tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post4865310225346119042..comments2024-03-28T16:40:23.073+02:00Comments on Kemppinen: Toimikas IJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger10125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-65069136705737217072011-04-27T20:21:45.807+03:002011-04-27T20:21:45.807+03:00Skannauskuva mallikirjan sivusta toi mieleen äitin...Skannauskuva mallikirjan sivusta toi mieleen äitini Hämeenlinnan seminaarin työkirjat sekä monenlaiset askartelu- ja käsityöt. Ennen talvisotaa hänkin valmistui, olikohan ensimmäinen vai toinen opetussyksy sodan alkaessa. <br /><br />Oma lapsuus 1940-luvun lopun materiaali- ja kauneusköyhyydessä ei kai itselle silloin merkinnyt suuntaan tai toiseen sen enempää. Kun syntyy johonkin oloihin, niin pitää olojaan normaalina kun ei muusta tiedä. Vasta katsellessa äidin ihmeellisen kauniita seminaaritöitä tajusi asioiden olleen joskus toisin. Muistan selvästi ihmetelleeni kummallista aikaisempaa aikaa, jolloin oli kaikkea kaunista ja elämä muutenkin ilmeisesti iloisempaa ja vapaampaa.<br /><br />Sodan jälkeen ei ollut piirustusvärejä, kiiltopapereita, lankoja, kankaita. Ei kotikäyttöön, mutta eipä koulussakaan. Säästetyillä väriliiduilla opettaja taikoi jouluksi ja kevätjuhlaksi taululle ihanat kuvat. Muulloin piirsi vain valkoliidulla. Vähäisiä ja värittömiä olivat koululaisten materiaalit.<br /><br />Äidin työkirjat olivat minulle jo alle kouluikäisenä, tai varsinkin silloin, valtava kokemus visuaalisen kauneuden maailmasta.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-90317275078496514052011-04-26T00:25:48.740+03:002011-04-26T00:25:48.740+03:00Ad Anonyymi
Olen pukeutumisen suhteen kai Suomen p...Ad Anonyymi<br />Olen pukeutumisen suhteen kai Suomen parhaiten koulutettuja asiantuntijoita, vaatturi, suutari, kultaseppä ja mallimestarikoulutuksen saaneena, mutta modisti en ole.<br />Hattu voisi olla iloinen, olematta saatana ruma.Petja Jäppinenhttps://www.blogger.com/profile/02878642607266634045noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-14398203417993211192011-04-24T23:14:57.849+03:002011-04-24T23:14:57.849+03:00"Vaikka Uno Cygnaeus muistetaan Suomessa ensi..."Vaikka Uno Cygnaeus muistetaan Suomessa ensisijaisesti kansakoululaitoksen kehittäjänä, kansainvälisesti hänen merkittävin aikaansaannoksensa on käsityön tuominen pakolliseksi oppiaineeksi kansakouluun. Cygnaeus pyrki luomaan käsityön opetuksesta yleissivistävän oppiaineen, joka samalla lisäisi käytännön työn kunnioitusta ja antaisi oppilaille valmiuksia suoriutua aiempaa paremmin 1800-luvun Suomen maatalousyhteisössä tarpeellisista teknisistä töistä". Wikipediasta löytyvän tiedon pohjalta ajatus: Mitähän meidän hulttiopappi Uno G. Alaskassa mietti? Pakollisuus näyttää tappavan lapsilta luontaisen hauskan käsitöistä ja varmaan monesta muusta. Ja jos vielä tähän yhdistäisi lapsityövoiman käytön tekstiilituotannossa, niin mahdollinen ajatus tekstiilitaiteesta sen johdannaisena on yllätys.Jusupoffihttps://www.blogger.com/profile/09405319369275431538noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-40471490505432066032011-04-24T22:51:01.539+03:002011-04-24T22:51:01.539+03:00Ettei vain tuo sukulaismummo kertoillut aikoinaan ...Ettei vain tuo sukulaismummo kertoillut aikoinaan syysiltojen pimetessä, onneksi rauhoittavan viinilasin ääressä, miten Kurkijoen koko kylän ylle laskeutui pelko, ahdistus ja varjo, kun pommikoneet toinen toisensa jälkeen jylisivät pienen maalaiskylän yllä kohti rautateitten yhtymäköhtaa.<br /><br />12-vuotiaan tytön mieleen nuo tapahtumat painoivat ikuisen jäljen.<br /><br />Lisäksi tarina kertoo eräästä 20-kymmpisestä sairaanhoitajaopiskelijasta , joka sattui osumaan keskelle tuota maanpäällistä helvettiä.<br /><br />Molemmissa tapauksissa ehkä tuolloin toteutuivat Tolkienin sanat:<br /><br />"On olemassa asioita, joita aika ei voi parantaa.<br />Niin syviä haavoja, että ne säilyvät ikuisesti."Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-31154207265953987772011-04-24T21:34:33.990+03:002011-04-24T21:34:33.990+03:00Petja, etkös sinä olekin se hattuasiantuntija -vai...Petja, etkös sinä olekin se hattuasiantuntija -vai muistanko minä nyt kommentoijan väärin?