tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post223981316461824008..comments2024-03-28T16:40:23.073+02:00Comments on Kemppinen: Itsenäisyyspäivän mentyäJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger40125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-73160533852211818122023-05-18T10:06:18.415+03:002023-05-18T10:06:18.415+03:00"Täysin loppuun kaluttu ja järsitty aihe tämä..."Täysin loppuun kaluttu ja järsitty aihe tämä Laurilan ja Hannukselan välinen kärhämä."<br /><br />No eipä todellakaan ole!<br /><br />Kirjoita Kemppinen tästä kirjasta.<br /><br />Tapaus Kumuri saa uusia ulottuvuuksia ja henkilöhistoriat samoin.<br /><br />Hannuksela, Lilius, Bäckman ja muutkin komentelijat käydään läpi asiakirjojen valossa. Viipurin "juoksukomentaja" on erikoinen tapaus, jota Turja ja Jurama jo hiukan valoitti kirjoissaan.<br /><br /><br />Lasse Laaksonen<br /><br />https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lasse_Laaksonen<br /><br />Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918–1945 (Docendo 2017, ISBN 978-952-291-408-8)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-20435399494929710342013-11-13T16:47:00.310+02:002013-11-13T16:47:00.310+02:00http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Liliushttp://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_LiliusAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-87919968071224500182012-05-24T11:21:14.606+03:002012-05-24T11:21:14.606+03:00Missä teoksessa Jutikkala sanoi Suomea 1. kerran k...Missä teoksessa Jutikkala sanoi Suomea 1. kerran koskiveneeksi?<br /><br />http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4362<br /><br />Missä teoksessaan akateemikko Eino Jutikkala sanoi Suomea 1. kerran KOSKIVENEEKSI? <br /><br />Tuota kohtaa ei ole sattunut silmiini vieläkään, vaikka olen sitä joskus oikein katsellutkin useista eri teoksista. Tietääkö joku suoran vastauksen tähän kysymääni asiaan?<br /><br />Nyttemmin tämä Eino Jutikkala laskenee KOSKIVENEELLÄÄN niitä taivaallisia jokitaipaleita yhdessä sen eversti K. J. Mikolan kanssa. Ja onpa jo tainnut ohittaa Blücherin ja Korhosen ajopuun jo kauan aikaa sitten. Koskiveneen nimi oli tietysti Suomi ja se meni läpi koskien ja karikoiden ihan eri malliin sutjakkaasti ja pienin kolhuin kuin Arvi Korhosen kömpelö pökkelö, eli se kuuluisa Blücherin AJOPUU...<br /><br />Missä teoksessaan akateemikko Eino Jutikkala sanoi 1. kerran Suomea koskiveneeksi? Oliko se tämä Suomen poliittinen historia 1809-1975 II (Viljo Rasilan ja Keijo K. Kulhan kanssa, 1976) vai joku muu teos? Kyseistä teosta ei satu vieläkään olemaan hyllyssä.<br /><br />Korhosen Ajopuuteoria lienee ollut jo muuttunut uppotukiksi, kun Jutikkala ja eversti K. J. Mikola lanseerasivat Koskiveveen sodan virran kuohuihin. Tällä koskivene -vertauksellaan hän (he?) laajensi(vat?) Arvi Korhosen ajopuuteoriaa ellei se peräti jo kumottukin. <br /><br />Jos en aivan väärässä ole, niin Korhosen Suomea koskevaa erillisotateoriaa esiteltiin laajemmasti 1. kerran 1949 tässä Suomen historian käsikirja I-II:ssa ja Viisi sodan vuotta teoksessakin taisi sotahistoriakatsauksessa olla vielä samaa erillissotajuttua. Ajopuuteoria taisi tulla laajemmasti esiin Barbarossa-suunnitelma ja Suomi. Jatkosodan synty -kirjassa. Näin muistelen, mutta enpä nyt viitsi alkaa tarkistamaan. Sitten tulikin