomiojan mukaan itse sotien tutkimus ei koskaan ole ollutkaan suomettunutta.

    VastaaPoista