2. lokakuuta 2007

Käännös

Löysin sen sattumalta.

Muuan Whimsley kirjoittaa blogiin arvostelua Andersonin Pitkästä Hännästä. Hän näyttää näkevän vaivan, koska on itse julkaissut hiljan toisenlaisen kirjan.

Tätä minä en ollut huomannut: blogi on paikka ja ainoa paikka kirjoittaa kunnon arvostelu! Siis sellainen joka ei ole nalkuttamista tai kehuskelua vaan josta on oikeasti hyötyäkin.

Sanomalehdessä sekä ympäristö että tila rajoittavat. Ei siinä kauhean paljon muuta voi kuin jakaa kirjoittajalle tikkukaramelleja tai luunappeja. Lipsahtaminen kamalaan kukkaiskieleen on suuri vaara.

Olen jatkanut sikäli kuin olen ehtinyt SKS:n Suomen käännöskirjallisuuden historian selaamista, ja siitäpä täytyy kirjoittaa kymmenkunta arvostelua, jakso jaksolta. Joka sivulta nousee esiin virheitä ja puutteita. Yliopistomiehet eivät ole käyttäneet julkisia tietokantoja, kuten Helkaa tai Helmetiä ja siksi faktat ovat vinksallaan. Niinpä päätehtävä, kriittisen kuvan esittäminen suomeksi käännetystä kirjallisuudesta, jää epähuomiossa suorittamatta.

Katsoin uskontoa ja sitten filosofiaa koskevat pätkät ja ajattelin, ettei tämä voi olla totta. Uskonnosta on kai kirjoittanut joku, joka ei tiedä, miten päin virsikirjaa pidetään kädessä, koska jopa Lutheria koskeva esitys on pielessä. Asiahan on niin että ennen kuin Tuomo Mannermaa näki vaivan, Lutheria oli suomeksi hyvin omituinen eikä lainkaan edustava valikoima.

Filosofiassa mainitaan, että esim. Foucaultia on ilmestynyt viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. "Tarkkailla ja rangaista" ilmestyi 1980.

Historiassa yllättäen tunnetaan LeRoy Ladurien Montaillou, mutta kirjaa ei lie avattu, koska Marja Itkonen-Kailan suomennos lienee tuon kirjan käännöksistä paras. Hän teki työn vertaamalla kirjoittajan tekstiä latinan kieliseen alkutekstiin eli niihin inkvisitiopöytäkirjoihin, ja oikoi todella paljon.

Tähän siis on tilaisuus palata sopivan laajasti, koska muoto löytyi. Mainitsemani Whimsley käy Andersonin kirjan läpi luku luvulta ja vyöryttää esiin äärimmäisen oleellisia kommentteja todettuaan heti alkuun, että Anderson on innostunut aivan kohtuuttomassa määrin "Pitkän hännän" teoriastaan ja yrittää soveltaa sitä messiaaniseen näkyynsä myös vastoin selviä tosiasioita.

Tämä on jotain - lukuopas, jota voi seurata kähydessään kirjaa läpi. Kiitos netin, viittaukset poikkeaville käsityksille on helppo esittää linkeillä.

Jenkeillä on ollut vanhastaan opiskelijoille tarkoitettuja lukuoppaita, joita suosittelen kaikille lämpimästi - etenkin sitä keltamustaa vihkossarjaa. Eräistä kirjoista (Finnegan's Wake) ei ymmärrä paljon, jos yrittää yksin lukea. Eräät aukeavat aivan uudella tavalla, kun vaihtoehtoiset lukumahdollisuudet osoitetaan.

Oppilaitani olen vanhastaan neuvonut varomaan klassikoja: älkää lapsi-kullat lukeko Hegeliä tai Heideggeriä. Maailma on täynnä alle satasivuisia yhteenvetoja, joista saatte todella käsityksen asiasta. Klassikkoja lukiessanna aina kun luulette ymmärtävänne keskeisen sanan (Hegelin Geist tai Heideggerin Sein lukemattomine versioineen), ymmärrätte väärin.

Esimerkki: Anderson päivittelee, miten yhtenäinen Yhdysvaltain viihdekulttuuri oli 50-luvulla - kolme neljännestä kaikista katsoi I Love Lucyä. Kriitikko huomauttaa, että siihen aikaan vain kolmanneksella oli televisio ja lisää, että 50 vuoden sosiologinen kirjallisuus tyyppiä Bowling Alone on keskittynyt kuvaamaan yhteisöllisyyden hajoamista. Kolmen valtakunnallisen kanavan show't olivat yksi pieni osa tästä tapahtumasarjasta, joka on nyt taas saanut vauhtia, kun meillä ei ole enää juuri lainkaan yhteisiä, samaan aikaan katsottuja ohjelmia eikä kohta liioin lehtiä.

