7. joulukuuta 2005

Johdannainen teos - Herkolle

Herkko kysyi tekijänoikeuslain tulkintaa, ja minä selitin. Selitin tässä uudestaan.

Tekijänoikeus ei ole niin kuin omistusoikeus. Laki määrää tiukasti, mitkä ovat tekijän oikeudet. Mikä ei määritelmään mahdu, se ei kuulu tekijän oikeuksiin. Tekijällä on yksin oikeus valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa se yleisön saataviin eli julkistaa teos ja esittää, näyttää ja välittää teoskappaleita.

Teos on pelkkä käsite. Teoskappale on aistittava kirja, äänite, veistos tai muu sellainen eksemplaari.

Kun teoksen kappaleita on julkistettu tekijän suostumuksella laillisesti, näitä kappaleita saadaan levittää edelleen. Tekijän oikeus sammuu levittämisoikeuden osalta ja laillisia teoskappaleita saa myydä ja ostaa edelleen.

Tältäkin osin uusin lainmuutos sekoittaa lain käsitteitä ja tarkoitusperiä. Kopioinninestoa koskeviin säännöksiin asti laki on ollut ihan selvä. Kun levy on ostettu kaupasta, sitä saa käyttää olutlasin alusena; kun kirja on ostettu kaupasta, sitä saa käyttää oven pitämiseen auki. Teoskappale on muuttunut tavalliseksi irtaimeksi esineeksi.

Tekijänoikeus koskee "teosta" muuttamattomana tai muutettuna, ja "teos" siis on pelkkä konstruoitu käsite, aivan kuin "aluevesi". Kukaan ei voi ottaa "aluevettä" pulloon, koska lain mukaan kysymyksessä ovat tietyin täsmällisen tavoin piirretyn rajat valtion maa-alueen ympärillä.

Minkä vuoksi Max Jacobson ja muut käyttävät epämääräisyyden kielikuvana sanontaa "Veteen piirretty viiva"? - Sekä aluevedet että kylän ja tilan rajat ovat veteen piirrettyjä viivoja, ja mitään se täsmällisempää on maailmasta vaikea löytää.

Muutettu teos on esimerkiksi suomeksi kirjoitetun tekstin käännös englanniksi. Tekijänoikeus säilyy ja kääntäjällä on oikeus vain käännökseen, mutta hän tarvitsee tekijän luvan käännöksen käyttämiseen.

Lakiin on otettu selvenyksenä 4 §:n 2 momenttiin määräys "vapaasti toiseen teokseen liittyen" tehdystä teoksesta. Ruotsin komitea ja T.M. Kivimäki mainitsevat tässä kohdin, että peräti yleistä aihelmaa saa käyttää samalla tavalla kuin Shakespeare käytti Italian ja antiikin tarinoita. Lisäksi molemmat mainitsevat parodian ja travestian, jotka ovat sallittuja.

Tällä kohden eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa perinteessä on eroja. Amerikkalaiset saattavat olla vähän kireämpiä - vaikka he toivat parodian laajojen joukkojen tietoisuuteen Mad-lehdellä. Mad oli 1950-luvulla todella hyvä ja lerpahti sitten. Tällä hetkellä heillä on ei parodinen vaan satiirinen verkkojulkaisu Onion www.theonion.com Uusimmassa numerossa asiallisen näköisen "sanomalehden" pääotsikko on "Jumalan ääni Bushin virkahuoneessa olikin al Cheney, joka pelleili sisäpuhelimella. Tai: Ihmisen genomien patentointi edistyy - Goodyear patentoinut menetelmän valmistaa synteettistä kumia ihmisen otsan hiestä.

Mikä on travestia, kysyi Herkko. Sanakirja listaa: lampoon, spof, sendup, mockery, takeoff, burlesque, charade, pasquinade, put-on. Suomen kielessä käytetään usein sanaa "speksi", kun puhutaan esimerkiksi Pirkka-Pekka Peteliuksen tai Heikki Kinnusen travestioista.

Travestia on ironian eli siis vittuilun muoto. Ja se on oikeudellisesti periaatteessa sallittu. Perustelu on hiukan hämärä - tekijän tarkoitusperät ovat aivan toiset kuin kohdeteoksen.

Yleensä tekijän tarkoitusperillä ei ole mitään merkitystä. Puhuisin mieluummin lajityypistä. Se mitä esitetään teekkarien illanistujaisissa on toista kuin se, mitä esitetään kultaisen iän kerhossa. Puhe on siis oikeastaan asiayhteydestä eli kontekstista.

Tämä on lisäargumentti, vastaväite lain muuttajille Brysselissä ja Arkadianmäellä. Ihmisillä on muitakin syitä päästä käsiksi esimerkiksi äänitteelle tai kuvatallenteelle otettuun bittivirtaaan kuin sen tarkastelu tietotekniikan ilmentymänä. Merkittävä osa musiikkia on kulkenut vanhastaan travestian tai parodian kengissä - Retuperän VPK, kansainvälisesti P.D.Q Bach (Juillard Musci Schoolin uskomattoman taitavat esiintyjät, joiden unohtumattomia teoksia ovat Oidipus Tex ja Iphigeneia in Brooklyn). Koko punk oli travestiaa eli halua musiikillisesti tehdä naurunalaiseksi edellisen sukupolven rokki. Tuomari Nurmio on tämän alan mestari.

Olisitteko muuten uskoneet, että ilkeily, vinoilu ja halveeraaminen ovat sananvapauden keskeisiä osia.

He ovat.

Kuvituskuva on luultavasti Wallace Woodin piirtämä, Disneyland valomerkin jälkeen. Travestia.

6 kommenttia:

  1. Epämääräisyyden kielikuvista tulee mieleeni sukututkimuksen yhteydestä käsite epäselvästi jaetut kylät. Näitä syntyi kunnallistumisen myötä. Hyvinkään kauppalan ja Hyvinkään maalaiskunnan rajalla sijaitsi aikoinaan rakennus, joka oli puolittain kummankin kunnan alueella. Asuin lapsena Hyvinkäällä ja muistan, miten talon sijaintia pidettiin kerrassaan tavattomana. Asia aiheutti leikkimielistä spekulointia ja ihmiset bussissa valpastuivat, kun auto ohitti talon.

    VastaaPoista
  2. Tää oli ihan mahottoman hyvä :)

    VastaaPoista
  3. Joku on omaa (luovuttamattomasti), mutta mikä?

    VastaaPoista
  4. No eihän ne viivat oikeasti ole siellä vedessä. Ne ovat kartoissa ja karttahan tunnetusti ei ole territorio. Oletkos itse koskaan yrittänyt vetää viivaa veteen, ihan konkreettisesti (vaikka kepillä tai sormella). Siitä se sanonta tulee. Ei niistä kartan viivoista.

    VastaaPoista
  5. Max Jakobson - hänen nimensä kirjoitetaan yhtä monella tavalla väärin kuin Ben Zyskowiczin - käytti vanhaa diplomaatti-ilmaisua. Poliittisen historian professori ja aiempi diplomaatti Jukka Nevakivi pohdiskeli aikoinaan samaa: hän puhui 'vodkaan piirretystä viivasta', mikä kuvasi parhaiten diplomaatin huteraa asemaa vieraan vallan edustajan kanssa keskustellessa. Kun on välillä liturgioista huolimatta puhuttava asiaakin.

    VastaaPoista