30. lokakuuta 2006

As such

Suurimpia oikeudellisia riidan aiheita eurooppalaisten ja amerikkalaisten kesken ovat tietokoneohjelmien patentointi ja liiketoimintamenetelmäpatentit.

Olen pahoillani. Se on yhdyssana. Business method patents.

Tilanne muuttui äkisti selvemmäksi.

Lokakuun 27. päivänä 2006 Englannin Supreme Court of Judicature antoi ennakkopäätöksen Case No: A3/2006/1007 and A3/2006/1067

Aerotel Ltd (a company incorporated under the laws of Israel) Claimant/ Appellant
- and -
(1) Telco Holdings Ltd
(2) Telco Global Distribution Ltd
(3) Telco Global Ltd
And In the Matter of: The Patents Act 1977
And in the Matter of: Patent Application GB 0314464.9 In the name of Neal William Macrossan


Kysymys on Euroopan patenttisopimuksen tulkinnasta. Teksti on tämä:

52 artikla
Patentoitavissa olevat keksinnöt:

1. Eurooppapatentteja myönnetään kaikkiin keksintöihin, joiden voidaan katsoa olevan teollisesti
käyttökelpoisia, jotka ovat uusia ja jotka eroavat olennaisesti ennalta tunnetusta.
2. Etenkään seuraavia ei pidetä 1 kappaleessa tarkoitettuina keksintöinä:
a) löytöjä, tieteellisiä teorioita ja matemaattisia menetelmiä,
b) taiteellisia luomuksia,
c) suunnitelmia, sääntöjä tai menetelmiä älyllistä toimintaa, pelejä tai liiketoimintaa varten ja
tietokoneohjelmia,
d) tietojen esittämistä.
3. Edellä olevan 2 kappaleen määräykset ovat esteenä patentin myöntämiselle siinä mainittujen
kohteiden tai toimintojen osalta vain siinä määrin, kuin eurooppapatenttia koskeva hakemus tai
eurooppapatentti liittyy noihin kohteisiin tai toimintoihin sinänsä.

(1) European patents shall be granted for any inventions which are susceptible of industrial application, which are new and which involve an inventive step.
(2) The following in particular shall not be regarded as inventions within the meaning of paragraph 1:
(a) discoveries, scientific theories and mathematical methods;
(b) aesthetic creations;
(c) schemes, rules and methods for performing mental acts, playing games or doing business, and programs for computers;
(d) presentations of information.
(3) The provisions of paragraph 2 shall exclude patentability of the subject-matter or activities referred to in that provision only to the extent to which a European patent application or European patent relates to such subject-matter or activities as such.

Olen itsekin teettänyt kaksi gradua tietokoneohjelmien patentoinnista.

Tietokoneohjelmaa ei voi patentoida, jos patenttia haetaan tietokoneohjelmaan "sinänsä" ("as such").

Selvää kieltä?

Ei todellakaan.

Amerikkalaiset osaavat määritellä käsitteen "tekninen". Me eurooppalaiset emme osaa, varsinkaan kun siihen sisältyy patenttioikeudessa myös kemia ja osia biologiaa.

Siis tietokoneohjelma tai esimerkiksi geeni tai proteiini on patentoitavissa jonkin teknisen laitteen, käytön tai menetelmän osana.

Jos se on abstraktinen, sitä ei voi patentoida.

Liiketoimintamenetelmäpatentti on esimerkiksi se ensimmäinen amerikkalainen softa, jolla sijoitusportfoliota voi kierrättää optimaalisesti tai ainakin hyvin. Brittien jutussa puolestaan puhe on softasta, jota käyttäen voi valmistaa oikeudellisia asiakirjoja.

Tekijänoikeuden puolella digitaalinen muoto on joskus oikeudellisesti yhdentekevä. Tämä kirjoitus on laadittu tietokoneella. Sillä asialla ei tietenkään ole merkitystä tekijänoikeuden kannalta. Mutta kun puheeksi otetaan digitaalisen valokuvan muokkaaminen tietokoneohjelmalla, esimerkiksi Photoshopilla, sitten tulee ongelmia.

Toisen kuvia ei tietenkään saa "parannella" eli muutella.

Teoreettinen ongelma on tämä: milloin kuva muuttuu toiseksi? Jos olen myynyt valokuvan yksinoikeudella A:lle ja sitten myybn B:lle samasta kuvafailista rajatun, muokatun ja muutetun kuvan, mitäs sitten?

Tekijänoikeuden puolella yksi polttavista ongelmista on osallisuus, josta mainitsin ohimennen viime viikolla ja mainitsen nyt yhtä ohimennen.

Tuo viittaamani patenttiratkaisu on mielestäni iso asia ja panen sen blogiin muun muassa siksi, että voin sanoa niille opiskelijoille ja ammattilaisille, joiden kanssa asia tulee puheeksi, että hakekaa tunnistetiedot tästä ja ellette löydä tekstiä - Englannin tuomioistuinten päätöksiä on vaikea löytää - niin meilatkaa minulle, niin voin lähettää pdf:n. Aion kyllä laittaa sen myös Lappeenrannan ja Hiitin kotisivulleni.

