7. kesäkuuta 2026

Taistelua

 


Herrat lupasivat leipää, mutta antoivatko he leipää? Suuria kiviä! Ja niistäkin herran perkeleet olivat vieneet kaikkein suurimmat.

Näyttäisi että työväenliike on suomessa nuori sana. jonka taustalla voi olla työläs pellavan tai villan käsittely. Kirjojen mukaan “työläinen” on oikeastaan palkkatyöläinen, ja työläisen ja käsityöläisen välillä on ero.

Isoisäni aikaan “työmies” tarkoitti rahapalkkaa saavaa. Maaseudulla “sekatyömies” saattoi saada kolikon, silakan tai ei mitään. Rinnakkaissana “pesti” tarkoitti tehtävien ja niihin liittyen makuupaikan ja murkinan saamista palvelijana, yleensä yhdeksi vuodeksi. Mielenkiintoista, että “pige” ja “dreng” ovat tanskan kielessä tyttö ja poika eivätkä siis piika ja renki.

Hiukan samaan tapaan kuin nyt mainitaan kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat ennen pantiin vaistomaisesti vastakkain maalaiset ja kaupunkilaiset. Koulussakiin piti kirjoittaa aineita esimeriki otsikolla “maaltapako”, joka oli vähän niin kuin syntiä.

Todellisuudessa ennen ensimmäistä maailmansotaa  maalta muutti neljäsataa tuhatta ihmistä, puolet Amerikkaan ja puolet kasvaviin kaupunkeihin. Pietarissa asui pysyvästi kymmeniä tuhansia suomalaisia, mutta heillä oli usein tapana palailla suomenkielisiin kyliin. Liioitellen on kyllä sanottu että Pietarin “kaikki” kivityömiehet ja nokikolarit olivat suomalaisia.

Oppikirjoissa edelleen viihtyvä väite perinteisesti vapaista suomalaisista talonpojista on hyvin harhaanjohtava. Kaupunkeja ei juuri ollut, paitsi piskuinen Turku, jaa maalla asui monenkirjavaa väkeä. Jopa sotamiehet olivat 1700-luvun lopun suhteellisen rauhallisissa oloissa maasta oman ja perheensä toimeentulon ottavia. Sahoja oli joitakin kymmeniä, mutta metsä- ja maatalous eivät varsinaisesti eronneet toisistaan. Suuren murroksen aiheutti isojako eli maanjaot, jotka poistivat vainiopakon. Vainiopakko oli käytännössä merkinnyt että kaikkien oli viljeltävä samaan aikaan samaa lajiketta. Se oli pettämätön keino pitää maalaismaisema muuttumattomana eli siis ennätysmäisen takapajuisena. 

Elinkeinovapauteen asti eli vuoteen 1879 isäntäväki oli velvollinen pitämään ulottuvillaan olevia kurissa ja komennossa. Kuinka ollakaan, säätykierto oli vähäistä ja usein laskevaa. Tilastoissa säilyi melkein itsenäisyyteen asti otsikko “rappiolle joutunut porvari”. Tässä yhteydessä “porvari” tarkoittaa suunnilleen samaa kuin luvallisesti kaupungissa asuva, ja “rappio” saattoi merkitä vaikkapa leskeksi jäämistä.

Isäntäväen oikeuksista siteerattiin vanhan lain Pahanteon kaaren pykälää: jos renki lyö sitä oma isäntäänsä, olkoon hengens rikkonut (kuolemanrangaistus). Jos isäntä lyö sitä omaa renkiänsä niin ettei se tule siitä vaivaiseksi, olkoon sillään.

Etenkin Topelius istutti koulukirjoillaan ja laajoilla romaaneillaan moniin käsityksen menneisyyden tasapainoisuudesta.

Mitään sellaista ei ollut. 

Suomi oli maailman pohjoisin, hyvin harvaan asuttu maatalousmaa, jossa oli Euroopan pienin herrasväki. Kun itsenäistä väestöä oli 35 prosenttia, epäitsenäistä oli 60 ja tuo ero 5 prosenttia oli myöhempää keskiluokkaa ja prosentin osa työnantajia tai säätyläisiä. Nämä luvut viittaavat vuoteen 1910.Sekä maalla että kaupungeissa vallitsi kiihkeä kilpailu asemasta, ja jokaisen kuului “tietää paikkansa”.

