1. helmikuuta 2006

Kysymyksiä

Voisiko joku kertoa minulle, onko 700 kävijää ja tuhat näkijää päivässä kovinkin paljon blogille? Näyttääkö Site Meter siis kaikki? Blogilista kai näyttää ainoastaan sitä kautta menneet? Tässäkin tietotekniikan asiassa minulla on samea tai mahdollisesti sumea käsitys xml-operaatioista.

Jos nuo määrät tarkoittavat lukijoita, minusta tuntuu että se on samaa luokkaa kuin Kanava tai Parnasso tai jopa Hesarin kulttuuri - ilman näkyvyyttä ja merkittävää yhteiskunnallista asemaa.

Olen tänään käynyt keskustelua kommentoijan kanssa, jolla on hämmästyttävän samanlaiset pitämykset Mozartin pianomusiikista kuin minulla. Yksi tapa viettää ennen pitkää tulevia eläkepäiviä olisi perustaa lähipiirejä, että voisi lähetellä harvinaisen merkillisiä tulkintoja esimerkiksi Chopinin nelosballadista. Niitä voi olla lähemmäs kaksikymmentä, ja Rubinstein on aina ykkönen, vaikka eivät nämä nuoret venäläiset tosiaankaan huonoja ole, sellaiset kuin Demidenko. Ja etenkin Bachissa on Tatjana Nikolajevna, jonka levyjen saanti on vähän huonoa. Minua hänen Goldberg-variaationsa miellyttävät enemmän kuin kumpikaan Glenn Gouldin levyhtyksistä. Tatjana oli torimuijan näköinen ja Gilelsin ja Richterin aikalainen ja Neuhausin oppilas, jota ei juuri päästetty länteen konsertoimaan.

Voisi skannata kirjoja ja polttaa levyjä ja lähetellä niitä ilmaiseksi tekijänoikeudellisesti tulkitun lähipiirin kanssa. Sitten voisi sanoa sinunkaupat irti.

Tottakai siinä on jotain itsensä korottamista, että tulee hyvä mieli, kun onnistuu osoittamaan jollekin innostuneelle henkilölle kirjan, levyn, musiikin tai kaupungin, josta tämä tulee tosissaan hyvilleen.

Nyt luen kuvassa näkyvää kirjaa. Peter Watson on sitä biologista lajia, johon olen kiintynyt, Oxfordin don typiltään, kirjoittaa kadun filosofian tohtorille, ja tämä kirja on mahdollisesti yhtä hyvä kuin Egon Friedell hamassa nuoruudessani. Tosin Friedell oli väärässä melkein kaikissa väitteissään, mutta historiatieteessä se ei ole niin suuri puute. Watsonin edellinen iso kirja, Making of Modern Mind, oli häikäisevä. Luimme sitä Martti Mäntylän kanssa. Martti tsekkasi musiikin, fysiikan, matematiikan ja tietotekniikan ja minä muun. Arvioimme oli sama: pitää kutinsa. Nuorempi poikani luki kirjan myös ja taisi pitää kovastikin.

Watson, joka mainitsee myös suomalaisia tutkijoita, osaa panna kaalin kihisemään. Blogin esimerkiksi keksivät kreikkalaiset - vaikka ei hän niin sano.

Yksi historian arvoituksista on Kiinan tieteellinen ja taiteellinen ylivoima, joka ei sitten kuitenkaan johtanut 1500-luvun jälkeen mihinkäkään erikoisempaan. Kirjoittaessaan akseli-aikakauden eli korkean hellenismin, Zarathustran, Buddhan ja Konfutsen samanaikaisuudesta Watson mainitsee sivulauseessa, että viimeksi mainitut olivat sävyisää väkeä, joilla oli maine ja asema varjeltavanaan, kun taas kreikkalaiset olivat röyhkeitä itsetehostajia ja aina valmiita lyömään läskiksi tai esittämään mitä hillittömimpiä ajatuksia maailmankaikkeuden rakenteesta tai kaupungin oikeasta hallinnosta. Ja niinpä he etenivät tieteessä ja taiteessa ja perustivat järjellisyyden. Ja ovat blogin keksijöitä.

Kirjoitan Watsonista tuonnempana asiallisemmin Hesariin ja ehkä Kanavaan. Tämä on eräänlainen ennakkovaroitus.

