tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post7042632715729265736..comments2024-03-28T10:24:36.753+02:00Comments on Kemppinen: YksityissakkoJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger38125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-55538966045471131062013-03-01T11:06:54.952+02:002013-03-01T11:06:54.952+02:00Eikös Ylöstalon Matti ollut sitä mieltä, että aina...Eikös Ylöstalon Matti ollut sitä mieltä, että ainakaan ikkunaan asetetut tavarat joissa oli hintamerkintä eivät olleet tarjouksi, vaan ilmoituksia halukkuudesta käydä ko tuotteesta kaupaa. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-291389759194544192008-12-29T05:12:00.000+02:002008-12-29T05:12:00.000+02:00Kaleva:TTVK valvoo jäsentensä tekijänoikeuksia ja ...Kaleva:<BR/><BR/>TTVK valvoo jäsentensä tekijänoikeuksia ja tekee rikosilmoituksia. Tänä vuonna on kuitenkin keskittyy enemmän muihin keinoihin. TTVK pyytää käräjäoikeudelta luvan, että internetoperaattori saisi kertoa, kuka on käyttänyt sellaista ip-osoitetta, jossa on havaittu epäilyttävää liikennettä. Sen jälkeen TTVK ottaa yhteyttä.<BR/><BR/>"Valtaosa suorittaa korvaukset, vain muutamassa tapauksessa on viety oikeusprosessia eteenpäin", Kotilainen toteaa. Tänä vuonna TTVK on pyytänyt käräjäoikeudelta noin 60 ip-osoitteen tiedot.<BR/><BR/>http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?sposti=1&juttu=770118Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-18674799240003352942008-12-29T05:03:00.000+02:002008-12-29T05:03:00.000+02:00Noh ainakin jos olisi KAIKILLA mahdollisuus RIKAST...Noh ainakin jos olisi KAIKILLA mahdollisuus RIKASTUA sillä että voisi KOKO AJAN haastaa riitaa ja tappeluita KAIKKIEN vastaantulevien kanssa, niin ei se oikein hyvältä systeemiltä vaikuta. Helposti voisi luulla, että yhteiskunnan tarkoitus olisi juuri päinvastainen. <BR/><BR/>Toinen asia, kun Proff Kemppisen blogissa ollaan...<BR/><BR/>Tekijänoikeusjärjestelmässä on "kohtuullinen hyvitys". Siihen sisältyy sanktioelementti. <BR/><BR/>Mites se on perusteltua että näitä tekijänoikeus "sakkoja" jakaa yksityinen TTVK ?<BR/><BR/>Mitään kylttiä ei ole, että pysäköimällä hyväksyt ehdot....<BR/><BR/>KKO ratkaisuja, josta selvii kohtuullisen hyvityksen sanktioleonne: KKO 1989:151, 1999:115, 2001:42 ja 2002:101, KKO:2007:63Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-10856358022727441932008-12-28T23:18:00.000+02:002008-12-28T23:18:00.000+02:00Onko viimeisin anonyymi siis huolissaan siitä, ett...Onko viimeisin anonyymi siis huolissaan siitä, että kiinteistönomistajat kerjäävät parkkeeraajia tiloihinsa varustamalla parkkipaikoiksi kelpaavia alueita?Rienzihttps://www.blogger.com/profile/04008549123922444549noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-3198340573855727102008-12-28T16:20:00.000+02:002008-12-28T16:20:00.000+02:00Professori sedät on väärässä. Ajatellaas tilannett...Professori sedät on väärässä. <BR/><BR/>Ajatellaas tilannetta, jossa olisi mahdollista määrätä yksityissakko pahoinpitelystä. Sakkorahat annettaisiin sille, joka on pahoinpidelty. <BR/><BR/>Verrataas:<BR/>1. Nykysysteemi: Ajatellaan että A vetää turpiin henkilöä B. Aiheutunut vahinko 200 euroa, ( halki mennyt hammas). Sakko 300 euroa, joka menee valtiolle. <BR/><BR/>2. Joidenkin mielestä ok systeemi:<BR/>Ajatellaan sama tilanne, sakko maksetaan sille joka on pahoinpidelty. <BR/><BR/>Mihin tämä johtaisi:<BR/>2-tapauksessa B saisi sakkorahat, hän hyötyisi siitä että tulee pahoinpidellyksi 300 euron "sakon" verran. Hänellä olisi syy motivoida siihen että häntä vedetään turpiin. Haastaa riitaa. <BR/><BR/>Kohdassa 1, hänellä ei ole syytä motivoida siihen, että häntä vedettäisiin turpiin. Hänelle korvataan vain aiheutunut vahinkoa, ei yhtään enempää. Myöskään A ei ole "aihetta" vetää ketään turpiin, koska maksaa sakot. <BR/><BR/>Kohdan 2-malli on oikeusrauhan kannalta surkea. <BR/><BR/>Parempi, että kenelläkään ei ole aihetta provosoida ketään vetämään toisia turpiin. <BR/><BR/>Siksi katson että yksityiset pysäköintimaksut pitäisi olla kiellettyjä. <BR/><BR/>UGH!Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-34909850997301337632008-12-08T16:06:00.000+02:002008-12-08T16:06:00.000+02:00[i]Toinen seikka on, että vahingonkorvausta vaativ...[i]Toinen seikka on, että vahingonkorvausta vaativan on osoitettava todellinen, mitattava vahinko.[/i]<BR/><BR/>Sopimussakothan ovat juurikin tämän näytön vaikeuden takia olemassa, sovitaan tietyn suuruisesta korvauksesta joka ei ole sidoksissa mahdolliseen todelliseen vahinkoon. Tässä ei sinänsä ole mitään lainvastaista.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-25117793651633394282008-12-03T21:58:00.000+02:002008-12-03T21:58:00.000+02:00Olen yksityisen yhtiön antamassa virhemaksuasiassa...Olen yksityisen yhtiön antamassa virhemaksuasiassa samaa mieltä tuomioistuinten kanssa, ja yhdyn siihen lopputulokseen johon Käo ja Ho ovat päätyneet. <BR/><BR/>Perusteluni ovat seuraavat:<BR/><BR/>1. Muistamatta tarkoin minkä kuninkaan aikana näin tapahtui, niin jossain vaiheessa Suomen historiaa yksityisten välissä konflikteissa ( käräjillä ) myös kuningas tuli asiaan osalliseksi. Ensiksi käräjillä tuomittujen hyvitysten jako-osuuden saajaksi. Myöhemmin yksinomaisesti näiden hyvitysten saajaksi. <BR/><BR/>Samalla, jotta tätä rangaistusluontoisten hyvitysten saantimonopolia ei olisi kierretty, niin kaikki osapuolten välipuheet ( sopimukset ) rangaistusluontoisen maksun suorittamiseksi ohi kuninkaan, keskenään sovitun perusteella, olivat kielletty.<BR/><BR/>Rangaistusluontoisen maksun monopoli on tähän päiviin asti pysynyt murtamattomana. eikä sopimusmuotoon puettuja rangaistusmaksuja edelleenkään sallita. Sopimusvapautta rangaistusluontoisten maksujen osalta ei siten ole.<BR/><BR/>2. No entäs sitten sopimussuhteissa sallittu sopimussakko-konstruktio. Sopimussakkoa käytettään painostuskeinona kaksipuolisessa sopimussuhteessa jotta osapuolet pitäytyisivät sovitussa. Sopimussakon katsotaan suojelevan sopimukseen liittyvää taloudellisesti merkittävää etua - siis toimivan estona sopijaosapuolen taloudelliselle menetykselle. <BR/><BR/>Esim. viidentoistaminuutin kiekotonta parkeerausta ei voida katsoa omaavan sopimuksessa sellaista merkittävää taloudellista etua joka oikeuttaisi sopimussakkoon ilman rangaistusluontoisen maksun luonnetta, etenkin kun vaikkapa neljän tunnin kiekollinen parkeeraus on ilmaista - siis vailla taloudellista merkitystä sopimussuhteen kannalta. Ei taloudellista menetystä sopimussuhteessa, ei vastiketta sopimussuhteessa, ja vice versa.<BR/><BR/>Sitäpaitsi kun sopimussuhteen osapuolina ovat auton kuljettaja ja ParkCom ( "sopimuskyltit" ovat ParkComin allekirjoittamia - ei parkkihallin ylläpitäjän ), niin voidaan kysyä mitä autonkuljettaja vastapuolisesti on ParkComilta ylipäätään saamaassa virhemaksun ohella, ja toisaalta mikä on sopimusosapuoli ParkComin menetys asiassa - paitsi tietenkin virhemaksun saamattomuus. <BR/><BR/>Kuten virhemaksu-nimikin viittaa, niin sillä ei ole varsinaista vastikeluonnetta - vain rangaistusluonne.<BR/><BR/>Myöskään vahingonkorvausluonne, joka luonne sopimussakolla tulee siis ylipäätään olla jottei kyse ei olisi sopimuskonstruktiolla naamioidusta rangaistusluontoisesta maksusta, ei tule kovinkaan luontevasti ParkComin virhemaksussa kyseeseen.<BR/><BR/>Kuten todettu jopa useiden tuntien kiekollinen ja siis ilmainen pysäköinti ei omaa sellaista taloudellista arvoa, että siitä vastiketta kannettaisiin. Miten siis esim. puolen tunnin kiekoton pysäköinti alkaisi synnytämään sopimussuhteessa vahinkoa ? Ja kuinka paljon suhteessa ilmaiseen kiekolliseen pysäköintiin ? Ja kenelle - kun Parkcomin yksittäisestä virhemaksusta ei kanavoidu välttämättä senttiäkään parkkihallin ylläpitäjälle. <BR/><BR/>Parkkihallin pitäjälle maksettavat rojaltit ovat kai könttäsumma perusteisia, jos niitä ylipäätään merkittävästi on. Niinpä rojaltit ovat yksittäisestä virhemaksusta hyvin pieni osa ( siis jos niitä yksittäisen virhemaksun perusteella edes tilitetään ), ja köntästä tilanne on sama. Pääosan virhemaksusta saa sopijaosapuoli ParkCom - jolle ainoa vahinko voi olla se ettei se saa virhemaksua. <BR/><BR/>Ja kuten todettu sopijaosapuoli ParkCom ei anna vastikkeena autoilijalle mitään.