Vuoden 1918 räjähdyksen jälkeen huonosti tuottava maanviljely muuttui nopeasti huonosti tuottavaksi pienviljelyksi, johon palattiin vielä toisen maailmansodan jälkeen. 

Ihmeellinen “Seitsemän veljestä” kuvaa tämänkin. Enimmäkseen kaikki olivat riidoissa kaikkien kanssa. Papit ja lukkarit olivat kurinpitäjiä eli esivallan virkamiehiä. Sosiaalisen kanssakäymisen muoto oli kiertolaisten eli Rajamäen rykmentin ahdistelu ja nyrkkitappelut Toukolan kyläläisten kanssa.

Mutta vuosina 1861 - 2000 maan bruttokansantuote kasvoi 21-kertaiseksi. Viljelyn varassa ollut yhteiskunta romahti. Maaseutu menetti 1960- ja 70-luvulla enemmän ihmisiä kuin tuon aikakauden nälkäkastrofeissa ja sodissa yhteenlaskettuna.

Sotien jälkeen rakennettiin kiihkeästi kouluja ja terveyskeskuksia ympäri maata. Kun ne oli saatu valmiiksi, niitä ei enää tarvittu, ja peltoja alettiin paketoida. Viljelyammateissa olleiden vanhempien lapsista noin kolme neljästä poistui paikkakunnalta. Korjuun koneistuminen autioitti metstätyömiehiä varten ajatellut syrjäkylät riittämättömine asutustiloineen. 

Tämä uhkaa jatkua. Herättimenä on pari vuotta sitten ilmestynyt “Suomen rakennehistoria (Näkökulmia muutokseen ja jatkuvuuteen) (Haapala ym. 2018).


45 kommenttia:

  1. Missä vaiheessa kaikki meni sitten niin, että maailman (mukaan lukien myös Suomi) kaikesta varallisuudesta omistaa rikkain yksi prosentti? Me 99%ko ollaan pelkkiä rikkaimman prosentin haaviin pennosia kerääviä luusereita joita saa potkia kuin lakipykälien luvalla romanihenkilöitä ennen? ("Saa tappaa tavattaessa".)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse on keskeneräisestä prosessista, otaksuisin.

      Poista
    2. Viimeistään 1980-luvulla Ameriikassa hra Reaganin hallinto - ja sitä myötä muutkin "länsimaat" - kopioivat edustuksellisen hyvinvoinnin käsitteen Neuvostoliitosta.

      Poista
    3. ”Me” ollaan osa sitä yhtä prosenttia. Ja se on se pelottavuus siinä. Mutta aidostihan prosentti maailmasta on juuri ns. länsi.

      Poista
    4. Neuvostoliiton luhistuminen sekä Reaganin Thatcherin aikaansaama murros sai maltilliset oikeistopuolueet luopumaan maltillisesta yhteisvastuusta ja tekemään hillikkeetömän kapitalismin kaiken ihanteeksi. Sitä ennen oli vielä suhteellisen hyvin.

      Poista
    5. Ruotsin kuningas dumppasi hirttämättömät romaanihenkilöt aikoinaan Suomeen, Suomi-Ruotsin parempaan osaan.

      Poista
    6. "... hirttämättömät romaanihenkilöt ..."

      Kahdella a:lla varustettuina niitä oli vain Matti Pulkkisen kirjassa Romaanihenkilön kuolema.

      Poista
    7. Ylempi Ano osuu naulan kantaan: me olemme se hyvinvoiva 1 %.

      Poista
    8. "Edustuksellinen hyvinvointi " sai minut nauramaan kippurassa. Neuvostoliitossa jonkinasteista hyvinvointia esiintyi vain puolue-eliitin johdossa koska he omistivat käytännössä kaiken. Heillä olivat luksus datshat pitkin valtakuntaa ykköspaikoilla ja tavallinen työläinen asui mitä kehnoimmassa mädässä murjussa syöden kaalia ja huonoa perunaa. Leipää, lihaa ja muita ruoka-aineita ei ollut heitä varten varattuna. Kansa oli täysin nujerrettua ja kovan kurin alaisia. He eivät saaneet poistua maasta eikä heillä ollut käytännössä mitään oikeuksia. Edustuksellisuus oli teatteria ja kaikki asiat olivat komiteoissa etukäteen päätettyjä.

