9. helmikuuta 2007

Sukupolvi 1968

Sosiologit ovat kauan sitten herättänneet henkiin muinaisen Karl Mannheimin sukupolven käsitteen. Meillä Matti Virtanen julkaisi 2001 oivallisen väitöskirjan Fennomanian perilliset ja käytti sosiaalipsykologian jäsentämiseen tätä sukupolven käsitettä.

Saksan kielessä muistetaan vielä "kuuskasit", die 68ern. Yhdysvalloissa jopa tapasin joitakin muinoisia oiskelijaliikkeen aktiiveja. Manuel Castells kehui kerran että Daniel Cohn-Bandit eli Pariisin 1968 opiskelijalevottomuuksien ykkösnimi, istui hänen seminaarissaan. Manuel jätti mainitsematta, että tuli niitä katukiviä paiskittua. Virallistenkin tietojen mukaan 1942 syntynyt Manuel erotettiin Pariisin tapahtumien vuoksi yliopistosta, mikä ei tietenkään estänyt häntä nousemasta katalaanina Ranskan ja sitten Yhdysvaltojen akateemisen sosiologian huipulle.

Meillä puhe 1968-sukupolvesta tuo mieleen Erkki Tuomiojan ja Ilkka Taipaleen. Moni muistaa heidän osallistumisensa shaahin vastaisiin mielenosoituksiin.

Shaahin mielenosoitukset olivat Saksassa heinäkuussa 1967 levottomuuksien alku. Muistan nimenkin - opiskelija Benno Ohnesorg sai surmansa poliisin luodista.

Vuoden kuluttua Rudi Dutschkea ammuttiin ja pian Bader-Meinhof alkoi polttaa tavarataloja ja kidnapata teollisuusjohtajia.

Italiassa punaisten prikaatien johdossa oli joitakin täsälleen sellaisia ihmisiä kuin minä - filosofiaan, etenkin oikeusteoriaan suuntautuneita yliopistoihmisiä ja juristeja. Saksan kaupunkisissit olivat taustaltaan kunniallista keskiluokkaa.

Sukupolven selitystä on haettu liittotasavallan kollektiivisesta vaikenemisesta. On sanottu, että poliisin kovat otteet ruokkivat väkivaltaisuuksia, ja asiassa saattaa olla perää.

Miksi Tuomioja ja Taipale eivät polttaneet Stockmannia?

Vastaukseksi ei nyt kelpaa, että he ovat fiksuja miehiä. Ilmoittaudun todistajaksi. Tunsin tyypit jo silloin, 1968. Fiksu ei tarkoita virheettömyytä tai parhaita mahdollisia menettelytapoja. Otan nyt nimet esiin korostaakseni jatkuvuutta, koska herrat toverit ovat edelleen kuvassa mukana ja käsitykseni mukaan aiheellisesti arvostettuja poliitikkoja. Kun nimittäin rähmällään olleesta Suomesta ja stalinistien sukupolvesta on kirjoitettu paljon mutta ei tarpeeksi, niin tämä 68-joukko oli olemassa ennen sitä.

Anarkismista kirjoitettiin ja siitä luettiin.

Sana on vaikea ja voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Esimerkiksi Gramscin "kulttuurinen hegemonia" ei tarkoita väkivaltaa. Venäläinen "nihilismi", josta kaunokirjallisuudessa Dostojevski, Turgenev ja Joseph Conrad ovat kirjoittaneet ja jota Nietzsche pohti syvällisesti, johti tunnetusti pommien heittelemiseen, ja lopulta yksi pommi surmasi Aleksanteri II:n - Suomen kannalta luultavasti juuri sopivaan aikaan.

Orwellin kuvaama, Espanjassa taistellut POUM eli anarkosyndikalistien joukko oli sekin jotain aivan muuta.

Sanaa ei voi käyttää - mutta on tässä tarjolla yksi ajatus.

Sukupolviteorian rinnalle tarjoan ajatusta keinotekoisesti jaetuista valtioista, koska sellaisten ympärille näyttää syntyvän väkivaltaisia kumousliikkeitä eli terrorismia. Venäjä oli valtiona saaristo jo sata vuotta ennen kuin Solzenytshin keksi "vankileirien saariston". Pariisi oli 1968 saaristo ja on valitettavasti sitä nykyisin kukaties enemmän kuin ennen. Chicago on saaristo. LosAngeles se vasta saaristo onkin - parin sadan metrin (jaardin) matkalla voi joutua toiseen maailmaan, esimerkiksi kääntymällä University of Southern Californian portilta väärään suuntaan. On tullut kokeiltua. En suosittele.

Saksan 68-sukupolven nimistä eräät olivat itävyöhykkeellä kasvaneita ja länteen siirtyneitä tai loikanneita. Ei siis pidä ihmetellä, miksi heille ei kelvannut kapitalismi eikä reaalisosialismi.

Palestiina ja sitä ennen Israel ovat väkivaltaisesti luotujen rajojen ja muurien aluetta.

Amerikkalaiset näyttäisivät ahdistavan pirua Belsebubilla.

