25. tammikuuta 2007

Havaintoja


NN oli ministerinä. Myöhemmin tuli puhe siitäkin, mitä hän ministerinä teki.

Havaintoja. Lisäksi jonkin määrän huomioita.

Juuri nyt on jälleen meneillään jokin Internet- ja verkkomedialorotus.

Helsingin Sanomista on helppo nähdä, että rahaa on pantu sähköiseen mediaan.

Luen uuden sankarini J.V. Snellmanin lehtimiesuran alkua Savolaisen uudesta elämäkertateoksesta. Mies ei tahtonut kelvata professoriksi, vaikka alkoi olla aikakautensa oppinein ja lisäksi todella ottanut selvää asioistsa pitkillä ulkomaanmatkoilla.

Kaskukirjoihin kopioitu repliikki "Minä olen itse tehnyt pääni", on ehkä tulkittu väärin.

Snellman ei ollut erikoisen terävä jätkä.

Voi olla että hänellä oli päässä vikaa enemmän kuin hiukan. Joka tapauksessa hän käyttäytyi välillä aivan kammottavasti eikä yleensä jättänyt säälille sijaa, jos järki neuvoi hyökkäämään jonkun kimppuun nyrkein tai kynällä.

Miehen kummallisuus oli valtavaksi kehittynyt kyky tehdä työtä.

Kun muut puhuivat Hegelistä - enimmäkseen puuta heinää - hän luki, ja laati aina sadasta lukemastasan sivusta kaksikymmentä sivua muistiinpanoja ja yhteenvetoja.

Saksassa sitten ihmeteltiin muukalaista, joka oli sekä lukenut että enimmältään lukenut ymmärtämänsä.

Kööpenhaminassa S. kulki varmaan viiden metrin päästä ohi Kierkegaardista, joka valmisteli juuri ensimmäistä kirjaansa (1841), joka oli oikeastaan gradu - ironiasta. Snellmanilla oli oppaanahänen mielestään narrimainen ja vastenmielinen henkilö, joka selitti kirjoittavansa tarinoita, sellainen Hans Christian Andersen.

Kierkegaardin jälkeen varsinkin Hegel oli millin siivuina, mutta tämä asia oivallettiin hyvin pitkän ajan kuluttua, ja vieläkin joutuu tähdentämään, että hän oli kaiken kaikkiaan vuosisatansa suurin filosofi ja vähintään 1900-luvun Heideggerin ja Wittgensteinin mittainen mies.

Mutta Snellman oli saanut arvokasta sisäpiirintietoa kirjapainohankkeesta ja pisteli Kuopioon yläalkeiskoulun rehtoriksi ja ryhtyi kirjanpainajakumppanin kanssa julkaisemaan uudenlaista sanomalehteä.

Ensi töikseen hän haukkui kaikki muut seitsemän sanomalehteä ja vanhoja kavereitaan, kuten Topeliuksen kevytmielisestä viihteellisyydestä. Kansaa on kasvatettava itseymmärrykseen, eivätkä siinä auta hempeilevät seikkailujutut historiasta.

J.V. Snellman oli Suomen ensimmäinen blogisti, ja luultavasti edelleen paras. Saima-lehden (på svenska) ja ajoittain "Maamiehen ystävän" (onnahtelevaa suomea) hän kirjoitti, taittoi ja oikoluki itse. Renkipoika auttoi postittamisessa.

Snellman räyhäsi asiasta, joka saattaa olla verkkojulkaisemisen kohtalonkysymys tässä ja nyt: ryhtyvätkö "yliopistomiehet" vapaaehtoisesti, vastikkeetta mutta maineensa vaarantaen käymään sellaista julkista keskustelua, jota käymättä kansakunta ei kehity.

Yliopistomies tarkoitti siihen aikaan henkilöä, joka osasi lukea ja kirjoittaa auttavaa paremmin eikä ollut piispan peukalon alla.

Sellaisia oli maassa muutamia kymmeniä.

Tämä nyt ei kuulosta uutiselta, mutta aika vähät henkilöt nostivat Snellmanin johdolla Suomen sille uralle, joka teki Euroopan takapajuisimmasta ja surkeimmasta kolkasta parhaiten koulutetun ja varakkaimman.