Suureet suomalaiset kustantajamme ovat menettäneet kykynsä löytää merkittäviä tietokirjoja ja suomennuttavat sitkeästi toisarvoista kamaa etenkin Yhdysvaltain myyntitilastoihin tukeutuen. Sekä WSOY:llä että Otavassa sisältälukutaito saattaa olla hiukan heikoissa kantimissa. Sitä vastoin Pietiläisen Terra Cognita ja eräät muut pikkukustantajat ovat kärppänä merkittävien kirjojen kimpussa. Outo tilanne.

Suhtaudun hiuka kaunaisesti suurkustantajiin, vaikka olen palvelut heitä vuosikymmeniä. Palvelin minä rikasta miestä, rikasta miestä ja viisasta. Sain minä kukon palkakseni...

Olen kymmenen vuotta jankuttanut Braudelin kolmiosaisen Kapitalismin historian suomentamisesta ja kerran kai tarjouduin kääntämään sen ranskasta ilmaiseksi. Ei kiinnostanut. Tiedämme nyt, että se oli viime vuosisadan merkittävimpiä tietokirjoja. Mutta ehkä kustantajat ovat oikeassa, kun eivät kuuntele minua. Yleensä olen nimittäin väärässä. Ei minulla ole kirja-alalla kuin muutama oma löytö, Le Roy Ladurie, Foucault ja Popper suomeksi, ja jotain sellaista, 70-luvulta. Nytkin kuvittelen tietäväni kaksikymmentä kirjaa, jotka kärsisi suomentaa - sellaisia kuin Alain Peyrefitten selonteko historiallisesta ja poliittisista ajattelusta ja luottamuksesta ihmissuhteissa ja kaupallisissa suhteissa.

Höpöä ja hypeä sitä vastoin kyllä kännetään.

Johtopäätös on selvä. Sibelius sanoi, että Suomessa on noin 74 musikaalista ihmistä. Jos meillä on noin 400 lukevaa ihmistä, kannattaa ponnistella ainakin blogissa. Ei sitä koskaan tiedä, milloin onnistuu turmelemaan jonkin viattoman mielen.

Arvelen, mitä tulee vaalimatematiikkaan, että tietyt luvut ovat absoluuttisa eivätkö prosentuaalisia. Korkeatasoista kirjallisuutta myydään vähän alle 2 000 kappaletta Yhdysvalloissa, Venäjällä, Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Borges sanoi, että maailma pysyy pystyssä niin kauan kuin on hengissä samanaikaisesti 40 vanhurskasta. Itse en heihin kuulu, mutta näykin ja räksytän heidän maisemassaan.

Nyt yritän keksiä, miten kaivaisin esiin tästä Applestä avainnippuun kuuluvan sähköpostiohjelman salasanan. Se mokoma lukee kolumbusta mutta ei lähetä. Siihen on varmasti jokin yksinkertainen keino. Pitäisi ehkä kysyä Nikanderin Pekalta. Tai jospa raahaisi Windows-värkit takaisin työmaalla ja keräisi omat ja varastetut rahata ja ostaisi G5 iMacin.

Onhan tämä toista kuin PC;t, ja virtuaalikoneen avulla voi ajaa PC-ohjelmia, sellaisia joita kuitenkin kaipaa.

14 kommenttia:

  1. Suomalaiselle blogille tuo on ihan hyvä suoritus. Ei paljon, mutta ei missään nimessä vähänkään.

    Sitemeter näyttää kaikki ne lukijat, jotka lukevat tätä suoraan. Se, kuinka moni lukee tätä RSS-syötteen kautta, on sitten hämärän peitossa ja sen selvittäminen korkeampaa internet-magiaa. Bloglinesin kautta sinulla näyttäisi ainakin olevan 12 lukijaa lisää (jotka eivät tod. näk. näy tilastoissa).

    VastaaPoista
  2. Onpa kummallista. Ostin muinoin Nikolajevan Partitat neukuista, ja ne ovat levyhyllyni suurimpia aarteita. Goldberg-variaatiot hänen soittamanaan kuulen ehkä sitten kun perustat kaavailemasi virtuaalimusiikkipiirin. En usko että se on mahdotonta - tekijänoikeusasiat ovat sitten jo toinen asia. Toinen (tai kolmas) asia on myös se, että itse kuuntelen edelleen musiikkini mieluiten joko konsertissa tai lp-levyiltä. Enkä pelkästään nostalgian vuoksi.

    Tatjana N. oli muuten myös Shostakovitsin luottopianisti, joka kantaesitti ainakin preludit ja fuugat. Niistä on onneksi levytyskin, ja vielä hieno. N. muuten taitaa kuulua siihen kunnianarvoiseen joukkoon muusikoita, jotka kuolivat työnsä ääreen, konserttilavalle.

    Nikolajeva näytti tosiaan naiselta, joka kaupustelee käsitöitä vähäpätöisellä torilla. Mutta hän ei nukkavierussa olemuksessaan silti vedä vertoja toiselle mestarilliselle neukkupianistille Judinalle, joka oli todellinen kassi-Alma. Hampaita ja hygieniaa myöten, kertovat pahat kielet.

    VastaaPoista
  3. Sitemeterissä luku "visit" tarkoittaa vierailua, eli jos sama henkilö käy blogissa vuorokauden aikana kahdesti, kasvaa laskuri kahdella.

    Blogilista taas laskee eri ihmisiä. Tekniikka ei ole aukoton, eli evästeistä kieltäytyviä ei lasketa lainkaan ja joku käyttäjä voi tulla lasketuksi kahdesti kulkiessaan koneelta toiselle. Mutta keskimäärin luku on oikeahko.

    On huomattava että Blogilista laskee vain sitä kautta kulkeneita kävijöitä (eli niitä jotka klikkaavat blogiin johtavaa linkkiä Blogilistan sivuilla).

    VastaaPoista
  4. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Watsonin kirja on The Modern Mind. Making of the modern mind on Randallin vanha klassikko.

    VastaaPoista
  6. Se on aika hyvin. Ihmiskunta.org on pääsee tuohon vain selvinä huippupäivinä.

    Minua kiinnostaa tällä hetkellä historiassa reitit, ja kuinka ollakaan, tänään oli ihmiskunnan verkostoista kertovan kirjan kirjan arvostelu. Pitää ottaa vaimo mukaan, hän saa alennuksia kirjoista, ja lähteä kirjakauppaan.

    Itselleni rajoittava tekijä on kielitaito, luen englantia niin huonosti ja hitaasti, ja italiaa vain hiukkasen paremmin, ettei se oikein toimi.

    VastaaPoista
  7. Tuo luku vaikuttaa suurelta, varsinkin kun ottaa huomioon, että suurin osa bloggaajista Suomessakin on nuorisoa, joilla on omat nuorille ominaiset kiinnostuksen kohteensa. Sinun aihevalikoimasi on kylläkin harvinaisen laaja - juomalauluista teologiaan.

    Olen huomannut, että todelliset lukijamäärät ovat jopa kymmenkertaisia verrattuna Blogilistan lukijamäärään. (Vuodatuksen tilasto laskee "uniikit" kävijätkin.).

    Ainakin minulla suurin osa lukijoista on Blogilistan ulkopuolelta. Siitä kertoo myös tilaajaluku. Usein on niin, että lukijamäärän noustessa tilaajamäärä laskee. Se on yksi bloggaamisen mysteereitä.

    VastaaPoista
  8. En tunne Sitemeteriä, mutta olettaisin sen pystyvän erottelemaan toisistaan uniikit kävijät IP-numeron perusteella, mikä on täysin riittävä karkeaan statistiikkaan.

    Jos Sitemeter ei riitä, niin kokeile voitko käyttää ilmaista Google Analyticsiä Bloggerin kanssa. Analytics näytti hyvin veikeältä palvelulta.

    Blogilistan tilastot jättäisin omaan arvoonsa. Se mittaa ainoastaan sitä kautta tulleet lukijat ja se ei yksinkertaisesti riitä antamaan minkäänlaista statistiikkaa todellisesta tilanteesta. Älä siis tee mitään johtopäätöksiä Blogilistan tilastoista. Itse ja harvempi tutuistanikaan käyttää sitä portaalina vakituisesti seuraamiinsa blogeihin. Oikein hyvä palvelu muuten, mutta ei statistiikkaan. :)

    Numeroina 700 uniikkia kävijää päivässä ei ole mahdoton. Löysin blogisi kuukausi sitten TO-lakia käsitelleen juttusi takia ja jäin koukkuun. Luen päivittäin neljää blogia ja sinun on yksi niistä. Olen myös suositellut sivuasi tutuilleni, ja näin viidakkorummun kautta ne jutut netissä leviävät.

    Jos saat tuoreita tilastoja myös vanhempien blogimerkintöjesi lukijoista, voit ehkä arvioida miten todenmukaisia eri luvut todella ovat.

    Onko tuohon RSS-syötteeseen kellään mitään ratkaisua? Tai edes karkeita tilastoja siitä, kuinka merkittävä niiden kautta luettujen merkintöjen osuus saattaisi olla kaikista?

    VastaaPoista
  9. Suosittelen Goldberg-muunnelmia myös Murray Perahian loistavana levytyksenä, ilmestyi kolmisen vuotta sitten. Samainen pianisti on levyttänyt lisäksi Bachin Englantilaiset sarjat (2 CD:tä).
    Perahian Bachin musiikillisuus on ihan ylittämätöntä.

    Nikolajevalta olen kuullut hienot tulkinnat myös Shostakovisthin preludeista (op.34?)

    VastaaPoista
  10. Lisää nimiä niiden ranskalaisten kirjojen joukkoon, joita tuskin koskaan tullaan kääntämään niiden ansioista huolimatta (tai juuri niiden vuoksi) - vink vink...

    Alain Finkielkrautin Nous autres, modernes.

    Ei siitä sen enempää juuri nyt, koska lukeminen on kesken. Mietin vain kenelle kustantajalle kannattaisi mainita, vai kannattaako kenellekään? Jääkö vain paha maku suuhun?

    Ainahan voin huvikseni käännellä otteita blogiini - se sattuu olemaan harrastukseni.

    VastaaPoista
  11. Kiitoksia blogeista ja tilastoista vastanneille. Juttelin Reetta Meriläisen kanssa, joka sanoi vakavasti pohtivansa median muutosta - lehden blogit saivat vaalien alla 5 000 - 10 000 oikeaa kävijää päivässä.

    Yhdysvalloissa poliittiset tahot ovat lukemani mukaan jo huomanneet, että blogi on väline esittää sellaista kuonaa, jota ei ihan kehtaa painaa lehteen.

    Tällä hetkellä tämä on Suomesta katsoen hurjan itsenäistä.

    VastaaPoista
  12. Musiikista - Tatjana N. löytyy aika
    hyvin amazon.comista.
    Goldberg-variaatioista ks.
    http://www.bach-cantatas.com/NonVocal/Klavier-Goldberg-Nikolayeva-R3.htm

    Näyttäisi siltä, että minulla on jokseenkin kaikki Tatjanan levyt. Beethoven-settiä tulee kuunnelluksi harvoin. Mutta niitä (sonaatteja) minulla on kyllä kamalan paljon.

    Olen melkein toteuttanut Cd-levyjeni siirtämisen iTunes / mp3 -muotoon. Etenkin instrumentaalimusiikissa äänen laatu riittää minulle mainiosti. Sitten kun tilanne sallii, voi huudattaa olohuoneessa isojen kovaäänisten kautta. Ymmärrän ja arvostan LP-asennetta, mutta omat levyni ja soittimeni olen siirtänyt pojilleni (maalla on vielä vanha kallis B&O, johon saisi edelleen neulan tai äänirasian, vaikka ei halvalla.)

    VastaaPoista
  13. Tämä blogi mainittiin uudessa Voimassa.

    VastaaPoista
  14. Kuinka ollakaan! - ostin vajaa kuukausi sitten nuo molemmat Watsonit - myös The Modern Mind - opuksen - monen muun haaveilemani "käsikirjan" ohella.

    Vielä en ole tutustunut, mutta pistä lisää referaattia kirjasta.

    Mulle ei sattumoisin tule Hesaria, joten olis hauska tietää juttusi ilmestymispäivä.

    *
    Minuuden lähteet: modernin identiteetin rakentaminen (Sources of the Self: The Making of Modern Identity) (1989) (ei suomennettu) - on myös suositeltavaa lukemista - filosofisemmin suuntautuvaa vain.

    Se Braudelin Kapitalismi-opus pitäisi tosiaan suomentaa.

    Itse en ole lukenut/kuullut siitä kuin referaatteja, mutta "haistan" kyllä filosofiaa ja historian alkeita opiskelleena, että mestariteos on kyseessä!

    VastaaPoista