27. helmikuuta 2008

Fasistisin rakennus

J.S. Sirénin suunnittelema Eduskuntatalo on sisältä ja ulkoa hätkähdyttävän samanlainen kuin Vittorio Emanuelin muistomerkki Roomassa, kuin Hitlerin valtakunnankanslia oli Berliinissä, kuin Leninin mausoleumi Moskovassa.

Valitettavasti mielleyhtymä on pintapuolinen. Washingtonissa rakennusten torjuva mahtipontisuus yllättää. Lontoon parlamenttitalo ei aiheuta samaa vaikutelmaa, mutta se voi johtua siitä, että viktoriaaninen teko-gotiikka ei tunnu miltään.

Ranskassa kuninkaan ns. hirmuvallan tyyssija (Tuileries – Louvre) on muutettu museoiksi, mutta toisaalta Champs-Elysées’n ja Riemukaaren maailman hirvittävin mahtipontisuus ei aiheuta minussa torjuntareaktiota, vaan korkeintaan ajatuksen, että hyvä että näistä Napoleoneistakin päästiin.

Sekin tyyli on keinotekoista ja pitnakovaa.

Eduskuntatalon fasistisuus – rakenteellisesti turha pylväsrivi, suunnattomasti paisuteltu portaikko, hämmentävät, jotenkin pöyhkeän oloiset sisätilat – taitaa olla sattuma.

Talolla ei ole maassa kuin yksi veli – Yhdyspankin pääkonttori. Sen graniittiverhoilu on kammottava senaatintori pienois-Pietari-ympräristössä, ja sisältäkin se on rahan ruhtinaskunta.

Vitsi voi olla se, että sotien välisenä aikana ei toteutettu juuri muita monumentaalirakennuksia. Ei ollut onneksi rahaa.

Suurista liiketaloista toteutettiin ehkä maan hienoimmat, Frosteruksen Stockmann ja Blomstedtin Liittopankki. Hauskaa kyllä, Frosterus oli syyllistymässä myös PYP:n taloon, kun taas Jukka Sirén revitteli klassismiaan Kallion kirkolla, joka kieltämättä on hiukan kuin jääkärivääpeli työläisten päitten päällä. Kirkon mahtipontisuus näkyy erikoisen selvästi tähystäessä Rauhankadun paikkeilta Unioninkadulta eli ”vanhan kuppasairaalan” kohdalta.

Maailmansotaa edeltänyt monumentaalitaide on yhden miehen varassa. Teräsbetoniholvirakentein toteutettu Eliel Saarisen Helsingin rautatieasema on ikään kuin ruotsalaisesta sadunkuvituksesta (John Bauer) ja tavallaan enteilee 20-luvun lopun radiovastaanottimia (Telefunken). Kansallismuseo puolestaan on puhtaasti naurettava kirkontorneineen ja kirkon päätyineen. Talo lienee myös tarkoitukseensa varsin hankala. Museoksi sitä ei kukaan äkkinäinen kumminkaan arvaisi.

Sanokaa te – jos Eduskuntatalon kuvia näyttäisi arvostelukykyiselle ulkomaalaiselle, tämä luullakseni arvelisi, että rakennus on jokin poliittisen vallan tyyssija mistä tahansa maasta, mahdollisesti Romaniasta tai Serbiasta.

Minua miellyttäviä ”kansalaisyhteiskunnan” monumentaalirakennuksia ovat Finlandia-talo, Ooppera ja ennen kaikkea Teknillisen korkeakoulun päärakennus.

Rumin on ilman muuta Tarjanteen Kansallisteatteri.

Tarjanne ja Siren muuten olivat TKK:n arkkitehtuurin professoreita. Sirenin jälkeen rakennustaidetta professoroi Nils-Erik Wikberg, jonka kaikki kirjat ovat suuriarvoisia. Valitettavasti niitä ei ole monta.

