22. lokakuuta 2007

Kysymys oppilaille

Se on väärä luulo, että huonommat ihmiset oppivat paremmiltaan.

Neekeripoika ei kulkenut menneisyyden kuvakirjassa paljasjaloin risainen silinteri päässä apinoidakseen etevämpiään. Ainakin brittiläisistä siirtomaaherroista on varma tieto – alkuperäiskansojen edustajilta oli kenkien käyttäminen rangaistuksen uhalla kielletty.

Jalkapohjat saatettiin hakata rottingilla sellaiseen kuntoon, että kengät lähtivät mielestä.

Silinterihattu oli vahvin mahdollinen viesti: haluan olla rehellinen ja olen kunniallinen. Muoti oli saanut vauhtinsa etenkin Yhdysvalloista evankelisista piireistä. Tarkoitus oli luoda vaihtoehto sotilaspäähineelle ja huikentelevaisuutta viestittävälle sotilaiden ja aatelin kolmikolkkahatulle.

Silkki oli suhteellisen halpa keino saada päähine vettä hylkiväksi. Hyväähän huopakin on. Stetson hävisi patenttijutun englantilaiselle firmalle, joka oli keksinyt tuon päähineen.

Myönnän etten ole nähnyt siitä papereita. Google Patents ei auta tässä. Se oli niin kauan sitten.

Teknologian tutkijat, joihin kuulun kai itsekin, panevat liikaa painoa teknologialle.

Joku voisi selvittää asian yksityiskohtaisesti, mutta tietääkseni Wagneria ja Beethovenia soitettiin 1800-luvun puolella sekä eurooppalaisille että ei-eurooppalaisille imperialisteille konserttisaleissa.

Muusikon frakki jähmetti muodin 1880-luvun tasalle, eikä se ole muuttunut siitä. Teknologiaa tai ei, keskeiset orkesterisoittimet saivat nykyisen muotonsa 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Viimeisten joukossa tuli flyygeli, jollaisella jo Chopin ja Lisz paukuttelivat kuin aika pojat.

Japanilaiset diplomaatit esiintyvät Tintissä ja pilakuvissa shaketissa ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Meillä näillä palstoilla liian harvoin mainittu harrastelijarunoilija Kalevi Sorsa poisti shaketin Kekkosen luvalla akkreditointitilaisuuksista. Nyt kampe näyttää tulleen takaisin amerikkalaisena hääasuna.

Pointtini: ns. innovaatiodiffuusio eli tässä tapauksessa länsimainen orkesterimusiikki levisi Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan ennen kuin oli olemassa äänen tallettamisen teknologiaa.

Nuottien painaminen eli partituurin hankkiminen orkesterille oli hankalaa. Kun itse aloittelin lakimiesuraani, Suomessa oli yksi nuottilatomakone ja Musiikki-Fazerilla oli tallissaan pari puhtaaksi piirtäjää. Tietoni mukaan orkesteripartituurin yhden tai ehkä kahden sivun huolelliseen kopioimiseen meni noin yksi työpäivä. Tolkulliset valokopiokoneet tulivat vasta 70-luvulla.

Elokuvataiteessa Japani ei ehkä ole poikkeus. Siellähän tehtiin elokuvaa aivan Hollywoodin malliin ja jopa suurempina määrinä 1920-luvulta alkaen. Kurosawa teki Shakespearea mutta toisaalta Hollywood teki ”Seitsemän samuraita” nimellä ”The Magnificent Seven” (J. Sturges, 1960). Egypti ja Intia olivat jo vuosikymmeniä sitten suurempia elokuvamaita kuin Yhdysvallat.

Kiinalainen ja japanilainen kuvataide alkoivat vaikuttaa Eurooppaan näkyvästi jo 1700-luvulla ja afrikkalainen kuvanveisto 1900-luvun alusta. Romaani esitellään aina eurooppalaisena ja teollistumisen seuralaisena; Japanin Genji ja Shin Heike monogatari ovat monen mielestä proosan huippua lähes tuhannen vuoden takaa.