Samalla syntyi seuraava repliikki keskusteluun korkeista käsitteistä. Siinä keskukustelussa on liikuttu viimeksi teologiassa ja evankeliumien tulkinnassa.

Edelleenkin luen yhdeksi vaikuttavimmista kirjoista omassa kokemuspiirissäni parikymmentä vuotta sitten lukemani Emilio Bettin "Teoria generale della interpretazione" (1955).

Kirjoittaja oli vielä hullumpi kuin minä. Hän käsittelee laintulkinnan mutkikkaita ongelmia ja siirtyy kylmän rauhallisesti kielen tulkinnan filosofiaan ja siitä kirjallisuuden ja musiikin tulkintaan.

Arvaan että Umberto Eco on hiirenhiljaa asiasta, koska tämä saattaa olla yksi semiotiikan taustainnoittajia, kun se alkoi nousta tieteeksi 1960-luvun lopulla - vaikka olivathan ensi idut ilmestyneet jo ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä ja sitten sotien välisenä aikana mm. Jakkobsonin, Lotmanin ja muutamien muiden kirjoituksissa. Ja sitten tuli aikanaan Chomsky ja tyhjensi pajatson.

The decision on computer program patent and a business method patent is available even in
http://www.hiit.fi/u/kemppinen/Supr_Court_Aerotel_Telco.pdf

5 kommenttia:

  1. Pieni täsmennys semiotiikkaan liittyen. En tunne tuota tässä mainittua Bettin teosta; semiotiikan juuret ulottuvat kuitenkin kauemmaksi, ainakin Ferdinand de Saussure(1857-1913) ja
    Charles Sanders Peirce (1839-1914) on pruukattu valaa founding fathereiden muottiin. Noihin muihin mainittuihin nimiin lisäisin vielä A.J. Greimasin, joka oli käsittääkseni aika paljon vastuussa semiotiikan pilkunnussinta-suuntauksen teoreettisista perusteista. Lotman ja ranskalaiset muituttavat enemmän Degtarjevia (suom. Emma); vähän liikkuvia osia ja enemmän käyttövarmuutta.

    Chomskyä ei tietääkseni ainakaan puristissa semiootikkopiireissä lasketa mukaan alan mieheksi. Kulttuursemioottisen pajatson kimpussa hääräsi kenties uutterimmin Roland Barthes, Claude Lévi-Straussilta pöllityin pelimerkein.

    VastaaPoista
  2. Tämä nyt sattui sopivasti.

    Itse sain juuri kaveriltani, joka toimii erään lehden päätoimittajana vinkin tekijänoikeusrikoksesta jossa käytetään minun tekstiäni ja kuviani tavalla joka kelpaisi myös kunnianloukkaukseksi.

    Rikosilmoitus kunnianloukkauksesta on minusta jotenkin oksymoron. Miten voi olla kunniaa ihmisellä, joka haluaa oikeuden laittavan sille hinnan?
    Minä ymmärtäisin, jos olisi järjestelmä, jossa voisi hakea oikeudelta lupaa kaksintaisteluun, mutta hintalappu kunnian päällä on ajatuksena korni.

    Mutta tekijänoikeuksien loukkaaminen on minusta taas toinen ilmiö. Sekä sanan että kuvan vääntö on ollut minulle leipäpuu kymmenen vuotta, ja siitä puusta saa kyllä maistella, mutta oksien katkominen alkaa sitten syödä minun leipääni ja kuninkaiden viimeisen keinon virtuaaliversiot ladataan kartusseilla lyhyttä kantamaa varten.

    VastaaPoista
  3. Ad Etappisika:

    "Ennen ensimmäistä maailmansotaa tarkitti juuri de Saussurea ja Peirceä.

    Luin kerran Cours General de linguistiquen. Kumma kirja.

    Bettin kirja on takuuvarmasti tuntematon. Sitä on tietääkseni Suomessa kaksi kappaletta, joista toinen on hukassa.

    Selvittelin kuitenkin aikoinani nyky-Italian oikeusteoreetikoilta, että kysymyksessä oli hyvin merkittävä tutkija, joka kuuluu pistäytyneen Suomessakin luennoimassa, 50-luvulla.

    Greimasia arvostan suuresti. Derridaa ja Genetteä en arvosta, puhumattakaan Lacanista.

    Mutta kun mainitset Lévi-Straussin, niin sitten myös Propp.

    VastaaPoista
  4. Itseasiassa...
    http://www.jarkkotontti.net/blog/kirjoituksia/tieteilya-ja-filosofiaa/hans-georg-gadamer-%E2%80%93-oikeus-traditio-ja-tulkinta/

    Tuon lukeminen teki minulle hyvää :)

    VastaaPoista
  5. (täytyy myöntää, että en ole ehtinyt kuin vasta sivulle 15 tuossa päätöksessä, mutta kommentoin jo silti).

    Miksei ohjelmisto- (ja business method-) patentteja voisi tarkastella siltä kannalta, että 'as such' koskisi myös patentin rikkomista (?, infringement): jos toinen tuote on vain ohjelmisto, ei se voi rikkoa patenttia. Tällöin saisivat hakea 'method and apparatus' -patentteja niin paljon kuin haluavat, ja me saisimme kirjoittaa koodia niin paljon kuin haluamme.

    VastaaPoista