tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post113580374784931622..comments2024-03-29T09:19:56.750+02:00Comments on Kemppinen: Lisää laulujaJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger15125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-62018850472570960782020-10-01T09:30:10.545+03:002020-10-01T09:30:10.545+03:00Saako näin vanhaa kirjoitusta enää kommentoida? Si...Saako näin vanhaa kirjoitusta enää kommentoida? Siltä varalta, että saa: "Lulu" Rainio on tosiaankin salanimi tai paremminkin lempinimi, sillä Rainio on tiettävästi aivan oikea sukunimi, mutta "Lulu" oli miehennimestä väännetty, taisi olla alun perin Lauri. Jari J. Marjanenhttp://www.pcuf.fi/~jjm/noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-49542161542400244632019-04-02T16:42:10.009+03:002019-04-02T16:42:10.009+03:00Kansainvälisen eli Internationalen suomalaisten sa...Kansainvälisen eli Internationalen suomalaisten sanojen (säkeistöt 1 - 5) tekijät ovat todellakin - eivät vain tiettävästi - Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki sekä Pertti Uotila (synt. Bertil Favén), jota ei yleensä mainita tekstin tekijänä, koska hän myöhemmin käänsi selkänsä laulun aatesisällölle toimien mm. suojeluskuntaupseerina kansalaissodan aikana. Alkuperäisen ranskankielisen tekstin puutuneen 6. säkeistön käänsi Eila Kostamo vuonna 1968 erästä radio-ohjelmaa varten.<br /><br />Kansainvälisen suomenkielisen tekstin tarina on kerrottu tällä verkkosivulla: http://antiwarsongs.org/canzone.php?id=2003&lang=en#agg1950. Laulun sanat löytyvät tältä sivulta kaikkiaan 124 eri kielellä.<br /><br />Varšavjankan kaikki kolme tunnettua suomenkielistä tekstiversiota taas löytyvät täältä: http://antiwarsongs.org/canzone.php?lang=en&id=6506#agg239596JRhttps://www.blogger.com/profile/03006874760571710118noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-56244962885353208722014-07-11T19:44:42.944+03:002014-07-11T19:44:42.944+03:00Punakaartin marssin melodia on vain puoliksi Ja må...Punakaartin marssin melodia on vain puoliksi Ja må han leva -kappaleesta: yhden säkeistön ensimmäinen puolikas = ensimmäinen puolikas Ja må han leva -biisistä, mutta toinen puolikas on Vi gå över daggstänkta berg -kappaleen jälkimmäinen puolisko. Vi gå över daggstänkta berg ei ole kansansävelmä, mutta sen jälkimmäinen puolisko voi olla, koska Wikipedian mukaan kappaleessa on taustalla Ja må han leva -biisin lisäksi "saksalainen nuorisolaulu", mutta se ei kerro, mikä kyseisen laulun nimi on. Lieneekö sitten Vi gå över daggstänkta berg -kappaleen säveltäjä kopioinut tuota "saksalaista nuorisolaulua", mene ja tiedä...Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-79436543104505336932013-04-04T09:48:41.793+03:002013-04-04T09:48:41.793+03:00"Tiltuiksi" kutsuttiin jatkosodan aikana..."Tiltuiksi" kutsuttiin jatkosodan aikana kaikkia Neuvostoliiton suomenkielisiä naispropagandisteja. "Moskovan Tiltu" oli oikealta nimeltään Aino Kallio. "Leningradin Tiltuna" toimi Inkeri Lehtinen, "Petroskoin Tiltu" puolestaan oli Saimi Maria Virtanen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-92005962042854677012012-10-16T00:44:43.487+03:002012-10-16T00:44:43.487+03:00Kävin juuri Skånessa ja kuinka ollakaan minulle tu...Kävin juuri Skånessa ja kuinka ollakaan minulle tuli mieleen tämä blogi ja erityisesti tämän kirjoituksen kohta: "Toisaalta taas on oikeastaan arvoituskellista, miten Ruotsi onnistui kouluttamaan kevyen ratsuväen, aselajeista silloin teknisimmän, suoraan riihen seinästä reväistyistä skoonelais- ja savolaispojista." -- Skåne siirtyi Tanskalta Ruotsille 1658, jolloin 30-vuotisen sodan päättymisestä oli kulunut jo 10 vuotta. 30-vuotisessa rähinässä ei siis ainakaan olisi pitänyt olla Ruotsin riveissä yhtään riihenseinästä reväistyä skoonelaispoikaa..Niko Tuominennoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-32589859303079115852009-11-22T11:42:01.052+02:002009-11-22T11:42:01.052+02:00Lupsakkana pidetty Karjala kyllä ohitti tappotilas...Lupsakkana pidetty Karjala kyllä ohitti tappotilastoissa Pohjanmaan samaan aikaan. Fakta, jota ei yleensä mainosteta.