tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post6349805943093395796..comments2024-03-28T23:08:44.244+02:00Comments on Kemppinen: Historian laiminlyödyt lähteetJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger20125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-48564901429279149382013-09-28T09:34:20.238+03:002013-09-28T09:34:20.238+03:00Jälkipuintia täälläkin:
Historian laiminlyödyt l...Jälkipuintia täälläkin:<br /><br /><br />Historian laiminlyödyt lähteet?<br />Kirjoittaja Kaisa Kyläkoski » 27.09.13 08:12 <br /><br /><a href="http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=5348" rel="nofollow">http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=5348</a><br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-33036980941717304042013-09-27T20:28:35.432+03:002013-09-27T20:28:35.432+03:00Kirkkonummen kolme viisasta tietäjää?Kirkkonummen kolme viisasta tietäjää?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-86309188990508817092013-09-27T18:26:37.874+03:002013-09-27T18:26:37.874+03:00Itse 1990-luvulla lainaa ottaneena ja sitä maksane...Itse 1990-luvulla lainaa ottaneena ja sitä maksaneena , jopa taanneena, sekä muutaman onnettoman takaajan itkuja kuunnelleena, voisin todeta seuraavaa:<br /><br />Suurimmalle osalle tavallisia takaajia yhteisvastuullinen takaus - termi oli tuolloin ja voisin väittää vieläkin, täysin vieras. Monetkaan vanhemmat eivät tajunneet, että termi tarkoitti tosiaankin sitä, että pankki saatoi vaatia koko lainasummaa keneltä tahansa takaajalta, vaan miellettiin, että vastuuna on 100.000 markan lainasta neljän takaajan kesken vain se 25.000 markkaa. Oliko kyse väärinkäsityksestä vai pankkien muuttuneesta käytännöstä, on jäänyt minulle epäselväksi . Surulliset kohtalot kuitenkin tuo väärinymmärrys tuotti monelle perheelle, vävyn liikelainan takaus kun vei appivanhempien maatilan ja kodin, mutta vävyn sukulaiset vain palkansaajina eivät joutuneet takauksesta vastuuseen. Yleensä tällaisen tapauksen jälkeen vävykin oli nopeasti ex-vävy.<br /><br />Olisi tuolloinkin ollut täysin mahdollista saada rajattu takaus, eli takaaja olisi ilmoittanut vastaavansa vain tietyn summan lainan osasta. Olen itse tällaisen takauksen tehnyt 1994, pankin lainavastaava vähän nikotteli vastaan, mutta kun pidin pääni, takasin vain rajatun osuuden lainasta, muut takaajat kyllä olivat suostuneet yhteisvastuulliseen takaukseen - mutta se oli heidän päänsärkynsä. <br /><br />Vahingosta viisastuneena pankit alkoivat lainaehtoja takaajille selventää, mutta monille pankinpenkillä istuminen on niin poikkeuksellinen ja jännittävä tapahtuma, että monesti virkailijan selvityksiä ei uskallettu tarkentaa kysymyksillä (ettei vaan vaikuttanut tyhmältä), vaan nyökyteltiin kiltisti ja allekirjoitettiin paperit - vasta myöhemmin uskallettiin ruveta ihmettelemään, mitä tulikaan allekirjoitettua. <br /><br />Eipä ne tavalliset ihmiset paljoa viisaammiksi ole nykyisinkään tulleet, viime laman aikaiset kärsijät kyllä muistavat lopun ikäänsä, mutta uusia allekirjoittajia on aina tarjolla...Ajattelijahttps://www.blogger.com/profile/09292358812966708780noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-79755423882589783242013-09-27T18:09:31.631+03:002013-09-27T18:09:31.631+03:00"Samanlaista selvitystä voitaisiin tehdä 1990..."Samanlaista selvitystä voitaisiin tehdä 1990-luvun 'pankkioikeudenkäynneistä'”.