20. lokakuuta 2007

Hoitajat

He ovat ansainneet sen. He ovat ansainneet paremman palkan.

Koska olen tätä mieltä, en kirjoita siitä asiasta, ja mitä siihen minun sanaani tarvittaisikaan.

Syntyneisiin erimielisyyksiin on yksi sellainen näkökulma, joka minun alaani. Siitä on kai aika sanoa jotain.

Sisällön tuottaminen oli naurettava nimitys.

Sitä ajauduttiin käyttämään siksi, etteivät ihmiset yleensä käsitä tavaran ja palvelun eroa. Informaatio on palvelu. Neljän tuuman rautanaula on tavara. Sairaanhoito on palvelu. Lääketabletti on tavara.

Ei ole turhanaikaista käsitteiden pyörittelyä.

Palvelua kun ei voi ostaa eikä myydä.

Suuri poliittinen sota, kolme erittäin suurta ja kolmesataa vähän pienempää vallankumousta käytiin työläisen oikeudesta työnsä tuloksiin.

Marxin tulkinta tuli kuuluisaksi kun taas esimerkiksi anarkistien (anarkosyndikalistien) tulkinta unohtui.

Eräät, joita sanotaan porvareiksi, pitivät selvänä, että työn tulokset tulevat sille, joka omistaa aineet, koneet ja tehtaat. Toiset, joita sanottiin sosialisteiksi, väittivät että on siinä työn tekijälläkin sanansa sanottavana.

Riita kärjistyi, kun puhe oli työstä maan muokkaamisena ja viljan kasvattamisesta.

Miten monta laulua siitä on laulettu!

Kun kutsun timpurit rakentamaan ulkorakennuksen ja sanon että tuossa on sitten pinotavaraa ja tuossa muuta tarvittavaa, eivät ne timpurit sano valmiissa rakennuksessa, että se on nyt heidän. He sanovat että rahat kouraan sopimuksen mukaan. Maksan ja rakennus on minun. Mitään kauppakirjaa ei tehdä. Ei sellainen tule kenenkään mieleenkään.

Tämä – sivumennen sanoen – on lukuisien tarpeettomien tekijänoikeusriitojen syy. Tekijät eivät käsitä tuottavansa palveluja, ei tavaraa.

Palvelu: tyttöhenkilö tulee katsomaan lapsia, kun vanhemmat käyvät leffassa, ja saa siitä sovitun palkan. Tätihenkilö tulee ja siivoaa seitsemän euroa tunti. Setähenkilö maalaa seinän.

Ero taloudellisessa toiminnassa on tämä: palvelun tuotannossa tarkoituksena ei ole omistusoikeuden siirtyminen. Tavaran tuotannossa tähtäimessä on omistusoikeuden siirtyminen.

Käyn yksityisellä lääkäriasemalla ja saan hoitoa ja maksan siitä. Omistusoikeudesta ei ole puhettakaan. Samalla reissulla käyn kaupassa ja ostan maidot ja leivät. Nytkään omistusoikeus ei käy mielessä, vaikka kysymys on juuri siitä ja vain siitä – hankin itselleni omistusoikeuden kassilliseen elintarvikkeita.

Tavaroiden teollinen tuottaminen osataan ja tavaroiden myyminen edelleen ns. arvoketjussa on helposti havainnollistettavissa. Se ruokakassillinen on tullut meidän kauppaan tukkuliikkeestä ja toisista maista ja tehtailta ja lehmistä ja tarhoista.

Palvelujen teollinen eli siis laaja ja vakioitu tuottaminen on suuri ongelma. Opetus on esimerkki palvelutoiminnasta. Ainakaan minä en tiedä, miten voisi opettaa ”liukuhihnalta” ihmisiä lukemaan. Osaamme opettaa normaalisti järjestellen muutamia kymmeniä henkilöitä, mutta emme enempää. Yritykset teollistaa opettamista videon ja Internetin välityksin ovat aivan lapsenkengissä.

Perinteisesti Suomen kaltaisessa maassa yksityiset hoitavat kannattavan taloudellisen toiminnan ja valtio kuntien kanssa kannattamattoman. Karkeasti jaotellen tavarantuotanto on yksityisten asia ja palvelujen tuottaminen julkisen tahon – siis opetus, terveydenhoito, turvallisuus jne. Suuret poikkeukset ovat palvelualat pankki- ja vakuutustoiminta. Mutta nepä olivat jopa demareiden sosialisointilistoilla ennen vanhaan, kun Lipponen oli nuori.

Siis: kukaan ei osaa laskea, mitä sairaanhoitajat ansaitsevat työstään.

Tavarantuotannossa meillä on hyvin toimiva karkeistus eli hintateoria. Tavara maksaa niin paljon kuin joku suostuu maksamaan siitä. Aulis tarjonta laskee hintoja ja niukkuus nostaa niitä.

Sairaanhoitaja on samassa asemassa kuin poliisi. Hänen palvelunsa ovat elintärkeitä, mutta niillä ei ole markkinahintaa.

Ja nyt päämme on poliittisessa pussissa. Vastaväite: onhan yksityisellä puolella sairaanhoitajia. Sama palkka, samalla tavoin kuin lääkäreillä.

Vastaväitteen vastaväite. Euroopassa on opittu ajattelemaan toisin. Verta vuotavalta ihmiseltä ei kysytä luottokorttia. Yhdysvalloissa kysytään. Ihminen toimitetaan hoitoon miettimättä kustannuksista.

Noin 25 vuotta sitten alkanut muutos (Thatcher, Reagan ja reaalisosialismin romahdus) loi lopulta runsaastikin vertauskohtia eli markkinoita. Ennen vain lääkäreillä oli lupa tienata toimimalla sekä virassa että yksityisesti pitämällä vastaanottoa. airaanhoitaja ei sellaista ajatellut, koska ei ollut juurikaan olemassa yksityisiä sairaanhoitajan tehtäviä. Ulkomaille siirtyminen ei tullut kysymykseen ennen kuin EY alkoi järjestelmällisesti murtaa esteitä ja edistää työvoiman liikkuvuutta.

