4. toukokuuta 2007

Mietinnän kalvas karva

Uusi ministeri aikoo kajota virkaröyhkeyteen ja väännellykseen lain.

Epattoja tuskin kuitenkaan saadaan kuriin.

Kävin ahkerasti Arposen tuomioistuinlaitoskomiteassa, jossa me jäsenet ja etevät asiantuntijat ja kaksi epätavallisen hyvää sihteeriä mietimme ja pohdimme alioikeuksien lukumäärää ja menettelytapoja.

Nyt näyttää siltä, että lautamiesjärjestelmästä luovuttaisiin. Komiteamme oli aika vahvasti tällä kannalla.

Lautamiesten hyöty on rajallinen, ja kulttuurinen muutos on tehnyt maailman sellaiseksi, ettei menetys ole suuri, jos kohta ei säästökään.

Anglosaksinen valamiehistö (jury) on räikeä epäkohta. Silläkään ei ole mitään hyödyllistä käyttöä, mutta syyllisyyskysymyksen jättäminen maallikkkojen mietittäväksi ei ole enää järkevä järjestelmä.

Kirjoitan sitä varmemmin äänenpainoin mitä vähemmän tiedän asioista, ja tietoni vanhentuvat.

Minun oli tarkoitus pysyä tuomarina. Hyvä etten pysynyt. Mietin itselleni virtuaalisen henkilöhistorian joitakin viikkoja sitten. Se oli kuin povarin luona käynti. Velttohyppelyä yliopistoilla ja kirjoittelua. Siis tätä tällaista.

Shakespeare-vainaja pani Hamletin suuhun sanat, joihin en tunne tarvetta yhtyä:

Ken kärsis ajan ilkkua ja vitsaa,

hylätyn lemmen tuskaa, korskan pilkkaa,

vääryyttä sortajan, lain väännellystä,

virastolt' ylpeitä ja potkuja,

joit' ansiokkaat epatoilta saavat,

jos puukon tutkaimella suoran tehdä

vois elämästään? Ken nuo haitat kärsis

ja hikois, voihkais elon kuorman alla,

jos pelko, mitä tulee kuolon maassa, --

tuoss' salatussa, jost' ei matkamiesi

palaja ykskään, -- niin ei huumais mieltä,

ett' ennen kärsimme nää tietyt vaivat,

kuin uusiin riennämme, joit' emme tunne?

näin pelkureiks meit' omatunto saattaa,

ja päätöksemme luonnonraittiin muodon

mietinnän kalvas karva sairaaks muuttaa,

ja innokkaat ja ytimekkäät hankkeet

uraltaan luistavat tuost' arvelusta

ja teon nimen kadottavat.
"For who would bear the whips and scorns of time,
The oppressor's wrong, the proud man's contumely,
The pangs of despised love, the law's delay,
The insolence of office and the spurns
That patient merit of the unworthy takes,
When he himself might his quietus make
With a bare bodkin? who would fardels bear,
To grunt and sweat under a weary life,
But that the dread of something after death,
The undiscover'd country from whose bourn
No traveller returns, puzzles the will
And makes us rather bear those ills we have
Than fly to others that we know not of?
Thus conscience does make cowards of us all;
And thus the native hue of resolution
Is sicklied o'er with the pale cast of thought,
And enterprises of great pith and moment
With this regard their currents turn awry,
And lose the name of action..."


(Sitaatti on Cajanderin suomennoksesta, joka jaksaa viehättää. Ei se tuo alkutekstikään ihan perusenglantia ole.)

32 kommenttia:

  1. Periaatteessa lautamiesjärjestelmä on hyvä asia: ihmiset, joilla on paikallisten olojen tuntemusta ja elämänkokemusta tuomioistuinjärjestelmän ulkopuolelta, tuomitsevat. Kun heidän käyttönsä on rajattu asialuokkiin, joissa oikeudenmukaisuus on tärkeämpää kuin laki, lautamiesten käyttö on nähdäkseni perusteltua. Anglosaksiseen valamiehistöön nähden etuna on vielä se, että lautamiehet on valittu tehtäväänsä arpomisen sijasta.