Kirkkorakennuksista suosikkejani ovat Keuruun ja Pielaveden vanhat kirkot, Seurasaaressa oleva Karunan kirkko ja jokainen keskiajan harmaakivikirkko, vaikka sydämeni itkee Espoon kirkkoa maailman rumimpien epä-monumentaali-rakennusten kätkemänä. Kotikirkkoni eli Kirkkonummi on yksinkertaisesti ruma monien muutosten jälkeen. Mielestäni Turun tuomiokirkon pilaa 1800-luvulla rakennettu tornihuippu, joka on mittasuhteiltaan jotenkin virheellinen ja tietysti tavallaan muistutus Venäjän vallan ajasta syvästi ruotsalaisen tiilirakennuksen päälle avuttomasti istutettuna.

43 kommenttia:

  1. Minä kiersin kymmenisen vuotta sitten laulamassa Turun saaristotien kaikki kirkot.

    Kustavissa ja Paraisilla oli hyvä akustiikka, vaikka Naantalissa sainkin parhaat aploodit.

    Hattulan Pyhässä Ristissä lauloin kerran Selve Amichen niin komeasti että perään tuli itsellenikin kylmät väreet.

    Ulkomaisista olen pitänyt Grotta del Nettunosta, mutta se ei ole kirkko, Tarragonan katedraalista ja sitten se vanha kirkko Bolognan keskustan tuntumassa, jonka nimen olen unohtanut. Ravennassa oli myös kiehtova akustiikka, mutta ei minun ohjelmistooni.

    San Giovanni di Sinisin akustiikka on huonompi kuin konttorini huusissa.

    VastaaPoista
  2. Miten tietoisesti ohitat Alvar Aallon ja Paimion Parantolan? Funkkiksen maailmanmerkki, joka täyttää funktionsa tänäkin päivänä!

    VastaaPoista
  3. "Kallion kirkko on rakennettu 1908-1912. Sen on suunnitellut Lars Sonck ja arkkitehtuuri edustaa siirtymää kansallisromantiikasta jugendiin."

    ? :)

    VastaaPoista
  4. Vaan on se tuokin hyvä paikka hiljentymiseen. Samoin tuo ja tuo läntisen euroopan vanhin.

    VastaaPoista
  5. Todella, TKK:n päärakennukseen ensi kertaa astuessain kävi mielessä että onko tästä paikasta milloinkaan pois tulemista. Jumalan temppeleistä puheen ollen, naiset ja herrat; VAASAN KIRKKO.

    Missä oli ihmisen poika kun tuo pantiin pystyyn?

    Alavan kirkko Kuopiossa vuodelta 1968 on niin raju että ilmeisesti googlen moderaattorit ovet humaaniuttaan torjuneet sen kuvat hakukoneistojen ulkopuolelle.

    VastaaPoista
  6. Herulin humut ja Sörkan apat flaiskas Surkiksen bärtsillä, sano joku kerran jossakin.

    http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/kuviahelsingista/kuvat/kuva03.html

    Oli kivaa istua kolmosen ratikassa siihen aikaan kun se vielä kulki Iso Robaa pitkin, oli ne seinät niin lähellä. En erityisemmin pidä kävelykaduista.

    Otto-Iivari Meurman; Asemakaavaoppi

    Eli välillä tuntuu, että tämä teknokraattien johtama yhteiskuntamme pyrkii tuhoamaan ihmiselämän yhden perusjuitsun, eli yhdessä elämisen. Yhdistyminen on edelleen kumouksellista toimintaa.

    Kun kaupungeilta hävitetään keskusta, niin niillä ei myöskään ole periferiaa; en pidä Espoota tai Vantaata kaupunkeina.

    Ihmiset samaistuvat keskustaan, on jotakin mihin verrata itseään. Se helpottaa oman elämän mittasuhteiden ja merkityksien löytämistä.

    Ei niinkään se rakennuksen rumuus, vaan se miten se talo on siihen ympäristöönsä istutettu.

    Alvar Aalto ja Mao Zedong. Ikoneita. Suuri opettaja, Suuri johtaja, Suuri ylikomentaja, Suuri ruorimies.

    Finlandia-talon paikalla pelattiin joskus pesäpalloa.

    Arlan saunassa käytiin ja oli muitakin saunoja.