Siitä kaikki ovat yhtä mieltä, että sanomalehdistön tulevaisuus ei ole valoisa.

Power law - eli Poisson-jakauma näkyy kuitenkin jopa blogeissa. Alle 1 prosentilla amerikkalaisista blogeista on enemmän lukijoita kuin minulla tässä. Alle 2 prosentilla amerikkalaisista kirjoista on enemmän lukijoita. (Käytän vertauslukunani tuhatta lukijaa, vaikka on teitä keskimäärin enemmän.) Se ei ole paljon, kun kirjoja ilmestyy yli miljoona eri nimikettä vuodessa.

Tämän jupinan tausta on huominen kauppa- ja teollisuusministeriön tilaisuus, jossa pitäisi keskustella mm. innovaatioiden edistämisestä lainsäädännöllä ja vastaavilla keinoilla.

Täytynee tyytyä torkkumaan, koska en vieläkään tiedä, mitä sana "innovaatio" tarkoittaa.

Pelkään että se on puolitieteelliselle kirjoittelulle tyypillinen kehäpäätelmä. Menestyvää tuotetta tai palvelua aletaan jälkikäteen sanoa innovatiiviseksi.

En ihan käsitä, miten maailmalla pärjäisi, ellei tekisi jotain hiukan parempaa tai halvempaa tai helpommin käytettävää tai vaivattomammin hankittavaa kuin siihenastinen.

18 kommenttia:

  1. En ihan käsitä, miten maailmalla pärjäisi, ellei tekisi jotain hiukan parempaa tai halvempaa tai helpommin käytettävää tai vaivattomammin hankittavaa kuin siihenastinen.

    Ah. Siinäpä se "innovaatio" tulee mukaan. Kyse lienee sellaisesta uutuudesta, joka ei oikein kunnolla istu noihin määritelmiin. Eli ei vain parannettua vanhaa vaan jotain uutta. Toki raja on häilyvä. Rikka on katsojan silmässä ja sitä rataa.
    Kaipa sitä jotenkin parhaiten edistetään antamalla puitteet, jossa ajatus saa vapaasti lentää mitä oudoimmissa maailmoissa puolihulluna. Jos järki joutuu tappelemaan käytännöllisyyksien ja epäkaytännöllisyyksien, rajoitusten ja lakiteknisyyksien kanssa, on vaikea saada aikaan mitään näennäisen epäkäytännöllistä, joka lienee innovatiivisuuden vaatimus (kaikki muuhan lienee jo keksitty).

    VastaaPoista
  2. Esim. Nokian puhelinmenestys kai lähti siitä, että annettiin muutaman ropelipään pitää hauskaa jonkin aikaa ilman tulosodotuksia. Sillä lailla. Ei Lailla.

    VastaaPoista
  3. Mulle on jäänyt opiskeluajoilta mieleen innovaatiosta, että se on mm keksinnön tuotteistaminen ja kaupallistaminen. Voi se tietysti olla muutakin. Ainakin Wikipedia tietää kertoa julmasti enemmän innovaatiosta.

    VastaaPoista
  4. Kun käyt läpi innovaatiostrategian avoimen kansalaiskonsultaation, olet innovaattori.

    VastaaPoista
  5. Sään rüütliä keskusteluun kun viittaan itseeni.

    Onko tappava tapa laittaa ihmiset aina hakemaan omaa työtään puolen vuoden välein?

    Mitä se tekee luovuudelle ja pitkäjännitteiselle suunnittelulle?

    VastaaPoista
  6. Foucault-kommentti meni vähän ohi. Ovathan Gaudeamus ja Vastapaino julkaisseet Foucaultia viime vuosina (Seksuaalisuuden historia sekä pari vuotta sitten tullut Tiedon arkeologia).

    -Heikki

    VastaaPoista
  7. Blogi tosiaan on erinomainen paikka kritiikin kirjoittamiselle, mm. siksi että aikataulua ja tilankäyttöä eivät kahlitse painomaailman realiteetit.

    Ja on hyvä, että kritisoitava teos luetaan tarkasti ja sen kaikista puutteista huomautetaan.