Lähi-Idässä näyttäisi nykyisin vallitsevan tilanne, jonka Snellman tunnisti.

Hegemoniaa vastaan voi todella taistella vain valistuksen keinoin. Snellman puhui kansallistahdosta ja käytti muitakin erikoisia sanoja. Hän tarkoitti sitä, että suomalainen maarahvas pääsee oikeuksiinsa vain käyttämällä kieltään ja hankkimalla oppia.

Näinhän sitten kävi, suhteessa ruotsikieliseen yläluokkaan.

Olen aina hiukan harmistunut lukiessani epämääräisistä tutkimuksista Suomen teknologiasta tai matematiikan opetuksen etevyydestä. Miksi kukaan ei sano suoraan, että homma on kiinni sitkeästi opiskelusta alhaalta ylös. Suuria tuloksia ei saavuteta huippututkimusyksiköillä, vaan sellaisia saattaa syntyä, jos opetuksen pohja on leveä ja luja.

Peruskoulun ala-aste on tärkeämpi kuin yliopistojen tutkimuslaitokset. Työskentelen itse viimeksi mainitulla alueella. Vanhempi poikani rupesi eilen dosentiksi ensin mainitulle alueelle. En voisi olla valinnasta onnellisempi. Puhe on siis opettajuudesta ja tavallisen koulun opettajankoulutuksesta.

Ja että mainitsemani ikätoverit jättivät tavaratalot sytyttämättä muun muassa sen takia, että he näkivät varhain valistuksen vahvimpana aseena.

14 kommenttia:

  1. Rudolf Bahro on paradigmaattinen esimerkki radikaalista, joka tuli Itä-Saksasta länteen perustamaan vastakulttuuria jouduttuaan ensin idässä vankilaan. Bahro muistetaan esimerkiksi siitä, että hän vastusti tehtaiden piipunpäätekniikkaa, koska se olisi ollut pelkkä kompromissi. Tehtaat kun pitäisi sulkea kokonaan.

    VastaaPoista
  2. Kirjoitus on kokonaisuutenakin mainio luettava, mutta aivan erityisen hauska oli lapsus Punaisen Dannyn nimessä!

    VastaaPoista
  3. Teki minusta ei eilen dokumenttia nuori nainen. Mukavaa sellainen.

    Hänelle sanoin että kulta löytyy lapiomalla tarpeeksi soraa ränniin.

    VastaaPoista
  4. Wahlroos on ainoa, joka teistä sen sitten osasi tehdä OIKEIN. Systeemin sisään vaan ja jos ei voi ihan kaikille onnea järjestää, niin melko monelle kuitenkin.

    VastaaPoista
  5. Sitähän on lapissa keskimäärin 2 g/kuutio ihan väkisinkin. Joko lähetään? Sitä olen ihmetellyt, mikseivät rännittäneet tiemaita ennen asvaltin alle panemista Kutturassa. Samoilta suunnilta, jollei kullikkaammiltakin olivat nimittäin.

    VastaaPoista
  6. Bend it right

    Daniel Cohn-BEndit

    VastaaPoista
  7. Valistuksella on erittäin vaikea pärjätä joukossa joka käyttää kaikki uusimmat tutkimustulokset tyhmyytensä täydellistämiseen.

    Valistus edellyttää hyvää tahtoa, ylevän kunnioittamista, kykyä tajuta ideaaleja jne. Nämä ominaisuudet ovat äärimmäisen epätavanomaisia satunnaisessa ihmisjoukossa. Mutta niitä pidetään tavanomaisina, koska historiallisesti noiden ominaisuuksien kaunistamat ihmiset ovat saaneet äänensä suhteellisen hyvin kuuluviin. Toinen asia on se, että ylevät ihmiset eivät milloinkaan itse tajua omaa harvinaislaatuisuuttaan. Vain teeskentelijät tajuavat, ja siksi he ovatkin niin pöyhkeitä "harvinaislaatuisuudestaan".


    Ihmisen älyllishenkistä kehitystä on kahdenlaista:

    1) saman tyyppistä kuin bakteerien ja taudinaiheuttajien muuntuminen. Yhä uudelleen ja uudelleen ne löytävät yhteiskuntarakenteista, niiden muutoksista ja ihmisten tottumuksista ne heikot kohdat, joiden avulla pääsevät kohtuuttomasti ja vapaasti hyötymään. Nämä ihmiset eivät tietenkään voi olla emotionaalisesti kehittyneitä, tai seksuaalisesti levottomia.

    2) penisiliinin keksimistä. Edellämainitun prosessin paljastaminen ja lamauttaminen. Terveyden palauttaminen. Normaali toiminta. Nämä ihmiset ovat henkisesti tavattoman liikkuvia, ja kokevat aina syvää levottomuutta havaitessaan kohdan evoluutiota.

    Ensin mainittu toiminta on antikulttuurista evoluutiota. Sitä opetetaan Idolsseissa ja amerikkalaisissa tv-sarjoissa. Jälkimmäinen on kulttuurista evoluutiota: sitä ei opeteta missään, koska se perustuu ihmisten todelliseen, ei teennäisen jäljiteltyyn, luovuuteen.

