13. marraskuuta 2005

Apollinaire: Vyöhyke

Viimein väsyt tähän vanhaan maailmaan

Eiffel torni oi paimen jota aamulla sillat määkyvät

Olet käynyt kylläksesi Kreikan ja Rooman osastoilla

Täällä ovat autotkin kuin suoraan antiikista
vain uskonto on yhä veres uskonto
on yhä koruton kuin lentoaseman hallit

Vain sinä oi kristinusko Euroopassa et ole antiikkia
eurooppalaisista modernein olet sinä herra Paavi Pius X
ja sinä jota ikkunat pitävät silmällä et kehtaa
tänään mennä kirkkoon käydä ripillä
luet esitteitä hinnastoja mainoksia jotka ääneensä laulavat
siinä tämän aamun runous ja proosaa lehdet
vain ,25 numero rikosjuttuja tulvillaan
suurmiesten kuvia ja tuhat muuta juttua

Näin aamulla ihanan kadun en muista sen nimeä
uusi ja siisti auringon torventörähdys
johtajat työläiset ja kauniit konttoristit
kulkevat sitä maanantaivarhaisesta lauantaimyöhään
neljästi päivässä
aamulla sireeni voihkaisee siellä kolmasti
raivostunut kello hätistää sitä puolilta päivin
liikemerkkien kiehkurat seinillä
kuulutukset ja kilvet kirskuvat kuin papukaijat
minut valloittaa teollisuusalueen kauneus
tämä katu on Aumont Thiévillen ja Ternesin välissä
Pariisissa
Ja tässä on nuori katu olet lapsi vasta
äitisi laittaa sinulle vain sinistä ja valkeaa
olet uskovainen ja vanhimman ystäväsi kanssa
hän on René Dalize
teistä mikään ei voi voittaa kirkonmenoja
kaasu sinertää matalana yhdeksältä illalla te hiivitte
makuusalista
rukoilette koko yön koulunne kappelissa
ikuinen oi ihana ametistinen syvyys
ympäröi ainainen Kristuksen tulinen loisto
se on suloinen lilja jota me kaikki vaalimme
se on punatukkainen soihtu jota tuuli ei sammuta
se on surujen äidin kalpeanpunainen poika
se on kaikkien rukouksien iäti lehtivä puu
kaksihaarainen hirsipuu kunniaa ja iankaikkisuutta
se on kuusisakarainen tähti
se on Jumala joka kuolee perjantaisin ja nousee kuolleista
sunnuntaina
se on Jeesus joka kohoaa taivaaseen nopeammin kuin
lentäjät
ennätys on Jeesuksen nimissä

Herramme silmäterä
vuosisatojen kahdeskymmenes oppilas osaa sen
ja linnuksi muuttuen tämä vuosisata nousee ilmaan
kuin Jeesus
paholaiset kurkottelevat loukoistaan jotta saisivat nähdä
sen
ja sanovat että se on kuin Juudean noita Simon
ja huutavat että se joka lentää ilmaan lentää ilmaan
enkelit tanssivat nuoralla kauniin nuorallatanssijan ohi
Ikaros Enok Elia Apollonius Thyanalainen
leijuvat ensimmäisen lentokoneen yllä
välillä väistävät ja tekevät tilaa toisille
joita kantaa ehtoollinen
papit nousevat yhäti hostiaa kohottaen
lentokone laskeutuu lopulta vetämättä siipiä suppuun
silloin taivaan täyttävät miljoonat pääskyt
nopein siivin tulevat korpit haukat pöllöt
Afrikasta tulevat ibis linnut flamingot marabut
sadunkertojain runoilijain ylistämä rokki
kaartelee Aadamin kallo kynsissään ensimmäinen pää
kotka syöksyy taivaanrannasta hurjasti huutaen
ja Amerikasta tulee pikkuinen kolibri
Kiinasta saapuvat pitkät ja notkeat pihis linnut
niillä on vain yksi siipi ne lentävät pareittain
ja sitten kyyhky tahraton sielu
jota saattavat lyyralintu ja silmäkäs riikinkukko
fenix peittää tuokioksi rovion joka synnyttää sen
ja kätkee kaiken hehkuvaan hiillokseen
seireenit jättävät vaaralliset salmet
ja saapuvat kolmin suloisesti laulaen
ja kaikki kotka fenix ja kiinalainen pihis
ystävystyvät lentävän koneen kanssa

Nyt kuljet Pariisissa yksin väkijoukossa
vieressäsi vierivät bussien mylvivät laumat
ahdistava rakkaus kuristaa kurkkua
kuin et saisi rakkautta enää koskaan
ennen maailmassa lähtisit tästä luostariin
sinua hävettää kun sinä yllätät itsesi rukoilemasta
huomaat huvittavuutesi ja naurusi iskee kipinää kuin
helvetin tuli
naurusi säkenet kultaavat elämäsi perustan
tämä taulu riippuu pimeässä museossa
ja joskus käyt katsomassa sitä läheltä