    Kemppinen tuntuu kuitenkin vetävän yhtäläisyysmerkit "kritiikin" ja "virheiden osoittamisen" välille. Mutta onhan kritiikki muutakin - ennen kaikkea sen pitäisi antaa jonkinlainen kokonaiskuva arvioitavasta teoksesta. Ja se kokonaiskuva ei ole sama kuin tehtyjen virheiden summa!

    En halua väheksyä virheitä, mutta tahdon muistuttaa, että paneutuvassa kritiikissä olisi hyvä listata myös kohteen onnistumiset.

    VastaaPoista
  8. Muuan Whimsley osuu/kolahtaa aika tavalla asian ytimeen... innovatiivistä tekstiä.

    Innovaatio...
    Suomen tetoyhteiskuntastrategiasta poimittua:

    "V7 Kansallisen innovaatiojärjestelmän perusta kunnossa."

    "Jos katsotaan, että suomalainen "teknologiaosaaminsemme" johtuu
    paljon mainostetusta innovaatiojärjestelmästä"

    " H2 Innovaatioiden kaupallistaminen ja hyödyntäminen"

    "M3 Julkisen ja yksityisen sektorin sekä innovaatiojärjestelmän rakenteellinen uudistaminen"

    "Hyötyjen saavuttaminen edellyttää samanaikaisia toiminta-, prosessi-, rakenne- ja
    johtamisinnovaatioita."

    "Suomen haasteena globalisoituvassa maailmassa ja kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa
    on kehittää uudenlaisia ratkaisuja tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan. Tämä edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien rakenteellista arviointia ja uudistamista sekä teknologia- ja markkinalähtöisen innovaatiotoiminnan
    tasapainoista yhdistämistä."

    "Suomen tulevaisuuteen vaikuttaa keskeisesti myös Euroopan unionin uudistumiskyky.
    EU:n tasolla tarvitaan vahvoja poliittisia päätöksiä muun muassa Euroopan kilpailukyvyn ja innovaatiojärjestelmän kehittämisestä"

    "Tietä entistä innovatiivisempaan
    Eurooppaan viitoitti Esko Ahon johtama asiantuntijaryhmä, jonka esitykset unionin laajuisista innovaatiopolitiikan uudistuksista julkaistiin tammikuussa 2006
    (Hampton Court -raportti)."

    "Ideat tuotteiksi
    ja palveluiksi, uudistunut innovaatiojärjestelmä"

    "Suomi on toteuttanut uudistumisen osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi tavalla, joka vahvistaa yritysten kilpailukykyä, tuottaa laadukkaita julkisia ja yksityisiä palveluita
    sekä edistää kansakunnan ja yksilöiden hyvinvointia. Tämä on edellyttänyt merkittäviä
    muutoksia palvelutuotannossa, innovaatiojärjestelmässä ja työelämässä."

    "toteuttaa innovaatiotoiminnassa strategialähtöistä toimintatapaa,
    jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä näiden
    tulosten hyödyntäminen muodostavat tasapainoisen
    kokonaisuuden"

    ARGH, en jaksa enää lainnalla... valtion virkamiesten syöttämää ja virastojen paskageneraattorilla synnytettyä tekstiä mitättömyyksille.

    VastaaPoista
  9. että täytyy jatkaa siitä, mistä anonyymi aloitti.
    "Esim. Nokian puhelinmenestys kai lähti siitä, että annettiin muutaman ropelipään pitää hauskaa jonkin aikaa ilman tulosodotuksia. Sillä lailla. Ei Lailla."

    Francis Bacon sanoi: “Tärkeintä ei ole miten me aloitamme, kunhan vain aloitamme. Antautumisemme luomakunnan edessä on kuitenkin oltava täydellistä – luonto on sitten avaava meille salaisuutensa.”

    Luther on todellakin avautunut Mannermaan aloituksen jälkeen - vaikka Tuomo ei ollutkaan mikään "sillätavalla" ropelipää.

    Kari Kopperin väitös, "Paradoksien teologia" on hyvää, edelleen virittävää poikkitieteellistä jatkoa tälle. Nyt piirtyvät myös antiikin vaihtoehdot - Aristoteles ja Platon - uudesta näkökulmasta mielemme verryteltäviksi.

    VastaaPoista
  10. Täältä tämä kansallinen innovaatiostarategia löytyy:

    www.innovaatiostrategia.fi/fi/etusivu

    "Kansallisen innovaatiostrategian tehtävänä on luoda edellytyksiä laaja-alaiselle innovaatiopolitiikalle suomalaisessa yhteiskunnassa, varmistaa innovaatioympäristömme kansainvälinen kilpailukyky sekä edistää innovaatioiden syntyä ja käyttöönottoa."