    Muistan, kun perunaa ja porkkanaa ja muuta sellaista myytiin hevosten vetämissä vaunuissa ja kuinka ne kauppiaat huusivat rappuun kovalla äänellä; PERUNAAA, PORKKANAA.... ja kuinka me välillä ronkittiin niitä ruunia intiimeistä paikoista jollakin kättä pidemmällä, kunnes ne hermostu ja sitten juostiin karkuun se perunoiden kaupustelija perässä.... oli myös saksien ja veisien teroittajia...

    Tuntuu kuin olisi kyse 1800-luvusta. Herää silti sellainen kysymys, että onko siellä menneisyydessä ainoa mahdollinen arvokas tulevaisuus?

    Senkin voi tietysti ymmärtää väärin.

    Eli miksi oi miksi

    Helsingissä halutaan säilyttää ne riivatun nupukivikadut, vaikka monissa paikoin niiden varsilla olleet vanhat rakennuksetkin on purettu pois jo aikoja sitten. Miksi? Miksi? Vai onko siinä joku niksi?

    Halutaanko tällä tavalla saada autojen renkaista ilmoille mahdollisimman kova ääni ja karkottaa Kauppatorilla majailevat lokit?

    Broidi kun muutti tuolta Töölöstä Krunikaan, ihmetteli hetken aikaa, että MITEN TÄÄLLÄ ON NIIN HILJAISTA, ennen kuin tajusi, että siinä ei ollut niitä nupukiviä ihan ikkunan alla.

    Meninpä kerran viime syksynä linja-autolla Kaisaniemenkatua pitkin kohti Hakaniemeä

    RYSJZZPOKSSSHHHRGGGTTTRRRRRUMMPSSSSIIIKKGGGGRYSJZZPOKSSSHHHRGGGTTTRRRRRUMMPSSSSIIIKKGGGGRYSJZZPOKSSSHHHRGGGTTTRRRRRUMMPSSSSIIIKKGGGG

    ja sitten vähän sen vanhan Pukevan tavaratalon jälkeen - kun se ajaminen siinä vähän tasoittuu - lähellä kuljettajaa istunut vanhempi herrasmies totesi kovaan ääneen, että miksi helvetissä tähänkin on laitettu noita perk***** nupukiviä, tämähän on kuin ajettaisiin rrrantarrruovikossa - sorautteli siis sitä ärrää ja

    siitä sorauttelusta tuli silloin mieleen toi Stadin Arskan runo Isänmaa.

    Metsät huokaa tuolla,
    huurupilvet suolla,
    rannat jäissä rahajaa,
    korret, kaislat kahajaa:
    Isänmaa, Isänmaa.
    Mutta huuto suista,
    melu leukaluista
    kohoo, ihmispauhu,
    suitsutusten sauhu:
    Isänmaa, Isänmaa!
    Tikka takoo puuta,
    hukka ulvoo kuuta,
    päivän kehrä sammuu,
    naudat yössä ammuu.
    Isänmaa, Isänmaa.
    Täällä hyvin voivat,
    maata parturoivat
    rahakkaat, te älkää
    niille jotka nälkää
    näkee, siitä suuttuko,
    käsiks heihin puuttuko,
    jos ei teidän lailla
    huuda teillä, mailla:
    Isänmaa, Isänmaa.
    Sillä heille tuolla
    ovat huurut suolla,
    rannat jäissä rahajavat,
    korret, kaislat kahajavat
    Isänmaa, Isänmaa.

    VastaaPoista
  7. Ad Jussi:

    Mukulakivikatuja tarvitsivat kai juuri hevoset, ylämäessä.

    Nupukivi on sitten vain silmänruokaa ja kallista.

    VastaaPoista
  8. Ad Anonyymi:

    Lyhennelläkseni. Paimion parantola ei taida olla liioin siin käytössä, johon se niin hienosti suunniteltiin. Mikään TB-parantola ei ole.

    VastaaPoista
  9. Ad Kervå.

    Näin on.

    Kun se ei suoranaisesti kuulunut asiaan, en maininnut, että Pietilä miellyttää minua. (Pietilät).