Ja sitten runous – ensimmäinen todella suuri rysäys Euroopassa oli muuan itävaltalainen Hans Bethge, joka julkaisi muunnelmia japanilaisista ja kiinalaisista runoista. Kun Mahler sävelsi Das Lied von der Erde –teoksen näihin teksteihin, joiden taustalla näkyy jopa suurista suurin Li Po (Li Bao), reitti oli auki ja muutkin kuin Ezra Pound ja kääntäjä Arthur Waley tunnustivat että hienostuneisuutta ajatellen kaukainen itä ei jää meistä ainakaan jälkeen.

Madly singing in the mountains.

Luettelosta tulisi äkkiä pitkä. Pointti on: teknologialla ja ilmaisulla ei ole ainakaan mekanistista yhteyttä, ja vaikutteet ovat kulkeneet hyvin kauan kahteen suuntaan.

Eurooppa-kerska alkoi hiipua historiassa ja taiteen tutkimuksessa 1980-luvulla. Koska itseinho on perinteinen eurooppalainen piirre, siinäkin mentiin vähän överiksi, mutta nyt alamme käsittää, että innovaatioitten ja keksintöjen historia on nähty liian kapeasti ja liian eurooppalaisten silmälasien läpi.

Kun nyt on kaatumassa päälle todella hurjia ongelmia eli sellaisia kuin ilmasto ja väestö, on syy uskoa, ettei niitä ongelmia ratkaise Eurooppa. (Tässä yhteydessä luen USA:n Eurooppaan).

Innovaatiodiffuusio…

Pyjama lienee orientaalista alkuperää. Matot valloittivat kaiken maailman. Selkeästi kiinalaistyyppinen astiasto vakiintui sata vuotta sitten muun muassa Suomessa, kun Sèvres ja Meissen olivat selvittäneet posliinin valmistuksen salaisuudet.

Toisin kuin luullaan, itä on tuottanut aika paljon arjen teknologiaa, kuten monien suosimat huokeat kynät. Sharp oli, kuten nimestä arvaa, ennen sotia lyijytäytekynien valmistaja. Mokkasiini oli kenkä, jonka kaltaista Euroopassa ei ollut hoksattu.

Fetsi on nuori keksintö. Niitä valmistettiin vuoteen 1909 melkein yksinomaan Itävallassa, vaikka huovutus ja huopa on ehkä maailman vanhin tekstiili. Rukoilijan tulee näet peittää päänsä. Turbaanin sitominen on vaivalloista. Silinterihatun lieri on tiellä – otsaa ei voi painaa lattiaan. Siksi ratkaisuksi tuli juuri fetsi.

Muistelen että niitä tuotiin hupipäähineinä matkamuistoina vielä minun aikanani. Joel Lehtonen esiintyy mielestäni valokuvassa rakkaan Putkinotkonsa verannalla fetsi päässä. Mutta hän olikin matkaillut ristin ja puolikuun maissa, yhtä Marokossa kuin Westermarck.


= = =

Päivän vihje. MS Word on parantanut etsi - korvaa -toimintoa lisäämällä villimerkkejä. Olen syvästi kiitollinen uudesta merkistä ^&

Se sijoittaa korvattavaan kohtaan etsi-stringin. Näpertelen tuomioistuimen ratkaisuja ja haluan korostaa tyyleillä päviämäärät. Helsingin hovioikeus ja jokin päivämäärä. Etsi "Helsingin hovioikeus ^#^#.^#.^#.2007" Korvaa "^&" ja tyyyli sejase. Regular expressions! Melkein niin kuin paremmissakin ohjelmissa.

Epäilen että opiskelijat tykkäävät, kun saavat KKO:n päätökset 1990-2007 ja Informaatio-oikeuden keskeiset n. 100 lakia ja direktiiviä sellaisessa muodossa, että katse löytää tentissä tiedettävät asiat. Eli pdf:t kotisivulle.