<BR/><BR/>Erikoista olisi myös se että 5. min kiekoton ja kenties jopa lähes vuorokauden kestävä kiekoton pysäköinti olisi vahingoltaan yhtä suurta - useitakin tunteja kestävän kiekollisen pysäköinnin ollessa täysin vailla taloudellista arvoa( ja kun autoa voi sitä paitsi siirtää parkkihallin sisällä uuteen parkkipaikkaan - ehkä joku tulee ja rukkaa välillä kiekkoakin, niin tuo taloudellista arvoa omaamaton ilmainen parkeeraus voi jatkua pitkäänkin.).<BR/><BR/>Jos itse luvallinen parkkeeraus olisi maksullista, niin sitten voitaisiin relevantisti puhua yksittäiseen sopimussuhteeseen liittyvästä taloudellisesta vahingosta. Ja tuolloin vahingonkärsijä olisi nimenomaan sopimusosapuoleksi nyt itsensä myös asettava parkkihallin ylläpitäjä, jolle tulisi todellista vahinkoa vastaava korvaus luontevasti suorittaa - sopimussuhteen ulkopuolisen perijän perintäkulujen ollessa ainakin yleisesti hyväksytyn tasoisia<BR/><BR/>Kun ilmaisessa pysäköinissä yksittäisen virhemaksun saaja on ainakin pääosin jos ei kokonaan ParkCom, eikä siis ilmaisen parkkerauksen salliva parkkihallin pitäjä, jonka taloudellinen menetys yksittäisen sopimusuhteen osalta olisi 0,-, niin virhemaksuhan ei kata sopimusvahinkoa vaan ParkComin tulopuolta - virhemaksun ollessa ääretön prosentti yksittäisen sopimussuhteen "vahingon" osalta.<BR/><BR/>Virhemaksu ei ole siis korvaus menetetystä taloudellisesta vahingosta ( kun kiekollinen pysäköinti on ilmaista ) - vaan selkeä rangaistusluontoinen maksu joidenka perimisen julkinen hallinto monopolisoi itselleen jo satoja vuosia sitten. Sopimusvapautta on perinteisesti tältä osin rajoitettu.<BR/><BR/>3. Mitä tulee vielä sopijaosapuoliin ParkComin virhenaksujen osalta, niin sopimusoikeuden mukaisesti pysäköity auto eli esine ( ja yksinomaan tämän johdosta auton haltija / omistaja ) ei voi ylipäätään tehdä sopimuksia, vaan ainoastaan auton kuljettaja. <BR/><BR/>Jos auton haltija / omistaja kiistää kuljettaneensa autoa kun se on ollut parkeerattuna, niin hän ei ole voinut ylipäätään tulla, ilman riittävää vastanäyttöä, sopijaosapuoleksi. <BR/>Omistaja / haltija ei, sopimusoikeuden mukaisesti, myöskään ilman eri sitoumusta vastaisi kolmansien tekemistä sopimuksista. <BR/><BR/>Viimeeksi mainittuihin seikkoihin olen kiinnittänyt tuttavieni huomiota heidän ParkCom kiistoissaan - siis puuttuvan rangaistusmaksuperintävaltuuden ohella. <BR/><BR/>Saattaisi useampi auton haltija / omistaja todeta nyt perittävien maksujen kohdalla, jos KKO poikkeuksellisesti toteaisi yksityisellä olevan oikeutta periä rangaistusluontoisia maksuja, ettei ole ollut kyseistä sopimusta tekemässä. Ja sitä oikeaa sopimusosapuolta eli auton kuljettajaa ei varmasti muista pirukaan vuonna 201?.<BR/><BR/>Eli kohdissa 1. ja 2. esitetyin perustein katson ettei ParkComilla olevan oikeutta periä rangaistusmaksuluonteita virhemaksua.<BR/><BR/>Todettakoon vielä että kun ns. uskonveli tulee ovelle koputtamaan, niin tontinomistajalla on oikeus hänet oveltaan käänyttää. Sen sijaan sopimusoikeuteen vedoten hän ei voi lätkäistä käännytyksen yhteydessä uskonveljen kouraan joko omiin nimiin tai alueen kulkuoikeutta valvovan yhtiön nimiin perittävää neljänkympin virhemaksua, vaikka pihaportin pylväässä olisikin alan uusimman tulijan ParkCons:ein asettama kyltti jossa todettaisiin että kaupustelu, häirintä ja asiaton oleskelu ovat tontilla kielletty, ja että kulkemalla portista läpi saa kaiken lisäksi virhemaksuna neljäkymppiä heittää kulkuoikeuden valvojalle, jos kulku tontilla tällaiseksi todetaan.<BR/><BR/>Nimim. Sopimusvapauden vankkumaton kannattaja.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-54744821477134702802008-11-25T02:40:00.000+02:002008-11-25T02:40:00.000+02:00Minusta kuljettajalla ei ole myöskään mitään tosia...<I>Minusta kuljettajalla ei ole myöskään mitään tosiasiallista mahdollisuutta tutustua jonkin täynnä pientä tekstiä olevan kyltin sisältöön ennen pysäköintiä. Kuljettajan on keskitettävä huomionsa liikenteen seuraamiseen eikä tekstikylttien tutkimiseen.