Olen jonkin kerran päässyt puheisiin ihmisen kanssa, joka vanhana ja virkeänä tietää elävänsä viimeisiä aikojaan. Joskus on puhuttu suoraan. Joskus on käynyt ilmi riittävän selvästi, mitkä ovat tunnelmat.
Aika harva kai käsittää käyttäneensä ison osan elämästään vähäpätöisistä pikkuasioista kiukuttelemiseen. Harva ainakaan tunnustaa.
Muistan sisarukset, jotka eivät olleet 30 viimeisen vuotensa aikana lainkaan puheväleissä, vaikka asuivat samassa kylässä kahden puolen tietä. Syy oli joku kaitaliina tai täkänä, joka toisen oli pitänyt tehdä tai toisen saada.
Eräässä toisessa tapauksessa tuli kutsu sairasvuoteelle. Lyötäisiin kättä eikä muistettaisi menneitä. Toisin kävi. Tuli haukut. Hoitaja oli oikeassa. Lähtijä ei ollut enää selvillä, kenen kanssa hän puhui.
Eräässä kolmannessa tapauksessa jäähyväisiä jättävä ryhtyikin kertomaan hauraalla äänellä lapsuutensa räsynukeista, joista yksi oli jäänyt kivijalkaan kiinni. Tiettävästi siinä selostetussa paikassa oli ollut maantie ja kestopäällyste vuosikymmeniä.
Neljännen kerran keinutuolita kerrottiin, miten joku oli muka myynyt talonsa ja tavaransa ja ostanut koko rahalla hirmuisen hienon ja kalliin kristallimaljakon ja määrännyt sen jalkopäähänsä, sitten kun häntä viedään. Näin tapahtui, eikä kuoleva potkaissut tyhjää, kuten asia joskus ilmaistaan, vaan sen maljakon lattialle rikki. Kertoja, joka ei ollut mitenkään varaton henkilö, myhäili siihen tapaan, että hän saattoi pitää ajatusta hyvänä.
Insinööritaidoissa ja luonnontieteissä ja tietysti lainopissa on tavallista, että kovasti ja rehellisesti ponnistellut ihminen näkyy elämäntyönsä valuvan tavallaan hukkaan. Hänen suuret saavutuksensa sivuutetaan ja unohdetaan. Joku kehittää suorastaan nerokkaan laskutikun - sellaiset kuuluivat insinöörin rintataskuun vielä aloitellessani työelämässä. Taskulaskimet maksoivat monta sataa euroa, kun niitä alkoi saada eräästä puodista, joka oli Ateneumin takana. Aikansa johtava fyysikko lordi Kelvin ei uskonut ajatukseen elektroneista, vaan johti sähkövaraukset eetterin pyörteistä. Tämä oli vuonna 1903. Nikola Tesla, vuosisadan fysiikan suuria neroja, ei liioin uskonut elektroneihin ja osoitti mielestään, että Einsteinin suhteellisuusteoria oli täysin väärä. Vuosisadan suuri matemaatikko D. Hilbert poistui paikalta synkkänä, kun Gödel oli murskannut hänen elämäntyönsä ja sen mukana ajatuksen matematiikan totuuksista.
Olen edelleen kovasti keskustellut tekoälyn kanssa ja nähnyt, miten taitavasti esimerkiksi Gemini käyttää neuroverkkoja ja niiden monen suuntaisia syötteitä ja painotettuja palautteita. Annan kokeilijoille itse saamani nevon: älkää kysykö, vaan keskustelkaa. Faktat löytää nopeimmin Googlella.
J.L. Austin sanoi, että kaikki faktat ovat latteuksia. Olen samaa mieltä. Austin oli Oxfordin filosofeja, täysi professori ja maan parhaat arvosanat muun muassa Aristoteleesta, jonka ajatuksen faktoista hän tuossa lainaa. Hän on hiukan unohduksissa myös siksi, että kuoli syöpään alle 40-vuotiaana. Samalla kuin kerran suuresti ihailemani Chomskyn ajatus kaikkien kielien alla olevasta yhteisestä perusrakenteesta on osoittautunut paikkansa pitämättömäksi, Austinin ajatus “puheteosta” (speech act) on ainakin juristille hyvin kiinnostava. Mehiläiset eivät käytä kieltä sanoina, mutta niillä ja termiiteillä on huikea toimintajärjestelmä. Ja muurahaiset pitävät kotieläimiä (kirvoja) ja hallitsevat ilmastoinnin ehkä paremmin kuin ihmiset.