Nyt voisi sanoa, että sairaanhoitajat vaativat kaupallisia palkkoja eli sairaanhoitopiirin on maksettava sama minkä ”Mehiläinen” ja ”Diakonissalaitos” maksavat. Minä en sano, koska en tiedä, mitä hoitajat ajattelevat. Luulen että he yksinkertaisesti eivät tule toimeen palkallaan ja arvelevat, että nyt saa riittää.

Tilanne ei siis ole niin paha kuin näyttää. Se on pahempi.

Käynnissä on kumous, joka siirtyy varmasti mm. koulutukseen.

Mitä mieltä suomalaiset ovat – olisiko käräjäoikeuden tuomareille maksettava sama tuntipalkka kuin asianajajille? Kun olin tuomarina, laskin että ansaitsisin asianajajana ainakin kymmenen kertaa enemmän. Oli kieltämättä välillä puhettakin.

Jos koulu maksaisi, pitäisikö tyhmien maksaa enemmän kuin fiksujen?

Eikö tietullien sijaan pitäisi ottaa käyttöön tiepenni niin että raskas hyötyliikenne maksaisi enemmän kuin yksityisautoilijat? Eikö maantiet pitäisi yksityistää?

Eikö vaimoni voisi laittaa lautaseni viereen laskun:” Valmistettu lihamureketta, 20 euroa.” Enkö voisi laskuttaa poikaani: ”Onniteltu poikaanne syntymäpäivän johdosta –12 euroa; kulut 2,20; per 14 päivää netto.”

Selvittäessäni vuodesta toiseen informaation vapautta en ole yleensä saanut ketään ymmärtämään tätä. Puhe ei ole moraalisesta periaatteesta eikä laskuttamisen epäkäytännöllisyydestä, vaan siitä, että raha on ei ole ainoa uskottava viitejärjestelmä.

Kohtalaisesti toimeen tulevat henkilöt käyttävät mielettömästi aikaa ja vaivaa esimerkiksi lasten urheilu- ja musiikkiharrastuksiin. Ei se ole rahassa laskettavaa toimintaa.

Se mitä ihmiset ”ansaitsevat” työllään tarkoitta eri laudeissa eri asioita. Tavallisimmin ansaitsemista lasketaan yrityksen hankkimalla rahalla. Joskus kuten nyt puhutaan työn eli palvelujen yleisestä eli periaatteellisesta eli ei-rahallisesta arvosta, arvokkuudesta.

Mielestäni hyvä hoitaja on paljon arvokkaampi asia kuin huono professori. Tai hyvä professori.

Jopa Nokia ilmoittaa siirtyvänsä tuottamaan palveluja tavaroiden eli puhelimien rinnalla.

Tämä on meidän kaikkien toimeentulon kannalta tärkeimpiä asioita. Tavarantuotannosta palvelujen tuottamiseen.

Ja loppusoinnun vuoksi: suuri osa tekijänoikeutta on palvelujen tuottamista. Äänilevyn ostaja ei osta peltiä ja muovia vaan viihdytystä ja mielihyvää, joka on pakattu teollisesti biteiksi.

Ainakaan minulla ei ole aavistustakaan, miten tuolla tiellä edetään sosiaalipalveluissa ja opetuksessa.

38 kommenttia:

  1. Minullakin on vaikeuksia arviointikysymyksissä.

    Jos luovutan pussillisen verta en saa siitä korvausta. Se on siis palvelua, ei ainakaan tuotteistusta, koska vereni ei ole brändättyä tavaraa.

    Kun vastaavasti lehmä tirauttaa litrallisen maitoa, tuottaa sekin palvelua.

    Näin ollen minä ja lehmä olemme samalla viivalla tasa-arvoisia palvelun tuottajia, eikä kummallekaan makseta palkkaa korotuksista puhumattakaan

    Näen tässä ongelman, jota ratkaisemaan voitaisiin kai apuun kutsua ep. Tatu Vanhanen - sans son.

    VastaaPoista
  2. Tämä stoori on niin vaikeasti kirjoitettu, että on todella hyvä juttu. On sekoitettu vaimot, pullat, pihamökit ja mausteet. Vedetty kyntölaulut, Lipponen ja lasten urheilujärjestelmä kaikkinensa kokoon karsimatta.

    Tämä – sivumennen sanoen – on lukuisien tarpeettomien tekijänoikeusriitojen syy. Tekijät eivät käsitä tuottavansa palveluja, ei tavaraa.

    Mielestäni EI näin. On olemassa kolmaskin funktio. Siinä ulkorakennuksessakin voisi olla arkkitehti mukana, joka määrää piirustuksistaan. Ei ole vain palvelua tai tavaraa, on kolmaskin puoli asiassa. Rakennepiirustukset, turvamääräykset, vakuutukset jne...

    Mitään kauppakirjaa ei tehdä. Ei sellainen tule kenenkään mieleenkään. Tämä – sivumennen sanoen – on lukuisien tarpeettomien tekijänoikeusriitojen syy.

    EI näinkään. Jos et tee kauppakirjaa ja rakentaja vaatii 10.000 euroa ja suullisesti oli sovittu 1.500 eurosta, niin tekijänoikeus siitä on kaukana.

    Jos suhteuttaisi esimerkkejäsi, niin kuvittelisin:

    Palvelu: Venäläinen hieroja, joka tulee maksusta kotiini hieromaan.
    Tavara: Tilaan pizzan, en käytä hyväkseni henkilöä, joka pizzan tuo, olkoon vaikka kuinka hyvännäköinen.
    Tekijänoikeus: Jos sittenkin käytän hyväkseni pizzantuojaa, jos se on nätti, isorintainen ja vaaleatukkainen. Syyliä ei saa olla.

    Katselin kerran mielenkiintoisia tilastoja. Työntekijä, joka valmistaa farkkuja saa 40 euron farkuista itselleen 1. euron. Emalikattilantekijä ansaitsee kattilasta euron.
    Musiikintekijä ansaitsee cd-levystä euron. Kuka on palkkansa ansainnut verrattuna työaikaan?