Jokipiin Jatkosodan synty ja muutti (lähes) kaiken "Korhostelun". <br /><br />Korhonen Arvi Suomen historian käsikirja I-II<br />Wsoy, 1949, 741+702 s., 1.painos<br /><br />Korhonen Arvi Viisi sodan vuotta<br />Wsoy, 1958, 662 s., 1. painos<br /><br />Korhonen Arvi Barbarossa-suunnitelma ja Suomi. Jatkosodan synty<br />Wsoy, 1961, 340 s., 1. painos<br /><br />Jokipii Mauno Jatkosodan synty: tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41, 1. p, Otava, 1987<br /><br />Mikä sota se Jatkosota oikein olikaan? Erittäin mielenkiintoista luettavaa sotahistoriasta kiinnostuneille.<br /><br />Ohto Manninen: Jatkosota suomalaisten tulkintojen mukaan<br /><br />***<br /><br />Sattuipa kyseinen kirja sopivasti kohdalle eräässä divarissa ja nyt tämäkin arvoitus sitten ratkesi. <br /><br />Tässä kirjassa Jutikkalan KOSKIVENE -teoria löytyy ja se taitaa olla se etsitty 1. kerta kyseisen teorian esittämiselle. Tämä 2 -osainen HISTORIAN KORKEAKOULU -kirjasarja on sen 2. osan esipuheen mukaan suunniteltu yliopistojen kurssikirjaksi ja korvaamaan jo vanhentunut ja liki 30 vuoden ikäinen Suomen historian käsikirja 1-2. <br /><br />2. Osa. Vuodet 1905-1975 ilmestyi kaksiosaisen sarjan ensimäisenä osana.<br />Suomen poliittinen historia 1809-1975, 2. osa 1905-1975 <br /><br />Eino Jutikkalan osuus kirjassa on ENSIMMÄINEN TASAVALTA 1919-1945 eli sivut 117-243 (+ liitteet 244-250)<br /><br />Sivulla 219 alkaa luku 5. EI AJOPUU VAAN OHJATTU KOSKIVENE<br /><br />Sivulla 224 Eino Jutikkala kirjoittaa näin:<br />"Suomi ei kulkeutunut sotaan kuten ajopuu sen virtojen kuohuvissa koskissa, mitä ilmaisua Saksan Helsingin-lähettiläs von Blücher myöhemmin käytti; jos näin olisi käynyt, sen poliittiset johtajat olisivat olleet nollia. Suomi oli pikemminkin koskivene, paltamo, joka murskaantumatta voi ohittaa putouksen syöverit vain jos sitä tarmokaasti ja taitavasti soudetaan. Maan poliittinen johto ohjasi sen sotaan mihinkään sitoutumatta ja odottaen ensimmäisiä pommeja vastapuolelta. Mutta oliko sota ainoa vaihtoehto?"<br /><br />Viljo Rasila, Eino Jutikkala, Keijo K. Kulha: Suomen poliittinen historia 1809-1975, 2. osa 1905-1975, Wsoy , 1977, 304 s. 1. painos, kuvakannet<br /><br />http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=721301Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-24806072162956925542011-12-12T13:00:20.982+02:002011-12-12T13:00:20.982+02:00Vietnamissa USA:n maavoimat kuluttivat n. 52 000 l...Vietnamissa USA:n maavoimat kuluttivat n. 52 000 luotia jokaista tappamaansa vihollissotilasta kohti. Mutta tuokin tilasto on virheellinen. Ensinnäkin ammutuista "vihollisista" moni oli todellisuudessa täysin sivullinen. Lisäksi hyvin moni oikeastikin vihollinen kuoli todellisuudessa tykistöltä, krh:lta, ilmavoimilta, helikoptereilta ja panssarijoukoilta tilatun tulen takia. <br /><br />Tuskin on tuulesta temmattua väittää että jenkit ovat ampuneet jokaista maataisteluissa tapettua vihollista kohti vähintäin 100 000 luotia. Tuollainen räiskiminen antaa oikean kuvan itse taistelusta: ampumisella pikemminkin peiteltiin omia pelkotiloja, joista suurin lienee ollut sotilaiden haluttomuus tosipaikan tullen ampua toista ihmistä. Tutkimukset osoittavat että varsin suuri osa sodassa tappamisesta keskittyy sellaisille henkilöille jotka ovat luonnehäiriöisiä ja psykopaatteja. Heillä ei ole samanlaisia pidäkkeitä tappaa toista ihmistä kuin valtavirralla.