    Ongelmana on tietysti se, että nyky-yhteiskunnassa keskiluokkaiset lautamiehet eivät tunne tavallisen rikollisen elämänpiiriä yhtään sen paremmin kuin tuomarit. Päinvastoin: he tuovat oikeudenkäyttöön tietyn yhteiskunnallisen painotuksen.

    Mielestäni lautamiesjärjestelmä tuo oikeudenkäyttöön varjopuolistaan huolimatta enemmän hyvää kuin pahaa. Se edustaa demokratiaa ja kansan oikeustajua. Olisikin pikemminkin harkittava, voitaisiinko yksinkertaissa asioissa siirtyä esim. kolmen lautamiehen tuomiovoipaiseen kokoonpanoon. Tämä tulisi jopa halvemmaksi kuin yksi käräjätuomari.

    VastaaPoista
  2. Jos muistan oikein, lautamiesjärjestelmä laajennettiin aikanaan maaseudun kihlakunnanoikeuksista kaupunkeihin. Kihlakunnanoikeuksissa se oli kai "hyödyllinen" paikallistuntemuksen vuoksi ja lisäämässä kansalaisten luottamusta tuomioistuinlaitokseen.
    Ei se kaupungeissakaan "hyödytön" ole, mutta suurissa kaupungeissa ei ole vastaavaa paikallistuntemusta. "Paikallistuntemus" saattoi merkitä myös ennakkoluuloja ja prosessin ulkopuolisten tietojen ja ennakkoluulojen valumista päätöksentekoon. Lautamiesjärjestelmän käyttöönoton perusteluissa on monenlaisia perusteluja silloin hyvänä pidetylle uudistukselle. Kaikki perustelut eivät kai ole pitäneet. Aiotusta uudistuksesta huolimatta lautamiehet jäävät kai edelleen vankeudella rangaistaviin rikosasioihin - tiedä sitten muista. Eri mieltä tuomarin kanssa ollut lautamiehistö on yleensä hävinnyt muutoksenhakuasteessa.

    VastaaPoista
  3. Siis lautamiesten poistaminen on ratkaisu hitaasti toteutuvaan kansalaisten oikeusturvaan???

    Tässä on taas hauska silmänkääntötemppu, kannatetaan uudistusta, vaikka ei tiedetä sen sisältöä.

    Kun lautamiehet poistetaan, niin missä kokoonpanossa käräjäoikeus istuu?

    a) Yksi tuomari, jolloin saadaan taloudellisia säästöjä. Tällöin tuomarin MIELIvalta kasvaa, koska kukaan ei kontrolloi hänen toimintaansa. Päätösten keskihajonta kasvaa huimasti. Kun tähän lisätään vielä mahdollinen lupamenettely hovioikeudessa, niin kansalaisten oikeusturva heikkenee merkittävästi.

    b) Raastuvanoikeuksien kolmen tuomarin järjestelmä, tämä vasta kalliiksi tulee. Lautamiesten palkkiot ovat kuitenkin murto-osa lautamiesten.

    Muuta pohdittavaa:
    Mitä tapahtuu tuomioistuinharjoittelulle?

    VastaaPoista
  4. ryhdy välimieheksi immateriaalipuolella. valitse sihteeri hyvin. vot - tuomarina taas.

    VastaaPoista
  5. Tieto oli haavoittanut Hamletia. Hän ei siis ollut pelkästään 'ajatteleva kone´.

    Alla kaksi sitaattia Nietzscheltä koskien Hamletia.

    *
    'In this sense Dionysian man might be said to resemble Hamlet: both have looked deeply into the true nature of things, they have gained knowledge and are now loath to act.
    They realize that no action of theirs can work any change in the eternal condition of things...The truth once seen, man is aware everywhere of the ghastly absurdity of existence...nausea invades him.'
    (The Birth of Tragedy, 1871)

    *
    'I know of no more, heart-rending reading than Shakespeare: what he must have suffered to be so much in need of playing the clown!
    Is Hamlet understood? Not doubt but certainty drives one mad. But to feel this, one must be profound, abysmal, a philosopher. We all fear the truth.' (Ecce Homo, 1888)

    VastaaPoista
  6. Minne kaikki pikkupoliitikot sijoitetaan, jos lautamiesjärjestelmä lakkautetaan. Kuntien lautakuntiin eivät kaikki mahdu, vaikka kuinka sovitettaisiin. Koska ei ole jäsenkirjaa, en ole ollut lautamiehenä, mutta eikös siinä saa sentään päteäkin. Pitkän pöydän takana istutaan tärkeän näköisenä.