    Jenkeissä kylläkin kysyttiin ensimmäiseksi työnantajan sairasvakuutusta. Kortillakin olis vasta sitten päässyt sisään. Kokemusta on.
    Siitä ei vielä ole kokemusta jos hoitsulakon aikana en pääse sisään tai joku kuolee.

    Kohtalaisesti toimeen tulevat henkilöt käyttävät mielettömästi aikaa ja vaivaa esimerkiksi lasten urheilu- ja musiikkiharrastuksiin.

    Tämä se vasta hirmuista seurattavaa on. Idioottivanhemmat ja heidän oma egonsa jonka pönkittämiseen uhrataan lapset.


    ARGH.
    Tottakai hoitajille pitää maksaa. Kaikille muillekin pitää maksaa lisää palkkaa.
    Kiikastaa vain siitä jos lähimmäisteni henkeä tai terveyttä uhataan... niin...
    Normaaliyhteiskunnassa tällainen TEHY-uhkailu täyttäisi rikoksen tunnusmerkit.
    TEHY on hinnoitellut itsensä jo vuosia ja kaikki alalle tulevat ovat tienneet hinnan palvelusta mitä antavat ja mitä sitten tavarana tilipussiinsa saavat.
    Minulla ja TEHYLLÄ, meillä on nyt sota. He eivät tunne armoa, enkä minäkään.

    VastaaPoista
  3. Yksityiselle maksetaan asiakkaan odottamisesta. Julkinen panee asiakkaan maksamaan odottamalla. Jossakin on tradeoff.

    Voihan hoitotyön arvoa mitata. Vaikka pelastettu työpäivä tai maailmaan saatettu mukula. Ehostusleikkaukset tapahtuvat kai yksityisellä puolella. Eurolla saa järkevää ja joutavaa joka alalla.

    Todellisia kustannuksia halvempi hoito on tulonsiirto veronmaksajilta ja alipalkatuilta hoitsuilta asiakkaille ja näiden työnantajille.

    Sotumaksua vähän ylemmäs, niin kyllä se siitä. Perittäköön se eläkeläisiltäkin. Terveyskeskusmaksuilla kai leikattiin vähän rupattelelunhaluisia kuormittamasta palveluketjua.

    jotain semmoista.

    VastaaPoista
  4. Kuka sen aloitti -- Descartes vaiko apina leipäpuukaupassa, joka halusi tavarasta vaihtoarvon?

    Mun mielessäni nykyaika tiivistyy paitsi hinnoitteluun; siis kaiken hinnoitteluun ja mielellään neljännesvuosittain, niin myös numeeriseen esittämiseen ja sitten niiden vertailuun. Otetaan ihmisen mieli ja arvioidaan sitä kouluarvosanoin sekä Mensan testipistein; otetaan ihmisen ruumis ja arvioidaan sitä rasvaprosentein ja sentein.

    Hyvä idea -- jollakin tasolla.

    Mutta milläpäs mittaat unia?

    VastaaPoista
  5. ad er

    ei se aatami saanut omenaa vaan euron - ja lähti itse paratiisista. siinä seuraavan unen aihe.

    VastaaPoista
  6. rakennetaan sairaaloita kehitysmaihin, lennätetään kroonikot sinne ja katetaan kustannukset hoitamalla myös sikäläisiä potilaita (edullisemmin) sikäläisin hoitajin.

    tuloutetaan tännekin kattamaan täkäläisen sairaanhoidon kustannuksia.

    voisi kuvitella, että ainakin osa kroonikoista katselisi välillä jopa mielellään etelän aurinkoa. turistilento on halpa.

    VastaaPoista
  7. Ööh,

    Mehiläinen ja Diakonissalaitos olivat kyllä olemassa kauan ennen Reagania ja Thatcheria. Pisteet kuitenkin siitä, että sanaa 'uusliberalismi' ei käytetty.

    VastaaPoista
  8. Tähän on kai tultu, kun kaikki mitataan rahassa. Vanha kysymys on, miksi koneen hoitamisesta maksetaan enemmän kuin ihmisen hoitamisesta.
    Kun hoitajat yrittävät nyt muuttaa perinteisiä palkkarakenteita, tarvitaan kovia aseita.
    Valtio yrittää maksaa velkojaan nopeasti vedoten tuleviin vahustenhoitokustannuksiin. Eikö yksi tapa varatua niihin olisi pitää koulutetut hoitajat omassa työssään ktoimaassa.
    Hyvää hoitoa nopeasti, niin yhteiskunnan kokonaiskustannukset sairauksista vähenevät.

    VastaaPoista
  9. TEHY on kuin puu ja sairaanhoitajat ovat apinoita... tässä esimerkissä.

    Apinalauma kiipeää kiiruusti puuhun. Ylimmillä oksilla olevat katsovat alaspäin ja näkevät ahkerasti kiipeileviä ja hymyileviä apinoita.

    Alhaaltapäin katsottuna näkyy vain suuri määrä persereikiä.

    JarMom

    VastaaPoista
  10. "Mehiläinen ja Diakonissalaitos olivat kyllä olemassa kauan ennen Reagania ja Thatcheria.

    Tosiaan, nykyiset Mehiläinen ja Diacor juontavat vain parin yritysjärjestelymutkan kautta läheisesti toimintoihin, jotka olivat/ovat selvästi itsenäistä Suomea vanhempia.

    Mutta Kemppisen pääpointti on selkeä: hoitajien työssä ja siksi myös palkassa on kyse muusta kuin sellaisesta kaupallisteollisessa työstä, jonka asioita ratkomaan työmarkkinajärjestelmä on luotu. Siksi en ymmärrä, miksi käytetään välikäsiä (Kunnallinen työmarkkinalaitos), asetetaan vaan raa'asti poliittiset päättäjät vastaan ammattiosastot. Tiedän, että se tässä tilanteessa saattaisi tulla kalliiksi, mutta siinä sitten ihminen selittäisi toiselle, millä rahalla töitä jaksaa tehdä ja toisaalta mistä se raha olisi tai ei olisi revittävissä. Tällaisia keskustelujahan nykyinen valkokauluskeskiluokka käy vuosittain yksityisissä yrityksissä esimerkiksi kehityskeskustelujen nimellä.