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-56751068411930567402011-12-11T17:09:20.502+02:002011-12-11T17:09:20.502+02:00Tapsalle, joka vetää vanhat satusedätkin mukaan......Tapsalle, joka vetää vanhat satusedätkin mukaan...<br /><br />Kiistelty Runeberg, sankari vai nuorten tyttöjen liehittelijä ja haihattelija?<br /><br />Jospa kyseessä onkin perusteellinen harhautus, jossa melkein kaikki suomalaiset on saatu juhlimaan Ruotsia ihannoivaa ja kaihoavaa pervertikkoa ja hänen sepittämiään ruotsalaisia loruja sodasta, jossa tämän miehen todellinen ja henkinen kotimaa hävisi puoli valtakuntaa?<br /><br />Ruuneperin tarinat on kovin outoja fantasioita taisteluista, joissa ei ollut mitään sankarillista. Totuus oli paremminkin pelkkiä tappioita, päitä ja pernankappaleita. Pitääkin kysyä MIKÄ oli se Ruuneperin ihannoima isänmaa? Vastaan saman tien: RUOTSI! Onkin hullua että tuollaista satusetää pidetään Suomen kansalliskirjailijana. Tarinatkin sepitettiin kymmeniä vuosia tapahtumien jälkeen. <br /><br />Ruuneperiahan kiinnosti vanhemmalla iällä enemmänkin nuoret ja arvostelukyvytömät tytöt, joille hän läyrysi hengentuotteitaan ja lieppä pitänyt "polvellaankin". Nykyään tällaista setää sanottaisiin pedofiiliksi! Kuulostaako TÄMÄ säe isämaalliselta vaiko lähinnä vanhan ukon päiväunelta: "Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa, viel lempemme saa nousemaan..." <br /><br />http://fi.wikipedia.org/wiki/Maamme<br /><br /><br />Vänrikki Stoolin tarinat, ensimmäinen osa, 1848 <br />Vänrikki Stoolin tarinat, toinen osa, 1860 <br /><br />"Viimein kai Runeberg itse huomasi, että oli vain yl´oppilas." <br /><br /><br />http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Ludvig_Runeberg <br /><br />"Johan Ludvig Runeberg (5. helmikuuta 1804 Pietarsaari – 6. toukokuuta 1877 Porvoo) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hänen tuotantonsa on hyvin isänmaallista. Runeberg vaikutti tuotantonsa kautta myös Ruotsin kirjallisuuteen, koska hän kirjoitti kaikki teoksensa ruotsiksi."Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-32235398562657408952011-12-11T11:58:22.854+02:002011-12-11T11:58:22.854+02:00Kylkirauta-lehdessä Talonpoikaisjohtaja Matti Laur...Kylkirauta-lehdessä Talonpoikaisjohtaja Matti Laurila<br /><br />Katso tuolta sivut 130-133 (osat 130-133)<br /><br />Talonpoikaisjohtaja Matti Laurila<br /><br />Teksti: Vesa Määttä<br /><br />http://www.kadettikunta.fi/pdf/Kylkirauta108.pdfAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-84779877071845260082011-12-10T22:45:44.666+02:002011-12-10T22:45:44.666+02:00>>Kukas Bäcman muuten olikaan siellä Kiestin...>>Kukas Bäcman muuten olikaan siellä Kiestingissä?<<<br /><br />Ei siellä mitään Bäckmania ole ollut. Mutta Suomen sota 5.osa s. 174 kertoo majuri E.H. Backmanista II/JR 53:n komentajasta. Se oli siis Backman eikä Bäckman oli Kiestingin suunnalla.<br /><br />Nurmon ja Ylihärmän hautausmaalla käydessä näkee, millaista jälkeä huonon itsetunnon omaava Suomen ruotsalainen johtaja saa alempirotuisissa suomalaisturaaneissa aikaan! Kyse oli kymmenistä miehistä varsinkin 2. komppanian osalta.