24. helmikuuta 2007

Tufte

Edward Tufte kirjoitti taannoin teoksen Evisioning Information, joka löytyy Amazonista kohdasta
http://tinyurl.com/2toxsl
ja samalta sivulta sarjaan kuuluvat Visual Explanations ja The Visual Display of Quantitative Information.

Hän oli Yalen tilastotieteen, graafisen suunnittelun ja poliittisen taloustieteen (political economics) professori, kunnes jäi eläkkeelle.

New York Times ja muiden muassa Wired ovat esitelleet häntä ja hänen leppymätöntä vihaansa PowerPointia kohtaan.

Viha ei johdu siitä, että PowerPoint on Mikkisoftan tuote eikä siitä, että slaidit ovat lähes poikkeuksetta niin huonosti toteutettuja, vaan informaation vähäisyydestä ja toistoisuudesta.

Tuften mukaan PP toistaa kirjan huonot puolet eli tietojen auttamattoman peräkkäisyyden, mutta on vailla kirjan hyviä puolia, joista lukija lienee selvillä, koska maailmassa on onneksi niin paljon hyvin suunniteltuja ja toteutettuja kirjoja.

Hyvä esimerkki on Le Monde Diplomatique -lehden artikkeleita sisältävä pikku pokkari "Maailman uusitila", joka on sanomattoman kaunis. Lisäksi se näkyy ponkaisseen myydyimpien taskukirjojen listalle asiallisesta sisällöstään huolimatta.

Lisäksi romaani- ja novellimuoto ovat rakenteellisesti lineaarisia tai sekventiaalisia, toisin kuin esimerkiksi monet tietokoneohjelmat, jotka ovat iteroivia, ja toisin kuin runot ja musiikki, jotka käsitetään silmänräpäyksessä alusta loppuun. Kun alkaa kuunnella Beethovenin jousikvartettoa, tietää heti, mihin ollaan menossa, mutta sitä ei piru vieköön tiedä, miten sinne mennään, ja tuo jännitys on juuri musiikkia.

Debussy sanoi, että musiikki on sitä, mitä ei voi ilmaista muulla tavalla.

Tufte ajaa kirjoissaan samaa asiaa. Grafiikka eli esimerkiksi käyrät ja pylväät, on tarkoitettu ilmaisemaan sellaista, mihin numerot ja sanat eivät riitä. Tai missä numerot ja sanat ovat riittämättömiä tai liian vaikeatajuisia.

Sitä ei ehkä tarvitsisi toistaa, että yleensä käppyröitä käytetään näytteinä esiintyjän oletetusta oppineisuudesta tai sitten avoimesti lukijan silmään sahaamiseen.

Tufte on USA:ssa hyvin kuuluisa mutta Suomessa yllättäen jokseenkin tuntematon - tietokonegrafiikan spesialistit hänet tietävät ja käytettävyyden (usability) harrastajat pitävät hänen kirjojaan raamattuna.

Aivan aiheellisesti.

Tämän blogin kuva on Tuften ylistämä Minardin 1800-luvun alussa piirtämä skemaattinen esitys Napoleonin Venäjän sotaretkestä. Panin sen nyt tähän pystysuoraan. Ruskea viiva on menomatka ja musta paluu. Viivan leveys kuvaa sotajoukon suuruutta. Kuvasta ei valitettavasti saa selvää, että Njemen-joelta kesäkuussa 1812 lähdettäessä porukkaa oli 422.000 miestä ja sinne palasi hengissä10.000. Määrät vaihtelevat eri lähteissä. Nämä ovat oikean suuntaisia, jos puhutaan ranskalaisista joukoista. Oli siellä muitakin hyökkäämässä.

Sotaretki kesti noin kuusi kuukautta. Armeijan jäännökset pääsivät Venäjältä joulun jälkeen.

Minardin kartan alareunassa on paluumarssin lämpötila Réaumur-asteina. 30 R on 37,5 C.

Kartta on hyvin kuuluisa. Sitä myydään julisteenakin, ja Wikipedian "French Invasion of Russia" -artikkelissa on sama kuva myös suurempana. Asiasta on verkossa tietenkin runsaasti lähteitä.

Pointti on Tuften esiin nostama Minardin graffa, joka minustakin on sekä järkyttävä että yleiskatsauksellinen.

Mainitsemassani kirjassa on maailmankatsomuksen lopullisesti muuttavia kuvaesimerkkejä, joista suosikkini on japanilainen Indonesian rautatie-kartta. Siinä on koottu yhdelle - vakoilijan laatimalla - liuskalla Surabaja - Djakarta -rautatiestä kaikki olennainen rataprofiilista juniin, ohitusraiteisiin, liikennemääriin, kapasiteettiin jne.

Tuften esimerkit ja käsitys kartoista muuttavat nekin maailman. Esimerkki: leipzigiläinen tai sveitsiläinen seinäkartta ja maastokartta ovat kovin paljon parempia kuin Google Earthin kuvat tai hybridikuvat. Maastonmuotojen koodaaminen tavan määräämin keinoin on niin paljon havainnollisempaa kuin valokuva esittäminen. Kursivoin koodaamisen, koska kartoista pianonuotteihin hyvät koodit ovat vaivalloisia. Niitä ei opi itsestään ja niitä on syytä kerrata silloinkin kun luulee ne osaavansa.