<br /><br />Jonkunlaisen raakaperkauksen teki toimittaja Heino, jonka tekemiä määrällisiä analyyseja oli ainakin ennen YLE:n kotisivuilla. Niiden perusteella voisi ehkä tehdä mielenkiintoisen analyysin: tuomittinko jutuissa, joissa laamanni - joka oli työssään läheisemmin yhteydessä valtiovaltaa edustaviin virkamiehiin - oli puheenjohtaja herkemmin kuin käräjätuomarikokoonpanoissa. <br /><br />Heinon analyysien perusteella oli selvää, että ratkaisukäytäntö oli hajallaan kuin kanalauma ja että korvaukset riittivät juuri ja juuri valtion oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-43543395885445265872013-09-27T18:01:15.216+03:002013-09-27T18:01:15.216+03:00"Kumma ettei uusia tuomiokirjoja käytetä.&quo..."Kumma ettei uusia tuomiokirjoja käytetä." (historiankirjoituksessa)<br /><br />Ei se ole ihme: nykyiset (varsinkin rikos-) tuomiot ovat niin luurankotyylisiä, ettei niistä mitään Montailloune kirjoiteta, poliisitutkintapöytäkirjoista ehkä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-15445659363296210302013-09-26T23:51:36.827+03:002013-09-26T23:51:36.827+03:00"Den som går i borgen, går i sorgen" san..."Den som går i borgen, går i sorgen" sanotaan Ruotsissa vielä raadollisemmin. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-44944620967274923142013-09-26T22:04:13.592+03:002013-09-26T22:04:13.592+03:00Vaikuttavaa. Kukahan meistä kolmesta on työskennel...Vaikuttavaa. Kukahan meistä kolmesta on työskennellyt Korkeimmassa kauimmin?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-18416151790410317462013-09-26T19:28:27.400+03:002013-09-26T19:28:27.400+03:00Minä taas luin oikein, mutta aloin ajattelemaan me...Minä taas luin oikein, mutta aloin ajattelemaan metsänaurausvälttien nurimia lukemattomia kirkasvetisiä lähteitä entisissä, anteeksiantamattomin tavoin raiskatuissa ja laiminlyödyissä metsissämme.Valto-Ensiohttps://www.blogger.com/profile/11699412321503478327noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-37813480779266153312013-09-26T13:36:51.369+03:002013-09-26T13:36:51.369+03:00Luin ensisilmäyksellä "Historian laminoidut l...Luin ensisilmäyksellä "Historian laminoidut lähteet". Silmien ja aivojen yhteispeli on hämmästyttävää välillä.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-46153170480256300352013-09-26T13:11:40.228+03:002013-09-26T13:11:40.228+03:00"Korkein oikeus toimi oikealla tavalla väärää..."Korkein oikeus toimi oikealla tavalla väärään aikaan."<br /><br />Tätä sattuu myös sotahistoriassa: ensimmäisenä mieleen tuli Hitlerin äskyi El Alameinin taistelun yhteydessä. Tarkoitus oli rohkaista joukkoja vastaanrintaa, liian myöhään tullut käsky esti Rommelia säästämästä joukkoja vetäytymällä. Lopputuloksen kertoo historia.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-22446309319981000332013-09-26T13:09:16.462+03:002013-09-26T13:09:16.462+03:00"'joka ottaa taatakseen, ottaa maksaaksee..."'joka ottaa taatakseen, ottaa maksaakseen*. Tätä ei kovin laajasti käsitetty, varsinkaan kuin erilaiset täytetakaukset olivat tavallisia."<br /><br />Liian monta kertaa olen vain kuullut säästöpankkien asiakkaiden väittäneen heille pankissa väitetyn, että kyse on vain pankkilakien vaatimasta muodollisuudesta (laki edellytti turvaavaa vakuutta), etten olisi alkanut epäilemään, ettei savua ilman tulta. Oikeudessa tuollainen takaaja pärjäsi jos kohalle sattui rehellinen pankinjohtaja tai virkailija. Muuten joutui armotta maksamaan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-50047448308555388662013-09-26T11:46:44.687+03:002013-09-26T11:46:44.687+03:00"Se on yhtä nautittavaa luettavaa kuin blogis..."Se on yhtä nautittavaa luettavaa kuin blogisi"<br />uh, satoja sivuja tätä floadia.<br />Makunsa kullakin.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-86083048226998922512013-09-26T11:45:13.405+03:002013-09-26T11:45:13.405+03:00en mä nyt kyll´ oikein ymmärrä, mitä pistäs tehhä,...en mä nyt kyll´ oikein ymmärrä, mitä pistäs tehhä, ja miksi?