16 kommenttia:

  1. Tässä muut Wordin Etsi ja Korvaa - toiminnon merkit:
    ^w^b^-^s^~^m^l^g^f^d^e^=^+^n^v^%^^^$^#^?^t^p

    VastaaPoista
  2. Etäoppilas vastaa: Japanin teollisuuden ensimmäiset tuotteet, jotka olivat siis eurooppalaisten teollisuustuotteiden kopioita, olivat 1500-luvulla jousikello ja piilukko. Kummatkin sotateknologiaa, tietysti. Kopiot olivat tarkkoja ja toimivia. Näin noin 400 vuotta ennen kuin Yamaha rakensi ensimmäisen GP-pyörän, joka oli kilpailuissa ylivoimainen, ja kun britit hankkivat salamyhkäisin keinoin yhden käsiinsä ja avasivat sen, he huomasivat että se oli rakennettu kuin sveitsiläinen kello.

    Tavaroiden ja ideoiden vaihtoa ehkäisi tehokkaasti pitkä ja vakaa pysähtyneisyyden aika 1603-1853, mutta se ei estänyt Hollantia ostamasta puolet Japanin hopeatuotannosta, mikä johti ripeästi vaurastuneessa Amsterdamissa kaikenlaisiin hullutuksiin kuten pörssikauppaan tulppaaninsipuleilla.

    Meiji-restauraation jälkeen, joka oli vallankumous ja samalla ei, luotiin modernein mahdollinen koululaitos viimeisimpien eurooppalaisten virtausten mukaan, mikä tarkoitti Bismarckin Saksaa. Yksi ja sama koulu koulutti oppilaansa lastentarhasta yliopistoon saakka ja puki oppilaat viktoriaanisen ajan lasten muotiasuun, merimiespukuun, josta tuli koulu-univormu jota käytetään yhä. Preussilaisen mallin mukaisesti koko kansakunta sai siitä alkaen aloittaa päivänsä aamuvoimistelulla. Radion ohjelmistossa vieläkin.

    Olen kuullut, että jossakin pohjoisen Euroopan tasavallassa on kuulemma vastaavalla tavalla omaksuttu koulutuksen periaatteet ja käytännöt Saksanmaalta, radioitse johdettua aamuvoimistelua myöten.

    Noina 1800-luvun lopun vuosina paikallisen opetusministeriön tekijänoikeusbyrokraatit laativat kaikille japanilaisille lapsille laulukirjan, johon poimittiin edustavia otoksia länsimaisesta musiikista, kuten Auld Lang Syne, joka tänä päivänä ilmoittaa tavaratalojen asiakkaille että päivä on pulkassa ja sopisi kalppia kotiin. Toinen suuri inspiraation lähde oli valitettavasti John Philip Sousa, jonka antia japanilaiselle militarismille ei parane aliarvioida. Ensimmäinen puhtaasti japanilainen filharmoninen orkesteri koottiin lopulta 1912 esittämään saksalaisen romantiikan suuria saavutuksia. Vielä kun saisi heidät tajuamaan, että on muutakin kuin Schubert.

    1800-luvun impressionistit menivät mokomat innostumaan ukiyo-e:stä. Puupiirrokset levisivät Eurooppaan kuten myöhemmin manga, täysin luvatta ja kutsumatta monien suureksi kiukuksi. Tässä tapauksessa kierrätyspaperina teepakettien kääreissä. Van Goghilla on ainakin yksi öljyllä maalattu puupiirroskopio, jossa kankaan reunoille on ripoteltu Vincentin omasta päästään keksimiä kanjeja.

    Tuossa Idän Pohjanmaassa, jossa miesten tehtävä perinteisesti oli suurinpiirtein keskittyä rellestämiseen ja ryyppäämiseen, ei yksin Genji monogatarin kirjoittaja, vaan kaksi muutakin varhaisinta nimeltä tunnettua kirjailijaa olivat naisia. Vanhimman 700-luvun tekijän kohdalla on jonkin verran epäselvyyttä ja väite, että hän olisi ollut sokea vanha nainen, on omiaan tekemään hänestä Homeroksen kaltaisen myyttisen hahmon.