Kun en oikeasti osaa koodata, joudun vain välittämään väitteen, että sama koskee koodaamista. Ja sekin piirre on sama, että koodin lukutaito ja siis kirjoitustaito ruostuu.

Nämä kolme kirjaa eivät ruhtinaallisesta painoasustaan huolimatta ole mahdottomissa hinnoissa (Akateeminen 94,90 - Amazon $ 37,49). Niissä silmät juhlivat. Ja aivot.

Yleisen tason oivallus on information overkill. Kysymys ei ole informaation määrästä vaan esitystavasta. Ei kvaliteetti vaan kvantiteetti.

Netti on varovaisen arvion mukaan edelleen kelvottoman tai ala-arvoisen suunnittelun luvattu maa. Puhe on siis visuaalisesta suunnittelusta, jolloin siis esimerkiksi tällainen blogi, joka on luettavaksi tarkoitettua kirjoitusta, on parempi kuin WordPressilla kuorrutettu. Väärinkäsitysten välttämiseksi: blogit satsaavat myös kuviin ja ääniin, ja se on toinen ala.

Ihailtavin Tuften esimerkeistä on ehkä kirjoituskoneella tehty graafi amerikkalaisten yksikköjen saapumisesta ensimmäiseen maailmansotaan. Näytän osan mallina kirjoittamalla. Malli on siis katkaistu. Tuften siteeraamassa on parikymmentä riviä lisää huippua lokakuussa 1918 ihan yksin saapunut 8. divisioona.

Taulukko ei näytä oikealta - sen pitäisi olla toispuoleinen leaf-stem, mutta kyllä tästäkin ymmärtää idean.

Numero on divisioonan numero.

......................................................................82 82 82 82 82 82
....................................................................77 77 77 77 77 77 77
..................................................................3 3 3 3 3 3 3 3 3 3
..................................................................5 5 5 5 5 5 5 5 5 5
...........................................................32 32 32 32 32 32 32 32
..........................................................41 41 41 41 41 41 41 41 41 41
.................................................42 42 42 42 42 42 42 42 42 42 42
...............26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26 26
...........2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2
1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1
________________________________________________________________
Jun Jul Aug Sep Oct Nov Dec Jan Feb Mar Apr May Jun Jul Aug Sep Oct Nov

6 kommenttia:

  1. Ad Omnia:

    http://www.youtube.com/watch?v=tRMgZu8rH90

    Saatu tieto on levitettävä edelleen. Kaikille, jotka ovat miettineet, mitä tarkoittaa sanonta "apinan raivolla", YouTuben Richteri soittaman Chopinin Etydin Op. 10 nro 4.

    VastaaPoista
  2. Kun en tuota tiatoteknikkaa hallitse keskityn nuoruusvuosiini eli Napoleonin retkiin.

    Esittämääsi karttaa täytyy tulkita. Miesmateriaalivirta (käyttääkseni logistista termiä) ohenee jo menomatkalla. Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin Venäjän kesän HELTEETKIN rasittivat ranskalaisia. Paluumatka alkoi hyvissä merkeissä. Lähtö aikaisemmin olisi pelastanut paljon. Napoleon uskoi olevansa ainoa viisas mies armeijassaan, vaikka läheisenä avustajana oli ex Ranskan Venäjällä toiminut lähettiläskin. N. huomasi saman kuin suomalaiset tänä talvena, talvi tulee hitaasti, mutta varmasti.

    Yleisemmin: käsittääkseni N. on ollut hyvinkin keskeinen vaikute yli-ihmisopeille. Paljonkohan aihetta on tutkittu? Ranskalaisen hyvin pätevän kenraalin korkein inkarnaatio oli sitten böömiläinen taitelijakorpraali. Polvi ei Aatu-pojasta parantunut, vaan romahti.

    VastaaPoista
  3. muistaakseni se meni jotenkin "apinan raivolla oman itsensä kimppuun" kun eräässä vappujulkaisussa aprikoitiin tarttiskohan tehjä töitä melkein vai ihan kunnolla.

    VastaaPoista
  4. Huhhuh! Kiitos Richter-linkistä.

    Ensimmäinen kysymys tämän kuultuani/nähtyäni: mitä oikein tapahtui?!

    *
    Luultavasti katsoit Yle Teemalta melko miellyttävän Debussy-dokumentin + Faunin iltapäivän ja Iberian esitykset Kölnistä 1994.

    Loistavia esityksiä. Debussy on modernin klassisen musiikin isä ja sen suurimpia neroja.

    VastaaPoista
  5. Ad Rasanen:

    Debussy ja sitä ennen Ceznne näyttäisivät olevan aika vanhaa tuotantoa Ranskasta Ylen Teemalla.

    Molemmat olivat kyllä käsittämättömän hienoja. Menin seuraavana päivänä ostamaan kassillisen Debussyä ajantuuliin kadonneiden sijaan.

    Ja intuitiosi on täysi oikea - Richterin Debussy-esitys tuossa dokumenttifilmissä oli vuoden kohokohtia.

    Missäköhän ne on tehty ja milloin. Jonkun kotona; aika hyvillä laitteila; TV-tekniikalla.

    VastaaPoista
  6. Jukka, tämä saattaa kiinnostaa jollei ole jo tuttu:
    W. BRADFORD PALEY
    http://www.didi.com/brad/index.html
    Map of science in the journal Nature
    Page last updated December 24, 2006
    http://www.didi.com/brad/mapOfScience/index.html

    VastaaPoista