tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post2134544419740613300..comments2024-03-29T16:09:44.363+02:00Comments on Kemppinen: KiivailijaJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-67433172009258920282018-08-06T14:46:45.123+03:002018-08-06T14:46:45.123+03:00Engel on piirtänyt myös Kittilän kirkon. Huhu väit...Engel on piirtänyt myös Kittilän kirkon. Huhu väittää, että piirustukset olivat tulleet Kittilään vahingossa, ehkä vaihtuneet jonkun toisen seurakunnan kanssa. - JRAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-75027394303304424512018-08-02T23:54:40.727+03:002018-08-02T23:54:40.727+03:00Engel muuten suunnitteli ortodoksien pääkirkonkin ...Engel muuten suunnitteli ortodoksien pääkirkonkin Helsinkiin. Siinä se seisoo Unioininkadulla Suomen pankin kyljessä, ihan (nyk.) luterilaisen tuomiokirkon naapurissa. Meille vieraampaa muotokieltä edustava Uspeskin kadetraali valmistui vasta paljon myöhemmin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-85257318585906149532018-08-02T10:55:50.888+03:002018-08-02T10:55:50.888+03:00Muistelen joskus lukeneeni, että monumentaaliporta...Muistelen joskus lukeneeni, että monumentaaliportaikot olivat yleisemminkin uusklassismin suosima tyylielementti. On myös huomattava,että Gylichin Turun tuomiokirkon länsipäätyyn suunnittelema monumentaaliportaikko on sekin peräisin juuri samoilta vuosilta, 1830-luvulta. Sinänsä matalahko Unikankare ei mitään portaikkoa olisi kaivannut.<br /><br />Klinge (Pääkaupunki, 2012) selittää Nikolainkirkon kaupunkikuvallisesti dominanttia asemaa uuden uskonnollisuuden nousulla 1800-luvun alussa 1700-luvun valistusrationalismin sijaan: "Uskonnon suuri monumentti sai siten sijaintinsa ansiosta ainutlaatuisen aseman Helsingin semioottisessa maailmassa." - Eikö siis voitaisi ajatella, että päävartion purkaminen ja korvaaminen monumentaaliportaikolla oli tarkoitettu entisestään korostamaan tuota "vuorivaikutelmaa"? Klinge itse kuitenkin toisaalla kirjassaan antaa toisenlaisen selityksen: "[Purkamispäätöksen] taustana oli kuitenkin halu korottaa Senaatintorin arvoa toisessa suhteessa, sillä sotilasvartio ja sotilasvankila eivät enää sopineet torin uuteen henkeen - -. Ei myöskään näyttänyt hyvältä, että sotilaat ikään kuin vartioivat ja kontrolloivat [vuonna 1832 vihittyä] yliopistoa."Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-37276498223148571482018-08-01T20:31:03.699+03:002018-08-01T20:31:03.699+03:00Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mitkä tekijä...Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mitkä tekijät johtivat päävartion sijoittamiseen Etelärantaan Senaatintorin sijasta. Jos Nikolainkirkon edessä olisi päävartio, koko torin symboliikasta olisi tullut ihan toinen. <br /><br />Aioin kirjoittaa spekulaatioita mahdollisista piilovapaamielisistä senaattoreista, jotka olisivat halunneet siirtää venäläiset sotilaat näkymättömämpään paikkaan, mutta sain pettyä. Wikipedia tietää kertoa, että ensinnäkin päävartio ehti olla torin pohjoislaidalla toistakymmentä vuotta. Sen puratti pois monumentaaliportaiden tieltä itse keisari Nikolai I, jota tuskin voi liberaaliksi epäillä. Engel itse olisi säilyttänyt päävartion, koska se oli osa hänen ideaaliaan. Nikolain voisi kuvitella pyrkineen lähinnä maksimaaliseen näyttävyyteen. Varmasti tavoitteena ei ollut luoda suomalaiskansallisempaa symboliikkaa. <br /><br />Käytännön näkökohtaa voisi kyllä epäillä. Ylioppilailla oli tapana tapella venäläisten sotilaiden kanssa. Siirtämällä aina näkyvillä ja esillä oleva vartiomies korttelin päähän, ja vielä sataman suuntaan, vähennettiin varmasti tapauksia, joissa joku humalainen ylioppilas tuottaisi herroille harmia tappelemalla päävartion edessä tai laulamalla Marseljeesia sotilaspartion kuuluvissa.Erastotenes Aleksandrialainenhttps://www.blogger.com/profile/02022287922481645252noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-25609583062592379252018-08-01T18:57:39.987+03:002018-08-01T18:57:39.987+03:00Ei se seinä ole raakaa tiiltä, kun se hyvin poltet...Ei se seinä ole raakaa tiiltä, kun se hyvin poltetusta tiilestä puhtaaksi muurataan, kauniisti saumaten. Katsopa Uspenskia lähempää. Ei tuota rapaten kauniimmaksi olisi saanut.<br />Ja on kestänyt Helsingin meri-ilmaa jo viitisen sukupolvea, vähintään. Ylpeä kelpaa olla niin komeasta rakennuksesta kotikaupunkini, näin ateistinkin.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-63523338193162339382018-08-01T16:33:10.977+03:002018-08-01T16:33:10.977+03:00Engelin kuollessa kirkko oli melkein valmis, mutta...Engelin kuollessa kirkko oli melkein valmis, mutta eri näköinen kuin nykyisin. Tyyliviirin käännyttyä ulkoasua pidettiin vanhanaikaisena, ja seuraaja Lohrmann lisäsi kulmatornit, sivupaviljongit ja apostolipatsaat. Päävartio joka oli jo siinä, purettiin ja portaat tehtiin tilalle. Patsaat ovat siis yli puoli vuosisataa uudempia kuin blogissa kerrotaan. Taiteellinen arvo, no jaa, 1800-luvun akateeminsn kuvanveisto on mitä on, en tiedä onko jokin Walter Runeberg tai Johannes Takanen sen kummempaa. Jopa jonkin Thorvaldsenin nerous ei nykyihmiselle helposti aukea.<br />AWAnonymousnoreply@blogger.com