      Poista
    9. Hyvinkin vähän aikaa sitten "kaikki meni" niin, että maailmassa on nyt puolisen tusinaa kaveria, joista kunkin varallisuus on noin Suomen valtion viiden vuoden budjetin verran. Nämä tyypit saattaa toisinaan nähdä samassa valokuvassa Yhdysvaltain presidentin kanssa.

      Kaverit voisivat siis rahoittaa Suomen valtion m e n o t noin 30 vuodeksi, puuttumatta omien t u l o j e n s a virtaan ollenkaan.

      Poista
    10. Kaveri oli patologi: "avasin tuossa aamulla pari hyvää romaania."

      Poista
  2. Suomalaisen maaseudun nykyinen aivan kauhea kurjuus ahdistaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla. Lehdessäkin luki.

    Maalaiset itse eivät näytä tuota oikein tiedostavan. Elelevät siellä hirvipaistit pöydissään niin kuin ei mitään. Kurjuuden ja rappion merkki sekin?

    Onneksi metropoleissa sentään menee paremmin. Muuttovoittoakin on ihan kaukomailta saakka. Hyvä niin?

    VastaaPoista
  3. Kaksi perushavaintoa:
    1. Kaikkien elintaso ja elmän laatu paranee koko ajan kaikilla normaalisti käytetyillä mittareilla.
    2. Omaisuuden jakautuminen ei ole niinkään sytötävän kakun tai loistoautojen jakautumista vaan taloudellisen vallan jakaantumista. Johonkin rajaan asti on kaikille hyväksi, että taloudellinen valta keskittyy niille, jotka osaavat sijoittaa rahansa yrityksiin, jotka tuottavat tehokkasti haluttuja (=arvokkaita) hyödykkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseään voi pettää niin monella tapaa, rikkaiden puolustelu on niistä yksi.

      Poista
    2. aika eteläranta-kymppimäinen soundi.

      Poista
    3. "Johonkin rajaan asti" varmaan näin jossain muinaisuudessa oli. Elon Muskin varallisuus on nyt Suomen valtion yhdeksän vuoden budjetin verran, lähes kolminkertainen verrattuna Suomen kansantuotteeseen.

      Poista
    4. No hupsista, sattuipa yhtenä päivänä, että Elonin varallisuus kasvoikin 800 miljardista noin 1 100 miljardiin dollariin. Ehkä olen vähän liioitellut dollarin arvoa, mutta merkitsee tuo nyt suurin piirtein yhtätoista Suomen valtion budjettia kuitenkin.

      Poista
  4. Muuan yksittäinen numerotieto riittää salaman lailla valaisemaan sen "rakennemuutoksen" valtavuuden, jonka Suomi joutui käymään läpi sotien jälkeen hyvin lyhyessä ajassa:

    "Kuvaavaa on, että vuonna 1950 maaseudulla asui 357 000 alle 5-vuotiasta lasta. Vuonna 2000 heitä oli enää 57 000 ja näistäkin vain pieni osa viljelijöiden lapsia." (Eloranta & Haapala & Hannikainen & Markkola & Tikka teoksessa "Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400 - 2000. Osa 1", 2021.

    VastaaPoista
  5. Suomen sosiaali- ja taloushistoriassa on unohdettu kolme pointtia:
    Ensiinäkin se kuoppa, josta suomalaiset alkoivat hiljaa ja laajemmin nousta. Sen kuopan loduttomuus, joka oli syvimmillään 1867-1868 nälkävuosina, on jäänyt tajuamatta. Ehkä siksi, että se oli luonnon määrittämä paikkamme.

    Sitä nousua jatkui erilaisten voimien, konjunktuurien, onnen ja struktuurien (koulutus, sivistys, kansallinen eetos) myötä noin 120 vuotta, noin neljän sukupolven ajan.