    Siis herranen aika. Eihän tuossa sanota yhtään mitään. Lyhennettynä kuuluisi kai sanoa. että innovaatiostategia tarkoittaa innovaatioympäristömme innovaatioiden käyttöönottoa.

    VastaaPoista
  11. Meinasin revetä muutama viikko takaperin kun teollisuusvaliokunta käsitteli Reino Paasilinnan mietintöä Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta, josta siis ensinnäkin halutaan "Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti", jota ei käsittääkseni aiota edes sijoittaa mihinkään vaan se on virtuaalinen (ja Strasbourghan olisi ollut niin täydellinen paikka, sielläkin se olisi ollut melko virtuaalista sillä ei kukaan olisi löytänyt kokoushuonetta), joka koostuu erityisistä "osaamis- ja innovointiyhteisöistä" (tämä todella on termi, käänsin siinä vaiheessa kanavaa suomen tulkkaukselle ja näin he sen käänsivät), ja jonka rahoitus vaikuttaa yhtä nerokkaasti suunnitellulta kuin Galileo-järjestelmän "kyllä firmat maksaa joskus ehkä" -periaate (lisämausteena "paree tuottaa sit rahanarvoisia patentteja piakkoin" -klausuuli).

    Lieneekö turhaa mainitakaan, mutta mietintö meni sittemmin täysistunnossa läpi raikuvin aplodein.

    Eläköön innovaatio.

    VastaaPoista
  12. Miksi uskonnosta kirjoittavalla pitäisi pysyä virsikirja oikeinpäin kädessä?

    Loistava kirjoitus tänään.

    VastaaPoista
  13. Innovaatioista siis ja proffista viis

    Meilläpäin oli tapana sanoa, että Nature is hubby. Peli kuin peli pelataan jokusten topologiakonstellaatioiden välillä. 1/Log(pelurien lkm) versus 1/Log(ko. pelurien kamut) on suora jonka kulmekerroin on jotakuinkin -1.

    Suurimmalla osalla pelureita ei ole kuin kissansa. Pienellä osalla pelureita on millä mällätä.

    I.e. jolla on, sille annetaan. Jolle ei ole, siltä otetaan pois sekin. Niin se menee Maan päällä.

    Innovaatio on läheistä sukua verkottautumiselle. Keksintö vaatii markkinat. Marjatta Hietalahan noita on Aira Kemiläisen perintönä tutkinut. Ei vaan oikein tekniikan ylioppilaita ja luonnontieteilijöitä kiinnosta, humanistien hömppä.

    Media voi auttaa orastavia innovaatioita. Vaan mitä se sieltä tonkii esiin? Pingviinitanssia sotaveteraaneille.

    Hesarin Juhlakalu-palstalla mairiteltiin takakuukausina tätä suurmiestä, joka keksi kansalle Idols-karsinnoista tutun pingviinitanssin. Erityismainintana kehaistiin, ettei edes sotaveteraanin kuntoutuksessaan sallita jättää väliin tätä "tanssia". Det vill säga: anaaliyhdyntää matkivaa letkajenkkaa.

    Mies se tuli ennen räkänokastakin, vaan ei tyhjän naurajasta. Sotaveteraanit ovat sitten niitä miehiä. Nyt he kuitenkin ovat jo yli 80-vuotiaita. Vielä kymmenen vuotta sitten heillä itselläänkin olisi ollut voimaa estää häväistyksensä. Liikkuvat taakse ja koomikolle tapakasvatusta luuvitosella.

    Jos emme kykene suojelemaan edes sotaveteraanejamme, mitä kaikkea lastemme on kouluissaan ja kerhoissaan pakko alistua sietämään?

    Digiboksi syytää ekstravaganttia julkeutta jo pikkukakkosen aikaan ja länsiviihteen kloonatut ohjelmaformaatit käyvät päälle kuin teräs-Stalinin tankit. Mikä on tämä huuto homojen syrjinnästä? Trendihomoilu on päinvastoin aikamme päällekäyvintä massapsykologiaa.

    Vainottua tässä ajassa on oikean ja väärän tunnustaminen. Kasvatusihanne on itsetunto - mahdetaankohan opetussuunnitelmassa enää edes mainita lähimmäisenrakkautta? Suvaitse tai tuhoudu.