<br />Lisäksi pohjalaiset olivat huomattavasti yleistä historiankirjoitusta sivistyneempiä ja talonpoikaispurjehduksen ja Ruotsin kauppasuhteidensa vuoksi myös melko kansainvälisiä.<br /><br />Yst.terv.<br />Roy HopiavuoriAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-84976129780410752182008-03-04T16:23:00.000+02:002008-03-04T16:23:00.000+02:00Tässä youtube-videossa Punaiseltatorilta vuodelta ...Tässä youtube-videossa Punaiseltatorilta vuodelta 1987 sotilassoittokunta vetelee selvää warshavjankaa<BR/><BR/><A HREF="http://www.youtube.com/watch?v=4QQN_ZbXT64" REL="nofollow">http://www.youtube.com/watch?v=4QQN_ZbXT64</A>Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1140780572057782512006-02-24T13:29:00.000+02:002006-02-24T13:29:00.000+02:00Tässä on muutama tekijätieto lisää sivulla oleviin...Tässä on muutama tekijätieto lisää sivulla oleviin lauluihin:<BR/><BR/>Uraalihin Iivana on E. Ojasen vuonna 1940 kirjoittama, ja Yksin mielin, kaikin kielin on Pallen käsialaa, joten kumpikaan niistä ei ole vielä vapaata riistaa. <BR/><BR/>Ja kun en kehtaa kommenttia jättää ilman uusia laulunsanoja, niin tässä sitten tulee yksi Suomen wanhan sotawäen aikainen sotilaslaulu. Melodiaksi sopii vaikkapa Banzai:<BR/><BR/><B>Engelsmannin sotalaivat</B><BR/><BR/>Engelsmannin sotalaivat on <BR/>Saksan korkkipuusta,<BR/>Suomen poika lihan leikkaa<BR/>engelsmannin luusta.<BR/><BR/>Tsumfati rallaa, tsumfatirallaa,<BR/>tsumfati, rati, rati, rallallaa.<BR/><BR/>Suomalainen sotamies on <BR/>parempi kuin herra,<BR/>koska hän on keisarillekin<BR/>kelvannutkin kerran.<BR/><BR/>Tsumfati ...<BR/><BR/>Suomalainen sotamies se <BR/>sotii vaikka jäällä,<BR/>sotinut on engelsmannin<BR/>tykkienkin päällä.<BR/><BR/>Kun kirjoitettiin vuosiluku <BR/>viisikymmentä neljä,<BR/>niin Suomen pojat pehmittivät<BR/>engelsmannin seljän.<BR/><BR/>Kun kirjoitettiin vuosiluku<BR/>viisikymmentä viisi,<BR/>niin engelsmanni merellä jo<BR/>laivojansa siirsi. <BR/><BR/>Kun kirjoitettiin vuosiluku<BR/>viisikymmentä kuusi,<BR/>niin engelsmanni merellä <BR/>jo apuakin huusi. <BR/><BR/>Suomen pojat ampuivat<BR/>edestä ja takaa,<BR/>engelsmannin parhaat pojat<BR/>meren pohjass' makaa.<BR/><BR/>Viaporin västninki on <BR/>Suomen lujin lukko,<BR/>eipä sinne päässyt se<BR/>engelsmannin ukko.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1139953915335807922006-02-14T23:51:00.000+02:002006-02-14T23:51:00.000+02:00Olipa mukava lukia näin vanhana pohojalaasena sell...Olipa mukava lukia näin vanhana pohojalaasena sellaasta mitä on piänenä kuullu. Nyt on tullu asuttua monta vuatta ulukomailla ja on kivaa terästää vanhoja muistoja. Oon muuten löytäny justihin vanhoja esiisiä ameriikasta johona ne käy hakemas taloonrahat.<BR/>Terveisin Markku-setäAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1136371368190022412006-01-04T12:42:00.000+02:002006-01-04T12:42:00.000+02:00VarshavjankaEi liene täysin tuntematon Espanjassak...Varshavjanka<BR/>Ei liene täysin tuntematon Espanjassakaan. Sen eräs sovitus oli tasavaltalaisten taistelulauluna A Las Barricadas 1936-39 sodan aikana<BR/><BR/>A LAS BARRICADAS<BR/>Confederación Nacional de Trabajo<BR/><BR/>Negras tormentas agitan los aires<BR/>nubes oscuras nos impiden ver.<BR/>Aunque nos espere el dolor y la muerte<BR/>contra el enemigo nos llama el deber.<BR/>El bien mas preciado<BR/>es la libertad<BR/>hay que defenderla<BR/>con fe y con valor.<BR/><BR/>Alza la bandera revolucionaria<BR/>que llevara al pueblo a la emancipacion<BR/>En pie obrero a la batalla<BR/>hay que derrocar a la reaccion<BR/><BR/>A las Barricadas!<BR/>A las Barricadas!<BR/>por el triunfo<BR/>de la Confederacion.