    Hoitajien työn lisäksi on muutakin muulla kuin markkinalogiikalla toimivaa, kuten esimerkiksi Kemppisen mainitsema tuomiovallankäyttö, tai maanpuolustus ja muu yhteiskunnan perusinfra; siis työ, jota vielä hetki sitten ihan vakavalla naamalla kutsuttiin kutsumustyöksi. Jokainen ala tarvitsee ratkaisunsa, vielä nykyihmistäkin hätkähdyttäisi, jos esimerkiksi pienemmän kansankirkkomme papisto ilmoittaisi, että jollei palkkaan tule viidennestä lisää, he siirtyvät kaupallisiksi terapeuteiksi. Mahdoton ajatellakaan ainakaan en masse, lääkärien ja hoitajien osalta vastaavaa ei ihmetellä. Lääkäriliittohan ihan avoimesti vaihtoi kutsumusnaamarin ansionmaksimointiin kymmenisen vuotta sitten. En vieläkään ymmärrä, miten lääkärit edelleen saavat samaan aikaan hankkia elantonsa virasta ja elintasonsa yksityisvastaanotolta. Virkatuomarille mokomaa ei sallita, mutta ei se toki olisi mahdollistakaan; kaikki tuomarit eivät Kemppisen heiton tavoin voisi kymmenkertaistaa ansioitaan siirtymällä asianajajiksi, kahdesta syystä: liituraita-asianajajien markkinat ovat kovin rajalliset ja suurelta osalta muusta asianajosta häviäisi pohja, jos ei olisi tuomareita= toimivia tuomioistuimia. Sen sijaan lääkärit voisivat ihan hyvin kaikki toimia Porschen ja golf-klubin välimaastosta, vaikka yhtään virkalääkäriä ei olisi.

    VastaaPoista
  11. Anonyymille:

    Siksi en ymmärrä, miksi käytetään välikäsiä (Kunnallinen työmarkkinalaitos), asetetaan vaan raa'asti poliittiset päättäjät vastaan ammattiosastot.

    Samalla kun hoitsut jättivät irtisanomisensa voisivat he irtisanoutua TEHY:stä. Tämän jälkeen olisi helppo sopia paikallisesti työnhinnasta.
    Mikä oikeus TEHY:llä on määrätä työnhinta?

    TEHY hamuaa itselleen vain tuloja ja valtaa oudon ja suuren organisaationsa pyörittämiseksi, jolloin 92 prosenttia TEHY:lle tulevista jäsenmaksuista kuluu organisaation pyörittämiseen.

    VastaaPoista
  12. "On olemassa kolmaskin funktio. Siinä ulkorakennuksessakin voisi olla arkkitehti mukana, joka määrää piirustuksistaan."

    Tähän liittyen suosittelen riemastuttavan kummallista (samannimiseen Ayn Randin romaaniin perustuvaa) elokuvaa The Fountainhead (1949), suomalaiselta nimeltään kai Pilvenpiirtäjä. Ohjaaja on King Vidor.

    http://www.imdb.com/title/tt0041386/

    Elokuvan nähtyään ajattelee arkkitehtuurista(etenkin funktionalismista), yksilön ja valtion suhteesta sekä tekijänoikeuksista varmasti eri tavalla. Tai ainakin ajattelee niitä.

    Etenkin, jos on sattunut lataamaan elokuvan laittomasti internetistä...

    Suosittelen joka alan ihmisille. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden omalaatuinen tuomari Clarence Thomas oli Wikipedian mukaan "influenced by The Fountainhead, and would later require his staffers to watch the 1949 film version."

    VastaaPoista
  13. jarnom kirjoitti

    'Mikä oikeus TEHY:llä on määrätä työnhinta?'

    Tietenkin aivan samanlainen oikeus kuin työnantajallakin.

    Argumenttisi ovat todella syvältä. Niin syvältä, ettei niitä ole syytä enempää kommentoida, koska siinä saattaa iskeä tahtomattaan kätensä paskaan.

    VastaaPoista
  14. Ad Lassi Jyrkkiö:

    Hyvä vihje. - Suhtaudun Ayn Randiin epäillen, kuten itse asiassa kaikkeen kirjallisuuteen, jolla on "tarkoitus" eli taustafilosofia.

    VastaaPoista
  15. rauno rasaselle:

    Työehtojen yleissitovuus esittämäni asian estää. Valitettavasti.

    Jos työnantaja haluaisi tarjota korkeampaa palkkaa Ylä-Sompion sairaalassa, niin eipä se onnistu, joten hoitsulta jää paikka saamatta, kun ei halua halvalla lähteä. Kiitos yleissitovuuden.

    Miksi ihmeessä yritys ei saa tarjota parempaa palkkaa työntekijöilleen. Kilpailu piristäisi kummasti. Pääkaupunkiseudulla saa samalla rahalla paljon vähemmän kuin mitä syrjäkylillä. Suhteellista sekin.

    Liiton työttömyysturvan saa ilman liiton jäsenyyttä, tai vaihtoehtoisesti työttömyysturvan saa YTH:lta. Mikä pakko sinne liittoon on kuulua.

    Mennään käymään vaikka Leville juttelemaan hoitsujen kanssa. Siellä on liittonsa lomapaikka. Hoitsujen ollessa Hullussa Porossa hieman päihtyneenä, niin saa kuulla mielenkiintoisia asioita.

    Keksin sinulle runon:

    Runo ärrälle

    Soida suoleni suokaa,
    paskani tuokaa,
    TEHY:n pomo huokaa.
    "Niin katoaa suuret ja uljaatkin ja heidän myötä myös tekonsakin."
    Argumentti syvältä,
    paasaa rauno kyliltä
    Arkkumeininki kirjoittajalle
    antiteesi yllytäjälle.
    Lienee syytä kommentoida
    antaa sitten paskan soida.