</I><BR/><BR/>Tämä argumentti saattaa olla vähän huteralla pohjalla, sillä ainahan auton voi pysäyttää siksi muutamaksi sekunniksi, jotka kyltin lukemiseen ja ymmärtämiseen kuluu. Kyllä ne ehdot on kuluttajan saatavilla ihan kohtuullisella vaivalla.<BR/><BR/>Joka tapauksessa en ihan niele logiikkaa, jonka mukaan mikään "innominaattikontrahti" voisi poikkeuksetta syntyä tässä pysäköintiasiassa.<BR/><BR/>Mielestäni tärkeä kysymys on, voidaanko tällaisessa tapauksessa tulkita, että kuluttaja on antanut suostumuksensa pysäköintiehtoihin ilman erityistä tahdonilmaisua. Miten pelkkä kyltin ohi ajaminen takaa, että kuljettaja suostuu ehtoihin?<BR/><BR/>Ensinnäkin Kemppisen esittelemä esimerkki raitiovaunumatkasta on toki hyvä lähtökohta tähän kysymykseen. Mielestäni kuitenkaan ainakaan nykypäivänä maksuja ei yleensä peritä siksi, että matkustaja rikkoo sanatonta sopimusta kuljetusliikkeen kanssa nousemalla raitiovaunun kyytiin ja jättämällä matkan maksamatta, vaan siksi, että "jokainen" tietää maksutta matkustamisen olevan lainvastaista ja että siitä on laissa määrätty perittäväksi tarkastusmaksu.<BR/><BR/>Toisaalta voisin nähdä, että taksimatkasta maksamatta jättäminen johtaa korvausvelvollisuuteen, sillä "jokainen" tietää, että matkasta maksu kuuluu suorittaa. Matkustaja istuu kyytiin ja esittää haluamansa määränpään - ja sitä myötä hyväksyy hinnaston mukaisen maksun maksettavakseen. "Jokainen" tietää myös, että maksamatta jättäminen aiheuttaa hyvinkin suoraa taloudellista vahinkoa kuljettajalle, jolloin korvausvastuu on perusteltavissa myös sitä kautta.<BR/><BR/>Mielestäni on varmasti muitakin tiettyjä tilanteita, joissa "innominaattikontrahti" on pätevä. Tietyissä maissa jo esimerkiksi kaupassa tuotteen poimiminen hyllystä ja sen laskeminen ostosten tekemiseen tarkoitettuun koriin synnyttää sopimuksen. Tämä näkemys on hyväksyttävä, sillä kyseisessä kulttuurissa on jo pitkään nähty asia niin, että tuotteen poimiminen luo ostopakon. Toisissa maissa kassalle saapuminen synnyttää tarvittavan sopimuksen, joissakin vasta tuotteiden maksaminen.<BR/><BR/>En kuitenkaan usko, että "jokainen" voisi käsittää niiden olevan solmittavissa tietyissä hyvin arkisissa asioissa, kuten auton pysäköinnissä pihamaalle. <BR/><BR/>Mikäli sanattomat, esitäytetyt sopimukset olisivat sallittavissa muissakin kuin normaalisti ihmisten ymmärtämissä tilanteissa (kuten taksimatkat), minä voisin tosiaan kylttejä asentamalla pakottaa pihapolkuni käyttäjät, kotisivujeni lukijat jne. mitä erilaisimpiin sopimuksiin pelkästään siksi, että he käytöksellään osoittavat jonkinlaisen tahdon käyttää palvelujani ennalta määräämieni ehtojen mukaisesti.<BR/><BR/>Niin tai näin, väittäisin, että Suomessa ei ole kuitenkaan yleisesti hyväksyttävissä, että pelkkä avoimella pihalla seisovan kyltin ohittaminen synnyttäisi minkäänlaista sopimusta. Puomeilla eristetyt alueet ja parkkihallit ovat asia erikseen, sillä on yleisesti hyväksyttävissä, että nappia painamalla asiakas antaa suostumuksensa pysäköintiehdoille.<BR/><BR/>Ratkaisevana erona näissä kahdessa tilanteessa näkisin sen, että rajattuja tai eristettyjä pysäköintialueita yleensä ei voi käyttää oikeudetta, sillä auton kuljettaminen ulos ja sisään ilman erillisia toimenpiteitä (nappia painamalla sisään ajaessa ja lipun maksamisella ulos ajaessa) ei onnistu. Kuluttaja mitä luultavimmin siis antaa suostumuksensa ehdoille, koska hän tietää, että se on ainoa keino käyttää palvelua.<BR/><BR/>Avoimella alueella sen sijaan palvelua voi käyttää kahdella tapaa: suostumuksen antaen tai sitten oikeudetta. Kuljettaja voi vain ajaa pysäköintiruutuun ilman, että suostuu mihinkään ehtoihin. Silloin hän syyllistyy tieliikennelain tai muiden lakien mukaisesti tiettyihin rikkomuksiin, joista voidaan rangaista lailla. Joka tapauksessa tällaisessa tilanteessa rankaisuvalta on vain viranomaisilla, ei alueen omistajalla.