Siis tänään AI:sta: se ymmärtää vain kieltä, kuvia ja musiikkia mutta ei esimerkiksi metsän toimintaa, puhumattakaan kaikkien meidän esi-isästämme, sinilevästä.
Austinin elämäkerrassa on todella hieno jakso. Hän lähti Oxfordin professuuristaan Englannin sotilastiedustelun palvelukseen ja palasi yliopistolle sodan jälkeen. Hän oli siinä välissä johtanut puolta tuhatta tutkijaa, saanut Engtlannin, Ranskan ja USA:n korkeimmat kunniamerkit ja everstiluutnantin arvon, koska hänen ansiokseen katsottiin, että Normandian maihinnousun ja Ardennien ja Arnheimin tappiot jäivät paljon pelättyä pienemmiksi. (Arnheimiin hinkunut Montgomery ei tiettävästi ollut ihmisenä mitenkään ongelmaton.)
Puumajan säännöt USAsta 50 -luvulta:
VastaaPoistaThem Rules
1 Nobody act Big
2 Nobody act Small
3 Everybody act Medium
Aivan kuin sosialidemokratian sisin olemus, eikö olekin?
Tai suomalaisuuden.
PoistaSkandinaavinen jantelagenhan tuo on.
PoistaJantelagenista puhuvat ne jotka odottavat toisilta ihmisiltä palvontaa erinomaisuutensa vuoksi tajuamatta että toiset eivät sitä erinomaisuutta lainkaan havaitse.
PoistaLienee se ero, että janten laista puuttuu tuo nobody act small.
PoistaAustinista on juuri ilmestynyt elämäkerta (M.W. Rowe: J.L. Austin, OUP). Austinin toiminta sotavuosina oli tosiaankin mittava, mutta on ollut unohduksissa. Valmistautuminen Normandian maihinnousuun oli häkellyttävän perinpohjainen. Normandian rannikosta (ja hämäyksen vuoksi myös muualta Ranskan rannikolta) laadittiin yksityiskohtainen opaskirjanen, Invade Mecum, joka kertoi kaiken aina rannan jyrkkyydestä ja soran ja hiekan laadusta lähikylien -ja kaupunkien siviilivirkamiesten tietoihin. Jännittävää!
VastaaPoistaTotta tuo pikkuasiosta älytön märehtiminen. Kokonaiskuva hämärtyy, kun antautuu tunteille. Kaikkein hulluinta tuo on usein perinnönjaossa.
VastaaPoistaAlun tyylikäs pastissi opastaa sitä joka haluaa tietää nettikeskustelusta. Kuvaa kaiken ikäisiä. Mutta toisaalta, kukas siitä haluaa tietää raivonsa riehuessa. Menisi hyvä kiukku hukkaan.
VastaaPoistaTarvittaisiin toinen pastissi siitä, miten nettikeskustelussa ihan oikeasti lyödään verillepäin ja tapetaan. Lyötyjä tietenkin ja henkihieveriin jo ennen piestyjä, ketäs muita. Siitä ei kenties tule järin hauska, mutta toivottavasti silti tyylikäs teksti. Jos mahdollista, tilaan sellaisen. Jossain määrin sitä kuvaavat Aleksis Kivi ja Joel Lehtonen, mutta ilmiön päivitetty esitys olisi paikallaan. Sitä kyllä tapahtuu myös elävässä elämässä, mutta jos tutkija mittaa miten yhteisössä menee, tuloksena ovat poikkeuksetta hyvät pisteet, usein ihan erinomaiset. Vaikka yhteisöissä olisi... no jaa, jätetään tilatun ja toivotun tekstin kerrottavaksi.
Monen kuolinvuoteen äärellä olen ollut sairasta kuolevaa oppimassa. Koskaan en ole nähnyt siellä tuollaista. Viisaat ja kaiken kokeneet ihmiset ovat kuolevinakin puhuneet viisaita. Jos joku välillä puhuu vähän höppänöitä, en tekisi siitä numeroa. En edes muistelisi saati kertoilisi toisille. Sen sijaan olisi syytä kertoa laajasti, millaista kohtelua kuolevat liian usein saavat sairaanhoitajilta ja joskus omaisilta.