<br /><br />Näin Osasto KKK:n päällikkö Oiva Latikka arvioi majuri K. Bäckmania Kevyt Osasto 18. komentajana Veikko Juraman kirjan sivuilla 31-32:<br /><br />"Hän ei ollenkaan tuntenut eteläpohjal. reserviläisten luonnetta ja ajatuksenjuoksua. Suhtautui alaisiinsa kuin vajaaälyisiin, alempaan rotuun kuuluviin... hänen koulutustasonsa ei riittänyt joukkoyksikön komentajan vaativaan tehtävään... Lisäksi hänen elämäntapansa ja monet henkilökohtaiset vaikeutensa olivat heikentäneet hänen itseluottamuksensa niin, että hän ei kyennyt keskustelemaan kenenkään kanssa. Jokainen yritys vaikuttaa asioihin tulkittiin kapinoinniksi... Lisäksi hänen kartanlukutaitonsa oli heikko."<br /><br />Tämän lähteenä on käytetty teosta Nurmolaiset sotien veteraanit 1918, 1939-1940, 1941-1945, Seinäjoki 1980, sivut 44-51 <br /><br />Halsti kertoo muistelmakirjassaan, Aika vaatii veronsa, Muistelmat 2 (1939-1948), Otava 1974, kuinka Pajari tuli F. U. Fagernäsin tilalle 3.D:n komentajaksi keväällä 1944 ja Lilius jäi hetkeksi esikuntapäälliköksi. Pajari aitosuomalaisena räjähti hetkessä ja Lilius sai väistyä Halstin tullessa tilalle. Sittemmin Lilius heilutteli pyssyään kesän 1944 kahinoissa ja haavoituttuaan omat miehet olisivat jättäneet sen naapureille. ei auttanut kiroilu eikä uhkailu, mutta vain lomia lupaamalla hän sai miehensä kantamaan itsensä turvaan.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-73221585988412470822011-12-10T16:25:48.676+02:002011-12-10T16:25:48.676+02:00>>Bäckman oli muuten prikaatin komentaja Kar...>>Bäckman oli muuten prikaatin komentaja KarPr:ssa Kouvolassa meikeläisen varusmiesaikana.<<<br /><br />Itsensä ampunut II/20.Pr:n juoksukomentaja Kurt Erik Bäckman on toki eri henkilö kuin tuo Marskin adjutanttina ollut... ihan kuolinajastakin voisi tuon päätellä. <br /><br />http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurt_B%C3%A4ckman<br /><br />http://www.jrkakkonen.net/KurtB.htm<br /><br />http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/03/sankarina-sotaoikeuteen.html<br /><br /><br />Eversti Osvald Rafael Bäckman toimi marsalkka, vapaaherra G. Mannerheimin nuorempana adjutanttina vuosina 1942–46. <br /><br />http://fi.wikipedia.org/wiki/Osvald_Rafael_B%C3%A4ckman<br /><br /><br />Kukas Bäcman muuten olikaan siellä Kiestingissä?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-3887093060924784572011-12-10T13:22:51.941+02:002011-12-10T13:22:51.941+02:00A: "Tapsa kai tarkoitti Esko Salmisen isää Ta...A: "Tapsa kai tarkoitti Esko Salmisen isää Tauno Paloa?" <br /><br />Tauno-isä näytteli kuvitteellista jatkosodan pataljoonan komentaja majuri Sarastietä Laineen-Linnan Tuntemattomassa, mutta Esko-poika näytteli Parikka-Tuurin Talvisodassa nimenomaan rykmentin komentaja Laurilaa.Tapsanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-76591955181237009822011-12-10T04:18:33.481+02:002011-12-10T04:18:33.481+02:00Nyymiölle:
Sille joka koettaa pöpöttää, ettei M o...Nyymiölle:<br /><br /><i>Sille joka koettaa pöpöttää, ettei M olisi halunnut enempää saksalaisia divisioonia Lappiin, pitää muistuttaa että III AK olisi haluttu aika pian pois saksalaisten komennosta, mutta kun lisää saksalaisia divisioonia ei saatu... </i><br /><br />Mitä merkitystä tuolla ajankohdalla on ajateltaessa mm. touko- kesäkuun 1941 neuvotteluihin Suomeen sijoitettavien saksalaisjoukkojen määrästä? Olihan saksalaisilla tiedossa, ettei Suomi hyökkää Neuvostoliittoon, ellei N-L hyökkää ensin Suomeen. Ja Hitler halusi pitää AOK Norwegenin pääjoukot Norjassa.