<BR/><BR/>Tätä voisi verrata jo mainitsemaani esimerkkiin kaupasta. Tietääkseni Suomessa tavaran vieminen kaupasta ilman maksamista ei ole sopimusoikeudellinen asia, vaan asia käsitellään rikoslakia ja vahingonkorvausoikeutta soveltaen. Eli kuluttajalla on kaksi vaihtoehtoa: solmia sopimus kaupan kanssa esimerkiksi viemällä tuote kassalle ja maksamalla sen, tai sitten jättää sopimus solmimatta ja tehdä rikoksen ottamalla tavaran kaupasta oikeudetta. Jälkimmäisessä tapauksessa viranomaisilla on rankaisuvalta, ja kauppa voi vaatia kohtuullisia vahingonkorvauksia asiassa.<BR/><BR/>Lisäisin vielä, että parkkihallien ja suljettujen alueiden tapauksessa voisin arvata, että mikäli autoilija ajaisi autonsa väkisin sisään rikkomalla puomit, asiaa ei käsiteltäisi sopimusrikkomuksena, vaan rikoksena.<BR/><BR/>Väittäisin siis, avoimelle, rajaamattomalle alueelle pysäköinti ei välttämättä tarkoita, että sopimus on syntynyt. Avoimella parkkipaikalla luvaton pysäköinti ilman maanomistajan lupaa rikkoo lakia, mutta rankaisemisen tulee tapahtua viranomaisen toimesta. Maanomistaja voi sitten mahdollisesti vaatia kohtuullisia korvauksia, jotka tosiaan yleensä eivät varmaankaan ole kovin kummoiset.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-30936011254858627372008-11-23T21:54:00.000+02:002008-11-23T21:54:00.000+02:00Mikä merkitys "yksityisoikeudellisen" sopimuksen s...Mikä merkitys "yksityisoikeudellisen" sopimuksen syntymiselle ja pätevyydelle on sillä, että kyseessä ei ole mikä tahansa sopimus vaan vakioehtoinen kuluttajasopimus? Niiden kohtuuttomista ehdoista on yleiseurooppalaista säätelyä mm. direktiivin muodossa, ja kohtuuttomat ehdot eivät sido kuluttajaa.<BR/><BR/>Direktiivissä on tarkoitettu pidettäviksi kohtuuttomina mm. ehtoja, joihin kuluttajalla ei ole mitään tosiasiallista mahdollisuutta tutustua ennen sopimukseen sitoutumista. Ilmeisesti ainakin ehdot, joita kyltissä ei ole mainittu ovat näin kohtuuttomia? <BR/><BR/>Minusta kuljettajalla ei ole myöskään mitään tosiasiallista mahdollisuutta tutustua jonkin täynnä pientä tekstiä olevan kyltin sisältöön ennen pysäköintiä. Kuljettajan on keskitettävä huomionsa liikenteen seuraamiseen eikä tekstikylttien tutkimiseen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-2498387517080748462008-11-22T22:05:00.000+02:002008-11-22T22:05:00.000+02:00Jyrki Virolainen kirjoitti seuraavasti: ParkCom va...Jyrki Virolainen kirjoitti seuraavasti: <I>ParkCom valvoo toimeksiantonsa mukaisesti yksityisen maanomistajan alueita, joille ei saa pysäköidä ilman yhtiöltä etukäteen lunastettua lupaa. Tämähän on aivan ok. Pysäköintipaikoilla on selkeästi ilmoitettu, että alueella saa pysäköidä vain merkityille paikoille luvan etukäteen hankittuaan. Jos kuitenkin pysäköi lupaehtojen vastaisesti, siis joko ilman lupaa tai lupa-ajan ylitettyään, joutuu maksamaan esim. 40 euron suuruisen "valvontamaksun." Tämä maksu ei ole mikään julkisoikeudellinen virhemaksu sakosta puhumattakaan, vaan maksu alueen käyttämisestä pysäköintiin. <BR/><BR/>Toiminta ei ole lainvastaista, vaan perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen, jonka ehdot autoilija hyväksyy pysäköidessään alueelle. Kun tällaista toimintaa, bisnestä, ei ole laissa kielletty, se on sallittua.</I><BR/><BR/>Tilanne saattaisi olla näin, jos sakkofirmat kirjoittaisivat valvontamaksujaan vain merkityille paikoille tapahtuvasta luvattomasta pysäköinnistä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että valvontamaksuja on kirjoitettu mm. pelastustielle pysäköinnistä (mm. nyt hovioikeudessa ollut tilanne). Pelastustielle pysäköinti on mielenkiintoinen esimerkki, koska maanomistajan toimivallassa ei ole sopia sinne pysäköimisen sallimisesta yhtään millään ehdoilla. Pelastustiet on pelastuslain nojalla pidettävä vapaina. Tällöin ei voi tulla kyseeseen konstruktio, jossa sakkofirma perii valvontamaksuna 40 euron pysäköintimaksun luvattomasti ostetusta pysäköintipalvelusta.