tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post113445479345464025..comments2024-03-29T10:05:55.491+02:00Comments on Kemppinen: Vagantit, goliarditJukka Kemppinenhttp://www.blogger.com/profile/06466755501216716028noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1134510830804991692005-12-13T23:53:00.000+02:002005-12-13T23:53:00.000+02:00Jess.Tunnistin itseni heti - noista vaganteista me...Jess.<BR/><BR/>Tunnistin itseni heti - noista vaganteista meinaan...<BR/><BR/>*<BR/><BR/>Aikamoinen älyakrobaatti tämä Abelard. <BR/>Teki ensimmäisenä selkeän erottelun intention, halun ja teon välille.<BR/><BR/>Ja ettei ajautuisi totaaliin subjektivismiin täytyi hänen (ymmärrettävästi?) ryhtyä kirjoittamaan rakkaulauluja...<BR/><BR/>Tai sitten kävi toisin päin, eli kumpikohan idea tuli lopultakin ensin Abelardin päähän...subjektiivinen intentio vai intersubjektiivinen rakkaus?<BR/><BR/>Anyway - Abelardin konseptualismi ja filosofinen etiikka oli edellä aikaansa (jos filosofiassa nyt ylipäätään voidaan puhua edistyksestä?) - esimerkiksi filosofisen päätösteorian (järki vai tahto?) ja siten myös oikeustieteen perusteiden kannalta.<BR/><BR/>Ockhamin nominalismin vaikutushan alkoi toden teolla vasta 1300-luvun puolessavälissä.<BR/><BR/>*<BR/>Ei taitaisi tällainen Abelard-määritelmä mennä läpi filosofian historian tentissä ainakaan hyvillä tiedoilla...<BR/><BR/>No - siinä ja siinä. Riippuu vähän tentaattorin suhteesta aiheeseensa.<BR/>Jos hänelle on päässyt kehittymään paha nar(t)sistinen identifikaatio tutkimuskohteeseensa, niin eipä heru pinnoja edellisestä "vagantismista..."<BR/><BR/>*<BR/>Mutta laveaa, kepeää, raskasta ja syvää on runon kieli/mieli.Rauno Rasanenhttps://www.blogger.com/profile/04096356304476255838noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-17011369.post-1134491327215570812005-12-13T18:28:00.000+02:002005-12-13T18:28:00.000+02:00No Jukka!Onpa ylväs pingviinin asento!Ajattelin ke...No Jukka!<BR/><BR/>Onpa ylväs pingviinin asento!<BR/><BR/>Ajattelin kertoa pienen anekdootin aiheesta. Oli Vanhan jotkut vuosijuhlat (150? 105?) tässä takavuosina. Serkkuni Anna oli HYYn kulttuurisihteerinä ja päätti kaverinsa kanssa pukeutua pingviiniksi.<BR/><BR/>Minkä he tekivät. Frakkipukuinen yleisö käyskenteli aivan kuin pingviinejä ei olisikaan. Lopulta aivan pingviinien läheisyydessä joku vanhempi punakka oli tukehtua ähkyynsä ja Anna kuuli ähkyisen herran vaimon sanovan kirkkaalla äänellä: "Olen niin iloinen siitä että akateeminen huumori on edelleen hengissä!"<BR/><BR/>En tiedä mitä herralle tapahtui, saiko sydärin vai ei, mutta Anna ja hänen kaverinsa taapersivat aikansa kuumissa puvuissa. Muita kommentteja ei tullut, joten he häipyivät takavasemmalle.<BR/><BR/>Kiitos jutuistasi!<BR/><BR/>Terv.<BR/><BR/>RipsaAnonymousnoreply@blogger.com