    Se ehkä on erikoista, että yleisesti tuskin tiedetään lautamiesjärjestelmän olevan läpipoliittisen. Ehkä sekin on erikoista, että vain puoluekannaltaan tunnettu henkilö voi toimia lautamiehenä. Laki ei sellaista määrää, vaan käytäntö.

    VastaaPoista
  7. Paavo Cajanderista tulee aina mieleen Vänrikki Stoolin tarinat ja Sotilaspoika, josta ulkolukuna menee vieläkin suurin osa

    Mun isän' oli sotamies ja nuori kauniskin,
    jo viisitoista vuotisna hän astui rivihin.
    Tiens' aina kulki kunniaan,
    iloisin mielin kärsi vaan
    hän kylmää, nälkää, haavojaan,
    mun isän' armahin.
    Ma lapsi olin, kun hän läks, kun loppui rauha maan,
    mut uljasta en käyntiään unhoita milloinkaan
    hattunsa muistan töyhtöineen
    ja muodon ahavoituneen
    ja kulmakarvat varjoineen
    ne muistan ainiaan.
    ............
    ............

    isä opetti.
    kaksi viimeistä säkeistöä mietityttivät aina eniten.

    Cajander todellakin jaksaa viehättää.
    Tunsikohan hän Kaarlo Kramsun?
    Vai ajan hengestäkö kenties oli kyse.

    Shakespearella taisi olla suurempi tuo sanavarasto, kun se pani omiaan, mutta kuka niitä sanoja laskee.


    Miksi naurat?



    Niin naurat pohjasta sydämen
    sä alituisesti aivan,
    Kuin lapsekkaisesti riemuiten
    Juur' kesken maallisen vaivan.

    Ja ihmetellyt jo kauan oon,
    Kuink' iloitset noin sä julki,
    Kun suuttua tulis sun kohtaloon,
    Mi onnesta pois sun sulki.

    Ja onnesta muidenko riemuinnet,
    Kun huomata toki taidat,
    Jos vaikka minne sä katsonet,
    Tiet elon kurjat ja kaidat?

    On elo tyhjä ja toivoton,
    Ja turhat rientomme aivan,
    Siis miksi,sortama kohtalon,
    Sä naurat keskellä vaivan?

    Niin mietin ennen, nyt tunnen jo:
    Sä elon kurjuuden tiedät,
    On itses murtanut kohtalo,
    Vaan vaivas miehenä siedät.

    Mut riemusta et sinä naurakaan,
    Et kiitä kurjuutta, tuhkaa:
    Sun naurus äänekäs onkin vaan
    Niin synkkää pilkkaa ja uhkaa.

    VastaaPoista
  8. Ad Jussi:
    Vanhempi aikalainen Samuli Kustaa Bergh (Kallio), jota Hannu Mäkelä on pitänyt esillä, kirjoitti merkillisen hyvän "Oma maa"-runon (esim. Wikimedia).

    VastaaPoista
  9. Ad Erastotenes Aleksandrialainen:

    Viittaan tässä blogin kommenteissa usein viitattuun rauhantuomarijärjestelmään sekä omiin vastauksiini, joissa tähdennetään "vaihtoehtoista riitojen ratkaisua" eli sovittelua.

    VastaaPoista
  10. Olen nyt ollut Turun käräjäoikeuden lautamiehenä toistakymmentä vuotta.

    Kokemuksia: Puuduttavia ratteja ja erityisesti epäselviä kolmen-kuuden äijän porukoita vohkimassa toisten onnettomien kellareita ja vanhoja videoita.

    Kun on välillä fiksu puheenjohtaja, on syntynyt myös hedelmällisiä keskusteluja mm. siitä, kumpi on tärkeämpää: pitääkö hovissa vai onko "oikein"?

