tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post151629888313509844..comments2024-03-29T11:21:21.889+02:00Comments on Kemppinen: Tunteiden historiasta IJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger12125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-4424648504928830302017-11-01T06:58:23.346+02:002017-11-01T06:58:23.346+02:00Kyllä puhejudo toimii -viimeksi eilen- puhuin päih...Kyllä puhejudo toimii -viimeksi eilen- puhuin päihtyneeltä päivän sankarilta pyssyn pois. Pitääpä vilkaista perään, saattaa olla pelikentillä. <br /><br />Sellainen oppi joka vie, ottaa.. kummallinen, outo, mutta hänhän vietti syntymäiväänsä. Onnea sankarille.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-38189465074225403372017-10-31T16:51:25.868+02:002017-10-31T16:51:25.868+02:00Anteeksi, kuulin kyllä sananne
mutta en ymmätänyt ...Anteeksi, kuulin kyllä sananne<br />mutta en ymmätänyt lukemaani.iikkahallantienoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-55311264123569181952017-10-29T18:09:29.418+02:002017-10-29T18:09:29.418+02:00Mikis survoo toisessa kommentissaan kaaleiden piik...Mikis survoo toisessa kommentissaan kaaleiden piikkiin vanhan, suomalaisen rekilaulun "Muurari" joka alkaa näin "Kevät toi, kevät toi muurarin, kevät toi kevät toi maalarin...", ja kumpaa hiän tarkoittanee eka kommentissa, Matti Pulkkisen romAAnihenkilöä vai oikeasti romaninaista? (Molemmat ovat kommentissa esillä)Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-47204596297000713932017-10-28T16:39:25.891+03:002017-10-28T16:39:25.891+03:00Hyvä huomio.
Waltarin Turms kuolemattomassa oli l...Hyvä huomio.<br /><br />Waltarin Turms kuolemattomassa oli lukemistani historiaan sijoittuneista romaaneista ainoana päähenkilön maailmankuva, mystinen, jumaliin, maailman kohtaloon ja enteisiin uskova, selvästi nykypäivän ihmisen maailmasta poikkeava. Muistelen jostain tosin lukeneeni, että Waltari olisi etruskiromaaniaan kirjoittaessaan ollut aika irrallaan ympäröivästä todellisuudesta. Joten ehkä hän kirjoitti silloinkin juuri nykypäivän ihmisestä, itsestään. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-67150164905542604352017-10-28T12:35:15.725+03:002017-10-28T12:35:15.725+03:00Sellaista Chauceria on miellyttävä lukea, jossa on...Sellaista Chauceria on miellyttävä lukea, jossa on Middle Englishin rinnalla samalla sivulla moderni versio, josta voi silmätä jonkin nykykielestä poikkeavan sanan merkityksen. Nopeasti ne usein toistuvat oppiikin, vähän niin kuin tanskaa lukisi. Nopeasti huomaa myös, että alkuteksti on ytimekkäämpää ja lyyrisempääkin. Lyyn riimisanat todellakin "kolahtelevat", huomio kiinnittyy liikaa niihin. EGAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-31178028001976758942017-10-28T09:58:22.477+03:002017-10-28T09:58:22.477+03:00"... kun veitsi minun rintaani viilsi, sun ka..."... kun veitsi minun rintaani viilsi, sun katseesi viii'iimeinen..."<br /><br />Hiano kaalelaulu. mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-78522946392577656122017-10-28T09:51:43.425+03:002017-10-28T09:51:43.425+03:00Eräs työtoveri, vanhempi ukko jo itsekin, kertoi e...Eräs työtoveri, vanhempi ukko jo itsekin, kertoi että lapsena heille heidän kotiinsa tuli romaaninainen monen lapsensa kanssa. Nämä mustalaismukulat alkoivat kauheesti kerjäämään hänen äidiltään ruokaa ja rahaa. Romaninainen toppuutteli heitä "älkääs ny, hei lapset älkääs nyt, tuo on tosi rumaa..." Välillä se puhui romaanikieleltä heille, noille penskoilleen. Mutta kertojan isä osasikin vähän indoarjalankieltä, ja alkoi hymyillä. Sillä heidän omalla kielellään se romaaninainen sanoi lapsilleen että "kerjätkää vaan, no kerjätkää ny kunnolla, kyllä se kohta antaa..."