<BR/><BR/>TO THE BARRICADES<BR/><BR/>Black storms agitate the winds<BR/>Dark clouds won't allow us to see<BR/>Although we are waiting for pain and death<BR/>Against the enemy we are called to go<BR/>The most precious good<BR/>is liberty<BR/>And it must be defended<BR/>With courage and faith<BR/><BR/>Raise the revolutionary flag<BR/>Which calls the people to emancipation<BR/>March, worker, to the battle<BR/>We have to smash the reaction<BR/><BR/>To the Barricades!<BR/>To the Barricades!<BR/>For the triumph<BR/>of the Confederation.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135858380879304042005-12-29T14:13:00.000+02:002005-12-29T14:13:00.000+02:00Huomasin kyllä, että olin oppinut joitakin kohtia ...Huomasin kyllä, että olin oppinut joitakin kohtia työväen lauluista toisin kuin ohessa on. Liikkeellä on ollut ja lienee edelleen hieman toisistaan pokkeavia versioita tai tapoja laulaa. Muistikin saattaa tehdä tepposensa, jos ei ole sanoja käsillä. Esimerkiksi kun Liikeliiton sihteeri Ahti Fredriksson laati menneellä 60-luvulla punakantisen Ay-väen laulukirjan, hän tuli myös hieman kajonneksi sanoihin. Kirja sisälsi muitakin kuin varsinaisia työväenlauluja, mm. Ison talon Antin, joka oli ay-väenkin reteä kajauttaa linja-autoreissuillaan.<BR/><BR/>Eiköhän Pekka Gronow ole saanut ainakin keskeisen osan työväen lauluperinteestä talteen. Pohojalaasista en tiärä.<BR/><BR/>Merkillistä kyllä, mutta en enää omista ainuttakaan työväen laulukirjaa tai vihkosta, vaikka olen itsekin aikamoisen pumaakan väsännyt. Panin siihen piruuttani jopa kantaatin Stalinille. Sen sijaan Propaganda-Aseveljet r.y.:n <EM>Aseveikko</EM> tuolta hyllystä pilkottaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135856907419310552005-12-29T13:48:00.000+02:002005-12-29T13:48:00.000+02:00Olin Härmän kuntokeskuksessa hoidattamassa selkäva...Olin Härmän kuntokeskuksessa hoidattamassa selkävammaani ja siellä sattui olemaan samaan aikaan myös pohjalainen betoniraudoittaja (jollaisia ei juuri enää elementtien aikoina paljon tarvita, paitsi siltatöissä) Alavudelta kotoisin. Heti tässä mainittakoon että Alavus on ehkä enemmän hengeltään sävyisää Hämettä kuin raivoisaa Kyrönmaata ja Härmänmaata.<BR/><BR/>Mutta sillä oli selkä sökö ja kaput, kovaa työtä tehnyt pikkutenavasta asti. Se sanoi mulle, kun jotkut isännät rupesivat soittamaan suutaan ympäristönsuojelusta, että koskaan ei missään ole työläistä kohdeltu huonommin kuin Pohjanmaalla. Luulen että se tarkoitti Etelä-Pohjanmaata.<BR/><BR/>Täällä ei juuri työväenlauluja kuule.<BR/><BR/>Terv.<BR/><BR/>RipsaAnonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135841188800879072005-12-29T09:26:00.000+02:002005-12-29T09:26:00.000+02:00Kiitos a.s.Koska kysymyksessä on monumentaalinen t...Kiitos a.s.<BR/><BR/>Koska kysymyksessä on monumentaalinen työ, vähemmistäkin virheistä huomauttaminen on palvelu.Jukka Kemppinenhttps://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135831349967272412005-12-29T06:42:00.000+02:002005-12-29T06:42:00.000+02:00Eikös Punakaartilaisten marssin ensimmäinen säkeis...Eikös Punakaartilaisten marssin ensimmäinen säkeistö mene näinikkään?<BR/><BR/>Köyhä Suomen kansa<BR/>katkoo kahleitansa,<BR/>kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.<BR/>Raakaa sortovaltaa vastaan<BR/>nostaa maasta, armeijastaan<BR/>jalon kansan parhaat pojat taistohon.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1135813920640658502005-12-29T01:52:00.000+02:002005-12-29T01:52:00.000+02:00Oli virkistävää lukea näitä ylösprändättyjä, osin ...Oli virkistävää lukea näitä ylösprändättyjä, osin tuttujakin taistelulauluja. Joitakin työväenlauluja demarisoitiin vähän lempeämmiksi. En ole varma, onko jotain myös stalinisoitu. <BR/><BR/>Itse en ole harrastanut etukenossa laulamista, mutta ehkä jo nyt voin, vain lievästi punastuen, Kemppisen areenalla tunnustaa, että me nousevan työläisnuorison nuoret miehet lauloimme usein ja uhmakkaasti Varshavjankan kertosäkeen seuraavasti: "Aatteemme ainoan, kalliin ja soikean, puolesta kaatajat eespäin, mars!"Anonymousnoreply@blogger.com