<br /><br />Kaipa III AK keskeytti hyökkäyksensä ulkopoliittisista syistä Rytin ja M:n määräyksestä. Eli Suomi ei halunnut "tavallaan" puuttua Saksan ja N-liiton väliseen sotaan.JarMomnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-44336317424442019822011-12-10T03:24:39.871+02:002011-12-10T03:24:39.871+02:00Käydessäni Vietnamissa korviini pisti eräs paikall...Käydessäni Vietnamissa korviini pisti eräs paikallinen sanontatapa, jota kapeilla kujilla katukaupoissa leikkisästi usein viljeltiin: "Yksi vietnamilainen nykyjargonilla sanottuna taistelija vastaa neljääsataatuhatta yhdeksääsataa yhdeksääkymmentäyhdeksää luotia." Ja tähän aina joku paikallinen koiranleuka loihe vastaamaan: "Mutta entäs kun tulee se viideskymmenestuhannes?" Ja sen päälle kuului aina hereä aasialainen nauru. <br /><br />Ostin kyllä näiltä kujilta vaimolleni mm. kauniin huivin, jollaisia ei Suomesta juurikaan siihen hintaan löydy, ettei sen puoleen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-27106562827398098392011-12-09T23:40:55.109+02:002011-12-09T23:40:55.109+02:00"Pohjanmaan legendan" myytti on ensisija..."Pohjanmaan legendan" myytti on ensisijaisesti poliittinen, ei sotilaallinen. Se on kuin sodanaikaisen tähystyslentäjän - lupasin sen, minkä tein.Arskanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-10811291569520134192011-12-09T23:01:12.045+02:002011-12-09T23:01:12.045+02:00. . . nämä sotajutut lakkasivat kiinnostamasta juu.... . . nämä sotajutut lakkasivat kiinnostamasta juuri sinä päivänä kun Lapuan Yhteislyseon voimistelunopettaja julistri voimistelutunnin aluksi, että tämä kaikki on "armeijaa varten". Viimeistään silloin oli opittava elämän olevan muualla.mrnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-22249176442254049962011-12-09T22:45:51.911+02:002011-12-09T22:45:51.911+02:00Lueskelin isäni passista sodan aikaisia taistelupa...Lueskelin isäni passista sodan aikaisia taistelupaikkoja: Ulismainen, Korpijärvi, Kiekua, Ignoila, Hautavaara, Korsa, Alekkka, Kinnasvaara, Polovina, Vilga, Petroskoi ja Pertjärvi. Kovin myyttinen henkilö, hän ei ollut verrattuna vaikkapa "Kauton Vikkiin", jonka sotakertomuksiin Marko Tapion "Arktinen hysteria perustuu. Vikki oli mies, josta erilaiset työyhteisöt jalostivat "psykologin", ihmistuntijan vailla vertaa. Hän pystyi haastattelutilanteessa (saunoen ja ryypäten) antamaan karikatyyrisen kuvauksen kenestä aseveljestä tahansa. Hän oli joukkuepelaaja, jolla ei ryhmänjohtaja taitoja ollut juuri nimeksikään.<br /><br />Oli synnytetty yhden miehen myytti.Arskanoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-59365272658941250202011-12-09T21:53:43.727+02:002011-12-09T21:53:43.727+02:00Onpa perusteellisesti käsitelty Kumuri, tuo mäki K...Onpa perusteellisesti käsitelty Kumuri, tuo mäki Kiteeltä Sortavalaan mennessä, muistaakseni ennen Ruskealan louhosta. Itse ajattelin laittaa myös Ilmari Turjan kirjan esille kuten anonyymi teki. Turja pääty aika tasapainoiseen näkemykseen, mutta ymmärtää tietysti enemmän Laurilaa. Kekkonen esti Laurilan kenraaliylennyksen tietojen mukaan. Ja se oli etelä-pohjalaisille kova paikka ja vähensi UKK:n suosiota Pohjanmaalla ainakin sotaveteraanipiireissä. Turjakin yritti korjata asiaa. Turjan kirjassa on muuten aivan erinomainen määritelmä tiedottamisesta ja sotapropagandasta, kannattaa lukea. <br />Bäckman oli muuten