    VastaaPoista
  16. lassi jyrkkiölle:

    Kiitos vinkistä, etsin sen linkistä. Walliksen War and Peace tulikin syksyllä katsottua...

    VastaaPoista
  17. Jarmom on vihainen. Arghin jälkeen tulee ugh.

    Tietenkin Tehyn lakko jarmo-pojan mielestä kohdistuu ennen kaikkea; ja myös vahingoittaa sitä universumin TOIseksi tärkeintä ihmistä, eli jiin mummoa (vai oliko se pappaa?)

    Maailmankaikkeuden tärkein ja ainutlaatuisin persoona onkin jo sitten tästä pääteltävissä.

    Toivottavasti jii suhtautuu yhtä suurella tunteella ja pyhällä vihalla myös työläisaateliston eli paperi- ja metallikreivien lakkoíluun. Puhumattakaan ATK:n gansteriporukasta.

    Mites on jarmom??

    VastaaPoista
  18. jarmom

    Jaha. Oikein soma runo. Onhan meillä näköjään jotain yhteistäkin...

    *
    Vai että hoitoalasta yksityinen business?

    Vain maksukykyiset potilaat hoidetaan heti ja pätevästi.
    (Rahaa on siis löydyttävä pankkitililtä ja paljon.)

    Muut hakeutukoot kuolemaan kesken jonotuksen kunnallisiin, huonosti palkattuihin ja mahdollisesti epäpätevällä henkilökunnalla toimiviin sairaaloihin/terveyskeskuksiin.

    No - ehkäpä kilpailu laskee hintoja tässäkin - kuten kaikessa muussakin - busineksessä?

    *
    Yksityinen ostoskes...ööö poliklinikka mainostaa:

    Tällä viikolla tarjouksessa seuraavia hoitopalveluja: munuaissiirrot, lonkkaleikkaukset sekä 1 magneettikuvaus ja paljon muuta!

    Bonuksena kolmen hoidon ostajalle ilmainen peräsuolentähystys ja verenpaineen mittaus!

    Erikoisbonus: Viiden hoidon ostajalle ilmainen Thai-hieronta!

    *
    Ei helvetti. Ei kai me sentään mitään amerikkalais-venäläistä terveydenhoitojärjestelmää tänne haluta tyyliin:

    'Osta nyt itsesi terveeksi Jorma Ollilan edullisilla hoitopalveluilla!'

    Poikkea käymään! Tutustu tuotteisiin! Vaihda veresi puoleen hintaan keräämällä kuusi Nokia Health-Centerin etuseteliä!

    Osallistu hoitosi aikana sairaalamme Idols tai Talent-kisaan. Saatat voittaa matkan Wall Streetille!

    Jne. jne. jne. ad inf. (I'll rather be dead!)

    VastaaPoista
  19. Taloustutkimuksen haastattelun mukaan 61% suomalaisista on sitä mieltä, että Tehyn työtaistelu on oikeutettu. Arvatenkin he siis ovat sitä mieltä, että hoitsut ansaitsevat 24% paremman palkan, kun taas esimerkiksi apuhoitajat saavat olla tyytyväisiä johonkin pienempään lukuun.

    Niin. Olen lukenut, että sairaanhoitajat tekevät raskasta työtä. Heitä on liian vähän, ja potilaista huolehtiminen jää puutteelliseksi. Tällaiset asiat varmaan selittävät 61%:n kannan.

    Minä vain en tiedä, kuinka universaalisesti tämä on totta. Epäilen myös, että 24% palkankorotus, niin tervetullut kuin se varmaan onkin, ei auta raskaan työtaakan alle nääntyviä sairaanhoitajia paljoakaan, saati sitten potilaita. Varsinkaan apuhoitajia tuo korotus ei juuri motivoi oman raskaan työnsä tekemiseen.

    Kuten Jukka toteaa, ei ole mitään objektiivista tapaa päätellä mikä olisi "oikea" palkka työstä, joka olennaisesti on voittoa tavoittelematonta palvelua. Hoitsujen työ on varmasti tärkeää. Niin on myös vaikkapa kirjaston informaatikkojen tai farmaseuttien työ, tosin eri tavalla. Hekin taitavat olla aika pienipalkkaisia (enimmäkseen) naisia.

    Itse arvelen, että oikeudenmukaisuus on sangen vaikea asia, ja jätän sen mieluusti viisaampien pohdittavaksi. Tasapuolisuus on paljon helpompi ja luultavasti kestävämpi periaate.

    Professoreiden palkan oikeasta tasosta en taida viitsiä sanoa mitään.

    VastaaPoista
  20. Ad Omnia:

    Martti Mäntylä konkretisoi asian. Markkinan puuttumisen voi kuvata myös niin että moni työntekijä on oikeastaan työnantajansa liikekumppani. Sellainen on esimerkiksi rojaltia saava tekijä tai bonuksia tai vain joulurahaa saava toimihenkilö. Sellainen oli ja on tyypillisesti portsari.

    Julkisella puolella tämä ajatus on täysin vieras. Minun varhaisissa tenttikirjoissani, joista osa oli kieltämättä melkein sadan vuoden takaisia, esiteltiin työsuhteen rinnalla palvelusopimus (Dienstvertrag) ja selitettiin, että isäntä tai valtio järjestää palvelusmiehelle / virkamiehelle kohtuullisen ylöspidon.

    Todellisuudessa meillä oli paljon palkattomiakin virkoja, joista on jäljellä vielä dosentin virka yliopistoissa. Minun muistini aikana oli myös palkattomia assistentteja. Juristien aloitustehtävät ulkomnisteriössä olivat vielä 1960-luvulla palkattomia.