Mitä sitä kursailemaan. Asiamme eivät ole niin hyvin kuin väitetään, mutta kyllä ne ovat hyvin.

Nyt kysytään, pysyykö keskustelu piilossa ja tieto kaupallisena vai laajeneeko se yhä useampien saataville.

Tiedän oikein hyvin, etteivät ihmiset halua keskusteluja eivätkö tietoja.

Se on yksi kirjoittamisen ongelma. Ei riitä että kirjoittaa hyvin. Pitää samalla saada lukijaa kurkusta kiinni.

Ennen kuin rupean julkaisemaan kommentteja - joka on typerä ja vanhanaikainen tapa - julkaisemalla parhaat niistä blogin perässä, mietin vielä.

Verkon ilmainen ja huomionarvoinen ainesito lisääntyy.

Katsokaa esimerkiksi
http://www.eliteskills.com/free_education/?foo=x
Massive resource list for Autodidacts.

Bloggaajan elämää helpottaa tänään julkaistu Google Notebook.

Se ominaisuus on taivaan lahja, että kirjoitettujen merkintöjen lisäksi Notebokiin voi vetää tekstiä tai sivun netistä ja Google tuo url:in nöyrästi mukana.

Ja vielä outo uutinen: Microsoft jakaa jotain hyvää ilmaiseksi.

Windows Genuine Advantage plug-in installation
Note created January 24, 2007
Windows Genuine Advantage plug-in installation - www.microsoft.com/..

Pieni Plug-In lisää Windows Exploreriin metadataa - kuvan koko, ottopäivä, kamera, tiedostyyppi ja sen koko.

Huomattavan hyödyllinen.

11 kommenttia:

  1. Meidän perheessä on aina pidetty Hegeliä, Snellmannista puhumattakaan jokseenkin ikävänä pilana.

    Snellmania pidän likimain rikollisena.

    Mutta Hegelin kanssa voi olla kyse siitä, että hän on minulle liian moderni?

    Feodalistina tuo kansallisuuden esiintuominen vaikutta kovin arveluttavalta.

    VastaaPoista
  2. Aivan vastikkeettomasta kirjoittelusta ei ollut kyse: ainakin Mikko Lahtisen kirja Snellmanin Suomi kertoo, että lehden teko oli hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Snellman itseki sanoi, että lehden kustantaminen on ainoa keino jolla kirjoittamalla voi lyödä rahoiksi.

    VastaaPoista
  3. Ad Matti:

    Aina sitä jää kiinni epätarkkuuksista. Näin on - Snellmanin ajatus oli se, että muut saisivat kirjoittaa vastikkeettomasti.

    "Saimn" tuotolla hän pääsi lyhentämään merkittävästi velkojaan tuttavapiirille (Tengström ym.) ja oli rahoissa kiinni.

    VastaaPoista
  4. "Ja vielä outo uutinen: Microsoft jakaa jotain hyvää ilmaiseksi."
    Juu, kun on pakko. Tuskinpa muuten moista tapahtuisi...

    VastaaPoista
  5. Snellussa on hauskaa se, että mies sai kuvansa sataseen vaikka seikkaili melko velkaisena aikanaan. Mullakin taitaa olla joku vekselin kopio...

    VastaaPoista
  6. Ad Ripsa:

    Isäsi oli oikeassa. Niin he usein ovat.

    Kansallisuusfilosofia oli ehkä toisen luokan asia ja korkeintaan rohkaisi Snellmania niihin hyvin merkittäviin aikaansaannoksiin, jotka hän toteutti ensin yliopistolla ja sitten senaattorina - rautatie, tehtaita, raha- ja luottolaitos.

    Hän oli hllitsijan suosikkisenaattori, joka käytti kylmäverisesti hyväkseen mm. Puolan kapinaa ja tarjosi Aleksanterille hopeavadilla lojaalin ja hallitsijalle turvallisen vaihtoehdon.

    Jotain samansuuntaista kuin Kekkonen, mutta ilman Kekkkosen henkilökhtaista vehkeilyä.

