tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post115251373688068209..comments2024-03-28T18:01:59.142+02:00Comments on Kemppinen: RechercheJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1152557546753326012006-07-10T21:52:00.000+03:002006-07-10T21:52:00.000+03:00Ad Heikki:Kyllä minäkin Kafkaa ajattelin mutta aja...Ad Heikki:<BR/><BR/>Kyllä minäkin Kafkaa ajattelin mutta ajattelin kuin argentiinalainen erotuomari, että kun novelleissa olympiafanfaarit soitetaan joka tapauksessa Kafkalle ja Tshehoville ja... tekisi mieli sanoa... Herra paratkoon ja Jumala nähköön - Hemingwaylle, niin olisi katsottava toiset kilpailijat romaani-kisaan.<BR/><BR/>Silloin tällöin tunnen sairaalloista vetoa Balzaciin, jota en tunne kehuttavasti, ja aina tunnen suurta rakkatuta Dickensiin, jota minun on vaikea rinnastaa romaanin teorian samentamin aivoin muihin. Parhaimmillaankin Dickens juoksee samassa kisassa kuin Waltari niin menestyksekkäästi. Haluaisin luokitella sen kirjallisuuden nimellä "kertomus", jolloin alan ensimmäinen mestari olisi Rabelais.<BR/><BR/>Kun luin vanhana eli noin kymmenen vuotta sitten Copperfieldin kunnolla, olin aivan räjähtänyt.<BR/><BR/>"Kertomuksessa" sentimentaalisuus eli liikatunteellisuus ja muu sielunnipistely on hyve, kun taas sovinnaisessa romaanikäsityksessäni teksti on kuin Mauno Koiviston pikakivääri hänen itsensä kuvaamana: taito on niin suuri ja tähtäys niin tarkka, ettei uhrilla (lukijalla" ole pienintäkään mahdollisuutta edes aavistaa, mikä häneen osui ja mistä.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1152555320654541902006-07-10T21:15:00.000+03:002006-07-10T21:15:00.000+03:00Nostan Kafkan mitallipallille Dostojevskin seuraan...Nostan Kafkan mitallipallille Dostojevskin seuraan.<BR/><BR/>Kunderan mietteitä virkamies K:n olemisesta:<BR/><BR/>-ei sijaa aloitteille, kekseliäisyydelle, toiminnan vapaudelle; on vain käskyjä ja sääntöjä; ollaan tottelevaisuuden maailmassa.<BR/><BR/>-vallan hypnoottinen katse, oman syyllisyyden epätoivoinen etsintä, sivullisuus ja epäsuosioon joutumisen ahdistus, yhdenmukaisuuteen alistuminen, todellisuuden haamumaisuus ja asiakirjan maaginen todellisuus, yksityisyyden jatkuva loukkaaminen jne.<BR/><BR/>Hän siis tunsi tämän nykyisen nurmijärveläisen valtionhoitajamme?heikki rönkköhttps://www.blogger.com/profile/03979374483333788524noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1152548744053220682006-07-10T19:25:00.000+03:002006-07-10T19:25:00.000+03:00Ad Dr. Blind:Kyllä sitä "Vinteuilia" haettiin kiss...Ad Dr. Blind:<BR/><BR/>Kyllä sitä "Vinteuilia" haettiin kissojen ja koirien kanssa.<BR/><BR/>Painter, joka oli syntynyt 1914, kaatoi kuppinsa viime jouluna. Luin Proust-kirjan aika tuoreeltaan ja minulla on sen toinen painos (1989). Sen ilmestyessä Proustin läheiset nostivat aikamoisen jupinan, koska tabuja vielä pidettiin.<BR/><BR/>"Vinteuilin" yhteydessä mm. konserteissa tarjotaan Proustin katkelman lähteinä César Franckin jousikvartettoa ja Faurén viulusonaattia nro 1. Debussyn preludien sanotaan olevan lähellä itse asiaa.<BR/><BR/>Proustin kuvailemasta musiikista ja Proustin romaanin musiikillisista rakenteista pidetään ympäri maailmaa jatkuvasti seminaareja ja konsertteja ja puheena olevan 1970-luvun jälkeen on noussut aika mahtava kirjallisuus tulkintoja ja lähteitä. En ole millään tavoin sen kirjallisuuden tasalla.<BR/><BR/>André Maruois'n "A la recherche de Marcel Proust", jonka Inki suomensi Otavalle 1984, on aika hyödyllinen.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1152537559282837382006-07-10T16:19:00.000+03:002006-07-10T16:19:00.000+03:00Tämä on taas "Laatu-Kemppistä".Monia eri aihealuei...Tämä on taas "Laatu-Kemppistä".<BR/><BR/>Monia eri aihealueita kytkettyinä toisiinsa ilman, että homma hajoaa käsiin.<BR/>Näennäisesti hajanaista ja poukkoilevaa mutta silti tietyn punaisen langan (jota lukija/kuulija ei välttämättä aina heti tunnista) yhdistämää koherenttia puhetta...<BR/><BR/>Tätä juttua voisi kommentoida hyvin monesta eri näkökulmasta ja teemasta käsin.<BR/><BR/>John Searlen käsitys nimenomaan tietoisuuden ontologisesta statuksesta eroaa kuitenkin esim. Dennetin, Dawkinsin ja Wilsonin vastaavasta.