    Ihan viimeksi oli tapaus, jossa heppua syytettiin a) vuokratalletustodistuksen väärentämisestä ja b) sen avulla tehdystä petoksesta: oli huijannut itselleen vuokraoikeuden - ei muuta. Minä olin sitä mieltä, että kyseessä on yksi rikos: petos, mutta pj pitäytyi syytteessä. En arvannut äänestyttää.

    Neljä kertaa olen pannut päätöksen äänestykseen ja joka kerran hävinnyt - mutta 1 - 2 niistä on hovi muuttanut minun tulkintani mukaisiksi. (Ja olen minä niissä muissakin oikeammassa ollut.)

    Jos tämä lautamiehuus nyt loppuu, jääpä aikaa tähdellisempäänkin: käräjäpäivät ovat olleet aikamoista lepoa, kun vain ammattilaisilla on ollut läksyjä - harvinaista herkkua, kun on saanut mennä vain ajattelemaan.

    Olemmehan me sinne saliin vieneet omaa asiantuntemustamme ja elämänkokemustamme, mutta myös levittäneet salin ulkopuolella tietoa käräjistä. Pohjoismainen tapa: vaihtoehtona vaikkapa joku court-tv.

    nimim. Touko Mettinen

    VastaaPoista
  11. Lautamiehet ovat turhia, valamiehet vaarallisia. Ihmeen harvoin mainitaan, että näillä kahdella saattaa olla orgaaninen historiallinen yhteys eli tolvman-systeemi. Tätä jotenkin sivuttiin tälläkin blogilla (kemppinen.blogspot.com/2006/12/krjkivist.html), mutta ei ihmeemmin. Esimerkiksi Klamilla oli tästä juttua enemmänkin kirjoissaan. Netissä vähemmän (ks. kuitenkin www.viking.no/e/life/ elaws.htm)

    Erastotenes Aleksandrialainen:
    "Kun heidän [lautamiesten] käyttönsä on rajattu asialuokkiin, joissa oikeudenmukaisuus on tärkeämpää kuin laki, lautamiesten käyttö on nähdäkseni perusteltua."
    - -
    "Olisikin pikemminkin harkittava, voitaisiinko yksinkertaissa asioissa siirtyä esim. kolmen lautamiehen tuomiovoipaiseen kokoonpanoon."


    Kolmen lautamiehen kokoonpano olisi kauhistus, sillä "yksinkertaiset asiat", määrittelipä sen millä mielekkäällä tavalla tahansa, ovat juuri niitä, joissa, kommentoijan luistavaa ilmaisua mukaillen, laki on tärkeämpi kuin oikeudenmukaisuus. Laudan väkeä saatetaan sen sijaan ajatella tarvittavan lasten huoltoasioissa tai vakavammissa rikosasioissa. Vaikka ne eivät intellektuaalisen labyrintin ratkaisumielessä olisi juridisesti vaikeita, eivät ne ole yksinkertaisia.

    Sattuma: "a) Yksi tuomari - - koska kukaan ei kontrolloi hänen toimintaansa. Päätösten keskihajonta kasvaa huimasti."
    - - Mitä tapahtuu tuomioistuinharjoittelulle?


    Sattumalta en ymmärrä kumpaakaan näistä; jos jotenkin, niin juuri toisinpäin.

    VastaaPoista
  12. ad jussi

    Kai nauramme pohjasta sydämen
    Juur' kesken maallisen vaivan.
    Ei kohtalolleen suuttua voi,
    Vain parannella hiukan...

    VastaaPoista
  13. Perään kuulutan rauhantuomareita ja kreivikunnan oikeuksia.

    VastaaPoista
  14. Ad Dr.Blind

    Sattuma: "a) Yksi tuomari - - koska kukaan ei kontrolloi hänen toimintaansa. Päätösten keskihajonta kasvaa huimasti."
    - - Mitä tapahtuu tuomioistuinharjoittelulle?

    Sattumalta en ymmärrä kumpaakaan näistä; jos jotenkin, niin juuri toisinpäin. "

    Niin, nykyisin notaari harjoittelee tuomarin roolia helpoissa rikosasioissa. Mikäli lautamiehet poistetaan helpoista rikosjutuista, niin miten tuomioistuinharjoittelu toteutetaan?
    a) Notaari istuu törkeitä rikosjuttuja lautamiesten kanssa?
    b) Notaari istuu yksin helppoja rikosjuttua?
    Mielestäni molemmissa tapauksissa kansalaisten oikeusturva heikkenee.