<br /><br />Veikeää - tosin osin ambivalenttia - tällaiset kulttuurierot. Meillä ja noilla muilla. (huom! viimeinen lause oli sarkasmia)mikisnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-59961021481286730802017-10-27T23:12:39.053+03:002017-10-27T23:12:39.053+03:00Puukosta kysyisin, että eikös sen malli ole pikemm...Puukosta kysyisin, että eikös sen malli ole pikemminkin yleiseurooppalainen? Ainakin pari alan opusta väittää suomalaisen puukon olevan varsin lähellä keskiaikaista joka puolella Eurooppaa käytettyä "pientä veistä", jonka kantaminen oli sallittua jopa papeille. Suomessa malli olisi säilynyt siksi, että se sopii aivan erikoisen hyvin pehmeiden havupuiden työstöön ja on yksinkertainen tehdä. Muualla Euroopassa puukko olisi väistynyt erikoistuneempien työ- ja teräaseiden tieltä. <br /><br />Venäjällä puolestaan puukko on <i>фи́нка</i>, mikä antaisi myös aiheen epäillä sitä, onko kyse venäläisestä ideasta. (Tosin venäläisten finkassa on yleensä pieni väisti, mutta onpa niitä meikäläisissäkin taitamattomille tehdyissä puukoissa kuten Marttiinin partiopuukossa.)Erastotenes Aleksandrialainenhttps://www.blogger.com/profile/02022287922481645252noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-61878959528299821172017-10-27T20:23:38.350+03:002017-10-27T20:23:38.350+03:00Anteeksi saivarteluni, mutta eikös pidä olla "...Anteeksi saivarteluni, mutta eikös pidä olla "Caecilius" eikä "Caecillus"? Muuten taas toki kerran kiinnostava kirjoitus!Jari J. Marjanenhttp://www.pcuf.fi/~jjm/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-15624972530303875962017-10-27T20:14:17.339+03:002017-10-27T20:14:17.339+03:00Tuosta puukosta. Se oli ainakin 1900-luvun alkupuo...Tuosta puukosta. Se oli ainakin 1900-luvun alkupuolelta sotien jälkeiseen aikaan asti tosi suomalainen ilmiö ja varuste. David Campbell esittelee Talvisotaa sekä NL:n että Suomen puolelta.<br />Useassa kuvatekstissä Campbell kommentoi, kuinka kuva esittää suomalaissotilasta. "Sen näkee siitä, että sotilaalla roikkuu puukko vyöllään."<br /><br />Romaneilla on kiinteä suhde puukkoon. Ikään kuin geeneissä. Appeni, opettaja, kertoi, kuinka seitsenvuotias romanilapsi oli turhautunut kouluun, vetänyt jostain esille puukon ja uhonnut puukko levällään tappaa opettaja-appiukon, kerta kaikkiaan.<br /> <br />"On siinä nyt pätö tappaja!" Tämä naureskellen lausuttu vastaus oli lannistanut uhon kuin Väinämöinen aikanaan romani-Lemminkäisen.<br />Tuolloin sanan voima oli voittanut terän, mutta en rohkene suositella samaa keinoa, noin yleisesti. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-68536567966646758932017-10-27T12:54:09.418+03:002017-10-27T12:54:09.418+03:00Ihmisoikeudet lienevät kohtalaisen uusi käsite. Ni...Ihmisoikeudet lienevät kohtalaisen uusi käsite. Niinpä nykyihmisen on hieman vaikea mieltää sitä mitä ihmiset ennen näistä asioista ajattelivat.<br /><br />Epäilemättä Hitler ja monet muut entisaikojen ihmiset pitivät hirmutekojaan ainakin jossain määrin oikeutettuina. Eihän näillä juutalaisilla ja muilla vähempiarvoisilla ihmisillä kai ollut mitään ihmisoikeuksia?<br /><br />Historiallisten romaanien tyypillisimpiä anakronismeja on se, että niiden henkilöillä on yleensä hyvin nykyaikainen arvomaailma.Pekka T.noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-87373466197259743722017-10-27T11:31:16.018+03:002017-10-27T11:31:16.018+03:00Itse käytän käyttöohjeena Euroopan tunnehistoriaan...Itse käytän käyttöohjeena Euroopan tunnehistoriaan Keskiajan syksyä. Kertomalla yhdestä hetkestä se antaa syyn ajatella muitakin. Ehkä sen avulla voi myös päätellä jotakin islamin tästä päivästä.Eero Rauniohttps://www.blogger.com/profile/12318395978364453852noreply@blogger.com