VastaaPoistaLaventaisitkohan, että miten Chomskyn teoria on osoitettu paikkansapitämättömäksi? Unified Grammar -teoriaan on tehty (paljon) korjauksia ja sillä on kriitikkonsa, mutta tiedemieheltä outoa sanoa, että jokin "on osoitettu paikkansapitämättömäksi".
VastaaPoistaTämä kiinnostaisi minuakin.
PoistaMinulla oli kerran hammas joka ei pitänyt paikkaansa. Kyllä yritettiin mutta Ei. Lopulta hammaslääketieteen kirurgi T. Harju kyllästyi ja nykäisi sen pois, ja pani tilalle nastahampaan. - Nyt kelpaa hymyillä vaikka ei ees olisi aihetta.
PoistaSukulaiseni yli 90-vuotias mummu näytti minulle samanikäiseltä serkultaan saamaansa pitkähköä kirjettä, jossa hän syytti serkkuaan siitä, että hän olisi levittänyt perätöntä juttua siitä, että hän oli lukenut nuorena likkana tämän serkkunsa vintillä körttiläisiltä kiellettyjä Seura-lehtiä. Sukulaiseni oli täydellisen hämmennyksen vallassa koska hän ei muistanut eikä oman kertomansa mukaan tiennyt mitään asiasta.
VastaaPoistaJos faktat vain ovat latteuksia, niin sittenhän sekin Aamulehden entinen toimittaja, joka journalismissaan aika lailla irtautui faktoista, yksinkertaisesti vain vältti latteuksia! Mistähän muuten olikin keksinyt ruotsalaisen kirjailijan Per-Olov Ekelöfin? Ruotsin juridiikan viime vuosisadan suurimpia nimiä kun sattui olemaan professori Per Olof Ekelöf. Ja tämä kirjoitti tuhteja kirjoja ihan oikeasti. Ei tosin kaunokirjallista proosaa.
VastaaPoistaEdellä oleva kommentoija ei syyllisty kuin asian toteamiseen, mutta muualla Aamulehden eläköitynyttä "gonzo"toimittajaa, Matti Kuuselaa, lyödään nyt jokaiselta laidalta säälittä. Silti koko tämänkin ajan ja eteen päin aina ikuisuuteen saavat roskalehdet (Iltasanomat, Iltalehti ja Seiska mm.) työntää sepitejournalismiaan luukkujen täydeltä eikä kukaan niitä vaivaudu puolikkailla sanoillakaan sivaltelemaan.
PoistaTämä viime päivien myrsky vesilasissa toimittajasta joka on hiukan höystänyt kirjoituksiaan alkaa olla komedian puolella. Aamulehti rajusti ylireagoi asiaan ja samoin monet kollegansa. Nyt hänet on maalitettu ja aiotaan kanseloida.
PoistaKuitenkin, jos oikein tarkasti katsotaan ovat monien journalistien korvat alkaneet kuumeisesti punottaa koska he pelkäävät että asioita todella ryhdytään penkomaan ja paljastuu, että...
Esimerkkejä ilyapäivälehtien sepitejournalismista, kiitos!
Poista"Aamulehti rajusti ylireagoi asiaan ja samoin monet kollegansa. Nyt hänet on maalitettu ja aiotaan kanseloida."
PoistaTäysin samaa mieltä. Matti Kuuselan juttuja paljon lukeneena ja niistä suuresti nauttineena en todellakaan näe ongelmaa. Lukija kyllä tieisi, missä mennään. Gonzo meininki.
Aamulehden (oikeasti siis Helsingin Sanomien filiaali) reaktio kertoo siitä, kuinka herkkään paikaan tuo osui tilanteessa, jossa oma toiminta luo maailmasta kovin vinoa kuvaa, vaikka faktat sinänä olisivat jostakin näkökulmasta oikeitakin. Se koira, jne.