<BR/><BR/>Jos sakkofirmojen toiminta kuitenkin sallittaisiin, johdonmukaisuuden vuoksi vastaavanlaiset konstruktiot pitäisi sallia muillakin elinkeinoelämän alueilla. Esimerkiksi vartiointiliikkeen edustaja voisi määrätä myymälävarkaalle 500 euron valvontamaksun näpistystilanteesta, kunhan kaupan ovella olisi tähän soveltuvat sopimusehtokyltit.<BR/><BR/>Jos tuota näpistysasiaa miettii hieman toisesta näkövinkkelistä, tilanteen voisi tulkita myös kiristykseksi. "Emme ilmoita näpistystäsi poliisille, kunhan maksat tuon 500 euron valvontamaksun." Toisaalta tilanteessa ei ole mitään eroa myöskään tuon pelastustielle pysäköinnin kanssa: "Emme ilmoita pelastusrikkomustasi poliisille, kunhan maksat tuon 40 euron valvontamaksun."<BR/><BR/>Täytyy myös muistaa, että sopimuksen ehtoihin sisältyy vain se, mitä ehtoihin on kirjoitettu. Nykyisin kauppojen parkkihalleissa olevissa kylteissä ei sanota mitään siitä, kuinka pitkäaikaiseen väärinpysäköintiin tuo 40 euron kertakaikkinen sopimussakko (jos tätä termiä voi käyttää) oikeuttaa. Voinko siis kuskata kesäautoni läheisen ostoskaupan parkkihalliin näin syksyllä, odottaa sakkofirman lappua, käydä maksamassa sen samantien ja käydä pistämässä maksukuitin varmemmaksi vakuudeksi tuulilasille siihen parkkikiekon paikalle lisämerkinnällä "haen kotteroni pois sitten lumien sulettua"? Minähän olen jo kertakaikkisen sopimussakon maksanut sääntöjen vastaisesta toiminnastani.<BR/><BR/>Entäpä jos talo palaa, eikä palokunta pääse paikalle sammuttamaan tulipaloa siksi, että minun pelastustielle väärinpysäköity kotteroni estää paloauton matkan? Jälleen kiinteistön omistaja on valtuuttanut sakkofirman tekemään kanssani sopimuksen, joka määrittelee korvausvelvollisuudekseni kertakaikkisena sopimussakkona kokonaiset 40 euroa. Luulenpa, että kiinteistön vakuutusyhtiön ja kiinteistön välinen kirjeenvaihto voisi muodostua melkoisen hauskaksi luettavaksi, jos tulipalosta tehtäisiin korvaushakemus.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-76590190596552368762008-11-22T20:40:00.000+02:002008-11-22T20:40:00.000+02:00Kannattaa lukea oikeus ja kohtuus blogin viimeisin...Kannattaa lukea oikeus ja kohtuus blogin viimeisin artikkeli ja analyysi hoivoikeuden päätöksestä. Erinomainen. <BR/><BR/>http://oikeusjakohtuus.blogspot.comAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-78924114578142039422008-11-22T20:20:00.000+02:002008-11-22T20:20:00.000+02:00Sopimussakko on varsin spesialisoitunut oikeudelli...Sopimussakko on varsin spesialisoitunut oikeudellinen instrumentti. Vaikka se on liike-elämässä yleinen, kuluttajasopimuksissa se on varsin harvinainen. Vaikka yksinkertainen sopimus esim. henkilökuljetuksesta voikin perustua tosiasialliseen käyttäytymiseen (kulkuvälineeseen nousu), niin sopimussakosta sopiminen edellyttää kyllä mielestäni ehdottomasti nimenomaista sopimustahdonilmaisujen vaihtoa.<BR/><BR/>Sopimussakkoa ei siis voi "määrätä" kenellekään. Sopimussakosta on sovittava, ja siis ihan nimenomaisesti. Ei todellakaan voida katsoa, että ajoneuvon kuljettaja olisi pysäköidessään hyväksynyt tällaisen sopimussakkoehdon - jos olisi, niin silloinhan hän ilomielin maksaisi sen sakkonsa, eikä olisi asiasta lainkaan harmissaan. Olisihan sakosta silloin YHDESSÄ SOVITTU.<BR/><BR/>Ketään ei voi pakottaa sopimukseen. Sopimuksen syntymistä ei voi sitoa sellaiseen tosiasialliseen käyttäytymiseen, joka ei nimenomaisesti ilmaise sopimustahdon ilmausta. Ajoneuvon voi pysäköidä luvan kanssa taikka luvatta, sitoutumatta tarjottuun sopimukseen.<BR/><BR/>Kun valvontayhtiö laputtaa julkisessa tilassa ennalta määräämätöntä joukkoa ajoneuvoja, joitten kuljettajat ovat tälle tuntemattomia, niin täysin selvää on, että mistään "sopimussakosta" ei siinä tilanteessa voi olla kyse. Kyse on täysin julkisen vallan käyttöön rinnastettavasta tilanteesta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-60150247123915807062008-11-22T20:09:00.000+02:002008-11-22T20:09:00.000+02:00"Suosittelen Erottajan hallia – sitä alempaa, välj..."Suosittelen Erottajan hallia – sitä alempaa, väljää."