    Mikä olisi päätöksen hajonta, jos jokainen tuomari olisi ratkaissut seuraavan tapauksen itsenäisesti, tietämättä muiden mielipiteistä?

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960119

    Kun asian ratkaisee yksi tuomari, niin ratkaisun sisältö voi riippua siitä, kenelle ratkaisijalle juttu arvotaan. Nykyisessä järjestelmässä KO:n lautamiehet karsivat ratkaisuavaruuden ääripäät pois.

    Ylemmissä oikeusasteissa tämän tasapuolisuuskontrollin hoitavat virkatuomarit. Tosin julkisuudessa on esitetty väitteitä, että hovioikeustasolla olisi eroa siinä miten samasta rikoksesta määrätään rangaistus. Vanha Viipurin hovioikeus näyttäisi kohtelevan miehiä lempeämmin kuin toiset hovioikeudet.

    Tuomarit kun ovat erehtyväisiä ihmisiä virheineen, vaikka julkisuudessa toisin uskotellaan.

    VastaaPoista
  15. Kyllähän notaarit jo nyt istuvat (helppoja) juttuja yksin. Mitä olen notaareiden kanssa lautamieskokoonpanossa istunut, niin ei heidän asiantuntemuksestaan ja ammattitaidostaan ole jäänyt kovin paljoa pahaa sanottavaa.

    Jury-järjestelmän kammottavimpia piirteitä ovat se, että valamiehet istuvat elinaikanaan yhden tai kaksi juttua, ja se, etteivät he perustele päätöksiään. Lautamiehen on aina perusteltava mielipiteensä (joskin yleensä tämä toteutetaan yhtymällä puheenjohtajan kantaan:), ja jo vuoden istuntojen jälkeen alkaa olla perillä siitä, miten oikeutta istutaan. Kahden istunnon jälkeen olin vielä ihan pihalla.

    VastaaPoista
  16. Hirmuinen aukko yleissivistyksessä, joten saiskos lyhyen selvityksen tästä käräjät - raastuvanoikeus -lautamiehet - notaari -problematiikasta? Linkki jonnekin riittää vallan hyvin. Tajusin nimittäin (oikeuteen kun en ole vielä joutunut) etten tiedä miten käräjät eroavat raastuvanoikeuksista (ei sillä, että ennakoisin tässä yhtään mitään...). Sitävastoin hovi ja korkein on jotenkin hahmottunut lehtijuttujen ja Kemppisen postausten avulla.

    VastaaPoista
  17. Ad Sattuma & Dr. Blind:

    Maallikkojäsenten historiallinen rooli on kirjava kertomus, jota myöskään Klami ei selvittänyt systemaattisesti.

    Välttääkseni liikaa asiallisuutta viittaan henkeä salpaavaan kirjaan tuomarista ja kansasta, joka riiteli saarensa pilalle - Poltetun Njalin saaga. Siitähän on uusi (Antti Tuurin) käännös, eikä siitä kirjallisuus paljon parane. Mutta Islannin endeemiset perintö- ja kiinteistöriidat ovat sinänsäkin aika kiinnostavia, etenkin ottaen huomioon ajankohdan.

    Asiallisesti - olen varsin virallisessa yhteydessä kysynyt, onko rangaistustuomioiden hajonta hovioikeuksissa loogisesti ajatellen paha asia.

    Itse en näet usko "oikeaan" tuomioon, vaan sellaisiin tuomioihin, jotka ovat yhteisössä uskottavia ja lujittavia.

    Tämä tietenkin määrätyssä haarukassa eli normaalilatitudin sisällä.

    Yksittäisten tuomareiden jatkuvia ylilyöntejä esiintyy. Minun aikanani oli parikin alituomaria, jotka mittasivat hyvin jyrkästi rangaistuksia seksuaalirikoksista. Väärin arvattu - miehiä.

    VastaaPoista
  18. Sattuma: Niin, nykyisin notaari harjoittelee tuomarin roolia helpoissa rikosasioissa. Mikäli lautamiehet poistetaan helpoista rikosjutuista, niin miten tuomioistuinharjoittelu

    Jotain ehkä tietäisin, olinhan...