prikaatin komentaja KarPr:ssa Kouvolassa meikeläisen varusmiesaikana. Tassu-Rudolfiksi häntä kutsuttiin, kun aina herrasmiesupseerin tapaan tervehti. Mutta se ei estänyt häntä määräämästä AUK:ua santsimarssille kouluttaja-aliupseerien suihkuttamisen jälkeen. Siitäkään marssista ei sinänsä jäänyt paha maku. Karjalaispoikana tunnen pohjalaisia, heidän ehkä liioitellut piirteensä ovat tuttuja. Ja jotain sukua on tullut sukusaagan mukaan Pohjanmaalta Kannakselle. <br />Kemppisen Isosomppi-ritari on mielestäni erinomainen sankaruuden edustaja - näin medisiinarinkin mielestä.karjalaispoikahttps://www.blogger.com/profile/18257953563213247937noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-4739969317232272482011-12-09T21:33:18.592+02:002011-12-09T21:33:18.592+02:00Kaarlo Heikki Nykänen (1920-2011) oli suomalainen ...Kaarlo Heikki Nykänen (1920-2011) oli suomalainen johtaja, sotaveteraani ja Mannerheim-ristin ritari numero 118.<br />Jatkosodassa Nykänen palveli kaukopartio-osaston johtajana 3. divisioonassa.Hän johti jo ennen ritariksi nimittämistään noin sataa partiomatkaa niukoin tappioin rakentaen osastostaan yksikön, joka kykeni vaikeisiin partioretkiin. Näistä ansioista hänet nimitettiin 1. elokuuta 1943 Mannerheim-ristin ritariksi. <br /><br />Toimiessaan linjojen takana Neuvostoliitossa Nykänen oli helsinkiläinen kaupunkilaispoika. Ankarat olot kuitenkin kouluvat hänestä nopeaan näihin oloihin sopeutujan. Lisäksi Nykänen oli toiminut suojeluskunnassa jo 12-vuotiaasta asti, joten suunnistus-, ammunta- ja muut sotilastaidot olivat hänelle tuttuja.<br /><br />Nykänen ylennettiin luutnantiksi, ja heinäkuussa 1942 hänet nimitettiin hiljattain perustetun kaukotiedusteluosaston päälliköksi. Hieman nimityksen jälkeen hänen komentamansa sissiosasto joutui taisteluun, joka oli tärkein yksittäinen peruste hänen nimityksessään Mannerheim-ristin ritariksi.Kyseisessä taistelussa Nykäsen kokoama 40 miehen osasto valtasi vihollisen asemat ja useita korsuja. Hyökkäyksessä kuoli 40 vihollista suomalaistappioiden jäädessä yhteen kuolleeseen ja viiteen haavoittuneeseen.<br /><br />Koulutukseltaan Nykänen oli insinööri, ja hän toimi investointijohtajana Rauma-Repola Oy:n Porin konepajaryhmässä vuosina 1972–1981.<br /><br />Nykänen kirjoitti kirjan Sissisotaa, sissipäällikön muistelmia jatkosodasta ja Lapin sodasta. Helsinki : Alea-kirja, 1983. ISBN 951-9272-79-8.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-90767024741297710642011-12-09T19:58:09.914+02:002011-12-09T19:58:09.914+02:00Joitakin nyrkkisääntöjä jotka olisi viime sodista ...Joitakin nyrkkisääntöjä jotka olisi viime sodista muistettava:<br /><br />12% suomalaisista ei suinkaan kaatunut taisteluissa tai haavoihinsa taistelujen seurauksena vaan onnettomuuksien ja sairauksien tms. vuoksi.<br /><br />Niistä jotka kuolivat taistelujen seurauksena vain 10% kuoli luoteihin, 90% sirpalevaikutuksiin. Sama jakauma on havaittu myös muiden sotineiden maiden taisteluissa kuolleiden tapauksissa.<br /><br />Taisteluissa räiskittiin aivan hirveitä määriä luoteja jokaista kaatunutta vihollisen sotilasta kohden. Esim. USA ja Saksa valmistivat n. 5 miljardia erityyppistä luotia vuonna 1944 mutta tuskin tappoivat niillä enempää kuin 100 000 - 200 000 vihollisen sotilasta.