Nummi

 

Joku kysäisi, mikä se on se nummi paikannimessä Kirkkonummi. Taisin joskus kirjoittaa tässä kaikille tutuista maastonmuotojen nimityksistä ja väittää niitä vaikeiksi. Eli kun tiedätte eilenkin merkkipäiviään viettäneen Aleksis Kiven, niin mikä tarkkaan ottaen on “nummisuutari”?

Samaan hengenvetoon voisi pyytää tietoa sellaisista yleiskielen sanoista kuin aho, keto tai niitty. Joku saattaa asua Malmilla. Hänellä voi vilahtaa joskus mielessä, että minkähän takia Helsingissä on Malminkatu ja rinnekin vielä keskikaupungilla.

Eilen kävi nimi, ettei minulla ole aavistustakaan monien Euroopan maiden nimien taustoista.

Ennen kuin ihmettelette ääneen, miten tyhmä joku voi olla, kiirehtikääpä sanomaan, mistä on saanut nimensä Sveitsi, joka roomalaisten aikaan ol Helvetia, kuten Espanja oli Hispania. Taustalla on pieni kantoni Schwyz. Miten se on laajennut koko maan nimeksi ja miksi, se ei ole tiedossani. Tietämättömyyteen johtavat myös ne jäljet, joiden mukaan maan nimi Italia liittyisi tavalla tai toisella vasikkaan. Siis Italia olisi eräänlainen vasikkahaka. Kukapa sen tietää?

Mutta Puola ei liity polkupyörän renkaisiin eikä auton sähkölaitteisiin, vaan kysymyksessä on tavallisen tasaista tarkoittava sana, joka voi olla yhtä vanha perua kuin man kielikin, eli ei siis niin ihmeen vanhaa.

Ja Kirkkonummi on ruotsinkielisen muotonsa Kyrkslätt viittaamin tavoin alava, puuton paikka - kuten siinä kirkon lähellä on edelleen.

Vanhat harmaakivikirkot ovat hyvin usein lähellä vettä. Niihin tultiin vesitse ja maitse. Kirkkonummi on vanha, kirkko 1300-luvulta. Sitä rakennettaessa ei kenellekään tullut mieleen, että jokin Espookin olisi aikanaan perustettaa ja sinnekin aikaa voittaen saada kirkko. Helsinki oli vielä kauempana tulevaisuudessa, ja kaupungin perustamnen meni kerran toisensa jälkeen pieleen. Nythän tää sinänsä kummallinen kivinen niemukka, jonka välissä on selvää rapaa. “Gloet” eli Kluuvi tulee matalasta ja umpeutuvasta merenlahdesta. Tietoni mukaan nykyisen Aleksis Kiven patsaan kohdalle upposivat Kiven itsensä vielä eläessä ajurin rattaat. Hevonen pelastui. Metroa rakennettaessa “Kluuvin ruhje” puhutti paljon ja maksoi vielä enemmän. Se on siinä torin itäreunalla. Kallio humpsahtaa omia aikojaan syvemmälle, ja päällä on liejua. Tämän jutun kuva on nykyisen Eduskuntatalon paikalta, välissä on Kluuvinlahti ja taustalla näkyy Yliopisto. Itse kummallnen sana on murteellista ruotsia, jorpakko kuten nähdään.

Suomi se on salaisuus. Maan nimestä on joukko selityksiä, kaikki vääriä - suomaa, suomu, saame ja niin poispäin. Olisiko Saimaa siirretty nykyiselle paikalleen vasta myöhemmin. Nimi kuulostaa vähän samanlaiselta, eikä senkään alkuperää tunneta. Tietymätön on nimenä myös Päijänne. Esinelöydöistä päätellen täällä asui jotain tuntematonta rupuliporukkaa ennen kuin portit avattiin ja suomensukuiset kansat marssivat sisään sinivalkoisissa verryttelypuvuissaan.