<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-84553937651523995132013-09-26T10:20:18.579+03:002013-09-26T10:20:18.579+03:00Lisäys on tehty kai jälkikäteen. No, joka tapaukse...Lisäys on tehty kai jälkikäteen. No, joka tapauksessa vakiintuneen käytännön mukaan ratkaisu merkitään kuitenkin näin: KKO 1991:10Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-57275942681982055532013-09-26T10:06:47.262+03:002013-09-26T10:06:47.262+03:00Veikkaisin, että tämä kuvaamasi ongelma historiant...Veikkaisin, että tämä kuvaamasi ongelma historiantutkimuksessa johtuu pitkälti alan perinteistä. Tuomiokirjojen ja voudintilien tutkimus on ollut kotimaisen 1600-luvun historiantutkimuksen perusmenetelmä 1800-luvulta saakka ja sen tekniikat opetetaan huolellisesti yliopiston kaikille kotimaisen historian tutkijoille. Samoin jokainen Suomen historian tunteva tuntee aika hyvin 1500- ja 1600-lukujen oikeusjärjestelmän, sillä tämän tunteminen on välttämätöntä näiden edellämainittujen lähteiden ymmärtämiseksi. Sen sijaan 1800- ja 1900-lukujen oikeusjärjestelmää ja lakia ei samalla lailla tunneta.<br /><br />1800-luvulta eteenpäin tutkimus on aina suuntautunut poliittiseen historiaan ja päälähteinä käytetään, edelleen perinteisesti, sanomalehtiä, senaatin arkistoa, aiempaa tutkimusta. Poikkeuksena on Ylikangas ja hänen hengenheimolaisensa, jotka ovat käyttäneet käräjäpöytäkirjoja ansiokkaasti väkivaltarikollisuuden ja herätysliikkeiden tutkimukseen. Ylikankaasta tulikin professori ja suomalaisen historiantutkimuksen nimimies.<br /><br />Se nuori tutkija, joka ryhtyy esittämääsi tutkimusohjelmaa toteuttamaan, ottaa suuren riskin. Joko tutkimus vaietaan kuoliaaksi tai sitten tutkijasta tulee seuraava Ylikangas. Sen jälkeen, kun ura on avattu, tutkittavaa riittää kyllä sukupolvikaupalla. Aihetyyppistä "Konkurssilainsäädännön soveltaminen matkailukeskusten konkursseissa Kainuussa ja Keski-Suomessa vuosien 1970-2000 välillä" voi työstää graduja loputtomiin. Ihan samalla lailla kuin voudintileistä on kaivettu esiin kaikki mahdollinen ja mahdoton.<br /><br />On kyllä ymmärrettävää, että ehdotat tällaista tutkimussuuntaa. Sehän olisi loogista jatkoa omalle väikkärillesi. En kyllä ymmärrä, miten se väitöskirja on mennyt läpi. Se on yhtä nautittavaa luettavaa kuin blogisi, mutta tieteellisenä kirjoituksena se ei kyllä muistuta mitään lukemaani oikeustieteellistä, historiallista tai yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.Erastotenes Aleksandrialainenhttps://www.blogger.com/profile/02022287922481645252noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-86891306270260592162013-09-26T08:42:16.603+03:002013-09-26T08:42:16.603+03:00Konikapinahan se sitten linjan muutti. Tuli korkok...<br /><br />Konikapinahan se sitten linjan muutti. Tuli korkokartelli (=matalakorkopolitiikka),äänestettiin Kyösti Kallio ja Väinö Tanner maan poliisi- ja asevoimien johtoon. Tuli…niin johan tätä samaa kommenttiani viimeksi jankutin ma 23.9. Mitäpä olisin lisää lukenut tässä välissä ? Niin, olenpa hyvinkin "Austerity". The history of a dangerous idea by Mark Blyth. 2013. Se kertoo<br />talouskurin eli menoleikkaukset,veronkiristys,-vajekammopolitiikan entiset vaiheet ja nykyisen<br />huudon ja parun. Indeksisivuja on 10. Rehn, Olli nimeä ei löydy.<br /><br />Sensijaan vuoden 1932 heinäkuun parlamettivaaleista Saksasta kerrotaan s.196. Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei julkaisi pamfletin Wirstchaftliches Sofortprogramm. Kolme pointtia sisälsi tämä Talouden Hetiohjelma. 1. työttömyys luo köyhyyttä, työllisyys luo vaurautta. 2. kapitaali ei tuota työtä, työ tuottaa kapitaalin. 3. työttömyyskorvaukset rasittavat taloutta, työpaikkojen lisääminen virkistää talouden.