    Elokuvasta en ilkeä puhua. Kerran laskin että Yasujiro Ozun elokuvista on tuhoutunut iäksi 75%. Tunnemme vain rippeet.

    Ennen kaikkea Idän Suomi on häiritsevä osoitus siitä, että työmoraali ei ole erityisemmin luterilainen keksintö, eikä ainakaan sellaista, jolla kannattaisi kovasti kerskata.

    Arvosanaa odotellen ja kaikilta muilta lukijoilta etukäteen anteeksi pyytäen.

    VastaaPoista
  3. Pyjamasta minulla on artikkeli sarjassa sata sanaa vaatteista.
    Turbaani on itse asiassa hyvin helppo ja monikäyttöinen pääjine, jota olen käyttänyt talvihattuna koko aikuisikäni. Sitomisohjeet ovat blogillani.
    Frakin suosio orkesterivaatteena perustuu paitsi sen juhlavuuteen, myös siihen, että oikein kaavoitetussa frakissa on kädenliikkuvuus suurempi kuin tavallisessa saksalaiseen tapaa kaavoitetussa pikkutakissa. Mnun aikanani vielä vaatturikoulussa opetettiin kaavoittamaan saksalaiseen tapaan ja brittiläinen käytännöllisyys on tullut mukaan ajatteluun vasta sen jälkeen. Nyt kaavoitan kyllä saksalaisella järjestelmällä, mutta "käännän" sen brittiläiseksi, näin minun suunnittelemissani puvuissa on kädenliikkuvuus suurempi kuin perinteisessä suomalaisessa puvussa.

    Mielestäni kiehtovin itäisiltä mailta tullut tapa on pestä vaatteita ja ihmisiä. Erinomaisen tyydyttävä tapa, jota olen suositellut monille ihmisille.

    VastaaPoista
  4. Japanialaiset olivat siis kerrankin edelläkävijöitä, piilukko kun kehitettiin vasta 1600-luvulla ja se korvasi ainakin Euroopassa lunttu- ja rataslukolliset aseet, Japaniasta en tiedä.

    VastaaPoista
  5. Etunimikaimalle:
    Ozun 53 elokuvasta 33 lienee tallella, ks.
    www.ozuyasujiro.com/films.htm

    VastaaPoista
  6. No oli sellainen tapaus, että kanadanmajavat rupesivat mellastamaan kesämökkitontilla ja kaatoivat sikinsokin parikymmentä järeää haapaa.

    Sain suostutelluksi sukulaismiehen ampumaan muutaman majavan. Jostain tietosanakirjasta katsoin että silinterihatut on tehty majavannahasta ja tuhti talonpoikaismetsästäjä oli asiasta otettu, ei nyt ihan tosissaan kuitenkin.

    Sitten ilmestyi toinen majavapuolue jonka mielestä ne ovat niin sööttejä otuksia. Riistanhoitopiirin mielestä kanadanmajavia piti puolestaan rajoittaa, koska Karijoella on jo euroopanmajavakanta, jonka kanadanmajava tuhoaisi silmänräpäyksessä.

    Metsästäjämme joutui luopumaan lupauksesta, koska isännät ilmoittivat että jos yksikin majava menee, niin hänellä ei ole sitten isäntien maille asiaa hirvimetsään.

    Kauhia kohtalo niillä Karijoen eurooppalaisilla otuksilla. En ole huomannut että kukaan olisi asiaa enää seurannut.

    Mutta meidän markilta kanadanmajavat uiskentelivat kohti länttä. Ei tullut silinterihattua, tuli hirventalja.

    VastaaPoista
  7. Fetsistä on mainio artikkeli Wikipediassa:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Fez_(clothing)

    Outsiderista, joka kirjoitti Mies ja fetsi -nimisen jutunkin, löytyy netistä kuva fetsi päässä. Muistelen nähneeni niitä joskus Tulenkantaja-tyyppisissä bailukuvissa 1920-luvulta.