Erään aikaisemman kommentin johdosta saan tilaisuuden huomauttaa, että on täältä jopa ne kaksi isoa verkkoa ja jokin määrä luun kappaleita ja kivikaluja siltä ajalta, jolloin mannerjää oli vasta vetäytymässä pohjoiseen. Ja ennen niitä kansakoulussa opetettuja järviä ja meriä tuossa oli jääjärvi. Lisäksi interstadaalit paiskoivat lämpötilaa niin että meillä on hiukan tietoa useista perättäistä jääkausista ja perustilanteesta niiden välisenä aikana. Riittävän kauas katsoen Norjan vuoristokin on aika viimeaikainen keksintö. Joku on muuttanut sen nimen Karelideiksi, kun ennen se oli Köli.

“Nummisuutarit” olivat siis kylän kulmalla asuvia kengänkorjaajia. Sellaisia nimitettiin kielessämme joskus rajasuutareiksi. Viitattin kenkärajoihin. Omasta tai asiakkaan tuomasta nahasta kokonaisia kenkiä valmistavat suutarit olivat sitten parempaa porukkaa.

Tiedän vielä, nimeltä anakin yhden ihmisen, jka kirkkoon pyhäpäivänä kulkiessaan käveli paljainjaloin ja vetäisi sitten viime tingassa kenkunat jalkaansa. Näin tehtin, ettivät jalkineet omia aikojaan kuluisi. Erällä paikkakunnall on Istuinmäki, joka olisi saanut nimensä tuon käytännön mukaan.

Malmi on hiekkainen kenttä, jossa esimerkiksi sotilaat harjoittelivat tai työntelivät tykkejä tai sitten pidettiin markkinoiden tapaisi ja siis myytiin hevosia ja oltiin yksimielisesti humalassa. Aho on pensakoitunut paikka, ei kunnon metsäkään, ja niitty puskee heinää mutta ei ole pelto.

Kirkkonummen tarkoitus on selvä. Tänne pääsi isommallakin laivalla, jos oli tultu esimerkiksi hirttämään Suomen herroja, kuten Kaarle-herttua kerrankin, joka käväisi myös Raaseporissa herjaamassa Klaus Flemingin ruumista, Nuijasodan melskeissä. Sekä Pikkalassa että Kantvikissa pääsi laivalla rantakallioon kiinni, ja Obbnäsissä samoin. Kanttulassa on kuulemme Neuvostoliton Porkkalan vuokra-aikana louhima sukellusveneluolia. Itse en ole tullut käyneeksi, mutta tutuilta olen kuullut.

No, hiukan asiallisemmin: tästä on Viron Naissaareen matkaa linnuntietä noin 36 kilometriä, ja kapeikko on sotilaallisesti tärkeä tänäkin päivänä. Jo keskiajan kokoelmat, kuten Turun tuomiokirkon Musta kirja, ovat täynnä kirjoituksia, joilla usein vielä tanskaa puhunelle Paadisten luostarin munkeille myönnettiin seudulla erinäisiä oikeuksia. Tallinakin oli alun alkaen tanskalaisten keksimä kaupunki, kuten sen nimestäkin oikeastaan näkee.

Loppuun ylentävä ajatus. “Amerikka” oli tunnetusti nimenä väärinkäsitys, jolla melkein sivullinen henkilö sai puoli maapalloa nimiinsä. Ja vahingossahan Columbuskin rantaan tuli, oman käsityksensä mukaan Intiaan, mhyöhemmän selvityksen mukaan Karibian mereen saarelle, tieteellisen todistuksen mukaan “oikeaan” Amerikkaan.

Kun siellä nyt se yksi on niin täpinässä muuttamaan nimiä, niin miksi ei muuttaisi valtion nimeä. Donalds sopisi hienosti. Kun hankkisi vähän maalia tai teippiä, eräältä hampurilaisketjulta saisi varmaan halvalla kyltit. Hienoa - Donalds, sinapilla ja ketsupilla.