    VastaaPoista
  10. Ad Petja:

    Väittävät että se kuuluisin Kreikan säilyneistä amfiteattereista on edelleen akustiikan ihme.

    Delfoissa penkeille mahtui viisi tuhatta, ja jos paperi olisi keksitty, paperin viikkaaminen olisi kuulunut näyttämöltä takariville.

    VastaaPoista
  11. Puhutaanko kirkoista ja rakennuksista niin itse pidän tunnelmista enemmän kuin mahtipontisista merkeistä. Pidän siitä kun valo avautuu ja vie katseen ja joissain kirkoissa se on osattu hoitaa todella kauniisti. Kirkko ei saa olla mielestäni valon kannalta häikäisevä tai steriili paikka mutta ei myöskään synkkä ja syyllistävä.

    Tunnelmaa ilman pimeyttä mutta ei myöskään rivoa valoa. Minun puolestani voi olla ulkopuolelta miten vaatimaton vaan
    mutta yleensä valon liike kulkee kattoformaattien ja palkkien kautta kuten mm Kallion kirkossa, josta minäkin pidän. Valo on siis avain sille katsooko hiljentyvän tai aktivoituvan?

    Hiljaisuus rauhtoittaa ainakin vaikka tehtaissahan sen vaikutus oli sen takia päinvastainen (Taylorismi). Pitäisikö silti himmentää jälleen?

    Fasistisin rakennus? Subliminaalisen etsintää ei harrasteta sellaisen sisäpuolella?
    http://en.wikipedia.org/wiki/Subliminal_message

    ..

    Jos puhutaan mukulakivistä, minä olen ajatellut, että pitäisi olla korkokengille oma liuskakohta, koska korkokengillä ei voi niissä tallustaa ilman, että jalka nyrjähtää.

    VastaaPoista
  12. Tämä akustiikan ihme perustuu penkkien kiviainekseen.

    Monissa kreikkalaisissa teattereissa oli penkeissä alun alkaen puuistuimet, antamassa mukavuutta, mutta ei tässä.

    Tässä nimenomaisessa teatterissa, josta nyt on puhe, on kivi leikattu, ilmeisesti sattumalta, 90 asteen kulmassa sen kerrostuneisuuteen nähden ja kivi sattuu olemaan vielä sellaista, että sen rakenteessa on ikään kuin struktuurissa oleva aaltokuvio.
    Tämä kivi muodostaa sitten penkin reunassa ikään kuin akustisen heijastimen, jossa kiven kerroksellisuus ja rakenteen aaltomaisuus vahvistavat ääntä.

    Syytä ei tiedetty, ennen kuin joskus tällä vuosikymmenellä huomasivat että teatterin penkit olivat erilaiset kuin missään muualla Kreikan teattereista.

    Hyvin mielenkiintoinen akustinen tila on Cadizin katedraalin krypta, jonne on muutoin haudattu de Falla. Laakea holvi ja kahdeksen sivuholvia saavat aikaan käsittämättömän kai'un, jokainen askel kuuluu 16 kertaa. Jos satutte käymään kaupungissa ja krypta on auki, käykää kuuntelemassa. Se on kammottavaa.

    VastaaPoista
  13. Eduskuntatalo on suoraan Speerin Berliini-utopiasta.

    VastaaPoista
  14. Meillä on yksipuoluejärjestelmä. Puolueen nimi on raha. Kaikki joka katsoo sitä kohden kieroon on kyseenalaista ja ehkä vaarallista.

    VastaaPoista
  15. Loimaan kaupunginkirkossa näkyy kauppalan poliittinen koostumus.
    Kommunistit eivät yleisesti ottaen välitä kirkoista ja kokomuuslaiset eivät tietenkään toivo työväelle kehittäviä harrastuksia, jotka veisivät ajatukset työnteosta.

    http://www.loimaanseurakunta.fi/?id=6510E375-00404F54A839-3F1F4F59474C

    VastaaPoista
  16. Arkkitehtuurin opiskelijoitten kanssa keskustelleena uskaltaisin väittää, että Pietilää pidetään edelleen harhaoppisena. Nyt näyttäisi kuitenkin olevan ilmassa muutosta: Hesarin C1-sivu käsittelee koko sivun jutulla Pietilän elämäntyötä.