<BR/><BR/>Tätä en suosittele, samat omistajat ja toimijat (kuin ParkComilla) taustalla myös tuolla Erottajan parkkiluolassa. Lähistöltä löytyy kyllä lain hengen mukaan operoivia pysäköintiluolia, tuetaan mieluummin tällaista toimintaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-11850732340075409542008-11-22T01:08:00.000+02:002008-11-22T01:08:00.000+02:00Mitenkähän perusteettoman edun palautus -konstrukt...Mitenkähän perusteettoman edun palautus -konstruktio (condictio) toimisi tässä ParkComin tapauksessa? Siinähän on muistaakseni kolme edellytystä: 1 on saatu etua, 2.etua on saatu jonkun kustannuksella ja 3. saatu etu on perusteeton.<BR/><BR/>Näistä ainakin etu toisen kustannuksella on tässä vähän hankala. Mitä maan omistaja tosiasiallisesti menettää, kun toinen parkkeeraa sen maalle?<BR/><BR/>Jos taas katsotaan kuten Vantaan käräjäoikeus, että sopimus on syntynyt, niin condiktio ei tule kyseeseen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-16586561155832924262008-11-21T22:46:00.000+02:002008-11-21T22:46:00.000+02:00Ad Kuntsa: yksityisoikeus ja julkisoikeus. Verkko ...Ad Kuntsa: yksityisoikeus ja julkisoikeus. Verkko on täynnä ohjelmia ja osoitteita idealla "tähän pääsee maksamalla $19.95".<BR/><BR/>Jälkikäteen lähetetty velkomus "$19.95, kun luit blogiani", kuuluu roskikseen.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-28452775906119609462008-11-21T22:24:00.000+02:002008-11-21T22:24:00.000+02:00HO:n tuomio on täytäntöönpanokelpoinen, mutta eihä...HO:n tuomio on täytäntöönpanokelpoinen, mutta eihän ParkComia ole tuomittu korvausvelvolliseksi muilta kuin ilmeisesti oikeudenkäyntikulujen osalta.<BR/><BR/>Sopimussakkonsa "turhaan" (?) maksaneiden on vaadittava yhtiöltä oikeudessa maksujensa palauttamista, jollei yhtiö niitä vapaaehtoisesti maksa kuten ei varmaan tee ainakaan ennen KKO:n tuomiota. Kaikkien on siis nyt vain odotettava, mitä KKO tekee, jos ja kun ParkCom valittaa sinne ja pyytää valituslupaa.Jyrki Virolainenhttps://www.blogger.com/profile/11187934994389940927noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-92081132905331896672008-11-21T22:10:00.000+02:002008-11-21T22:10:00.000+02:00Parkcomin liikeideahan on suorastaan pirullisen ne...Parkcomin liikeideahan on suorastaan pirullisen nerokas.<BR/><BR/>Oikeuden halventaminen tässä blogissa on kielletty. Halventamalla oikeutta tässä blogissa sitoudut suorittamaan valvontamaksuna kahdeksan päiväsakkoa.<BR/><BR/>Jukka ja Jyrki, mihin sähköpostiosoitteeseen voin laittaa laskun? Mitäs teillä on vuositulot?Kuntsahttps://www.blogger.com/profile/03077142827171300503noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-11318737910321793652008-11-21T21:08:00.000+02:002008-11-21T21:08:00.000+02:00Ad Omnia: - Innopoli - hovioikeuden tuomio on täyt...Ad Omnia: - Innopoli - hovioikeuden tuomio on täytäntöönpanokelpoinen. Siten kerrottu menettely - en tiedä onko se totta - että pysäköintifirma sanoo odottavansa korkeimman oikeuden ratkaisua, on kestämätön.<BR/><BR/>Esimerkki: häviän jutun hovioikeudessa. Joudun ulosottoon, vaikka olen valittanut eli pyytänyt valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Korkein oikeus voi pyynnöstäni keskeyttää täytäntöönpanon, jolloin ulosotto keskeytyy. <BR/><BR/>Tuollaista määräystä ei anneta rutiininomaisesti.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-34167615435052102962008-11-21T21:06:00.000+02:002008-11-21T21:06:00.000+02:00Ad Omnia: - yksityisen yrityksen pysäköinnistä tah...Ad Omnia: - yksityisen yrityksen pysäköinnistä tahtoma maksu maksu ei ole missään tapauksessa täytäntöönpanokelpoinen eikä sellaiseksi tule tuomioistuimessa.<BR/><BR/>Juuri tämä erottaa sakon ja veron yksityisoikeudellisista veloista. Selväkin valka on "haettava tuomioksi", yksinkertaisimmin alioikeuden kansliamenettelynä.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-54852626365546780442008-11-21T18:50:00.000+02:002008-11-21T18:50:00.000+02:00Tyhmiä Kysymyksiä: Miten yksityisen lappuliisan a...Tyhmiä Kysymyksiä: <BR/><BR/>Miten yksityisen lappuliisan antaman pysäköintivirhemaksun voisi epäselvissä, tulkinnanvaraisissa tilanteissa riitauttaa? Mikä on valitusosoite?