<br /><br />Vietnamissa räiskiminen lisääntyi niin että jokaista maataisteluissa ammuttua vihollista kohden kulutettiin yli 50 000 luotia. Irakissa kulutus nousi jo 250 000 luotiin.<br /><br />Näin ollen kuvamme jalkaväkitaisteluista muuttuu oleellisesti. Koko touhu muuttu tolkuttamaksi etupäässä elvistelyksi ja näyttelyksi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-52437982139055105482011-12-09T19:50:06.016+02:002011-12-09T19:50:06.016+02:00Professori Kemppinen säännöllisesti unohtaa sen to...Professori Kemppinen säännöllisesti unohtaa sen tosiasian, että teknologia, eli tässä tapauksessa sen puute maksetaan sodassa verellä. Vilkaisu sotivien osapuolten asearsenaaliin selittää sen miksi USA ja Britannia ostivat voiton vähäisemmällä verimäärällä. Vastoin yleistä stalinistista jargonia sodan todellinen käänne koettiin silloin kuin RAF ja USAF löivät Luftwaffen käytännössä syksyllä 1943. Se merkitse Luftwaffen tappiota myös idässä, sillä peräti 2/3 päivähävittäjistä oli tästedes asetettava pelkästään USA:n 8. ilma-armeijaa vastaan.<br /><br />Neuvostoliiton ja Venäjän virallinen sotahistoria sen paremmin kuin nykyinen poliittinen eliittikään ei tätä halua tunnustaa. Mutta uskokaa jo. Se oli todellinen ratkaisu sodassa. Sitä on turha yrittää selittää sillä klassisella kommentilla, että "80% saksalaisista kaatui itärintamalla...".Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-73252475054167162862011-12-09T19:46:11.041+02:002011-12-09T19:46:11.041+02:00>>Jukka Kemppinen kirjoitti...
Ad Anonyymi...>>Jukka Kemppinen kirjoitti... <br /><br />Ad Anonyymi: pohjalaispäälliköistä kirjoitin nyt toisen kerran.<<<br /><br />Kerta kiellon päälle... ;=) yhteensä siis 3 kertaa...<br /><br /><br /><br />Itsenäisyyspäivän mentyä <br /><br />http://kemppinen.blogspot.com/2011/12/itsenaisyyspaivan-mentya.html<br /><br />Pahuudesta parturissa II <br /><br />http://kemppinen.blogspot.com/2010/12/pahuudesta-parturissa-ii.html<br /><br />Laurilain työt <br /><br />http://kemppinen.blogspot.com/2008/09/laurilain-tyt.html<br /><br /><br />Puhuttaessa Kiestingin motista ja hyökkäyksestä Kiestinkiin, on erikoisesti syytä muistaa, että Siilavuon komentama suomalainen III AK oli ALISTETTU saksalaisten komentoon ja Kiestinkiin hyökkääminen tapahtui siis saksalaisten käskystä. Manneheimilla ei ollut III AK:n suhteen suoraa käskyvaltaa. <br /> <br />Sille joka koettaa pöpöttää, ettei M olisi halunnut enempää saksalaisia divisioonia Lappiin, pitää muistuttaa että III AK olisi haluttu aika pian pois saksalaisten komennosta, mutta kun lisää saksalaisia divisioonia ei saatu...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-66169154861587009242011-12-09T18:17:29.394+02:002011-12-09T18:17:29.394+02:00Tapsa kai tarkoitti Esko Salmisen isää Tauno Paloa...Tapsa kai tarkoitti Esko Salmisen isää Tauno Paloa?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-91045295980924723062011-12-09T18:15:15.606+02:002011-12-09T18:15:15.606+02:00Eikös se ollut niin, että suurin sankareista oli k...Eikös se ollut niin, että suurin sankareista oli kuitenkin Elma Reponen? Heikki Hietamies ehdotti suurimmaksi suomalaiseksi.