    Kunpa betonibrutalismin ja funktionalismin aika viimein loppuisi! Onhan suorien elementtien teko helppoa, mutta kuvittelisi, että nykytekniikalla elementtitehtaallakin muotteihin voitaisiin halvalla sijoittaa ornamentteja (ah, kiroilen) ja näistä elementeistä koota taloja muutenkin kuin pelkkiä suoria kulmia hyödyntäen.

    VastaaPoista
  17. Veijolle

    Ei tuas kuvas oo Vaasan kirkko. Soon Huutoniämenkirkko.

    VastaaPoista
  18. 1960-1970-lukujen kirkkorakennuksissa on se paha puoli, että ne syttyvät heikosti ja palavat huonosti.

    Mutta niinpä Tukholman kuninkaallinen satulinnakin näyttää proosallisesti näkkileipälaatikolta tai korkeintaan kasarmilta, jonka sisäpiha on sitä varten että siellä voidaan äkseerata paria rykmenttiä.

    Eduskuntatalon edustalta valitettavasti puuttuu leveä bulevardi ja merenrantaan ulottuva aukio, jonne voisi koota intomielisiä massoja. (Ja myös työntää ne mereen, jos niillä on vääriä mielipiteitä.) Makasiinit on saatukin jo raivattua ja musiikkitalolle ei ole rahaa, joten ehkäpä tämä vielä tästä!

    Eduskuntatalon julkisivu katsoo muuten itäkaakkoa kohti. Mitä on itäkaakossa? Niinpä.

    VastaaPoista
  19. Ihminen ja yhteiskunta tekevät ympäristön arvojensa näköiseksi.

    Jos Viipuri kuuluisi edelleen Suomeen, niin muistuttaisikohan se Lahtea?

    Sosialismissa oli siis säilyttäviäkin arvoja - välinpitämättömyys.

    VastaaPoista
  20. Kemppinen:
    "Eduskuntatalon fasistisuus – rakenteellisesti turha pylväsrivi, suunnattomasti paisuteltu portaikko, hämmentävät, jotenkin pöyhkeän oloiset sisätilat – taitaa olla sattuma."

    Jännittävää miten ihmiset kokevat tilat eri tavoin. Onhan tämä ulkoa hirveä - paitsi kesäisen ilta-auringon värjäämänä viereiseltä kalliolta katseltuna - mutta minä olen aina pitänyt eduskuntaa sisältä kohtuullisen inhimillisen kokoisena ja oloisena.

    Jussi:
    "Eli välillä tuntuu, että tämä teknokraattien johtama yhteiskuntamme pyrkii tuhoamaan ihmiselämän yhden perusjuitsun, eli yhdessä elämisen. Yhdistyminen on edelleen kumouksellista toimintaa.
    (snip)
    Arlan saunassa käytiin ja oli muitakin saunoja."

    Tästä olen jyrkästi samaa mieltä. Onneksi Arla ja Harjutori voivat ja lämpiävät edelleen hyvin.

    VastaaPoista
  21. Pielaveden kirkosta oli Savossa sanonta: "Ahasta kun Pielaveen kirkossa" En ole kirkon sisällä käynyt, mutta pieniko lienee ?