    Suurin osa notaarien rikosasioista on sakkojuttuja, jotka istutaan yhdellä tuomarilla eli tässä tapauksessa siis määrätyllä puheenjohtajalla. Lain mukaan notaari ei lautaväen kanssakaan saa tuomita vapausrangaistuksia, joten ne pari lautamiespäivääkään esim. törkeissä rateissa eivät kummia sisällä.

    Sinänsä, tuomioistuinharjoittelun voisi niin tahtoessaan väittää välittävän alioikeuksiin jo pisaran sitä ihmettelyn ja (vielä) urautumattoman viatonta oikeudentuntoa kuin (muidenkin) maallikkoiden.

    Kun asian ratkaisee yksi tuomari, niin ratkaisun sisältö voi riippua siitä, kenelle ratkaisijalle juttu arvotaan. Nykyisessä järjestelmässä KO:n lautamiehet karsivat ratkaisuavaruuden ääripäät pois.

    Omin korvin koetun ja parinkymmenen vuoden aikana imetyn suupuheen mukaan normirangaistuksissa kyllä jylläävät ylioikeuksien tapaukset ja tilastot + esimerkiksi huumejutuissa tietyt muut taulukot. Lautaväen vaikutus ohutta, eihän heille kovin kummoista kokemusta kerry; ääripäitä ja päähänpistoja varmasti tasaavat, mutta lähinnä toistensa. Tietysti virkatuomarillakin voi viirata, mutta kommentoijan kuuluttama valvonta heillä todella on: rikosjutuissahan läsnä on aina syyttäjä, ulottuvilla ja uhkana on varsinainen ja ylimääräinen muutoksenhaku, ja sitten se voimakkain, eli maine; rikkinäinen kello kauas kuuluu. Lautamiesten en usko kokevan näistä mitään samalla voimalla kuin virkatuomarin.

    VastaaPoista
  19. Ad AR:

    Kihlakunnan- ja raastuvanoikeudet muutettiin äskettäisin käräjäoikeuksiksi hyvin perustein.

    Kihlakunanoikeudesta otettiin lautamiesjärjestelmä - joukko ei-juristeja, jotka osallistuvat pääkäsittelyyn. Heillä on tietyissä tilanteisa mahdollisuus äänestää puheenjohtajana oleva virkatuomari (juristi) nurin. Sellainen on hyvin harvinaista.

    Tässä käydään oikeastaan keskustelua demokraattisista signaaleista. Kysymys on, tuntuuko ihmisistä paremmalta, että asioita on ratkaisemassa muitakin kuin ehkä leipääntyneitä ammattilaisia.

    Sitten taas toisaalta - normaali ihminen ei juuri joudu eläessään käräjäoikeuteen, koska jopa avioerot ja useimmat kiinteistöasiat on onneksi muutettu paperipeliksi.

    Vastaavasti liikennejutut ovat onneksi hyvin kaavamaisia.

    Jos sitten sattuu jotain todella poikkeuksellista - joku ihminen saa pahan vahingon tai vamman, niin oma arveluni on, että ammattilainen suoriutuisi niistä asioista paremmin.

    Taustalla on yhteiskunnan muutos. Vanhalla maaseudulla eli vielä minunkin muistamanani aikana käräjät olivat vähän kuin markkinat ja ellei asioita ollut, tehtiin tikusta asiaa.

    VastaaPoista
  20. Lisäksi pitää pitää erillään laki ja oikeus. Ns. oikeudenkäynnin tehtävä ei ole tuottaa oikeutta, vaan tulkita lakia.
    Lain tehtäväkään ei ole tuottaa oikeutta, vaan ennustettavaa ja järjestäytynyttä yhteiskuntaa.

    Jos laki tuvissa alettaisiin jakamaan oikeutta, ei sellaista kukaan kestäisi ja se johtaisi yleiseen kaaokseen ja lain halvuuseen.

    VastaaPoista
  21. Lautamiesjärjestelmä ansaitsisi ehkä tutkimuksen ennen romuttamistaan. Mitä haluttiin, toteutuivatko tavoitteet - muuttuiko esim kansalaisten luottamus, kun ne tulivat kaupunkeihinkin jne. Mitä halutaan nyt ja millä kohtaa lautamiehet ovat sen esteenä.