Juuri julkaistuissa muistemissaan Kuusela valitteli sitä, että hänen paljastusjuttunsua Attendon hoivakodin ongelmista aikanaan jätettiin julkaisematta, koska ao. Attendon toimipisteen johto oli Aamulehden johdon lähituttu. Ottamatta enempää kantaa tähän, lehtien ja muun median hurskaus ja niiden tarjoama "totuus" ei aina ole ihan niin puhotinen, kuin media haluaa väittää.
Asiasta lisää sisäpiiritietota vaikkapa tästä:
https://demokraatti.fi/sepittaminen-ei-ole-yleinen-journalismin-ongelma-isompi-pulma-on-alan-sokeus-omille-virheille
Kancelointi näyttäkin jo alkaneen hänen kohdallaan tuoreen uutisen mukaan.
PoistaMuiden toimittajien olisi syytä muistaa vanha sanonta: "Ei pidä ryhtyä heittelemään kiviä naapuritalon ikkunoihin jos omassakin talossa on ikkunoita.'". Kuten tunnettua...
"Esimerkkejä ilyapäivälehtien sepitejournalismista, kiitos!"
PoistaOlepa hyvä ja klikkaa niiden tietokoneen näytölle änkeäviä mustia otsikoita niin siitä sepittelyt alkavat avautua. Ja voithan entiseen tapaasi ostaa lööppimaakarien julisteiden alta niitä marketissa käydessäsikin, mutta tällä kertaa lukea ne oikein ajatuksen kanssa. Takaan, että sepitettä löytyy hintansa edestä sille, ken niistä maksaa jaksaa/viitsii/ilikiää. Itse silläkin rahalla ostan maitoa lapsille mieluummin.
Jos lukijat ryhtyvät tarkkailemaan miten Ylen ja HS:n toimittajat, muista puhumattakaan, ovat teksteissään `vuosien kuluessa viljelleet ilmaisuja:
Poista- huhujen mukaan...
- kerrotaan että...
Tämän lisäksi voimakas maalittaminen erilaisia kulttuurihenkilöitä kohtaan seurauksena kovasta agitaatiosta ja kampanjoinnista, jonka jotkut muut toimittajat tai toimijat ovat alulle saattaneet. Tätä on tapahtunut useita kertoja viime vuosina ja kun pöly on laskeutunut, on havaittu että mitään aihetta ei asiaan ollut mutta jonkun ura tuli siinä tuhottua. Pitääkö luetella nimiä?
Arvostan ns. kaunokirjallisuutta mutta miksi uutisten pitäisi olla "kauniimpia" kuin mitä ne ovat? Tai erilaisia kuin tosiasiat? - Toisaalta... jos uskoo että Grimmin sadut (saks. Kinder- und Hausmärchen) ovat yhtä lailla faktoja kuin Raamatun deuterokanoniset kirjat, ei ketään kannata heitää kivellä. Se on totta.
PoistaEn tiedä tuliko edellinen kommenttini perille? Ehkä ei. No, sen samantekevää. Tänä disinformaation valtakautena (ja odottakaapas tekoälyä... kyllä, odotamme) minusta on tosi murheellista, että tavallisessakin journalismissa "muokataan" tosiasioita. Jos joku toimittaja haastattelee haastattelevaa, jota ei ole olemassakaan, ja väittää että tämä sanoi "läpä läpä lä lää läpä..." , eikä kumminkaan niin sanonut, niin minä sanon että "haista kuule toimittaja paska"... (jos kiireiltäsi kerkeät) .
PoistaPs. Ray Bradburyn kirjasta "Fahrenheit 451" François Truffaut'n tekemä elokuva käsittelee sitä mitä tarkoitan. (Tai mitä ainakin kuvittelen tarkoittavani.)
Oikein virkistävä kirjoitus. Newton, Darwin ja kaikki muutkin suuret ajattelijat ovat tietenkin kirjoittaneet enimmäkseen spekulaatioita, jotka ovat sittemmin joutaneet roskakoriin.
VastaaPoistaDarwinin suurin idea on kuitenkin niin suuri, että jos Chomsky olisi ymmärtänyt sen jo nuorena, paljon tarpeetonta olisi jäänyt sanomatta. Kielen rakenne ei ole "lajityypillinen ominaisuus".