    VastaaPoista
  22. Nykyajan arkkitehtuurista mieleenjääviä ovat S-liikkeen ABC-monitoimipisteet, joiden kaupat jostain kumman syystä saavat olla auki vuoden jokaisena päivänä vuorokaudet ympäriinsä, Amerikasta johdetun syöttöläyhtiö McDonaldin preeriacottaget, saksalaiset Lidl-sekalaistavaramyymälät ja Amerikasta johdetun uskonto- ja mielipidejärjestön kolmessa päivässä rakentuvat kulttimenopaikat. Viimeksimainitut tuntuvat rakentuvan paitsi nopeasti myös mielenkiintoisiin maastokohtiin. En ymmärrä sotilasstrategiasta enkä taktiikasta muuta, kuin että kranaatinheitin on pystytettävä niin, että ammukset eivät välittömästi lähdön jälkeen osu ympäröivien puiden oksiin. Heikolla asiaintuntemuksellani kummastelen kuitenkin näiden rakennusten sijoituspaikkoja. Lähdetäänpä nyt vaikka automatkalle Varkaudesta Tampereelle päin. Lähtöpaikkakunnalla kyseinen rakennus sijaitsee rautatien tasoristeyksen ja kaasuvaraston vieressä, Pieksämäellä ratapihan ylittävää nelikaistaista siltaa ajettaessa pienellä kaulanvenytyksellä talo näkyy sillan ja ratapihan välittömässä tuntumassa. Jyväskylän jälkeen Korpilahdella on suuri rautatiesilta 9-tien yli. Ja kappas vain, metsän reunassa on jälleen hakemamme rakennus. Seuraava on Jämsässä muutaman maan- ja rautatiesillan ja joen tuntumassa, ja sitten ollaankin jo Orivedellä, ja sielläkin on siltoja teiden risteyksessä talon läheisyydessä.

    Arkkitehtuurin tarkkailu on oiva harrastus.

    VastaaPoista
  23. Tunnen ihmisen, joka on sitä mieltä, että joku kertoi hänelle Bertolt Brechtin sanoneen joskus 1940-luvulla, että Eduskuntatalo on fasistinen mutta Postitalo demokraattinen.

    Minä pidän Tuomiokirkon portaista. Niillä kannattaa käydä itkemässä. Ja pidän keskiaikaisista kivikirkoista, joista Lammin kirkossa katson joka kesä, lukeeko siellä vielä se "Katso, Jumalan Karitsa!". Raahaan sinne kirkottomat lapsenikin karitsaa katsomaan; minusta uskonnollinen kuvasto on jotenkin oleellinen ja kaunis. En ihan tiedä miksi.

    Täällä on muuten kirjahyllyssä Markus Hiekkasen "Suomen keskiajan kivikirkot", jota joku kehui. En ole itse lukenut, kun en varsinaisesti ole kiinnostunut kirkoista, vaikka niitä rakastankin.

    Vanhat pappilat ovat myös viehkeitä. Jos olisi pelargoniankasvatuskykyä vähän enemmän, olisin mieluusti papin rouva sata vuotta sitten. Pappi en kumminkaan.

    VastaaPoista
  24. Hönö,

    Pielavein kirkko on iso, ahtaus johtui aikanaan siitä, kun sitä rakennettiin, ja penkkien virkaa toimittivat vielä parilliset lankut, jotka taipuessaan istujien painosta myös erkanivat toisistaan. Kun sitten jumalanpalveluksessa piti nousta seisomaan, lankut loksahtivat kiinni toisiinsa, ja viimeinen pystyynpyrkijä jäi persuuksistaan ja ties mistään puristuksiin.

    VastaaPoista
  25. Timo Riitamaalle (ja Kemppisellekin)

    Sanaa "fasismi" heitetään tosiaan ällistyttävän kevyesti. Taas kerran, välissähän oli vissiin 90-luvulla aika jolloin ei niin helposti. Vrt ulkonäköfasismi tai kielioppinatsi nyt.

    Mutta asiaan! Katsojan silmässähän se kaikki tietty on, mutta kyllä minustakin Eduskuntatalo on melko inhimilliseen mittakaavaan rakennettu. Eikös sillä Speerillä ollut aivan toinen meininki?

    Jos ne "natsirakennelmat" pyrkivät tekemään kansalaisesta mahollisimman pienen sen hallinnon kirkon edessä, niin kyllä Eduskunnassa fiilis on toinen.

    Olisiko tiedonhaluinen vähän paremmin rakennetun kirjaston edessä sopiva kielikuva?

    Mutta oikea ongelma kai on se, miten huonosti ja esteettisesti köyhää nykyään rakennetaan!

    VastaaPoista
  26. Askarruttaa tuo Jukka Sirenin Kallion kirkko. Missä, mikä on vitsi, liittyykö Temppeliaukion suunnittelukilpaan... vai halusitko yllyttää taas hullut käymään kimppuun?