    Kaksimielisiä vitsejä lastentilaisuuksissa. Pingviinitanssia sotaveteraaneille. Voiko tapainturmeluksen triumfiraattia enää loukkaavammin juhlia? Siinä on vuoden suurin suomalaisinnovaatio.

    VastaaPoista
  14. tavoittelevansa kuuta taivaalta.
    Tuli kirjoitettua tuossa takavuosina hankalaa tekstiä - ja kun nyt luin, miten harvat amerikkalaiset lukevat keskimäärin jotain määrättyä kirjaa, todella hämmästyin - tämän vähäisen kielialueen ”anonyyminä kirjailijana”. Mutta sain kyllä uurastaa!

    Siinä tapauksessa kirjani lukijoita on liki kaksinkertainen määrä tämän blogin lukijoihin verraten (ja kirjasto-lukemiset päälle). Kiitos tiedosta! Sitä Akateeminenkin (joka kirjaa eniten myi) viestitti osto- ja myyntipuolella. Ja se oli tietokirja - heidänkin mielestään hivuttavammasta päästä. Sellaista on monien mielestä luettava pitkään - ja sen sivuilla on silloin käytävä miltei yhtä usein kuin tämän blogin. Tästä nousi tämä ropelipäinen isotteluni!

    Yksi selitys lienee juuri tuossa ”anonyymin” ja Francis Baconin esittämässä ropelipäisyydessä - ”pitää hauskaa jonkin aikaa ilman tulosodotuksia”. Tai... odotanhan yhä! Eli - ehdottaa tietokirja-alueella jotain ennenkuulumatonta. Mutta kyllä siinä todella oli 98 % vaivannäköä - ja vain 2 % sitä ”tuntematonta innovaatiota”.

    VastaaPoista
  15. keksintö + kaupallinen menestys = innovaatio. kaupallinen menestys osoittaa, että keksitylle on kysyntää. ei se välttämättä tarkoita, että jotain tehtäisiin paremmin. minulla ei ole käyttöä timanteille. naisilla on. takapihaltani en niitä löydä ja mikroaaltouunini tekee liian pieniä. entä isompi mikroaaltouuni? myytäisiinkö uuneja vai timantteja?
    Venäjällä tuli jonkin ydinreaktion sivutuotteena lyijystä kultaa. miksi emme tee sellaisia ydinrektoreita. energiaa ja kultaa jolloin voitaisiin unohtaa sähkölaskut. emme kuitenkaan unohtaisi.
    tee, kahvi, tupakka ja kokaiini ovat olleet melkoisia "innovaatioita". Onhan sekin innovaatio, että puheliaat saadaan puhumaan palkkansa puhelinyhtiöiden kassaan. ropelipäät: miksei muotoilla amatööritaajuuksille tai la-kanaville ilmainen suojattu pulinamahdollisuus ja langaton netti? jos homman voi kerran kokonaan koneellistaa, miksi maksaa niin kamalasti.

    jossain vaiheessa kehittämisen voi lopettaa. kun se ei enää oikeasti tuota lisäarvoa käyttäjälle. eivät vain hoksaa ajoissa lopetaa kysyntää - mutta senkin keksiminen on oikeastaan innovaatio

    VastaaPoista
  16. siellä, missä pannaan ihmiset hakemaan töitään puolen vuoden välein ei oikeasti ole mitään tekemistä. töitä kannattaa siis hakea muualta.

    jossain vaiheessa kantsii hankkia ehkä oma tila, jolla voi viljellä porkkanoita ja nauriita sekä nauttia muikkusaaliista ja auringonnousuista ihan omaan tahtiin.

    lähdevesi maistuu muuten paremmalta tuohituopposesta kuin aurajoki kultaisesta hanasta, joka mahahaavalla hankitaan.

    VastaaPoista
  17. Nyt jäi luu KVG:n käteen. Onko sinulla antaa suuntimaa, mistä löytäisin lukuja Amerikan kirjanmyynnistä? Itseäni kiinnostaa tuo myytijakauma ja mitä julkaistu keskivertokirja myy joko jenkeissä tai anglo-saksisella kielialueella. Vihjailemasi luvut ovat hurjan mielenkiintoisia ja niistä saisin hyvää keskustelua täällä kotipuolessa.

    VastaaPoista
  18. http://portal.acm.org/citation.cfm?id=1290958.1290981&coll=GUIDE&dl=ACM&idx=J79&part=periodical&WantType=periodical&title=Communications%20of%20the%20ACM&CFID=15151515&CFTOKEN=6184618

    ja johan luet pamela samuelssonia

    VastaaPoista