Chomsky ei ole kielitieteilijöiden joukossa yksin eikä kaksin. Hänen vastustajansa loputtomine linnaeuslaisine luokitteluineen ymmärtävät yleensä evoluution tosiasiasta vielä vähemmän. Tai sanotaan nyt: evoluution todellisuudesta. Ei ruveta luettelemaan faktaa.
Hämmästyttävän moni näennäisen täysjärkinen näyttäisi pitävän evoluutiota jonkinlaisena metaforana. Ei se ole. Tomaatilla, mustekalalla ja sinulla on yhteiset esivanhemmat alle miljardin vuoden takana.
Miten todistat väitteesi? Arkeologit ovat löytäneet fossiileja jotka ovat satojen miljoonien vuosien ikäisiä ja ovat aika lailla samanlaisia eläimiä olleet kuin nykyisetkin. Ihmisen osalta on löytöjä jotka viittaavat noin kolmen miljoonan vuoden takaisiin havaintoihin. Vanhempia löytöjä on vaikea saada koska ihmisen jääneet katoavat nopeasti. Sensijaan miljoonia vuosia vanhoja saveen kivettyneitä jalanjälkiä on löydetty. Hyvin monet eläimet ovat säilyneet todistettavasti useita miljoonia vuosia täysin muuttumattomina, krokotiileista muurahaisiin. Jokin mättää, mikä?
PoistaEvoluutiossa ”kehittyminen” on hieman hämäävä termi, sillä kysehän on vain kulloisiinkin olosuhteisiin sopeutumisesta.
PoistaElämä pukkaa koko ajan erilaisia variaatioita ja vallitseva ympäristö ratkaisee millaisista muunnelmista milloinkin on etua ja ne säilyvät ja lisääntyvät. Ja päinvastoin, tälläkin hetkellä todistamme monien lajien katoamista.
Evoluutiossa ei ole mitään tarkoitusta eikä tavoitetta eikä kehittymistä. Se on kuin vesi, joka menee sieltä mistä pääsee sinne mihin pääsee - tuloksena lätäköitä, puroja, lampia, tulvia, jokia, järviä, koskia, vesistöjä, jäätiköitä ja huippuna jumalainen valtameri.
Näin olen tämän asian itsekseni ajatellut.
Kahden minkä tahansa eliön välinen geneettinen etäisyys voidaan laskea. Etäisyys ei kylläkään ole sama kuin muutoksiin eri nopeuksilla kulunut aika. Toivottavasti täällä ei taas lähdetä kinasteluun tieteen valtavirta versus jotkut yksittäisjutut.
PoistaAnonyymin esimerkit pitävät paikkansa. Juuri siksi en ymmärrä, mikä mättää. Todistukseksi riittää kolme kirjainta: dna. Tapsa on olennaisesti oikeassa.
PoistaCharles Darwinhan oli tiukkapipoinen lamarkisti, joka uskoi hankittujen ominaisuuksien periytymiseen. Nykyään tiedämme, että "ominaisuudet" eivät periydy vaan dna:n pätkät, joista yhdet kontrolloivat toisia. Niiden yhteistyön selvittäminen on alkutekijöissään. Joskus ympäristö voi vaikuttaa säätelyyn yksilön elinaikana niin, että se periytyy.
PoistaIkäviä ovatten perintöriidat olipa omaisuuksien arvot ihan mitä tahansa.
VastaaPoistaTulee toisenlaisiakin vainajien eleässään järjestämiä "perintöjä" mieleen.
Tätini mies läksi dynamiittilaatikon kanssa järvelle soutelemaan. Sukeltajat keräsivät myöhemmin talteen muutamat suolenpätkät, takinriekaleita, lätsän ja veneen tuhdon, muuta ei löydetty. Suolenpätkiä varten kuiten kokonainen arkku oli hankittu, niin syvässä ovat jotkin jutut meissä.
Dynamiittiveneilijän poika vuosikymmen isänsä souturetkestä lukien kiipesi valmistumaisillaan olevan talonsa katolle, ripusti sinkkivaijerin räystäälle, toisen pään silmukan kaulaansa ja hyppäsi. Kuukausi ja kuolipäivä olivat samat.
Setäni aikamiespoika kiipesi vinttikamariin hirvikiväärin kanssa josta töistä tultuaan setä poikansa pää murskaksi ammuttuna löysi.