    VastaaPoista
  27. VAASAN KIRKKO: Pitänyt oikein kulmakin haukata, että tie mahtuu.

    VastaaPoista
  28. Tässä on kyllä Helsingin paras ja piilofasistisin talo, eli 17-19 :)

    Himatalo

    Toissa kesänä Keuruun puukirkko säväytti. Arve Tellefsen-viulu-Cavalleria Rusticana/Intermezzo, jota (orkesteria) nelivuotiaana johdin äidin sukkapuikoilla peilin edessä.

    VastaaPoista
  29. Tosta natsiarkkitehtuuri-mielleyhtymästä olen kyllä täysin eri mieltä.

    Enemmänkin eduskuntatalo on Egypti-vaikutteinen, Tutankhamonin hautalöydön seurauksena syntyneen muodin ilmenemä. Noiden pylväiden esikuvia kannattaa pikemminkin hakea Luxorista eikä Berliinistä.

    Suomessa ei ole Albert Speeriin ja kumppaneihin viittaavia rakennuksia. Ja nekin ovat oikeastaan vain aikansa muodin mukaista 'viileää' klassismia.

    Ja vielä pieni trivia-kysymys: kuka suunnitteli Berliinin Tempelhofin lentosataman? [KVG]

    VastaaPoista
  30. Ad Omnia:

    Häiritsevän mielleyhtymäni lähde on Vittorio Emanuelen monumentti - ks.
    www.cedcc.psu.edu

    Sen rakentaminen alkoi 1895 mutta se valmistui 1935.

    "Fasistinen rakennus" on tietenkin holtintonta kielenkäyttöä.

    VastaaPoista
  31. Diktatuureilla näyttää olevan tyylinä rakentaa mahtipontisia rakennelmia - siinä mielessä tietysti ilmaisu fasistinen puolustaa paikkaansa.

    Vierastan kirkkojakin, ehkäpä samasta syystä. Toki Kallion kirkko on ihan ok, vaikka mökkikyläni puukirkko on parempi.

    Mutta mihin me suomalaiset todellakaan tarvitsemme vieraista tuotuja hiljentymispaikkoja, kun meillä on sauna?

    Onko pyhempää paikkaa kuin hämärä, hiljaa humiseva mökkisauna? Ei tule mieleen.

    VastaaPoista
  32. Älkää ihmiset spekuloiko rakennusten julkisivuja! Ne ovat esteettisiä tai sitten eivät. On vain kahdenlaista makua, hyvää ja huonoa, eikä spekuloiminen kerro muuta kuin kyvyttömyydestä olla näkemättä tätä seikkaa.

    VastaaPoista
  33. Ooo, nyt meni tårta på tårtan!
    Siis kyky olla näkemättä.

    VastaaPoista
  34. Mun suosikki kirkko on tää, kun toi meidän bönde paikka on siinä vieressä ja totuin siellä skidinä käymään;

    http://www.iitinmusiikkijuhlat.net/pressikuvat/kirkko-3.jpg

    http://www.youtube.com/watch?v=JJZKp4fviG0

    http://www.youtube.com/watch?v=ssdIDfIjsJ4

    VastaaPoista
  35. Kompromissihan se oli,

    voittanut ehdotus taisi olla tämä:

    http://img514.imageshack.us/my.php?image=eduskuntatalo1908sx5.jpg

    (odottakaa kärsivällisesti, kuva on iso)

    mutta eihän ne sitä tehneet. E. Saarinen.

    VastaaPoista
  36. Kauhajoen kirkko sen sijaan yrittää sanoa, että siellä palvotun jumalolennon nimi on Darth Vader.

    Ei siinä mitään, sinänsä. Kirkkojen pitäisikin olla vähän pelottavia, jos eivät voi olla söpöjä. Pahin vaihtoehto on, että kirkko on mitätön, tylsä sielunhallinnan keskusvirasto.

    VastaaPoista
  37. Pitääkö paikkansa, että Kallion kirkosta piti alunperin tulla selvästi korkeampi, mutta rahat loppuivat kesken. Aikakaudeltaanhan se on samoilta ajoitla kun Nykin suuret pilvenpiirtäjät.