<BR/><BR/>Nouseeko maksu maksamattomana kahden viikon jälkeen 50%? Voiko näin lain mukaan yksityinen yhtiö toimia?<BR/><BR/>Voiko yksityisen yrityksen antama pysäköintivirhemaksu olla suoraan ulosottokelponen, kuten kunnallisen pikavoiton? <BR/><BR/>Jos jättäisin pyskäintivirhemaksuni suorittamatta, niin olisiko "tuomioni" oikeudessa suhteessa aiheutettuun vahinkoon vai pysäköintivirhemaksuun?<BR/>(mikäli ei suoraan ulosottokelpoinen)<BR/><BR/>Konsultaatiosta Kemppinen voi lähettää laskun IP -osoitteeseen : )Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-89924775502442467052008-11-21T18:33:00.000+02:002008-11-21T18:33:00.000+02:00Finlandioista: Minustakin on ilahduttavaa, että So...Finlandioista: Minustakin on ilahduttavaa, että Sonninen tai joku muu sanoo, mitä mieltä on ehdokasasettelusta.<BR/><BR/>Ikävää asiassa on vain se, että tuollainen puhe synnyttää mielikuvan: nyt on toimittu väärin, on oltu epäreiluja! Ja mielikuvista syntyy totuuksia. Niin kuin olisi jotenkin kiistatonta, että jokin teos on "hyvä" ja että esiraadin olisi pitänyt valita se. Istuu sitä ihan miten monta vuosikymmentä tahansa minkä tahansa yhdistyksen johtajana, varajohtajana, sihteerinä tahi vahtimestarina, ne "hyvyydet" ovat lopultakin yhtä päteviä ja hassuja kuin esimerkiksi ne elokuvalistat, joita täälläkin viikko sitten vilauteltiin.Mummo Muuhttps://www.blogger.com/profile/06216180850495891461noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-30712735100038595352008-11-21T18:20:00.000+02:002008-11-21T18:20:00.000+02:00Ajatus valtion rankaisuvallan myymisestä on karsea...<I>Ajatus valtion rankaisuvallan myymisestä on karsea, yksityisvankilat ovat kuitenkin todellisuutta.</I><BR/><BR/>Huom. <I>karseaa</I> todellisuutta. Epäkohtia pitäisi korjata eikä syventää.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-59796773094273091582008-11-21T16:58:00.000+02:002008-11-21T16:58:00.000+02:00"Lauri, esim. Innopolin käyttämän mainostoimiston ..."Lauri, esim. Innopolin käyttämän mainostoimiston copy saattaa olla parhaiten vastuussa tekstistä"<BR/><BR/>Tuo oli kyllä suoraan Qparkin lähettämästä kirjeestä. Innopoli tiedotti asiasta emailli tänään näin:<BR/><BR/>"YKSITYISEN PYSÄKÖINNINVALVONNAN OIKEUSKIISTA VIELÄ KESKEN<BR/><BR/>Helsingin hovioikeuden torstainen päätös yksityisten pysäköintiyhtiöiden sakoista ei ratkaissut kiistaa lopullisesti. ParkCom hakee päätökseen muutosta korkeimmalta oikeudelta, jonka mielestä omaisuudensuoja ja sopimusvapaus ovat perustuslaillisia oikeuksia, joita ei voi tällä tavoin rajoittaa.<BR/><BR/>Technopolis Innopolin pysäköintialue pysyy muuttumattomana, kunnes asia on ratkennut ja on lainvoimainen. Seuraamme tilanteen kehittymistä.<BR/><BR/>Ohessa ParkComin tiedote asiasta."Lauri Grohnhttps://www.blogger.com/profile/10131806942200686558noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-26499788665615517622008-11-21T16:35:00.000+02:002008-11-21T16:35:00.000+02:00Minusta nykyinen pysäköintivalvonta on aivan liian...Minusta nykyinen pysäköintivalvonta on aivan liian lepsua.<BR/><BR/>Hyvä käytäntö olisi, jos laittomalla paikalla oleva auto tulkittaisiin hylkytavaraksi, jonka saa pelastaa ensimmäinen löytäjä.Petja Jäppinenhttps://www.blogger.com/profile/02878642607266634045noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-33440475996957663632008-11-21T15:44:00.000+02:002008-11-21T15:44:00.000+02:00Ad Rienzi: - perustuslaista - kerroi HS:lle mielip...Ad Rienzi: - perustuslaista - kerroi HS:lle mielipiteitäni yksityisyyden suojasta ja henkilötiedoista, joilla on liittymä perustuslakiin. Tämä kuuluu professuurini alaan.<BR/><BR/>Koko perustuslain tuntijat ovat sitten asia erikseen.<BR/><BR/>Huomaan kyllä käyttäväni opetuksessa paljon aikaa PerustusL:n 2 luvun perusoikeuksien yhteensovittamisongelmiin, esimerkiksi julksiuusperiaate / yksityisyyden suoja.<BR/><BR/>Ja näitä asioita - kuten nyt puheena ollutta - joudun kutsusta selvittelemään perustuslakivaliokunnassa tuon tuostakin.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.com