<br /><br />Mitä pidät Marimekon isoista iloisista naisten lierihatuista. Minusta ne ovat kyllä aika riemastuttavia.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-59717099856655111092011-04-24T12:57:09.630+03:002011-04-24T12:57:09.630+03:00Tätini (s. 1912) istui kerran sukutalon ruokasalis...Tätini (s. 1912) istui kerran sukutalon ruokasalissa, jossa pöytäni toimi yhdestä lankusta tehty leveä pöytä, punamullalla maalattu. Vanhasta talosta tuotu pöytä, penkki ja tuoleja, joilla on istunut kääpiönkokoisia ihmisiä. Mutta mittasuhteet täydellisen oikein.<br /><br />Täti sanoi - ja minä olen ollut ehkä keskikoulussa silloin - että sotaan päättyi suomalainen käsityöläisyys. Nurmoonkin alkoivat nuoret miehet perustaa puusepänverstaita. Meillä yläkerrassa kangaspuita ei enää Mamman kuoleman jälkeen käytetty.<br /><br />Luulen että käsityöläisyyden osalta juuri maalaiskäsityöläisyys todella ja oikeasti loppui. Mutta siihen loppuivat myös seuraintalojen kokoontumiset, henkiset kilpailut - kaikki se mikä auttoi ihmisiä maaseudulla eteenpäin.<br /><br />Alkoi Suuri Muutto.Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-34459370927206648232011-04-24T12:26:35.174+03:002011-04-24T12:26:35.174+03:00Missä vaiheessa oppi eli taito muuttuu taiteeksi? ...Missä vaiheessa oppi eli taito muuttuu taiteeksi? Milloin "craft" muuttuukin muotoon "art"?<br /><br />Taide on taidetta ja oppi on oppia, koulukunnan opin toistoa. Ei oppi taiteeksi muutu, vaikka sitä pitkään harrastaisi. Eikä tunnustetusta taiteilijasta ole opettajaksi, opin luojaksi.ei se niin vaikeaa olehttp://de.wikipedia.org/wiki/Kunstnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-58145461034546246302011-04-24T12:09:03.189+03:002011-04-24T12:09:03.189+03:00Hei vielä Jukka,
Tuo Eeva Kilpi on kaiketi väärä...Hei vielä Jukka,<br /><br /><br />Tuo Eeva Kilpi on kaiketi väärä tieto, anteeksi.<br />Mutta Jouni Lompola (Origo) on koulun oppilaita<br />ja Taanilan opettajana tunnettu kirjallisuudentutkija Esko Ervasti.<br /><br /><br />yst. terv. Mattimattitanelihttps://www.blogger.com/profile/13644108771906096884noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-31594354814906600182011-04-24T11:59:11.431+03:002011-04-24T11:59:11.431+03:00Hei Jukka,
Kiitos kirjoituksestasi.
Kiinnostava ...Hei Jukka,<br /><br /><br />Kiitos kirjoituksestasi.<br />Kiinnostava yksityiskohta Elisenvaaran koulu<br />lukioineen "siirrettiin" sodan jälkeen Karinaisiin, nykyiseen Pöytyän pitäjään.<br />Tuota koulua Karinnaisissa on käynyt<br />muun muuassa Hannu Taanila ja Eeva Kilpi.<br />Myös itse olen käynyt tuota koulua, vaikka<br />se ei olekaan kovin tärkeä tieto;)<br /><br /><br />yst. terv. Mattimattitanelihttps://www.blogger.com/profile/13644108771906096884noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-25964298379539238092011-04-24T10:36:14.190+03:002011-04-24T10:36:14.190+03:00Ei Marimekon toiminnassa ollut mitään muuta erityi...Ei Marimekon toiminnassa ollut mitään muuta erityistä, kuin hävyttömyys myydä niin helvetin rumia kankaita, että ne saivat arvostelijan sanattomaksi, minkä aikana sitten paskavarpaat jo ehtivät ostaa kangasta.<br /><br />Painokuosisia kankaita on tehty melkein niin kauan kuin tiedetään puuvilla käytetyn. Leimasintekniikat, joilla edelleen tehdään kankaita Intiassa, ovat kaikkein vanhinta tekniikkaa.<br /><br />Silkkipaino, mitä Marimekko on käyttänyt, kehitettiin noin 1000-vuotta sitten Kiinassa.<br /><br />Brittiläisen imperiumin historia on paljolti painokankaiden historiaa. Britanniassa alettiin valmistaa painokankaita 1600-luvun lopussa, mutta tekniikka tuli ilmeisesti maahan hugenottien mukana. <br />Britit ostivat puuvillan halvalla Intiasta, kuljettivat sen saarilleen, painoivat, ja myivät eteen päin tuhatkertaisella hinnalla, myös takaisin Intiaan.<br /><br />Kuparipaino otettiin käyttöön Skotlannissa, 1780-luvulla ja melko pian sen jälkeen sylinteripaino. <br />Perrot paino otettiin käyttöön 1800-luvun lopussa ja sen jälkeen seuraava edistysaskel oli mustesuihkutulostus.Petja Jäppinenhttps://www.blogger.com/profile/02878642607266634045noreply@blogger.com