    Itse menin Korkeimman oikeuden ylimääräiseksi virkamieheksi 1976 palkalle, joka oli tasan 1/3 lakimiesliiton laskemasta nuoren juristin suosituspalkasta. Tehtävään kuului noutaa asiakirjoja toisista huoneista ja etsiä puhtaaksi kirjoitetuista papereista lyöntivirheitä.

    Osuin juuri saumaan - vajaan vuoden kuluttua "sain viran".

    Etenkin hovioikeuksissa mutta myös korkeimmassa oikeudessa pidettiin luonnollisena, että ellei harjoittelija sattunut omistamaan kartanoa ja siitä kertyviä tuloja, hän hankki varsinaisen toimeentulonsa omatoimisesti.

    Ainakin Turussa asianajajat olivat katkeri siitä, että ylimääräiset viskaalit (esittelijät) saalistivat samoilla vesillä.

    Luullakseni tälläkin hetkellä juuri Turussa hovioikeus on kovin, kovin läheisissä suhteissa Koivurinnan säätiön, Turun suomalaisen yliopistoseuran ja vastaavien kanssa. Helsingissä ainakin kaksi ruotsinkielistä suuromistasjaa, joista toinen on Konstsamfundet, ovat pitäneet jatkuvasti miestä yliopiston tiedekunnassa ja Korkeimmassa oikeudessa.

    Ja itsestään selvästi merkittävät lääkärit saivat pääasiallisen tulonsa lääketehtaiden (Orion) osingoista ja enemmän tai vähemmän näennäisistä tehtävistä vakuutusyhtiöissä ja Instrumentariumissa.

    VastaaPoista
  21. katulukselle:

    Tietenkin Tehyn lakko jarmo-pojan mielestä kohdistuu ennen kaikkea; ja myös vahingoittaa sitä universumin TOIseksi tärkeintä ihmistä, eli jiin mummoa (vai oliko se pappaa?)

    Se on JarMom, eikä jarmo-poika. Se on äitini jota asia *koskee*, eikä mummoni!

    Minulla vaan on se periaate, että jos joku tekee pahaa lähimmilleni, saa vastaanottaa raivoni. TEHY uhkailee vakavilla asioilla.

    LÄhimpäni eivät kärsi jos peperi-metalli on lakossa. On bideet, muovikassia, kattilaa käytössä.

    JarMom

    VastaaPoista
  22. Jaossa tavaroiden tuotantoon ja palvelujen tekemiseen on kai kyse käytännöllisyydestä. Jos kiinalainen trukkikuski joutuisi ostamaan lavallisen mp3-soittimia kerrallaan ennenkuin voisi siirtää sen tuotantolinjalta laivaan, meillä ei olisi mp3-soittimia.Trukkikuskilla olisi liikaa taloudellista valtaa verrattuna työn yksinkertaisuuteen.

    VastaaPoista
  23. rauno rasaselle:

    En halua yksityistä hoitobisnestä kaikille. Tarkoitin vain vapaata kilpailua, kysynnän ja tarjonnan lakia joka jossain vaiheessa tasapainottaa palkkatason.
    TEHY voisi määrätä se alimman maksuluokan. Siihen tarvitaan vain yksi henkilö liitossa, joten byrokratia vähenee. YTH voisi hoitaa työttömyyskorvauksen.

    Taloustutkimus olisi voinut tehdä toisenkin kysymyksen: Pidättekö noin 12 prosentin palkankorotusta hyvänä tällaisessa talous- ja kilpailutilanteessa?

    Tai: Onko lakkoaseen käyttö oikein jos sen käyttö kohdistetaan laskelmoidusti kaikkein heikoimpiin ja jonka käyttö aiheuttaa kuolemaa ja käsimystä?

    JarMom

    VastaaPoista
  24. Professorien ja muidenkin virkamiesten palkkataso on helppo määrittää: Kunhan pysytte leivässä ja kerran viikossa viinissä, ettekä kovin pahasti palele.

    VastaaPoista
  25. Mielstäni Suomeen pitäisi perustaa maitotalousministeriö. Maito on sekä juoma,etä ruoka. Sen nauttiminen määrittää sekä kulutustottumuksia, etä kansanedustajien poloitiikkaa.

    VastaaPoista
  26. jarmom

    Kysymys on kuoppakorotuksista, joita ei tietenkään suoraan luvattu ennen vaaleja eikä budjetissa, mutta miten vain - juuri siitä kuitenkin oli kysymys.

    Kyllä sen kaikki osapuolet tajusivat, eikä asia selittelemällä muuksi muutu.

    Hallitus on jättänyt tämän asian hoitamisen kesken, minkä Tehy tulkitsi lupausten pettämiseksi.

    Yks hailee, vaikka työnantajaosapuoli on kunnallinen - kyseessä on viime kädessä 'Vanhanen kakkosen' kupru - olkoonkin, että vain yhden ammattiryhmän erityistukeminen ei olisi onnistunut kuntasopimuksissa.

    Tehylle ei kuitenkaan välttämättä tule vuosiin samanlaista 'sudenhetkeä' vaatia kuoppakorotuksia kuin nyt.

    Rahaa valtion kassasta löytyy. Aiemmin sitä ei ollut ja tulevaisuudesta emme tiedä.

    *
    Olen itse saanut elinikäisen vamman akillesjänteeseeni -84 lääkärilakon aikana, jolloin toisen, revähtäneen kipsin päälle valettiin ilman tutkimuksia uusi kipsi.

    Se akillesjänne ei enää koskaan parantunut läheltäkään entisellleen.

    (Tämä on ontuvan Rabelais'n lähtökohta, vaikka varsinainen ja lopullinen 'niitti' tulikin vasta 20 vuotta myöhemmin.)

    Mutta en osaa kihistä raivoa asiasta, vaikka saman lääkärilakon jo alettua toisen kipsin muovannut lakkolääkäri (joku eri alaan erikoistunut ylilääkäri) ei osannut hommaansa vaan teki siitä aivan liian ohuen (oli ilmeisesti harrastanut kuvanveistoa...).