    En muista oliko Sherlock Holmesilla fetsi aina päässä - se olisi ollut ihan tavallista, sillä kuten em. Wikipedia-artikkeli sanoo:

    "This curious imagery may be a throwback to the late 19th century English practice of men wearing a loose fitting smoking jacket and braided fez-like headdress when relaxing informally in the evenings. Punch cartoons of the period 1875-90 frequently portray middle-class male figures dressed in this fashion."

    VastaaPoista
  8. Ad Jari Lehtinen
    Derkut eivät tainneet ymmärtää MZ:n nerokkuutta?
    Wikipedia: MZ
    Urbaanilegendan (?) mukaan japanilaiset lahjoivat MZ-kuskin loikkaamaan pyöränsä kanssa ja siitä se lähti. Lieneekö sitten totta ko. tarina, yksi versio täällä.
    Walter Kaadenistakin löytyy tarinaa, huippusuunnittelija väärällä puolella rajaa?
    Ozun leffojen tuho, tarkoitatko 75% originaaleista? Sedis ahoy, montako Ozun leffakopiota on tallessa SEA:n holveissa?

    VastaaPoista
  9. Kemppiselle: Flyygeliä ei ehkä ole aivan tavanomaista laskea orkesterisoittimeksi; sama kohtalo oli ensin tuuballakin, joka kai vakiintui vasta Wagnerin ja Berlioz'n myötä. Wagnerhan vielä kovastikin kehitteli orkesterin puhaltimia, joten flyygeli ei ole ainoa pitkään kehitelty. Flyygelin lisäksi lyömäsoitinsektiosta muuten löytyy kaikkea mielenkiintoista ja myöhästä muutenkin, kuten esimerkiksi joskus käytetty Hoover.

    Petjä Jäppiselle: Olenko ymmärtänyt oikein, frakki on oikeastaan palvelusasu, ei isännän/herran asu ensinkään. Siirtymä hovimuusikkojen palvelijanlivreestä frakkiin ei siis ollut kovin suuri, ainakaan verrattuna yleisön vaihtumisesta aatelistosta porvaristoon.

    VastaaPoista
  10. Täsmentelen yleisön kehoituksesta.

    Piilukkoa tietääkseni käytettiin Suomessakin jo 1500-luvulla. Pikagooglaus tuotti maininnan: "In Japan guns were imported by Portuguese in 1543 and Japanese quickly started to make their own guns. Around 1590 guns were used in war fighting and turned out to be more efficient than traditional weapons."

    Ozun filmografiassa suurin osa nimikkeistä on mykkäfilmejä. Nämä saatiin poltettua Tokion pommituksissa aika kiitettävästi. Jos 33 on tosiaan tallella, niin se on hieno uutinen. 1980-luvulla painetusta kirjasta sain aivan toisenlaisen kuvan.

    VastaaPoista
  11. Ad Dr. Blind:

    Ajattelin pianokonserttoja.

    VastaaPoista
  12. Frakki on alkujaan ratsastusasu.
    Huvikseen ratsastaminen oli herraskainen harrastus, muutoin ratsain liikkui kuriirit ja ratsuväki.

    Oikein leikattu frakki istuu hyvin ja sen kädentie on niukka. Kun kädentie on niukka, silloin kättä voi nostaa korkealle, ennen kuin hiha ottaa vastaan, niin kuin miekalla lyödessä.

    Vastaava ilmiö näkyy monissa historiallisissa puvuissa.

    Kun katselee vanhoja kaavoja, näkee että kädentie oli varsin niukka 1900-luvun alkuu asti, ja muutoinkin pukujen istuvuus oli varsin kapealinjaista, mutta lisääntyvä tekstiiliteollisuus ja armeijan standartit vaativat välyyttä ja "yleissitovampaa" kädentietä, jolloin syntyi sitten tämä saksalaistyyppinen väljä hihan istutus.

