14. kesäkuuta 2006

Tuomarikoulu

Hyvä Kirsti Rissanen, hyvä Esko Oikarinen, kollegat.

Kirsti varsinkin on ajanut tuomarikoulutusta vaikka kuinka monta vuotta. Arposen Markku on selvittänyt asiaa. Hiljan sain Savelan Antilta etevän kirjan tuomioistuinten työskentelyn seuraamisesta ja mittaamisesta.

Omana tuomariaikanani tuomareiden koulutusvastarinta oli leppymätöntä ja järkähtämätöntä. Mutta nyt Ukko ja monet muut kellokkaat ovat eläkkeellä. Sekin kollega, jonka mielestä tuomarin ei tarvinnut edes yrityssaneeraus- ja velkajärjestelyasioissa tietää, mikä on lain edellyttämä "tase", on kai siirtynyt pois sisätöistä.

Kun minä kirjoitan tästä, porukat ajattelevat tietysti tekijän- ja patenttioikeutta. En tarkoita. Sikäli kuin olen onnistunut seuraamaan asiaa, remmissä on hyvää väkeä ja tiedon taso on kiitettävä.

Oikeustieteellisistä tiedekunnista ainakin Helsinki herättää synkän puoleisia ajatuksia. Jos asian haluaisi ilmaista oikein ystävällisesti, tarjolla oleva opetus on - hajanaista.

Riita-asioissa taloudellinen tieto, sijoitus- ja luottoinstrumenttien tunteminen ja liiketalouden ja kansantalouden sekä sisäisen ja ulkoisen laskennan kohtuullinen tuntemus olisi oivallinen asia.

Nyt syyttäjät ovat ajaneet ohi. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki on ajanut läpi merkittäviä parannuksia. Poliisilla alkaa olla esitutkintaan valmiuksia myös vaikeiden talousrikosten selvittelyyn. Salmisen Markku teki aikoinaan lisurin juuri tästä aiheesta, joten sopii toivoa, että lukkarinrakkautta olisi jäljellä.

Madonlukuni on tämä: Suomen kehuttu koulutusjärjestelmä on kuitenkin jäänyt junasta "tietoyhteiskunnan" infraa koskevissa asioissa.

Tuomareiden koulutusjärjestelmä toimii varsin hienosti Englannissa. Bangaloressa Intiassa on kokeneita brittituomareita opettamassa intialaisia, jotka ovat tekemässä totta TRIPS-sopimuksen mukaisista velvoitteistaan.

Taustalla on ratkaisematon ongelma, jota haluan osoittaa jälleen kerran sormella. Joissakin maissa, kuten juuri Englannissa, asianajajat, lakiprofessorit ja tuomarit käsittävät olevansa samaa porukkaa ja väkeä nimitetään ristiin. Suomessa nämä kolme joukkoa eivät juurikaan kohtaa.

Siinä menee harakoille tosi paljon valmista osaamista.

Tiedän kyllä, mikä olisi ammattikunnan ja ehkä ministeriönkin vastaus julistukseeni: Fredmanin Markku ja pari vastaavaa opettamaan nuoria tuomareita!

(Suurituloisimmat asianajajat eivät luultavasti ehtisi tai viitsisi, vaikka heillä kyllä on kovan kansainvälisen tason osaamista.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti