18. helmikuuta 2006

Barbara

Jacques Prèvert, n. 1945
suom. Jukka Kemppinen 1973, 2003

Muistathan, Barbara,
kuinka satoi Brestissä, päivällä,
ja kävelit, hymyilit,
säteilit, kiilsit, kimmelsit
sateessa.
Muistathan, Barbara,
kuinka satoi Brestissä, päivällä,
kun kuljit jossain kadulla,
hymyilit,
ja hymyilin kai itsekin.
Muistathan, Barbara,
en ollut kuullut sinusta,
et ollut kuullut minusta,
muistathan,
muistathan, kun juuri sinä päivänä,
et unohda,
mies seisoi siellä sateen suojassa
ja huusi nimeäsi näin:
Barbara!
Ja juoksit häntä kohti sateessa
säteilit, kiilsit, kimmelsit,
kun syöksyit hänen syliinsä.
Muistathan, Barbara?
Ja älä tykkää huonoa,
kun tungen elämääsi, tunteisiin.
Ei rakkaus ole kenenkään,
vaan jokaisen, joka lahjoittaa ja saa.
Muistathan, Barbara,
ethän unohda,
siis viisas onnellinen sade,
kasvosi onnelliset,
onnellinen kaupunki!
Kun satoi merellä
ja rannassa
ja valtamerilaivalla.
Oi, Barbara!
On sota törkeää,
en tiedä, mihin päädyit
siinä rautaterässateessa,
ja verisateessa,
ja mies joka sulki sinut syliinsä
ja rakasti,
on kuollut, kadonnut - tai vielä hengissä?
Voi, Barbara –
taas sataa Brestissä
kuin aina ennenkin,
vain eri tavalla.
Nyt sade pyyhkii merta ja on
niin hirveää ja ankeaa.
Ei se ole myrskykään,
ei rautaa, terästä,
vain pilvet paisuvat
kuin koirat kuolevat
ja katoavat pois,
pois Brestin rannasta
ja mätänevät, kun
poissa on Brest,
josta ei mitään jää.

= = =

Rappelle-toi Barbara


Rappelle-toi Barbara
Il pleuvait sans cesse sur Brest ce jour-là
Et tu marchais souriante
Epanouie ravie ruisselante
Sous la pluie
Rappelle-toi Barbara
Il pleuvait sans cesse sur Brest
Et je t'ai croisée rue de Siam
Tu souriais
Et moi je souriais de même
Rappelle-toi Barbara
Toi que je ne connaissais pas
Toi qui ne me connaissais pas
Rappelle-toi
Rappelle toi quand même ce jour-là
N'oublie pas
Un homme sous un porche s'abritait
Et il a crié ton nom
Barbara
Et tu as couru vers lui sous la pluie
Ruisselante ravie épanouie
Et tu t'es jetée dans ses bras
Rappelle-toi cela Barbara
Et ne m'en veux pas si je te tutoie
Je dis tu à tous ceux que j'aime
Même si je ne les ai vus qu'une seule fois
Je dis tu à tous ceux qui s'aiment
Même si je ne les connais pas
Rappelle-toi Barbara
N'oublie pas
Cette pluie sage et heureuse
Sur ton visage heureux
Sur cette ville heureuse


Cette pluie sur la mer
Sur l'arsenal
Sur le bateau d'Ouessant
Oh Barbara
Quelle connerie la guerre
Qu'es-tu devenue maintenant
Sous cette pluie de fer
De feu d'acier de sang
Et celui qui te serrait dans ses bras
Amoureusement
Est-il mort disparu ou bien encore vivant
Oh Barbara
Il pleut sans cesse sur Brest
Comme il pleuvait avant
Mais ce n'est plus pareil et tout est abîmé
C'est une pluie de deuil terrible et désolée
Ce n'est même plus l'orage
De fer d'acier de sang
Tout simplement des nuages
Qui crèvent comme des chiens
Des chiens qui disparaissent
Au fil de l'eau sur Brest
Et vont pourrir au loin
Au loin très loin de Brest
Dont il ne reste rien.

21 kommenttia:

  1. Kiitos runosta. Täytyy vedostaa talteen. Ei ole pakko oppia pois opitusta oppiakseen ja omaksuakseen toisinkin. Suoraan sanottuna olin nyt kiinnostunut enemmän koirista kuin Barbarasta, mutta hieno runo kaikkinensa, sanonnaltaan puhekielisempi kuin mitä meidät on opetettu perinteisesti lukemaan ja veisaamaan.

    VastaaPoista
  2. Ad AH
    Saijonmaa (minun käännökseni).
    Tapani Perttu, Gilbert Bécaud, Nathalié

    Ad A-HK

    Kiitos - tässä on lasketut tavut ja sanapainot eli tämä on laulettava versio, ja se tekee asian vaikeaksi. - Prèvartillä on toisaalta anteeksipyyntö sinuttelusta, jonka olen jättänt pois, kun se on suomalaiselle niin käsittämätön, ja sitten "quelle connerie la guerre" - joka on sananmukaisesti "vittumainen", mutta oli painokeloinen 40-luvulla, tosin hätkähdyttävä. Siinä on myös sivumerkitys, joka olisi nykykielellä "kusetus"

    VastaaPoista
  3. Mutta miten muistelen kuulleeni tuon Harri Saksalan laulamana? Pettääkö muisti tässä kohdin? (kuriositeettinä mainittakoon myös, että Saksalalla tietääkseni on oikeustieteellinen loppututkinto).

    VastaaPoista
  4. Ad anonymous:

    On Saksala. Tietokanta sanoi suomennosta tuntemattoman tekemäksi, mutta minulla on sellainen muistikuva, että suomentaja olisi ollut itse Ritsa, Pentti Saarikoski. Kuulemani perusteella muistelisin myös, että näin erinomaisista tekijöistä huolimatta kappale ei istunut eikä herättänyt huomiota. Saijonmaan versio ei ollut huono - vaikka hänellä on ne puolensa, jotka joskus häiritsevät, kuten epäpuhtaus. Mutta siitä on paljon esimerkkejä ettei säveltaso ole niin iso asia kuin väitetään. Toisaalta taas olen ikäni ihaillut mm. Laila Kinnusta juuri siitä, että hän oli sävelkorkeutta ja rytmiä ajatellen niin fantastisen puhdas. - Mutta niin oli myös Esa Pakarinen (ei vitsi).

    Barbarasta on levytetty vanha versio.

    Omissa maailmoissani italialainen kuorma-autonkuljettaja Ivo Livi eli Yves Montand oli ainutlaatuinen ja ylittämätön. Hänen Olympia-teatterin myöhäinen konserttinsa on levyllä ja DVD:llä.

    Toinen suosikki on Serge Reggiani, joka ei oikeastaan laulanut vaan tekstasi Prevertiä.

    www.paroles.net/artist/1004 - - - lähes sada laulun sanaa

    VastaaPoista
  5. Ad Acadia:
    Ehkä teräsmyrsky, pluie de fer, on ironinen loppusointu (plui sur la mer). Surrealismin perillisenä Prevert latoi mielellään kuvia ja määreitä päällekkäin.

    VastaaPoista
  6. Nämä sanat on paremmat, vahvemmat, kananlihan seuraksi.

    VastaaPoista
  7. Hyvä käännös, paljon parempi kuin toivelaulukirjaan valittu Ainolan käännös, joka tosin ei ole kovin häävi verrokki. Esim. "Suuttua et saa, 'sinut' perustain, se lienee tapa rakastavaisten" on ehkä sanatarkempi, mutta täyttä tahatonta dadaa.

    Vaikea runo kääntää takuulla, mutta kyllä on myös Kosma joutunut hikoilemaan sitä säveltäessään, sen huomaa selvästi, vaikka laulu hieno onkin.

    Montand on sen tulkkina ylivertainen. Ottaisipa joku Saijonmaata säällisempi laulaja tämän käännöksen levytettäväkseen.

    Saaritsakin näkyy sen kääntäneen, miten mahtoi onnistua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainolan suomennoksessa on säepari "suuttua et saa SINUTTELUSTAIN, se on tapa rakastavaisten".

      Poista
    2. Nelosten levyttämässä Erkki Airamon suomennoksessa on säepari "suuttua et saa SINUTTELUSTAIN/se on tapa rakastavaisten" joskin laulajan (Kuoppamäki?) epäselvä lausunta näyttää saaneen monetkin ajattelemaan jotain kummaa perustamista.

      Poista
  8. Eikös Ritsa ole Saaritsa eikä Saarikoski?

    Laila Kinnusesta olen tarkalleen samaa mieltä. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä mihin hän olisi pystynytkään, jos ura olisi ollut pidempi. Samanlaista lahjakkuutta ei ole sittemmin tullut. Jotkut konservatorion kasvatit (Nina Tapio ja Hanna-Riikka Siitonen, Johanna Iivanainen) laulavat puhtaasti ja muutenkin kaikin puolin moitteettomasti, mutta if you ain't got that swing, niin yhdentekevältä kuulostaa.

    Nykylaulajista Anna Erikssonilla on samansukuista tyylitajua kuin Kinnusella oli, mutta hänellä on äänentuotossa ongelmia.

    VastaaPoista
  9. Errata: ei auta edes hyvä oikolukuohjelma Soikko kun sekoittaa nimet - Saaritsa eikä Saarikoski, tietysti. Tuttuja miehiä molemmat.

    Saarikoski ei ollut erikoisen hyvillään, kun tulin sanoneeksi, että hänen isänsä kotipitäjässä, joka on minunkin kotipitäjäni, sanoivat että omituinen se isäkin oli...

    Muistiini on jäänyt muuankin päivä, kun olimme Antti Hyryn kanssa asiantuntijoina katsastamassa Saarikoskelle omakotitaloa Keravalta.

    Monessa on oltu, sanoi akka kun oli jouluyötä katiskassa.

    VastaaPoista
  10. Ei sitten ollut Saarikoski hyvillään kun isää arvosteltiin? Itse kyllä pisti tuurijuopon ja arvaamattoman isänsä postuumisti (isä siis ehti kuolla ennen poikaa) ruotuun aika perusteellisesti. Vaan ei se varmaan ollut Kosmoksen pöydässä niitä kohottavimpia hetkiä, kun joku pani arvellen, että lahjakkuus onkin sisäsiittoisuuden harvinainen hedelmä.

    Mikäs sinut muuten pätevöitti etsimään asuntoa Saarikoskelle? Hyryhän on insinööri, mutta mitä teki Keravalla lainoppinut?

    VastaaPoista
  11. Ad Anonymous:

    Tietenkin tein kauppakirjan tutkittuani sitä ennen sen ehdot. Saattoi olla omalla tontilla ollut omakotitalo ja jokin kiinnelaina siirtyi mukana vähentäen kauppakirjaa.

    Olin julkaissut "Asunnonhankkijan oppaan", huonon kirjan kuluttajansuojalaista ja muuta vastaavaa. Vähän myhemmin vietin osan elämääni valtioneuvoston asettamassa Asunto-osakeyhtiölakikomiteassa, kun olin kovasti perehtynyt välilliseen edustukseen ja etenkin grynderisuhteisiin osake- ja kiinteistönkaupoissa. Komiten puheenjohtaja oli Paavo Nikula, jäsenen kannalta tavattoman hankala tapaus, koska hän oli sekä asiantunteva että armoton:"Kirjoita sinä Kemppinen nämä grynderikauppoja koskevat säännökset perusteluineen erilliseksi luvuksi. Ei ole kiirettä. Riittää hyvin, että ovat valmiina huomisaamuna kello yhdeksän..." - Ja päivätyö oli muualla.

    VastaaPoista
  12. Anteeksi, tuomari Kemppinen!

    Tässä tulee vähän pitempi kommentti, joka ei ole minun vaan tuomari O'Brienin, ystäväni rapakon takaa.

    Hän ei tietenkään osaa suomea, mutta on sen sijaan ranskan lukijoita ja puhujia.

    Luulen että tästä voisi olla iloa myös muille lukijoille, jotka eivät osaa ranskaa (kuten minä) vaan englantia, tuota imperialistista kieltä.

    Terv.

    Ripsa >

    Tässä siis tämä sananmukainen englanninnos:
    So, just for fun, here's my attempt at a literal version. There are a few grammatical and usage errors, since my focus is on reproducing the words more or less in order.

    * * * *
    Rappelle-toi Barbara
    Remember, Barbara

    Rappelle-toi Barbara
    Remember, Barbara

    Il pleuvait sans cesse sur Brest ce jour-là
    It was raining without cease on Brest that day

    Et tu marchais souriante
    And you were walking smiling

    Epanouie ravie ruisselante
    Radiant ravished glistening*

    Sous la pluie
    Under the rain

    Rappelle-toi Barbara
    Remember, Barbara

    Il pleuvait sans cesse sur Brest
    It rained without cease on Brest

    Et je t'ai croisée rue de Siam
    And we crossed at the rue de Siam

    Tu souriais
    You were smiling

    Et moi je souriais de même
    And I was smiling the same

    Rappelle-toi Barbara
    Remember, Barbara

    Toi que je ne connaissais pas
    You whom I didn't know

    Toi qui ne me connaissais pas
    You who didn't know me

    Rappelle-toi
    Remember

    Rappelle toi quand même ce jour-là
    Remember that day still

    N'oublie pas
    Don't forget

    Un homme sous un porche s'abritait
    A man sheltering under a porch

    Et il a crié ton nom
    And he cried out your name

    Barbara
    Barbara

    Et tu as couru vers lui sous la pluie
    And you ran towards him in the rain

    Ruisselante ravie épanouie
    Radiant ravished glistening

    Et tu t'es jetée dans ses bras
    And you threw yourself into his arms

    Rappelle-toi cela Barbara
    Remember that Barbara

    Et ne m'en veux pas si je te tutoie
    And don't hold it against me if I'm familiar**

    Je dis tu à tous ceux que j'aime
    I say "tu" to all those I love

    Même si je ne les ai vus qu'une seule fois
    Even if I've seen them only one time

    Je dis tu à tous ceux qui s'aiment
    I say "tu" to all those I love

    Même si je ne les connais pas
    Even if I don't know them

    Rappelle-toi Barbara
    Remember Barbara

    N'oublie pas
    Don't forget

    Cette pluie sage et heureuse
    That wise and happy rain

    Sur ton visage heureux
    On your happy face

    Sur cette ville heureuse
    On that happy city

    Cette pluie sur la mer
    That rain on the sea

    Sur l'arsenal
    On the arsenal

    Sur le bateau d'Ouessant
    On the boat to Ouessant***

    Oh Barbara
    Oh Barbara

    Quelle connerie la guerre
    War is such fucking idiocy****

    Qu'es-tu devenue maintenant
    What have you become now

    Sous cette pluie de fer
    Under that rain of iron

    De feu d'acier de sang
    Of molten steel and blood

    Et celui qui te serrait dans ses bras
    And the one who held you in his arms

    Amoureusement
    Lovingly

    Est-il mort disparu ou bien encore vivant
    Is he dead disappeared or even still alive

    Oh Barbara
    Oh Barbara

    Il pleut sans cesse sur Brest
    It rained without cease on Brest

    Comme il pleuvait avant
    As it rained before

    Mais ce n'est plus pareil et tout est abîmé
    But it's not the same and all is ruined

    C'est une pluie de deuil terrible et désolée
    It's a terrible and desolate rain of mourning

    Ce n'est même plus l'orage
    It's no longer a storm

    De fer d'acier de sang
    Of molten steel and blood

    Tout simplement des nuages
    Only some clouds

    Qui crèvent comme des chiens
    Which die like dogs

    Des chiens qui disparaissent
    Dogs that disappear

    Au fil de l'eau sur Brest
    With the damp currents over Breast

    Et vont pourrir au loin
    And go to rot far away

    Au loin très loin de Brest
    Far very far from Brest

    Dont il ne reste rien.
    Of which nothing remains.

    * * * *

    My notes:

    *Radiant ravished glistening isn't a very satisfying translation for "épanouie ravie ruisselante." "Ravie" is close enough to the English "ravished," but the others are problematic. "Epanouie" could also be rendered as "beaming" or "bright" or even "blossoming" or "expansive." The French word conveys a kind of joy and energy. "Ruisselante" suggests flowing or streaming water (like Ripsaluoma!). The image is of a woman walking in the rain, drenched, and experiencing a kind of epiphany. This line is untranslatable, at least for me.

    **Familiar: difficult to translate because English no longer user the familiar versions of "you" like "thou." Tu is the same as the German du. The U.S. southern plural "you all" (or "y'all") is creeping into mainstream American English, and I often use it myself.

    ***Ouessant: an island off the Breton coast (from the French ouest, for west), the westernmost point in the country.

    ****War is such fucking nonsense: this isn't an ideal rendering of "connerie," which comes from con, the French version of "cunt." A literal version might be "cunt-ness." The French word combines the ideas of "nonsense" and "betrayal." "Fucking idiocy" is an attempt to combine the obscenity with this idea of nonsense (bullshit might be another alternative). "Nonsense" by itself isn't strong enough, nor really is "bullshit."

    Then there's "Au fil de l'eau sur Brest," which I translate very roughly as "With the damp currents over Brest." A "fil de l'eau" is literally a "wire of water," but it refers to the flow of air.

    And the French word crever has two meanings: "to burst" (like a cloud) and, in slang, "to die." How do you render a line like that in another language?

    A final example is abîmé, which easily translates as "spoiled." But the English version seems too trite, almost like "spoiled milk" or a "spoiled child." "Ruined" seems closer to the original sense of the line, though this English word comes directly from the French verb "ruiner."

    Even a more or less literal version like this poses all kinds of interesting problems. With more time I might come up with better solutions. I'd be curious to know how the Finnish translation works if you compare it to this more or less literal version.

    The bombing of Brest was by the allies, as you probably know. Barbara is a very uncommon name in France.

    VastaaPoista
  13. Ad Anonymous (engl.)

    Fantastic!

    The thing you turn up is the tension between the poem's seemingly trivial / colloquial wording and the unheard of precision and emotive power of those same words. You think you are reading somebody blabbering about this and that and incidentally realize that everything is very keen, razor-sharp and at bottom enigmatic.

    This might be a reason why most people who try to write poems from simple elements fail miserably. Jacques Preverta - or William Carlos Williams - are rare beings.

    "Connerie" - for the French the war was among other things a huge disgrace. "Quel con ce mec..."

    "Barbara" brings to my mind "barbarie".

    "Crever" is even more expansive. "Je suis crevee."

    VastaaPoista
  14. Tässä vielä Ripsa kerran kiusaksesi!

    Ja sitten vielä ameriikkalaisen runoilijan Lawrence Ferlighettin versio:

    Remember Barbara
    It rained all day on Brest that day
    And you walked smiling
    Flushed enraptured streaming-wet
    In the rain
    Remember Barbara
    It rained all day on Brest that day
    And I ran into you in Siam Street
    You were smiling
    And I smiled too
    Remember Barbara
    You whom I didn't know
    You who didn't know me
    Remember
    Remember that day still
    Don't forget
    A man was taking cover on a porch
    And he cried your name
    Barbara
    And you ran to him in the rain
    Streaming-wet enraptured flushed
    And you threw yourself in his arms
    Remember that Barbara
    And don't be mad if I speak familiarly
    I speak familiarly to everyone I love
    Even if I've seen them only once
    I speak familiarly to all who are in love
    Even if I don't know them
    Remember Barbara
    Don't forget
    That good and happy rain
    On your happy face
    On that happy town
    That rain upon the sea
    Upon the arsenal
    Upon the Ushant boat
    Oh Barbara
    What shitstupidity the war
    Now what's become of you
    Under this iron rain
    Of fire and steel and blood
    And he who held you in his arms
    Amorously
    Is he dead and gone or still so much alive
    Oh Barbara
    It's rained all day on Brest today
    As it was raining before
    But it isn't the same anymore
    And everything is wrecked
    It's a rain of mourning terrible and desolate
    Nor is it still a storm
    Of iron and steel and blood
    But simply clouds
    That die like dogs
    Dogs that disappear
    In the downpour drowning Brest
    And float away to rot
    A long way off
    A long long way from Brest
    Of which there's nothing left.



    Translation © Lawrence Ferlinghetti

    VastaaPoista
  15. Ad Ripsa:

    Kiitos! Aika pahuksen hyvä!

    En osannut kuvitella, että Suomessa joku tuntisi Ferlinghettin (ja Corson). On kieltämättä tullut aikailluksi City Lights -kirjakaupassa San Franciscon hyvässä kaupungissa. Se on siinä mäessä. Siellä Ginsburgkin pyöri. Sadan metrin päässä on espressopaikka, jonka kahvi on melkein yhtä erinomaista kuin tuon kirjakaupan kirjat - $ 1.50 jos tarjoilija laulaa napolilaisia kansanlauluja kuppia tuodessaan, $ 2.50 ellei laula. (Cafe Torino...?)

    VastaaPoista
  16. My friend Ripsa sent me the Finnish translation of "Barbara," but unfortunately my Finnish vocabulary is limited to a few words like "Suomi" and "sauna." So I apologize in advance for responding in English, which Ripsa considers the language of imperialism.

    There are at least a dozen English translations of "Barbara" online, and none of them is completely satisfactory (certainly including mine, which Ripsa has posted here).

    The challenges of translation are interesting but often insurmountable. The following is a good example:

    "Des chiens qui disparaissent
    Au fil de l'eau sur Brest"

    Felinghetti (the Beat poet whose version was posted by Ripsa)translates the second line as "In the downpour drowning Brest." But the French makes no direct reference to a "downpour." A more literal translation may be "the flow (or stream) of water over Brest." But for me the line conjures the idea of dark clouds streaming over the city, so I chose "With the damp currents over Breast."

    I wonder how you translated the line into Finnish. (The dictionaries don't help me very much.)

    Thanks for your comments, and for your translation of this fine poem into Finnish.

    Terv.

    Mickey O'Brien
    Oregon, USA

    VastaaPoista
  17. Hei,

    Judge O'Brien saattaisi olla sinulle kiintoisa tuttavuus. Tässä sähköpostios. : rune777@verizon.net jonka voin antaa.

    Huomasin että olet opiskellut lakia myös Ameriikassa.

    Terv.

    Ripsa

    VastaaPoista
  18. Hei Jukka!

    Kerran Kauhavalla aamukahvipöydässä istuttiin kaikin kun oli joku kirjallisuusmatinea. Olin raahannut mukaani miesraukkani, joka kärsi helvetillisestä hammassärystä ja joi aamiaiseksi kaksi tuplaviskiä ja särky hävisi. Eikä ole tullut takaisin.

    Mies ei muista sinua (hammassärky!), enkä ole varma istuitko samassa pöydässä, mutta hän on myös Oregonista kuten on myös Gary Snyder ja Ken Kesey-vainaa.

    Meillä on ehkä parhaimmat 60-luvun City Lights-kirjat tuolla hyllyssä. Kun meillä puhutaan aamiaispöydässä jostakin tolkuttomuudesta, niin jompikumpi sanoo että "Should eat some reality sandwiches!", joka on peräisin yhdestä Ferlinghetin kirjasta, en nyt muista mistä.

    Judge O'Brienin vaimo puolestaan on Oregonin Poeta Laureata.

    Terv.

    Ripsa

    VastaaPoista
  19. Jukka!

    Kiitän tuosta aikaisemmasta tekstistäsi, joka on helppo laulaa. Olen sen joitakin kertoja ystävilleni esittänyt ja aina se on saanut huimat kiitokset!

    Kiitoksin
    hienosta suomennoksesta

    Jussi Kgs

    VastaaPoista