tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post9072435866929829199..comments2024-03-29T12:30:29.044+02:00Comments on Kemppinen: Ihmeellinen elämäJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger13125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-65559799178906285202019-12-11T01:58:23.915+02:002019-12-11T01:58:23.915+02:00Historiallinen romaani lienee genrenä aina jossain...Historiallinen romaani lienee genrenä aina jossain määrin anakronistinen ja epäuskottava, kirjoittamisajankohtaansa sidottu. Varsinkin viihteestä saattaisi tulla varsin epäviihdyttävää, jos kirjailija koettaisi tutkijan lailla pysyttäytyä tiukasti totuudessa. <br /><br />Modernin ihmisen - postmodernista puhumattakaan - on vaikea ymmärtää takavuosisatoina (tai -tuhansina) eläneen ihmisten maailmankuvaa ja psykologiaa. Samasta syystä kuin scifi kertoo enemmän nykyajasta kuin tulevaisuudesta, kertoo historiallinen romaanikin enemmän syntyajastaan kuin siitä menneisyydestä, johon tapahtumat on sijoitettu. Ehkä siksi moni historiallinen romaani onkin jo vanhentunut ja kadottanut lukijansa siinä missä ns. aikalaisteokset yhä porskuttavat laajasti luettuina klassikkoina?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-6175026338264661282019-12-08T23:11:21.454+02:002019-12-08T23:11:21.454+02:00"Minä Sinuhe, Senmutin ja hänen vaimonsa Kipa..."Minä Sinuhe, Senmutin ja hänen vaimonsa Kipan poika kirjoitan tämän...." Minä kertoja Waltari aloittaa näin ja vie lukijan Uuden valtakunnan ja Tutankhamonin kera keskellä ismien taisteluja, ja kirjoittaa samalla historiallis-, kehitys-, rakkaus-, ja seikkailuromaania. Sinuhesta, kuten yleensä klassikoista on moneksi ja ne voi sijoittaa monenlaiseen kirjallisuuden lajiin.<br /><br /> Sinuhen henkilöt ovat historiallisia, kirjan tapahtumat kutakuinkin myös; tietenkin kallon halkaisut ja vilja- ja maustepörssit karkaavat hieman käsistä; mutta kaikenkaikkiaan Waltari tavoittaa jollakin salaperäisellä tavalla jotain suurta menneestä Egyptistä ja tietenkin elämästä. Vaikuttivatko kesämökin egyptiläiskummitukset ja -kirjaan niin paljon? Mene ja tiedä....<br /><br />Jokaisen nykyvaeltajan olisi syytä lukea Sinuhesta kalanperkaaja Metin valitus, jossa Waltari varoittaa ihmisiä sokeasta uskosta ismeihin. Greta T n et al olisi etenkin syytä lukea Sinuhen tämä kohta. Ettei vain ihana ja idealistinen Atonin valtakunta ihanne yhteiskuntineen saapuisi valitettavine lieveilmiöineen maan päälle....Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-34925238870953817272019-12-08T16:23:00.387+02:002019-12-08T16:23:00.387+02:00Siviä Heinämaa ei jostain syystä mainitse teoksess...Siviä Heinämaa ei jostain syystä mainitse teoksessaan, että hänen kirjansa on mukaelma mukaelmasta. Se on Suomeen sovitettu versio saksalaisen pedagogin Joachim Heinrich von Campen 1779 julkaisemasta Nuori Robinson –lastenkirjasta. Tämä Campe oli sikäli merkittävä hahmo, että hän toimi opettajana Basedowin ihmeellisessä kokeilukoulussa. Siellä keksittiin muun muassa, että oppilaat kannattaa päästää jaloittelemaan säännöllisesti ja, että pienillä kilpailuilla ja palkinnoilla saavuttaa parempia tuloksia kuin vitsalla.<br />LauriAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-21432328127111517612019-12-08T15:44:30.146+02:002019-12-08T15:44:30.146+02:00Selvähän se sitt'.Selvähän se sitt'.I. Hallantienoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-41733711887816421892019-12-08T15:34:23.917+02:002019-12-08T15:34:23.917+02:00Tokaluokkalaisina kansakoulussa luetutettiin meill...Tokaluokkalaisina kansakoulussa luetutettiin meillä Risto Roopenpoika ja hyvin se meihinkin upposi. Niin hyvin, että muutama vuosi sitten hankin nettiantikvariaatista kirjan hyllyyni. Nostalgiasyistä kai!Leonoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-4830059740558620212019-12-08T13:01:14.981+02:002019-12-08T13:01:14.981+02:00Pakkoluetettu Risto Roopenpoika keitti minulla kyl...Pakkoluetettu Risto Roopenpoika keitti minulla kyllä kansakoulussa yli. Olin sitä ennen jo lukenut suomeksi Robinson Crusoen, kirjan pohjalta tehdyn Kuvitettuja klassikkoja -sarjassa ilmestyneen sarjakuvalehden ja katsonut yhden Robinson-elokuvankin sekä leikkinyt Robinsonia pienessä saaressa. Toverini oli lukenut sitä ennen omin päin ainoastaan teoksen "Tuhatkasvoinen mies", jota hän piti monin verroin Risto Roopenpoikaa parempana. Paremmat kuvatkin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-68736396586253772032019-12-08T12:27:14.878+02:002019-12-08T12:27:14.878+02:00Lapseni Sagan kanssa kerran eksyin metsään. Oliko ...Lapseni Sagan kanssa kerran eksyin metsään. Oliko hän 5-v. tai sinne päin. Mutta eksyksissä oltiin silti. Välillä meitä väsytti ja levättiin sellaisella sammalvuoteella ison kuusen alla. Ihan jopa nukahdettiin. Kun tuli nälkä, syötiin Ketunleipiä. Sitten minä - halusin kouluttaa tuota pikkulikkaa, ajattelin että hänen on hyvä tietää ettei saa uskoa mitä tahansa - niin näytin hänelle nokkospensasta ja sanoin "Nuo on Saga paljon paremman makuisia kuin Ketunleivät". Saga sitten niitä rupes riipii... ja parkaisi, kun poltti, "Isä, miks sää huijasit mua". - Kyllä minä silloin tajusin, vaikka huono makuhuonepsykologi olenkin, että ei näin saa lasta opettaa. Ei saa! - Onneksi sitten kuulin autonääniä. Käveltiin sinne päin ja siellä oli tie jota pitkin oli kiva kävellä. Hitsi, kun oltiin kaukana kotoa. Mutta kaikki tiet vievät takaisin kotiin! (Anteeksi vielä kerran, Saga.)Mikishttps://www.blogger.com/profile/14152727804443182793noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-21929858565869859722019-12-07T23:00:35.127+02:002019-12-07T23:00:35.127+02:00Olisiko kuitenkin Siviä H., ei Sari...Olisiko kuitenkin Siviä H., ei Sari...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-64036372367802284972019-12-07T14:21:46.989+02:002019-12-07T14:21:46.989+02:00Siviä Heinämaan.