    Frakki siirtyi 1800-luvulla, porvariston kautta, juhlapuvuksi, se ei, juhlapuvun luonteen vuoksi, tarttunut samalla tavalla valmisvaateteollisuuden vaatimuksiin ja näin ollen jäi sitten perusleikkaukseltaan 1800-luvun loppuun, vaikka sitten muutamia pikku asioita on tapahtunutkin sen suhteen kuluneen sadan vuoden aikana.

    Mutta ammattipuvuksi se on sitten jäänyt muusikoille samasta syystä, mukavasta ja liikkuvasta kädentien leikkauksesta, joka sitten sopii vaikka miekan, tai tahtipuikon, heilluttamiseen.

    VastaaPoista
  13. Kemppinen: "Suomalaiset olisivat varmaan päässeet Pietariin syksyllä 1941, mutta todellisuudessa väliin jäi vielä 50 kilometriä – suota. Käytettävissä olisi ollut yksi rautatie, yksi hyvä tie ja yksi huono, pohjoinen reitti. Miksi saksalaiset ryhtyivät saartamaan Leningradia sen sijaan että olisivat siepanneet kaupungin suoraan liikkeestä? Soiden vuoksi.- -"

    Professorin totuus löytyy google-earthissa surffailemalla - tai sitten ei.

    Onhan Pietarin ympärillä suota, mutta se nyt tuskin yksistään esti suomalaisten toimia.

    Itse olen paikan päällä käynyt suomalaisten suunnasta kuin niksmannienkin. Kuivaa mätästä löytyy tankeillekin - oikein kivitettyä tietä.

    Betonibunkkereita Valkeasaaresta itään on enemmän kuin Mannerheimlinjalla kuunaan.

    Piiritysrenkaan olennainen kutistaminen olisi vaatinut syksyllä 1941 suomalaisjoukoilta 9 km:n rutistuksen Kaur:in läpi Mustallepurolle (Tschernaja retchka), tai vain sellaisen yrittämisen, jotta sakut olisivat ylittäneet Nevan "Viiskopekkaisen sillanpään" kohdalla.

    Mutta edes sellaiseen syvästi sotiin syyllinen kansamme johtajat eivät suostuneet - eikä varsinkaan Mannerheim.

    Olen myös itse google-eartihin tuijottaja, jopa kuviakin sinne saanut. Näkyyhän siellä täällä soita, jonne työläiskirjailijan Linnan mukaan suomalaisten sotilaiden oli hyvä heitellä konekiväärejä.

    Mutta joku tolkku yksistään näiden seikkojen sen varaan perustelemisessa.

    VastaaPoista
  14. "Piilukkoa tietääkseni käytettiin Suomessakin jo 1500-luvulla."

    Sähän ihme inttäjä olet. Piilukko on kehitetty ranskalaisen Marin le Bourgeoys'n toimesta 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Jos japanilaisilla on ollut piilukkoja ennen tuota, niin kyseessä on maailmanhistoriallinen uutinen.

    Suomessa ja Japanissa on voitu käyttää lunttulukkoisia musketteja 1500-luvulla, mutta ei piilukkoisia, koska keksintö on vasta 1600-luvulta.

    esim. tällä sivulla on esimerkki japanilaisesta lunttulukkoaseesta:

    http://tinyurl.com/3c2ch3

    VastaaPoista
  15. Kirjallisista töistä...

    löytyipä oiva käyttöliittymä Gutenbergiin tuolta

    webbien asentamalla saa muutaman muun hyvän värkin lisäksi myös konelukijan.

    Kirjailijoiden joukosta muuten näyttäisi puuttuvan eräs Kemppinen.
    Ehkä siihen tulee korjaus?

    VastaaPoista
  16. Linkki frakkiartikkeliin http://www.uusi.ihmiskunta.org/index.php?option=com_content&view=article&id=551:frakki&catid=90:100-sanaa-vaatteista&Itemid=102

    VastaaPoista