Tänään kuljet Pariisissa naiset kulkevat verissään
niin kävi en tahtoisi muistaa kävi kauneus tuhoutui

Kuumeisiin liekkeihin kietoutuen Pyhä Äiti katsoi
Chartres'ssa
pyhän sydämen veri oli hukuttaa minut Montmartrella
voin pahoin kun kuulin onnellisia puheita
rakkaus jota kannan on häpeällinen tauti
ja hallitseva kuva pitää sinua hengissä
unettomana ahdistuneena
aina lähellä on kuva joka kulkee ohitse

Nyt olet Välimerellä rinteillä
sitruunapuut ovat kukassa kautta vuoden
soutelet ystävien kanssa
yksi Nizzasta toinen Mentonesta ja kaksi La Turbiesta
katsomme kauhistuen syvyyksien meduusoja
ja levien lomassa uivat kalat Vapahtajan kuvat

Olet Prahan seudulla majatalon puutarhassa
olet hyvin onnellinen pöydällä on ruusu
et kirjoita proosajuttuasi vaan tarkkailet
kuoriaista joka nukkuu ruusun sydämessä

Pelästyt kun näet kuvasi Pyhän Vituksen agaateissa
olit kuolettavan surullinen sinä päivänä kun näit sen
olet kuin Lasarus valon hullaannuttama
juutalaiskorttelin tornissa kello käy taaksepäin
ja sinäkin palaat elämässäsi hitaasti takaisin
menet illalla Hradchiniin kuuntelet
kapakoitten tšekkiläislauluja

Nyt olet Marseillessa ympärilläsi meloneja

Nyt olet Koblenzissa hotelli Riesenissä

Nyt istut Roomassa japanilaisen mispelin alla

Nyt olet Amsterdamissa tyttö on sinusta kaunis ja on
ruma
hän on menossa naimisiin leideniläisen ylioppilaan kanssa
täällä vuokrataan huoneita latinaksi cubicula locanda
minä muistan olin siellä kolme päivää kuten Goudassa
myös

Olet Pariisissa tutkintotuomarin edessä
sinut julistetaan vangituksi olet rikollinen

Olet tehnyt surullisia ja iloisia matkoja
ennen kuin huomasit valheen ja iän
olet kärsinyt rakkaudesta 20 30 vuotiaana
olen elänyt hullun tavalla haaskannut aikani
et uskalla katsoa käsiäsi ja joka hetki
tahtoisin nyyhkyttää
sinua häntä jota rakastan kaikkea joka säikytti sinut
Katsot vesissä silmin köyhiä siirtolaisia
he uskovat Jumalaan he rukoilevat naiset syöttävät
lapsille rintaa
he täyttävät hajullaan Saint Lazaren asemahallin
he uskovat tähteensä kuin Itäisten maiden tietäjät
he haaveilevat Argentiinan palkoista
ja kerättyään omaisuuden kotiinpaluusta
eräs perhe kantaa punaista tikkitäkkiä niin kuin
te sydäntänne
tuo peite ja unet olimme yhtä epätodellisia
jotkut siirtolaiset jäävät tänne ja asettuvat
rue des Rosiersille tai rue des Ètouffesin hökkeleihin
olen nähnyt heitä iltaisin he haukkaavat raitista ilmaa
harvoin liikkuen kuin shakkinappulat
he ovat enimmäkseen juutalaisia vaimoilla on peruukit
he istuvat kalpeina kaupan perällä


Seisot sinkkitiskin edessä sotkuisessa kahvilassa
juot kupin halpaa kahvia onnettomien kanssa

Yöllä menet suureen ravintolaan

Nämä naiset eivät ole pahoja mutta heillä on huolia
heistä ruminkin on saanut miehen kärsimään

Hän on poliisin tytär Jerseyn kylästä

Kädet joita en huomannut heti ovat kovat ja sierrettyneet

Minä säälin suunnattomasti hänen vatsansa arpia
Nyt suutani nöyrryttää säälittävä ilotyttö
jonka nauru puistattaa

Olet yksin aamu koittaa
maitomiehet kolistelevat kannuja kadulla

Yö katoaa kuin kaunis Métive
kavala Ferdine tai tarkkaavainen Lea

Tulista viinaa juot kuin elämää
elämääsi juot kuin viinaa

Lähdet Auteulin suuntaan tahdot palata kotiin jalan
nukkumaan Oseanian Guinean jumalien kanssa
ne ovat erilaisia eri uskonnon Jeesuksia
ne ovat hämärän toivon huonompia Jeesuksia

Hyvästi Hyvästi

Aurinko katkaistu kurkku

- - - suom. Jukka Kemppinen 1976