(Oletan että sekaannusta on aihe...Siviä Heinämaan.<br /><br />(Oletan että sekaannusta on aiheuttanut filosofi Sara Heinämaa, joka kyllä on hänelle sukua.)Tommi Uschanovhttps://www.blogger.com/profile/02852865209279310471noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-30338706246846790012019-12-07T13:39:31.417+02:002019-12-07T13:39:31.417+02:00Siviä Heinämaa, varmaankin.Siviä Heinämaa, varmaankin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-54881914283049004482019-12-07T13:09:43.913+02:002019-12-07T13:09:43.913+02:00"Poikani oli ehkä 5-vuotias, kun jätin hänet ..."Poikani oli ehkä 5-vuotias, kun jätin hänet autiolle saarelle."<br /><br />Liekö ihan kansanperinnettä tuo avuttoman jättö outoon ympäristöön. <br />Naapurin poika vei minut metsään ja poistui paikalta, kun olin parivuotias.<br />En tiedä vieläkään, pitäisikö häntä kiittää vai moittia siitä.<br />On se perustava kokemus ainakin. Äiti tule tänne, minä itken täällä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-2662406888644567062019-12-07T12:34:57.207+02:002019-12-07T12:34:57.207+02:00Kummallista minäepäröintiä kristityltä.
1600-luv...Kummallista minäepäröintiä kristityltä. <br /><br />1600-luvulla syntynyt Daniel Defoe ei ollut ensimmäisiä minän tiedostavia kirjoittajia. Tuon ajan minäkäsityksen muuttumiseen vaikuttavin tekijä oli tietenkin kuunalisen maailman yhdistyminen ikuiseen ja jumalaiseen kuunyliseen todellisuuteen. Sen sisäistäminen on vaikeaa. Vaikeampaa on kuitenkin ymmärtää parviälyyn ja algoritmeihin yksipuolisesti sitoutuneen tieteilijän yhtäaikaista uskomusta oman sielunsa ikuiseen olemassaoloon ja fyysisen ruumiinsa ylösnousemukseen viimeisenä päivänä. <br /><br />Uskonnoissa ilmenee taikauskoinen minän oletus ja sen erityinen olemus kaikkialla. Jobin kirja on luja perusta myöhemmille teologistieteellisille minän ilmentymille. Itse ymmärrän, että ihmisen minä on materiaalinen aksidenssi, mutta kuviteltu sielu on universaali objekti. Siis ennen 1600-lukua eksistoiva kuunylinen olio. Nykyfilosofia on halunnut hylätä olemusopin kokonaan, mutta sen korvaajat ovat vielä typerämpiä, koska niistä ei voi puhua mielekkäästi.<br /><br />Jobin kirjasta Wikipedia kertookin seuraavaa:<br /><br />"Kirjan kirjoittajasta on suuria erimielisyyksiä. Talmudilaisen perimätiedon mukaan Job eli joko Abrahamin aikana tai Jaakobin aikana. Levi ben Lahma esitti, että Job eli Mooseksen aikana, ja että Mooses kirjoitti kirjan. Toisten mielestä kirjan on kirjoittanut Job itse, tai Elihu tai Jesaja."<br /><br />Benderhttps://www.blogger.com/profile/10802711100512287800noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-2530640397917514632019-12-07T11:18:52.053+02:002019-12-07T11:18:52.053+02:00Niin, kirjoittajan nimi oli siis Siviä H. myöhemmi...Niin, kirjoittajan nimi oli siis Siviä H. myöhemmin alakansakoulunopettajien kouluttaja/opettaja Heinolan seminaarissa, kuten sisarensa Alli Heinämaakin, jonka tämän kirjoittaja on tavannut aloittaessaan kansakoulun v. 1954 mainitun seminaarin kansakoulun 1. luokalla - hän ei tosin ollut opettajani. Lienen lukenut ao. teoksen jo tuolloin, mutta myöhemmin kansankynttilänä luin Robisonia oppilailleni vielä 2000-luvun puolella. Hyvin näytti uppoavan.Anonymousnoreply@blogger.com