    Olisin tietysti itsekin voinut olla varovaisempi liikkuessani, mutta elämässä on pakko ottaa riskejä.

    Vamma kuitenkin jäi ja nimenomaan siksi, että se lääkäripulan vuoksi priorisoitiin hoidettavaksi tällä tavoin.

    *
    Joten älä sinä jormom itke heikkojen takia.
    Kaikki maksavat hinnan elämästään - lopulta kuolemalla.

    Sairaanhoitajien on nyt pakko riskeerata ihmishengillä, koska muuten he eivät tule koskaan saamaan reaalisia kuoppakorotuksia.

    Siinä sulle hieman kylmää kyytiä.

    Kirjoitti entinen mielisairaanhoitaja, skribentti (senttari) sekä valtiotieteen yl'oppilas Actus Purunen ('actus purus' you know).

    VastaaPoista
  27. Anonyymi kirjoitti: " Professorien ja muidenkin virkamiesten palkkataso on helppo määrittää: Kunhan pysytte leivässä ja kerran viikossa viinissä, ettekä kovin pahasti palele."

    Yksi professori Hannu Tapani Klamin vakiojuttuja oli aikanaan käyty käsitelainopillinen keskustelu siitä, tulisiko virkapalkka ymmärtää eläke-tyyppiseksi elannon turvaajaksi vai remunatoriseksi palkkioksi (vastauksella tähän ajateltiin voitavan "päätellä" yhtä ja toista käytännöllisesti merkittävää, kuten virkapalkan eräpäivä tai vastaavaa). HTK:n ratkaisu tähän Gordionin solmuun oli sanoa virkapalkkaa korvaukseksi hukkaanheitetystä ajasta. Julmaa, eikä edes osuvaa, mutta tämän siis opiskelijapolvet toisensa jälkeen ovat kuulleet.

    VastaaPoista
  28. rauno rasaselle.

    "Sairaanhoitajien on nyt pakko riskeerata ihmishengillä."


    ARGH. Saavat koettaa riskeerata. Voimaa löytyy myös kunnon ihmisiltä roskaväkeä vastaan. On löydyttävä.
    Ihan mielelläni vastaan rosiksessa kärpäslyönneistäni sellaisia ihmisiä vastaan jotka

    VastaaPoista
  29. Tai: Onko lakkoaseen käyttö oikein jos sen käyttö kohdistetaan laskelmoidusti kaikkein heikoimpiin ja jonka käyttö aiheuttaa kuolemaa ja käsimystä?

    Jos työntekijän laskelmoitu työtehtävä on hoitaa kaikkein heikoimpia ja estää kuolemaa ja kärsimystä, eikö hänellä saisi olla käytössään mitään neuvotteluvaltteja työnantajaansa vastaan? Pitäisi vaan tehdä töitä mistään riippumatta?
    Ei varmaan kannata paljon luvata mitään tai puhella lämpimikseen niin että se kuulostaa lupaukselta, jos lupausta ei aiota täyttää.

    VastaaPoista
  30. jarmom:
    Olet oikeassa, meiltä löytyy voimaa sinua ja muuta roskaväkeä vastaan. Ymmärrämme toki kaltaistesi väkivaltaisuuteen taipuvaisten ihmisten ongelmia, vaikkemme hyväksykään käytöstänne julkisilla paikoilla. Sinun ja lähimmäistesi ei tarvitse kärsiä ongelmistasi: saat helposti ammattimaista apua ja toivottavasti myös entistä parempaa hoitoa. Hakeudu siis ajoissa hoitoon ja tee hoitosuunnitelma: http://www.hel2.fi/terveyskeskus/suomi/julkaisut/Mtt_palvelut_04/mieli_05.html

    VastaaPoista
  31. kunnon ihminen

    Kiitos. En vielä viitsinyt entisenä psykiatrisen alan hoitajana alkaa ladata täyslaidallista jarmomille, koska sellainen ei yleensä auta näihin tyyppeihin, mutta läheltä piti, kun luin hänen viimeisimmän purkauksensa.

    Onneksi kirjoitit heti perään saman asian, jonka minäkin olisin tuonut esiin - tosin paljon asiallisemmin ohjeistaen kuin itse olisin tehnyt.

    Tuollainen roskaväkipuhe on tyypillistä Pentti Kourin tapaisille rikkaille 'älyköille' tai enemmän tai vähemmän psyko-/sosiopaattisille henkilöille, joilla on taipumusta joko intellektuaaliseen tai kontrolloimattomaan rasismiin - tai sitten vähintään eugeniikkaan.

    Älkää kuitenkaan välttämättä tehkö tästä toteamuksesta johtopäätelmiä Kourin suhteen...

    VastaaPoista
  32. Kunnon ihmiselle:

    Upeaa tietää maailmassa voitavan tavata yhden "kunnon ihmisen". Kunnonkohennusta tässä maassa tarvitaan.Ole ylpeä itsestäsi.

    Minä kunnottomana en voi ottaa yhteyttä mainitsemaasi Mtt:n palveluihin. Jospa siellä sattuisi olemaan rintamerkeissään sellainen TEHY-ihminen. Tuli vaan turhaa riitaa.

    Edelleenkin olen sitä mieltä, jos *työntekijä (liittopomo) laskelmoidusti estää kaikkein heikoimpien hoidon, aiheuttaen samalla kuolemaa ja kärsimystä*, on kunnon ihmisten asiaan vakavasti puututtava kyseiseen rikokseen, ellei edes valtiovalta uskalla suunnitteilla olevaan rikokseen puuttua.

    Ja onko muka hoitsuilla kiirettä ja vastuuta. Höpö, höpö. Sen verran olen nähnyt että kuullut kuinka hirvittävällä tavalla pieni osa heistä kohtelee vanhuksia ja puolustuskyvyttömiä ihmisiä... Kyllä se akkalauma usein istuu kahvilla ja muita askareita hoitamsaa, etten todellakaan kiirettä pidettävän ole nähnyt.

    Kuinka kiirettä on pidettävä, että työn voi sanoa olevan kiireellistä ja kiirettä pitävää?