Parikymmentä vuotta myöhemmin toinen samaisen setäni poika taasen elämänsä linnakiertueet päättääkseen otti lääkkeillä terästettyä koskenkorvaa tappavan huikauksen eikä hyvästejä kenellekään lausunut.
Polttoöljyllä tomivan lampun räjähdyksessä kuolleen isäni siskon (18), juuri vihitty mies jaksoi kantaa suruaan pari vuosikymmentä kunnes köyteen päättyi hänenkin tarinansa.
Kertoisin muitakin samankaltaisia henkisiä perintöjä jotka yhä vain vaivaavat minuakin, mutta eiköhän nämä riittäne meille maailman onnellisimman kansan mitaleilla koristelluille.
VEK
Onhan se surullista, kun jossain vaihessa ihmisestä tulee vanhuudenhöperö. Kuolema pelastaa myös omaiset kärsimyksiltä.
VastaaPoistaSurku tulee myös näistä poliittisista lakkoiluista. Näillä näkymin poliittiset lakot jatkuvat siihen asti, kunnes uudet työelämän lait astuvat voimaan. Taitaa mennä yli vapun lakien säätämisessä ja voimaan saattamisessa.
Sen jälkeen AY-liikkeen verottomat pääomatulot on valtiontalouden vaikean tilanteen takia pakko laittaa normaalin verotuksen piiriin. Saattaa käydä niinkin, että työnantajat eivät enää peri SAK:n jäsenliittoihin kuuluvien jäsenten palkoista liittojen jäsenmaksuja. Liitot saavat periä ne maksut itse.
Jos poliittiset lakot jatkuvat lainsäädännön uudistuksen jälkeen, niin se tietänee miljardikorvauksia AY-liikkeen rettelöinnistä aiheutuvista vahingoista.
Tähän on nyt tultu. Onko yllätys?
Kaikesta viime päivien agiteerauksesta päätellen tämän tuberkuloosilta haiskahtavan, lasaretista kotiinviemisiksi pöllityn nimimerkin vankka halu olisi, että Ay-liike hävitettäisiin yhteiskunnasta.
PoistaEnsitöitä työväen puolustajajärjestön alasajo oli kansallissosialisteillakin 1934.
Mitä seuraavaksi?
Yllätyksenomainen tilanne olisi kai sellainen jossa et (varmaan ja yllätyksettömään) tapaasi tukeutuen huutelisi katsomosta että tuomari on puusilmä ja pelaajat lahjattomia vätyksiä joiden nuuskankäyttöä tutkitaan ja perästä ei kuuluisi pihaustakaan ennen kuin se ahkerasti tavoiteltu veikkausvoitto tulee perille.
PoistaJotenkin näissä teikäläisen sepustuksissa on aina herkullisimmilleen kypsyneen grillimakkaran lujuusominaisuudet, en tiedä kuinka enkä miksi. Niin tai näin, parasta on jättää ne koskematta. Tulee vielä ruuperä ohtaan kuin Sven Tuuvan vanhalla musketilla laukoessa.
Tämä oli aiheeseen liittyen, huomasitko yhteyden käytävään keskusteluun? Sovelsin samaa kaavaa kuin sinä Kemppisen aiheeseen.
Onpa aivan mieletön väite, että kukaan haluaisi, että AY-liike hävitettäisi yhteiskunnasta.
PoistaPäinvastoin haalarikansa ansaitsisi paremmat johtajat ajamaan koko maan ja kansan etua eikä johtajien itsensä kuvittelemia etuja.
Läheishistoriassa on syyllisyys minunkin osani, en tekisi vastaavaa tunnetason investointia enää saadakseni pienen palkankorotuksen. Ahtaajien lakko, Paasipuistoon oli pop-upattu kaljahanat ja AKT antoi korvaukset setelirahana.
PoistaHötäkkä tuli aivan uskomattoman kalliiksi, tuonti ja vienti poikki pari viikkoa. Miettikääs, puhelimet soivat ja niihin vastataan papper nix, mill kaputt, direktöör in sommarstuga, wachtmeister hier?