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-89124726985713707652011-12-09T15:42:18.514+02:002011-12-09T15:42:18.514+02:00Ad Anonyymi: pohjalaispäälliköistä kirjoitin nyt t...Ad Anonyymi: pohjalaispäälliköistä kirjoitin nyt toisen kerran. <br /><br />Kaukopartiotoiminnan tunnen aika yksityiskohtaisesti. Lassi Saressalon kirjaan ei ole kovin paljon lisäämistä. Tiedän toiminasta turhan paljon. Vaimoni enoista yksi oli Päämajan kaukopartioissa (OsKu) ja toinen järjesti divisioonan kaukopartiotoiminnan ja toimi sitten rajavartiostojen komentajana. <br /><br />Ilmeisesti sama nimimerkki kyseli myös Mannerheim-ristin ritarien johdosta. Sama asia: minulla ei ole lisättävää olemassa olevaan kirjallisuuteen. Koska olen toimittanut (kustannustoimittajana) yhden kaikkia ritareita koskevan kirjan ja pari henkilömuistelmaa, aihe on turhan tuttu - ja vaikea. Perusteet ja perustelut ovat kirjavia.<br /><br />Pikkuasia - kaikki varmaan tietävät, että Paavo Lipposen enoista kaksi oli M-ristin ritareita? (Iisalo). Toinen heistä oli jossain vaiheessa isäni laivueen komentajana; ilmavoimissa tuota merkkiä jaettiin runsaasti. Isäukostakin tehtiin Talvelan puoltama ehdotus, mutta tuo silloisille tiedustelu- ja tulenjohtotehtävissä toimineille "kiintiöity" merkki meni porukan majurille, joka sitten putosi -44. Faija sai tyytyä VR 3 :en, joka oli kyllä vänrikille paljon.<br /><br />Suuri tuntemani sotasankari oli J.O. Pernaa Kauhavalta - Antti Tuurin "Talvisodan" aineiston kerääjä ja välittäjä. Hän ehdotti kysyttäesä Mannerheimristiä kaverilleen Isosompille, jolle se myönnettiin. Tämä sankaruus oli lääkintäaliupseerin toimintaa, ja näistä kahdesta miehestä kaikki olivat samaa mieltä. Haavoittunut kaveri haettiin pois vaikka ampuvan bunkkerin edestä miinakentässä.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-24868607847249231012011-12-09T15:31:59.863+02:002011-12-09T15:31:59.863+02:00Ad Anonyymi: - ei pidä paikkaansa. Kysymyksessä ol...Ad Anonyymi: - ei pidä paikkaansa. Kysymyksessä oli Urho Kekkonen. Estää on Kekkosenkin kohdalla outo valinta, koska eläkeläisten ylentäminen kuulunee presidentin riippumattoman harkinnan piiriin. Pohjalaiset halusivat Laurilasta kenraalia, ja asiaa välitettiin Kekkoselle, joka ei asian tarttunut. <br /><br />Ehrnroothin Kekkonen ylensi 1980. Erikoisansiona lienee ollut sotaveteraanityö. (Kekkosen veli Jussi oli sotasokea.)<br /><br />Ppavo Talvelan Kekkonen ylensi keneraaliksi 1966, tiettävästi juuri kuten Wikipedia sanoo "idänkaupan ansioista" oli epätavallisen tuloksekkaan siviilitoiminnan johdosta. Se oilikin rohkea teko, koska Talvelan arveltiin (virherellisesti) olleen natsimielinen. Hän oli mannerheim-mielinen.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-33035387601847385732011-12-09T14:31:58.601+02:002011-12-09T14:31:58.601+02:00Kemppisen olisi syytä tutustua pari päivää sitten ...Kemppisen olisi syytä tutustua pari päivää sitten 91 vuoden ikäisenä kuolleen Mannerheimin ristin saaneen Heikki Nykäsen jatkosodanaikaisiin urotekoihin sissipartioiden johtajana eikä jauhaa aina näitä tylsiä pohjaiskomentajien välisiä kärhämiä. Nykänen ei tapattanut miehiään, vaan selvisi iskuista hyvin vähäisillä miestappioilla.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-35306298199670253172011-12-09T12:00:26.023+02:002011-12-09T12:00:26.023+02:00Pitääkö paikkansa joskus kuulemani väite, että Mau...Pitääkö paikkansa joskus kuulemani väite, että Mauno Koiviston ensimmäinen päätös presidenttinä oli estää Matti Laurilan kenraaliksi nimittäminen? Oli kuulemma kysynyt mielpidettä toiselta turkulaiselta, Adolf Ehrnroothilta.Anonymousnoreply@blogger.com