    VastaaPoista
  8. Sukupolvi 1998

    Jos 60-luku oli murrosaikaa, eräänä johtotähtenä sosialismi, huomauttaisin että 90-luku oli vastaavaa murrosaikaa. Uutena johtotähtenä globalismi ja markkinatalous. Uusi maailma, taas.

    VastaaPoista
  9. PS: pakko ilkeillä: nalle ei todennäköisesti kutittele itseään iltaisin ajatuksella, että renault on hyvä auto. tosin globaalisti parempi, että kinkeille tehdään omat rellut, kuin että mersu 600 pullmanit.nalle luultavasti mieluiten ajaa taksilla tai hevoosella.

    VastaaPoista
  10. Uudessa Voima-lehdessä on Olli Tammilehdon tekemä Cohn-Benditin haastattelu. Tempoilee eikä saavu lopputulokseen, mutta on silti hyvää luettavaa. Cohn-Bendit on hyvin avoin ajattelunsa ja toimintansa muutoskaaren suhteen.

    Joku muuten huomautti jossain, että polvi ei aina parane pojasta: tuomiojat ja kanervat on kaiken kaikkiaan fiksumman ja laajaliikkeisemmän olosia kuin 70-luvun kasvatit, vanhaset ja heinäluomat.

    VastaaPoista
  11. Ju-hu-huu! Kyllähän tuossa S. Laakson tekstissä tuntuu runsaasti vastausta olevan ja oikeatakin varmasti kun on jo päätynyt enää kahteen vaihtoehtoon, hyvään ja pahaan, oikeaan ja väärään.

    Vaan kenelleppä tuon tuossa muodossa kertoisi?
    Moniko sellainen joka tuota tiedon murua olisi tarvitsemassa, pääsee siihen käsiksi ja moniko sen pystyy omaksumaan. Moniko edes haluaisi?

    On otetteva huomioon, että meillähän on tuo 1. kohdan tilanne koko ajan päällä ja se jos mikä on omiaan tekemään kiusaa tuolle 2. kohdan luovuudelle josta ratkaisun olettaisi löytyvän.

    Ensin on jonkun alta tuoli potkaistava nurin, ei kukaan lahjoita hegemoniaansa ilmaiseksi. Se tehdäänkö se höyhenellä vai oljenkorrella, siihen saa neuvoja lähes kaikilta nomenklatuuran sivistyneiltä.
    Se vaan ei aiheuta sen kummempaa ilmiötä, tanssi kultturilliseen rappioon jatkuu tuhoisalla yhä kiihtyvällä vauhdilla.

    Sano sinä Kemppinen enemmän lukeneena miehenä että seuraako tämä lauma johtajiaan tuhoonsa saakka yhtään rimpuilematta. Eikö mitään vastarintaa kerry niin kauan kun humpuuki tavaraa on saatavilla?

    VastaaPoista
  12. Ju-hu-huu! Kyllähän tuossa S. Laakson tekstissä tuntuu runsaasti vastausta olevan ja oikeatakin varmasti kun on jo päätynyt enää kahteen vaihtoehtoon, hyvään ja pahaan, oikeaan ja väärään.

    Vaan kenelleppä tuon tuossa muodossa kertoisi?
    Moniko sellainen joka tuota tiedon murua olisi tarvitsemassa, pääsee siihen käsiksi ja moniko sen pystyy omaksumaan. Moniko edes haluaisi?

    On otetteva huomioon, että meillähän on tuo 1. kohdan tilanne koko ajan päällä ja se jos mikä on omiaan tekemään kiusaa tuolle 2. kohdan luovuudelle josta ratkaisun olettaisi löytyvän.

    Ensin on jonkun alta tuoli potkaistava nurin, ei kukaan lahjoita hegemoniaansa ilmaiseksi. Se tehdäänkö se höyhenellä vai oljenkorrella, siihen saa neuvoja lähes kaikilta nomenklatuuran sivistyneiltä.
    Se vaan ei aiheuta sen kummempaa ilmiötä, tanssi kultturilliseen rappioon jatkuu tuhoisalla yhä kiihtyvällä vauhdilla.

    Sano sinä Kemppinen enemmän lukeneena miehenä että seuraako tämä lauma johtajiaan tuhoonsa saakka yhtään rimpuilematta. Eikö mitään vastarintaa kerry niin kauan kun humpuuki tavaraa on saatavilla?

    VastaaPoista
  13. Vierailija tahtoo olla oraakkeli.
    Tuleekohan meille sittenkään se pakollinen välivaihe, jossa pieni porukka tykkää mellakoinnista. Ainoa seuraus on mellakkapoliisien lisääntyminen. Järkevä dialogi käydään muualla kuin kaduilla.

    VastaaPoista
  14. Teoria jaetuista valtioista kuullostaa sukupolviteoriaa järkevämmältä. Liiketutkimuksessa tuntuu olevan kova halu puhua kaikesta muusta paitsi liikkeiden poliittisista vaatimuksista ja taustoista.

    VastaaPoista