Jos olinkin brankkareiden eläkeiän rajun noston vastustaja niin en imenyt lapasta yksin, missään en nähnyt yhtäkään sankaria ääneen kertomassa kannattavansa mokomaa tomppeliutta. Tämä tietenkin on yhä samoin, ette näe näitä vilipettereitä joilta lähtee nerollisia älyn leimahduksia joille koko tarkkaan kaikki, tai se nk. suuri yleisö pyörittelee päätään, eivät näytä naamaansa.
Silti, aivan kuin punaiset ja valkoiset miinanheittäjineen (kts. päteviä kuvia myös kuularuiskuista), aivan kuin isoisoisien joukko jatkaisi veljessodan hengessä jakoa kahteen. Umpiperä.
Kaksipuoluetsydeemin aikaansaaminen siinä haisee. Ulkomaan hapatus. Samaistuisivat Saksaan ja julistaisivat pyrkivänsä nelipäiväiseen työviikkoon, itselleenmittaavina voisivat tehdä vaikka yhden työpäivän viikossa-parissa. No, ehkä kaksi, kunhan laiskasti sillä jälki ei vakuuta, mokomalla hopulla ja höökillä kustua latua ei voi oikea ihminen hiihtää.
Karmeeta, musta on tullu yli 15%nen demari. No, ehkä se hellittää kun pääsee verkoille. Syökää paljon kotimaista kalaa. Ei ole takuita kauanko se on laillista.
Ammattiliitot eivät edusta vain haalarikansaa. Vahvaa tyytymättömyyttä hallituksen työelämätoimia kohtaan on monissa korkeasti koulutettujenkin järjestöissä, etenkin vientivetoiseen palkkamalliin. Mutta virkamiehet, esimerkiksi opettajat, eivät nykyisenkään lain mukaan saa mennä poliittiseen lakkoon.
Poista"Onpa aivan mieletön väite, että kukaan haluaisi, että AY-liike hävitettäisi yhteiskunnasta."
PoistaNiin, mieletönhän se tuommoinen väite, mutta jos sen johtajat ja tavoitteet mieluiseksikin vaihdetaan, niin eipä paljon naarata.
Kommentoijan "tavoite" ilmenee kommentin loppuosasta: "Päinvastoin haalarikansa ansaitsisi paremmat johtajat ajamaan koko maan ja kansan etua eikä johtajien itsensä kuvittelemia etuja."
Johtajia aina yritetään vaihtaa ja harvoin niissä onnistutaan edes ampumalla niitä läjään saunan taakse.
Markkinatalouden veturit (johtajat) ja etujärjestöt ne vasta kovia ovat saksi- ja leikkuulautakätyreineen.
Myönnän kyllä, että ylitsehypäten liian hyvinvoivasti ay-väen potsokkaatkin jakselevat volvoissaan. Ulkoisina ilmentyminä herkkupöytienkin äärellä, että siinä olisi kyllä jäsenistöllä kovakätisen kritiikin paikka. Paitsiettä lihavaa väkeä nykyduunariporukkakin on kun lakkovahtienkin vyötärönympäryksiä mittailee.
Anteeksi vain tämä tiettyyn ulkoiseen habitukseen katseita kiinnittävä aprikointini, mutta ettei kukaan jää siitä osattomaksi niin tämä vinkki voidaan kyllä ulottaa kyllä ihan koko amerikkalaistuvaan ruokakulttuuriin viehättyneeseen "vatsalaukku edellä"-kansaamme.
Siispä ja niin ollen on aikamoinen harmin paikka että kun jo kerran reippaasti punkkareiden irvimä papiljottitantta- ja sprigimafia sai Maggien ja Ronnien aikoihin nenilleen ja julkisuuskynnyken yli nousi ryöpsähtämällä älykkäitä ja sanallisesti särmikkäitä ja vieläpä miettimään kykeneviä kulttuuriväen priimaedustajia osoittelemaan sormella pönötyksensä taakse kiinnikasvaneita politiikan kivikuvia (kts. Pääsiäissaaret, koska kiirastorstai, huom, kaikki katsovat toisiaan, eivät merelle) on koittanut silkan itsesuojelun ja omanvoitonpyynnin auvoisa aika.