    VastaaPoista
  33. JarmoM-hyvä.

    Martti M:n analyysi asiasta ilman tunnetaakkaa oli hyvä osuva.

    Ja peruspoinnti tässä Tehyn lakossa lieneekin se, että työmarkkinapolitiikassa kilteille ja sopeutuville hymyilijöille jää aina luu vetävän käteen.

    Näin ollen tupo-neuvotteluissa ovat härskimmät ja röyhkeimmät liitot (ala paperi-, metalli ja ATK) leikanneet itselleen muhkeimmmat palat br.kans. tuotteesta ilman sen suurempia tunnontuskia.

    ja vain ja ainoastaan sen vuoksi, koska heillä on ollut käytössään kunnon lakkoase.

    paperi- ja metallimiehet ovat pysäyttäneet tehtaat. ATK-mafia sataman.

    Aika harvat suomalaiset ovat tätä kehitystä verisesti ja vihaisesti vastustaneet; vuosien myötä tähän on kait totuttu. Tyyliin; teollisuudelle kuuluu paremmat palkat.

    Vaikka markan aikana tämän työläisaatelin kohtuuton palkka kustannettiin devalvaatiolla, joka tarkoitti kait sitä paskantamista jokaisen suomalaisen housuihin. Ilman pelkoa siitä, että paperi-/metallimiehen housut likaantuisivat.

    Tehy lienee apinoinut täysin näiden ukkoporukoiden mallia. Tärkein asia kunnollisen (?)palkan saamiseksi lienee tehokas lakkoase.

    Nyt sisarhentovalkoiset ovat sen keksineet, eikä kait sitä heiltä oteta pois.

    Ja itse asiassa, myöskin julkisen puolen kurjana, totean, että tuo 13 % on hyvä korotus, ja soisin myös valkotakkisten siihen tyyytyvän ja liittyvän tupoon.

    Mutta työmarkkinamenon em., kyseistä, raadollista ja rahaapainottavaa "viitekehystä" vasten en hirveästi kyllä kritisoidakaan Tehyn lakkouhkailua.

    Vaikka humanistina pahoittelen yksilön osaa yhteiskuntakoneiston rattaissa.

    Mutta Cèst la vie....

    VastaaPoista
  34. Perinteistä ja simppeliä naisvihaa: "Akkalauma istuu kahvilla". Kummallista, etteivät Jukka Kemppisen monitahoiset ja sivistyneet artikkelit generoi samantasoista kommentointia. Paitsi jos Mielenterveysseura onkin Kemppisen sponsori ja tämä on blogin tarkoitus? Ahdistuneet akateemiset työntekijät pääsevät purkamaan paineita tarvitsematta vierailla Suomi24-palstoilla. Hyvä idea ja varmasti tarpeeseen!
    http://www.mielenterveysseura.fi/

    VastaaPoista
  35. Katuvalolle:

    Kiitos valaisevasta tekstistäsi.

    Paperilakon aikana varsinkin netin keskustelufoorumeilla käytiin kiivastakin keskustelua "röyhkeistä" palkankorotuksista.
    Samoin "bussikuskien" lakon aikana, jolloin jopa väkivalta ja uhkailu oli liiton henkilöstön aseena. Liittopomo uhkaili paria perhettä ja muutaman rikkuribussikuski sai turpiinasa.

    Olen edelleen kannallani, että TEHY:n uhkailut ovat menneet liian pitkälle ja kyseessä on rikos. Ainakin pitäisi olla. Ihmettelen yhteiskuntaa joka tällaisen sallii ilman että edes joku päättäjä ottaisi vastaavan kannan.

    Tämän kirjoitti JarMom catoluxille, eli kissansilmälle.

    VastaaPoista
  36. "Paperilakon aikana käytiin keskusteluja; samoin bussilakon aikana..."

    Yleistä jargonia.

    Mitä mieltä itse olit kyseisistä lakoista, hyvä veli?

    Ja aseta Tehyn lakko tähän raadolliseen työmarkkinakontekstiin, niin kiihkosi/vihasi ehkä vähenee.

    Olen jossakin määrin samaa mieltä kanssasi ja olen täällä kotosalla jo varoitellut superkorotusten seurauksista, mutta ilman mitään vastakaikua.

    Toisaalta Lääkäreitten eli puoskareitten palkat ovat nousseet todella paljon viimeisen 6 vuoden aikana. Näppituntumalla heitän noin 35%.

    Terv. keskuksen reseptikirjan selaaja ansaitsee keskimäärin 6000 euroa kuussa. Onkos kukaan syyttänyt heitä ahneudesta??

    Totuus ei ole musta eikä valkoinen, vaan se on siltä väliltä.

    VastaaPoista
  37. Tämähän ei ole pelkästään sairaanhoitajien työtaistelu.

    Tehyyn kuuluu myös muita hoitoalan ammattilaisia. Lastenhoitajat hoitavat lapsia, sairaanhoitajat vanhuksia ja sairaita, hammashoitajat hampaita, fysioterapeutit kipeitä lihaksia, terveydenhoitajat kuuntelevat murheitasi ja mittaavat verenpianeesi,laboratorionhoitajat mittaavat kolesterolisi, röntgenhoitajat kuvaavat keuhkosi.

    Siis tämä kaikki, että oikeat ihmiset voisivat tehdä terveempinä ja ilman huolta lapsistaan ja mummoistaan sitä oikeaa, tuottavaa ja tärkeää työtä, jota voidaan hinnoitella ja joka pyörittää tämän maailman rattaita

    VastaaPoista
  38. catuluxille:

    Ei minua kiinnosta palkankorotukset metalli- paperialalla. Tehkööt mitä huvittaa.

    Ainoastaan "kiihkoilen" siitä, että nyt pelataan korotuksia ihmishengillä ja terveydellä.
    Lisäksi valehdellaan että joku taho olisi luvannut 500 euron korotuksen jopa kertaheitolla tehyläisille.

    VastaaPoista