<BR/><BR/>Searlelle tietoisuus sosiaalis-intentionaalis-interaktiivisena konstruktiona "on todella olemassa" (redusoimaton emergentti taso - siten kyse ei itse asiassa ole antirealistisesta konstruktiivisuudesta), mutta em. naturalisteille tietoisuus sen sijaan on pelkkä epifenomeeni (seurannaisilmiö, (epäolennainen) oheisilmiö; näennäisilmiö), joka tulee "selittää" palauttamalla se perimmäiseen kemiallis-fysikaaliseen tasoonsa.<BR/><BR/>G. H. von Wrightin myöhempi näkemys tietoisuudesta on mielestäni sukua Searlelle. Wrightin mukaan tietoisuus ei ole aivoprosessi vaan "kykyä" reagoida sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin.<BR/><BR/>Kummankaan kohdalla ei voi olla tunnistamatta ainakin epäsuoria vaikutteita Wittgensteinilta, jonka oppilaat J. L. Austin and P. F. Strawson toimivat Searlen opettajina. <BR/>Wrighthän oli suoraan Wittgenstein oppilas.<BR/><BR/>Muisti tietysti mahdollistaa tietoisuuden, mutta siihen pätee myös edellä esitetty jaottelu. Onko muisti/tietoisuus 1) naturalistinen epifenomeeni vai 2) koettujen historiallis-sosiaalisten realiteettien konstruktio. <BR/><BR/>Proustin tapauksessa romaanitaiteen ystävä varmasti preferoi jälkimmäistä.<BR/><BR/>En voikaan ymmärtää, mitä mieltä reduktiivisten naturalistien ylipäätään on harrastaa kaunokirjallisuutta - tuota "harhaista epifenomeenien maailmaa" - ikäänkuin heidän omat teoriansa voisivat totaalisti välttää epifenomenaalisuuden.<BR/><BR/>Mutta reduktionismi onkin tieteellistä "apokalyptiikkaa". Se osoittaa meille, mistä kaikki alkoi ja näin ollen myös, mihin ja miten kaikki loppuu.<BR/>Tällainen missio ei tietenkään voi olla pelkkä epifenomeeni..? Eihän?<BR/><BR/>*<BR/>Ote wikipediasta: "Searle’s approach to social construction is quite distinct and divergent from those who would suggest that there is no such thing as a mind-independent reality – that what we call reality is a social construct. Towards the end of The Construction of Social Reality Searle presents an argument for realism. <BR/>His arguments are not for the social construction of reality but rather construction of social reality. <BR/>He claims that "all of social reality has a logical structure and that structure is linguistically constituted" in a paper titled Social Reality and Linguistic Representation.Rauno Rasanenhttps://www.blogger.com/profile/04096356304476255838noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1152533783326391632006-07-10T15:16:00.000+03:002006-07-10T15:16:00.000+03:00Tämä oli taas yllätys, että joku ja vieläpä juuri ...Tämä oli taas yllätys, että joku ja vieläpä juuri Kemppinen on tällä tavalla syvällä kaiken muun ohella jopa Proustissa. Kiitos tästä blogista.<BR/><BR/>Tuntuu pikkumaiselta ottaa seuraavaa asiaa esille, mutta kun en muita tekstin aspekteja taida osata kommentoida (romaaniolympialaisen kolmanneksi mitalistiksi Tolstoi olisi kyllä selkeä, mutta hyvin tavanomainen ehdokas).<BR/><BR/>Kemppinen kirjoitti: "Fauré ei kai liity Proustiin millään tavoin mutta on hengenheimolainen."<BR/><BR/>Minulla on sitkeä käsitys, että Fauré olisi yksi esikuvista Proustin Vinteuil-säveltäjähahmolle, näin esimerkiksi George D. Painterin Proust-elämäkerrassa ja pikatsekkauksella käsitys näyttää toistuvan netissäkin ahkerasti. Tämä ei tietystikään ole osoitus käsityksen osuvuudesta, mutta antoi aiheen nostaa asia kommenttina esiin.<BR/><BR/>Proustin suurteoksessa (miten sen nimi sitten suomennetaankaan) tärkeässä osassa olevan Vinteuil'n viulusonaatin on monesti ajateltu olevan yhdistelmä<BR/>Franckin, Fauréen ja Saint-Saënsin teoksia.Rienzihttps://www.blogger.com/profile/04008549123922444549noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1152519679835279462006-07-10T11:21:00.000+03:002006-07-10T11:21:00.000+03:00Tämäpä hauskaa, sillä sattumoisin Proust kuuluu mi...Tämäpä hauskaa, sillä sattumoisin Proust kuuluu minunkin kesälukemistooni. Kuinka ollakaan, joku päivä sitten tulin ajatelleeksi nimenomaan kypsän kauden Haavikkoa; pitäisi katsoa, millä tavoin Proust on sinne siilautunut. Oli miten oli, vaikken ranskaa kummemmin hallitsekaan, sanana "reserche" on täydellistä Proustia: koristeellista, sofistikoitunutta, teennäistä jopa, ja siinä mielessä keinotekoista, että ulkopuolelta tutkimisen ja jälkeenpäin etsimisen ohella on myös kyse tuon todellisuuden keinotekoisesta uudeksi tekemisestä.Karri Kokkohttps://www.blogger.com/profile/11485642707008456895noreply@blogger.com