tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post113520183484849657..comments2024-03-28T10:24:36.753+02:00Comments on Kemppinen: Suomalainen oikeusJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135317514492397782005-12-23T07:58:00.000+02:002005-12-23T07:58:00.000+02:00Reitala, Aimo: Suomi-neito : Suomen kuvallisen hen...Reitala, Aimo: Suomi-neito : Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet / Aimo Reitala. Helsingissä : Otava, 1983.<BR/><BR/>Mainio kirja on:<BR/>Tiitta, Allan: Harmaakiven maa. Zacharias Topelius ja Suomen maantiede.<BR/><BR/>Molemmissa kertoillaan oleellisesti samaa asiaa - kun kansalle kertoo, millainen se on, kansa ryhtyy heti paikalla sellaiseksi eli kuvatun kaltaiseksi.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135290192278796312005-12-23T00:23:00.000+02:002005-12-23T00:23:00.000+02:00Tsekkasitko Reitalan kirjan Aura-neidon ikää pohti...Tsekkasitko Reitalan kirjan Aura-neidon ikää pohtiessasi? Kotihyllyjämme on "siivottu" eikä tuota kirjaa löydy, mutta muistikuva on, että siitäkin tuo tarkka ajoitus Aurasta puuttuu. <BR/><BR/>1830-luku voisi olla kohtuullisen sivistynyt arvaus?Jari Sedergrenhttps://www.blogger.com/profile/08256567318059061400noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135244893356704582005-12-22T11:48:00.000+02:002005-12-22T11:48:00.000+02:00Käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksin...Käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen totesi pari kolme vuotta sitten "tekniikan filosofian" luentojensa alkupuolella, että tekniikasta - niin tärkeä aihe kuin se onkin länsimaiselle sivilisaatioille ollut - on kirjoitettu yllättävän vähän filosofien piirissä.<BR/><BR/>Hän oli (myös) omaksi hämmästyksekseen päätynyt siihen, että Heideggerin kirjoitukset tekniikasta olivat parasta, mitä aiheesta tähän mennessä on julkaistu!<BR/><BR/>Kaikkein vähiten uutta parin viime vuosikymmenen aikana oli kuulemma kirjoitettu oikeus- ja kasvatusfilosofiasta. <BR/><BR/>Rawls, Dworkin ja Habermas lienevät 1900-luvun lopun oikeusfilosofian vaikutusvaltaisimmat gurut. Derridasta ja Vattimosta - eli postmodernisteista - en osaa oikein sanoa.<BR/><BR/>Joka tapauksessa - "postmodernisteja" lukiessa poistan aina varmistimen pistoolistani, koska esim. Foucault`lla ei ole mitään normatiivista perustaa moraalille vaan kaikki on yhtä valtapeliä.<BR/><BR/>Mutta miten sitten esim. vähemmistöjen vastarinta on oikeutettavissa jonain perusoikeuksien puolustuksena, jos mitään oikeuksia ei ole kuin valtapyyteinä?<BR/> <BR/>Miten siis voisin luottaa Habermasin (ja Rawlsin) yhtäläiseen oikeusproseduuriin ("epistemologia") jos siltä puuttuu aksiomaattinen ("ontologinen") arvoperusta, josta ei ainoastaan puhuta, vaan johon myös uskotaan?<BR/><BR/>Perusarvot toki kytkeytyvät aina valtaan, mutta ne eivät ole myytävissä/vaihdettavissa kuin markkinatorin rihkama - kuten postmodernit ja/eli libertaristit näyttävät ajattelevan...<BR/><BR/>Voiko olla epäluotettavampaa ihmistä kuin äärinominalistinen dekonstruktionisti? <BR/>Sellainenhan onnistuu valehtelemaan jopa itselleen (!?)<BR/><BR/>*<BR/>"Tarkkaan ottaen(!?)" Nietzschen valtametafysiikka ei tyhjenny foucaultlaiseen tulkintaan "vallan" omnipotenssista ja pluralismista.<BR/> <BR/>Kyllä Nietzsche minun mielestäni oli lopulta (ja alusta lähtien) schopenhauerilaisen Tahto-filosofian vaikuttama vitalisti (siis metafyysikko) kuin kyyninen strategi a`la Foucault.<BR/><BR/>Suhtaudun koko postmoderniin teoriaan (jos sellaista on) samoin kuin postmodernit itse todellisuuteen eli peräti kyynisesti.<BR/><BR/>Tästä avautuu maukas asetelma: kyynikko (kuon eli koira) haistelemassa toisia kyynikoita!<BR/><BR/>*<BR/>Suomeksi löytyy kaksiosainen artikkelisarja "Filosofien oikeus" (2001), josta toki saa kohtuullisen hyvät perustiedot aiheelle.Rauno Rasanenhttps://www.blogger.com/profile/04096356304476255838noreply@blogger.com