    VastaaPoista
  38. Kauhajoen kirkko on kuin ydinsukellusvene. Ja tuo sielunhallinnan keskusvirasto näyttää enemmän keskusvarastolta..

    PS. Tämä uusi kommenttisysteemi on paaljon huonompi kuin se edellinen. Ruutua on vaikka kuinka paljon, mutta tämän on pakko 1) avata uusi ikkuna*, 2) joka on jotenkin liian minimalistinen, 3) postimerkin kokoisena. Jos tuon itse suurentaa koko ruudun kokoiseksi, käytettävyys huonontuu.
    *) Onnistuu muutenkin keskinapilla aina haluttaessa - en monasti halua. Tai olen kykeneväinen päättämään itse.

    VastaaPoista
  39. Veijolle:
    Alavan kirkko ON kaunis! Kun seuraavan kerran käyt siellä, keskitypä tarkkaan.
    Mieti myös kirkon funktio. Alttari näkyy heti sisälle tultaessa. Pian katse kääntyy ylös, josta valo (ja varmaan armokin) lankeaa. Urut ovat hienosti esillä. Mittasuhteet toimivat. Harmaat kivet tuovat mieleen muinaisemmat ajat...
    On yksisilmäistä kuitata modernismi kammottavaksi.

    VastaaPoista
  40. Voin myöntää etten oikeastaan ymmärrä lainkaan rakennusten enkä kirkkojen päälle. Itse asiassa syyllistyin sen sortin arvostelmaan joita musiikin saralla en kestä alkuunkaan. Analogia pätee ainakin siinä mielessä että pidän päällisin puolin brutaalista musiikista. Pyrin katsomaan Alavan kirkkoa seuraavalla kerralla eri kulmasta.

    VastaaPoista
  41. Helsingin arkkitehtuuriin ei enää nykyaikana voi tutustua!

    Vanhat merkkirakennukset on aikoinaan sijoitettu autottomaan ympäristöön. Vain vanhoista valokuvista voi nähdä, miltä rakennukset, kadut ja aukiot näyttivät ilman puskuri-puskurissa pysäköityjä henkilö-, kuorma- ja linja-autojen parkkirivistöjä, liikennemerkkimetsiä ja mainosmassoja.

    Turha on enää arkkitehtuurista keskustella. Se katosi jonnekin liikennekoneiston sekaan.

    VastaaPoista
  42. Hän on taas lukenut kirjaa ja keksimällä keksinyt, mitä nimittää fasistiseksi rakennukseksi saadakseen porua ja purpatusta aikaan. Huvinsa kullakin:)

    Itse en pidä eduskuntataloa lainkaan fasistisena vaan aikautensa onnistuneena ja aikaa kestävänä rakennustaiteellisena teoksena.

    Itärajan takaa, lähinnä Moskovasta ja Pietarista löytyvät minusta oivallisimmat fasismia huokuvat, tai suorastaan päälle tulevat rakennukset.

    Varsin ovana esimerkkinä fasistisesta rakennuksesta on Hirvisaarella sijaitseva hotelli Pribaltiskaja.

    Vaan on siellä kauniitakin rakennuksia, oikeastaan eurooppalaista rakennustaidetta ryssäläisin krumeluurein.

    VastaaPoista
  43. Blogin kommenttien parhaasta vitsistä kilpailee tapsa p:en kommentti, että sosialismi säilytti rakennuksia ja esimerkkinä kertoo Viipurin.

    Varsinkin talvi-ja jatkosodassa sosialismi oivallisesti säilytti suomalaista rakennusperintöä sotatoimillaan.

    Sen jälkeen he ovat asuneet siellä kuin pellossa/ sosialismissa. Rakennukset ovat välonpitämättömyyttään tuhottu, poltettu, mädätetty jne.

    Viipurim suomalaista rakennuskantaa ja mainittujen toimien vaikutuksia on eräs suomalainen tutkinutkin.

    Hän ei tosin päätynyt tapsa p:en johtopäätökseen itänaapurimme ansioista suomalaisen arrkkitehtuurin ym. suojelijana.

    VastaaPoista