PoistaAnnamme aplodeja, tosin vain oikealla peukulla koska muut sormet tarvitaan näppiksellä kunnes mikro kilauttaa että nyt riittää, tai irtopäämainos keskeyttää, tai kissa haukottelee.
Mikäli tämä blogi olisi maksullinen luettava...
"J.L. Austin sanoi, että kaikki faktat ovat latteuksia. Olen samaa mieltä."
VastaaPoistaNiin minäkin.
Kunhan muistaa, että ne kuitenkin ovat puolustusmekanismiemme sallimia faktoja; siksi lähtökohtaisesti sangen yllätyksettömiä.
Tätä minä en ymmärrä: miten fakta ja latteus liittyvät toisiinsa?
PoistaMieluummin hyväksyisin vaikka väitteen, että on fakta ettei tässä maailmassa ole olemassa faktoja.
Jaa, mutta fakta on, että fakta on fakta, siitä rippumatta, hyväksyykö äskeinen ano tai joku muu sen.
PoistaFakta on hyvin perusteltu mielikuvituksen tuote.
PoistaMinä en juo lattea se on fakta. Oliko tämä latteus? on kysymys ja ilman tätä pöljyktuuria fakta olisi ollut kovin lattea.
PoistaVaikea sanoa mihin Surku liittyy tai mihin ei.
VastaaPoistaSurku on koirahahmoinen olento Tove Janssonin Taikatalvi -kirjassa.
PoistaSe liittyy kai voittamattomiin vaikeuksiin. Tonttu joka joutuu yhä uusiin vaikeuksiin yhä uusien tyyppien kanssa eikä koskaan selviydy niistä.
PoistaKuolema avaa Gordionin solmun.
PoistaMene tiedä älä luule Surku ei ole hupaisaa.
PoistaMene mene tekel ufarsin
PoistaTosiasioillakin voi vääristää kuvaa todellisuudesta: kerrotaan merkittävyyksien sijasta merkittömyyksiä. Onko se valehtelua?– JRi.
Poista"Hilbert poistui paikalta synkkänä, kun Gödel oli murskannut hänen elämäntyönsä ja sen mukana ajatuksen matematiikan totuuksista. " No joo, Hilbert uskoi, että on olemassa täydellinen ja konsistentti aksiomaattinen järjestelmä, joka yksin kattaisi kaiken matematiikan. Operatiivinen sana tuossa on 'yksin'. Tämän uskomuksen, joka tosiaan oli siis vain uskomus, Kurt Gödel osoitti perusteettomaksi. Mutta murskatuiko siinä koko suuren matemaatikon elämäntyö? Ei niin voida sanoa missään tapauksessa
VastaaPoistaGödelin teoreeman kohdalla on syytä tiukasti pitää mielessä mikä on sen pätevyysalue. Se ei kata kaikkea matematiikkaa, vastoin yleistä luuloa, vaan aivan suppean osa-alueen.
PoistaAina kannattaa kuolla. Povari lupaa ristiä. Paljon luvattu mutta toteutuu kyllä.
PoistaKannattaako ivata sukuasi se olet sinä siitä vaan.
VastaaPoistaNiin, kukaan kommentoijista ei maininnut teosta: "Eetteripyörteitä" tekijä Kauko Nieminen. Oli oikein oppinut mies -oikeusoppinut
VastaaPoistaOi, sangen herkullinen ja viehättävä opus. Olisinpa sen omistava. Kaunokirjallisuuden ylittämätön mestariteos. Suositan jyrkästi.
PoistaKirjailijahan hän oli, toden totta.
Luen yhä mieluiten teoksia joissa on totta siteeksi kuin liisterissä liimaa kunhan ne voi läntätä päähänsä ja nauttia salaa kuin papukaijarommin siemauksen. Näistä parhaita on A. Soltsenitshynin Ensimmäinen piiri. Sen säästän jokatoisvuotisherkuksi, yleensä.
Myös olen pitävä ammattialojen oppikirjoista. Lähes kaikki sellaiset kuten The Complete Gunsmith, Harry Pope tai Sound Engineering tai vaikka Electronic Safety Procedures ovat likipitäen avuttoman narkomaanin kidutuksen loppumiseen verrattavia huumaavia apuneuvoja tutkijapersoonallisuudestaan kärsivälle työläiselle.