<br /><br />Ohjelman laatijoiden puolue sai vaaleissa 37,3 prosenttia äänistä. Täystyöllisyys toteutettiin vuoteen 1936 mennessä, se oli huidellut 30 prossassa kun ohjelmaa kirjoitettiin, kopiointikin olisi riittänyt. Ammattiyhdistysliike oli näet samoissa mietteissä ja aikeissa. Demaripuolue ei.<br /><br />" ,työ tuottaa kapitaalin." He tarkoittivat tehtaita,kotitaloja,moottoriteitä. Ehkä nyt on toisin. Pääoma ei ole rautaa,vaan softaa sekin. Taloustieteen reality on vaihtunut innovatioiden kilvan ja kissanhännän vetämisen johdosta. Tieteenkin pitäisi muuttua, teorian seurata empirian nahanluontia -ollakseen taas käytännöllistä eli purevaa, sovellettavaa. Yksi humanistien tiede on aina tilanteen tasalla, tämä juridiikkamme. Miksiköhän ? Sen peruspostulaatti on sopimuksenvapaus. Perustuslaki on "vapaa sopiminen". Valtion asia on panna sopimukset kuten takaukset täytäntöön. Kunnes toisin sovitaan.<br /><br />Niin keidenkö kesken? Varteenotettavien, sellaisten joilla on esimerkiksi oma välimiesoikeutensa. Huomaan Niklas Jensen-Eriksenin pääsevän kiinni Ehrnroothien papereihin, historiaa on tekeillä ! Kiitokset jo nyt myötävaikuttaneille. Jensen-Eriksen availi PYP:n notariaattia jo edellisessä kirjasaan Göran J.:n, tehtailija Casimirin ja Kaukaksen ajoilta. Siellä sovittiin sopiville verovapaudesta, laajennus- ja uudistushankkeille varsinkin. Kirjoitettiin sellaisia aanelosia. Sitten 1990-luvulla sovittiin että mitähän jos rahastettaisiin ja ruvettaisiin -pakostakin- ylhäisöksi.Niin tehtiin, diilistä repi sopijapuoli valtio verotuloja tukkuerinä, joilla poisti progression palkkatyönkin yläkerroksista. New Labour, vastakkainasettelun aika oli ohi. Jukka SjöstedtAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-59516706885419131102013-09-26T08:17:29.341+03:002013-09-26T08:17:29.341+03:00Epävarmuuden, huojunnan tila johtuu puoluepolitiik...Epävarmuuden, huojunnan tila johtuu puoluepolitiikan asemasta ei tutkijoiden haluttomuudesta. Itsensä puolustaminen, etujen ja oikeuksien varjeleminen onkin vain puolueiden tavoitettavissa, toki eliitin hellässä suojeluksessa.<br /><br />Reaaliaikainen tutkimus paljastaisi mitä budjettiriihessä oikeasti tavoiteltiin, kertoisi mikä tarkoitus on työn tarjonnan lisäämisen vaateella, kuinka kuluttamisen hypettä voisi verrata alkoholin kulutuksen ja haittojen minimoinnin ristiriitaan.<br /><br />Paljastaisi kuinka asuntopolitiikkaan, hinnoittelusta ja kerrannaisvaikutuksesta on kiteytynyt koko kulutuksen ydin. Miksi yrittäjän statuksella ja harmaalla vyöhykkeellä toimiville puliveivareille tahdotaan yhteiskunnallinen suojelus. Miksi kuntatalous onkin suuremmalta osin nollasummapeliä.Anonyyminoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-20629058618908905472013-09-26T07:16:32.909+03:002013-09-26T07:16:32.909+03:00Katsopa uudelleen. Siinä se numero on kirjoituksen...Katsopa uudelleen. Siinä se numero on kirjoituksen alussa.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-67278631059820218992013-09-25T22:16:41.988+03:002013-09-25T22:16:41.988+03:00Ratkaisun KKO 1991:10 juridiset kommentit löytyvät...Ratkaisun KKO 1991:10 juridiset kommentit löytyvät tästä linkistä<br /><br />http://www.finlex.fi/fi/oikeus/foki/tapaus/76584?search%5Blaatija%5D=2&search%5Btunnus%5D=1991%3A10&search%5Bpvm_min%5D=&search%5Bpvm_max%5D=&search%5Btype%5D=tapausAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-47102499951054975832013-09-25T22:07:36.741+03:002013-09-25T22:07:36.741+03:00Onpa huteraan kirjoittelua bligistilta, kun hän ei...Onpa huteraan kirjoittelua bligistilta, kun hän ei viitsi/halua mainita edes sen KKO:n ratkaisun numeroa, johon hän viittaa ja jota hän "kommentoi" omalaatuisella tyylillään.Anonymousnoreply@blogger.com