    VastaaPoista
  22. jaa, mutta Arposen työryhmä on siis jo tehnyt tutkimuksen... siispä lukemaan.

    VastaaPoista
  23. ad petja

    tarkoitit vissiin tätä:

    "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään. Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana."

    Kun on häärinyt salin kaikilla tuoleilla - on myönnettävä, että jutut näyttävät aidosti erilaisilta eri suunnista valmisteltuina. Tuomarilla on aitiopaikka - aineistoon, joka esitetään. Se, miksi jotakin ei esitetä, voi tuntua partin hölmöydeltä - mutta esittämättä jättämiseenkin voi olla hyvä syy. Huono syy voi sitten myöhemmin johtaa tuomioon prosessi-petoksesta.

    Tästä tuleekin mieleen Miranda -litania jenkeistä: ...has the right to remain silent, and that anything the person says may be used against that person in court...

    Siihen pitäisi mielestäni lisätä myös, että vaikenemistakin voidaan käyttää henkilöä vastaan. Näinhän tehdään, vaikkei syyttömyyttään tarvitse todistaa, eikä auttaa syyllisyyden näyttämisessä.

    VastaaPoista
  24. Kansalaisten oikeusturva on myytti. Kansalaisten erimielisyydet hallinnon kanssa ratkaistaan hallinnollisin päätöksin. Oikeusturva koskee vain eliittiä.

    VastaaPoista
  25. ad anonyymi "oikeusturva on myytti"

    erim.

    VastaaPoista
  26. ad anon

    täydellisessä maailmassa ei tarttis perätä oikeuksiaan vaan ne annettaisiin lemmesä.

    ...aika lapsellista väittää demokratiassa, että oikeusturva koskisi vain eliittiä.

    VastaaPoista
  27. Kylmempi kuin kaste, minkä äiti korpin siivin keräs hallaiselta suolta...

    VastaaPoista
  28. ad anonyymi erim.

    Miksi olet erimieltä? Itsellänin on lukuisia hallinnollisia päätöksiä, joissa lukee "Tästä päätöksestä ei ole valitusoikeutta", vaikka en ole kertaakaan edes valittanut.

    Pitäydyn kannassani eliitti päättää mistä voi valittaa.

    Valta ei ole sillä joka vastaa kysymyksiin vaan sillä joka laatii kysymykset.

    VastaaPoista
  29. Arkadianmäellähän se päätetään, mistä ei saa valittaa ja on kirjattava lakiin.

    Jos tarkoitat eliitillä yleensäkin ajatteluun ja itseilmaisuun kykeneviä ihmisiä, olen kanssasi samaa mieltä - sellaiset ihmiset laativat kysymykset ja vastaukset - muut eivät kykene. Mutta huomaan, että sinua on siunattu kirjoitustaidolla, joten taidat kuulua eliittiin.

    VastaaPoista
  30. ad anonyymit

    Eino Leino:

    Filosofeeraava ylioppilas

    Voi, voi tätä kurjaa maailmaa,
    voi sinuas ihmiskunta,
    sua säälin mä niin, ett' taasenkaan
    koko yöhön en saane unta.
    Mikä on tään elämän tarkoitus?
    Mikä kansan ja yksilön määrä?
    Mikä absoluuttinen oikeus
    ja absoluuttinen väärä?

    Ja löytyykö mitään Jumalaa,
    ja jos löytyvi, minkähän moinen?
    Hän itsekö ohjaa maailmaa,
    vai tehnee sen joku toinen?

    Jos Jumala onkin, on mahdoton
    ett' oisi hän immanentti ...
    Ei! nythän tää, hiis' vieköön, on
    kuin "pikku teoloogin" tentti.

    Mut kurjaa, sen minä tiedän vaan,
    on reistata maailmassa,
    kun laina jo huomenna lankeaa
    ja tyhjä on miehen kassa.

    VastaaPoista
  31. Mitäköhän tarkoittaa "epatto"? Etsin kolmesta eri sanakirjasta, eikö yksinään tiennyt sanoa.

    VastaaPoista
  32. Et sie tuota tient? Epattoha on vastaanpanija.

    VastaaPoista