    Lisäksi Snellman keksi naisrakkauden ja lasten oikeudet.

    Hänen kirjeensä ja runonsa vaimoilla (ensimmäinen kuoli lapsivuoteeseen) ovat itse asiassa aika liikuttavia.

    Pahimpana taisteluaikanaan hän oli viiden lapsen yksinhuoltaja ja kävi joka ilta lukemassa iltasadut.

    Siis samaa rataa kuin Topelius ilman tämän ajoittaista imelyyttä.

    Ja Runeberg taas ei olisi ollut mitään ilman Fredrikaa, joka tiesi, miten runoratsu pidetään aisoissa ja hevonen tallissa.

    VastaaPoista
  7. Totta puhuen kyllä nämä Kemppisen "saatanalliset säkeet" ovat täyttä asiaa ja täynnänsä yleissivistävää tietoa. Eli näitä kannattaa lukea...

    Ettei mene ihan nuoleskeluksi, on myös todettava Yleisesti ja Erikseen, että näiden lastujen välistä kurkistelemalla näkyy kirjoittajan pyhäkolmikantainen maailmankatsomus, johonka ainakin minä painaisin punertavan Kainin merkin.. Tietenkin hymiön kera:)

    Ja sitä merkkiä ei tietenkään pese

    "ei vesi, ei veri, eikä huulet kauneimman naisen.."

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia:

    Snellman osasi suomea - toisin kuin Runeberg. Tosin J.V. oli syntynyt ja kasvanut Tukholmassa ja vieraillut ja viettänyt kesiä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, mutta sitten hänen isänsä muutti Alahärmään ja äitipuoli oli kauhavalainen, suomenkielinen.

    1850-luvulle asti hänen suomensa takelteli ainakin kirjoitettuna - mutta eipä ollut oikein suomen kieltäkään.

    Hänen suomensa oli heikohkoa vain verrattuna Lönnrotiin, joka oli nero, ja papinpoikina suomenkielisellä maaseudulla kavaneisiin kielimiehiin. Ja M.A. Castréniin.

    August Ahlqvist puolestaan oli vaarallinen raivohullu. Tunnustan joitakin hänen ansioitaan mutta en oikein kärsi lukea hänen vaiheistaan. - Hänhän oli aatelismiehen siittämä huorilapsi Savosta ja ilmeisesti jo tämänkin takia sydänjuuria myöten haavoittunut ihminen.

    Ja kova juoppo.

    VastaaPoista
  9. Ad Catulux:

    Olen todella miettinyt pitkään hakeutua Kannonkosken kappalaiseksi tai vastaavaan leipäpapin virkaa jollekin seudulle, jossa vallitsee hengellinen välinpitömättömyys.

    Voi kyllä jäädä haaveeksi, koska ikä tulee esteeksi, vaikkei sacr. min. kandiin niin kauan menisikään.

    VastaaPoista
  10. Ad omnia??
    Pitäiskö olla ad Catulux??


    Siis kuitenkin/kaikesta huolimatta oli ihan mielenkiintoista lukea tuo "havaintopäreesi".

    Keskiluokkaisena, hieman punanenäisenä virkamiehenä samaistun kyllä parhaiten tuohon A.Aahan. Toisaalta Arvostan kyllä luovaa hulluutta, mutten raivohulluutta.

    Ja haavoiltahan me etsijät emme välty tässä vaelluksessamme;

    "Välillä kehdon ja kappelin
    välillä kohdun ja kompostin."


    Emmekä myöskään Elämän Varjoilta...


    Tämä vielä:

    "Kuva jonka loit itsestäsi
    muut jo siihen uskovat, itse tiedät sen jo mitä se on, kuvatus ei muuta,
    viivat katoavat sieraimiin,
    huurteiset kasvot peilistä,
    rotkoon rapisevat vierinkivet
    muistuttavat;
    aika pyyhkiä kuolleet
    puhelinmuistiosta"



    P.S. Tarkoittaa Snellmania et al. Mikä teos??

    VastaaPoista
  11. Ad dominus et reverendus Kemppinen. Nouse ja tule Savoon.

    VastaaPoista