    Peak (huippu, kärki, lippa) saavutettiin 1980-luvulla, se on todistettu monin selvityksin ja tutkimuksin, jopa tyytyväisyyskyselyin. Jos halutaan määrittää vuoden tarkkuudella, sanoisin että 1985 oli paras hetki olla, elää, työskennellä ja taivastella Suomessa. Seuraavana vuonna virkamiespäätöksin avattiin valuuttamarkkinat kansalle, ja sen jälkeen kuplat, konjunktuurit ja kuopat ovat seuranneet toinen toisiaan.

    Se kolmas pointti, jonka olemme aktiivisesti unohtaneet, ja tuskin edes oivaltaneet, on tämä pitkä nykyisyys, hidas valuminen kaltevalla pinnalle kohden sitä reaalista ja edellytyksiämme vastaavaa tasoa Euroopan kansakuntien jouokossa. - Blogisti-Jukan sanoja hyväkseni käyttääkseni se taso todellakin on:
    "Suomi oli maailman pohjoisin, hyvin harvaan asuttu maatalousmaa, jossa oli Euroopan pienin herrasväki".

    Tuo pohjakuva kirkastuu vuosivuodelta selkeämmin, mutta torjutusti, ja kaiken päällemaalauksen rapistessa vääjäämättömästi. Herrasväki on ruma sana, mutta tarkoittaa taloushistoriallisesti kapitalisteja, porvareita, sahojen ja muiden tuotantolaitosten ja jalostamojen perustajia, pääomatahoja, menestyviä "wallenbergejä", - eikä niinkään kuponginleikkaajia, kuin kuponkien tekijöitä.

    Aktionisteja, niitä mieltä puuttuu.
    ["Aktionisti määritellään laajasti suoran, käytännöllisen toiminnan puolestapuhujaksi, erityisesti politiikassa tai yhteiskunnallisessa muutoksessa. Termillä on myös erityisiä merkityksiä taidemaailmassa ja historiantutkimuksessa"; Merriman-Webster -sanakirja, suom. v.h.]

    Ilmeisesti missään eurooppalaisessa maassa ei noita "aktionisteja", työn ja toimen tahoja, inhota ja vihata niin intohimoisesti kuin Suomessa. Kun eräskin menestynyt mies avaa suunsa, niin hänet vaietaan aktiivisesti ja sillä päättäväisyydellä, jota toisaalla niin kovasti kaivattaisiin.
    Tuo Suomen taloushistorian (pitkä kurssi) kolmannen pointin vuosikymmen 1980-luku ei ole sattumaa. Siis sieltä alkanut alamäki.
    Tiivistettynä:
    Vuosi 1950: Suomen asukaskohtainen BKT oli alle 65 prosenttia Ruotsin tasosta.
    Vuosi 1989: Suomi saavutti Ruotsin tason ensimmäisen kerran juuri ennen 1990-luvun alun suurta lamaa. Lama kuitenkin romutti Suomen talouden ja pudotti maan taas kauas Ruotsin taakse.
    Vuosi 1997: Nokia-vetoisen ja lamatalkoista selvinneen nopean kasvun ansiosta Suomi nousi uudelleen ja meni virallisesti ohi.
    Sittenhän sekin kupla puhkesi, enkä viitsi laittaa tähän prosenttilukua siitä, mikä on suomalaisten per capita BKT-osuus Ruotsiin nähden vuonan 2025.

    Suomi supistuu oman itsensä kokoiseksi, omin nokin, - ilman suopeita sylfidejä ja jämäköitä kaitsijoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen jyrkästi samaa mieltä tämän kirjoittaneen kanssa. 1980-luku oli Suomen huippuaikaa, siis 1980-1985. Siitä alkoi jyrkkä alamäki joka kärjistyi 1990 alkaneeseen historiallisen syvään lamaan. Kuinka moni muistaa että sellainen pieni seikka kuin helmikuun 1990 pankkilakko toimi lähtölaukauksena? Aikaansa seuraavat ihmiset tajusivat mitä seuraavaksi aikoo tapahtua

      Poista
  6. "Ja niistäkin herran perkeleet olivat vieneet kaikkein suurimmat."

    Sitähän ne p-leet tekevät, muutenkin kuin vitsillä. Nykyäänkin. Ja varsinkin nykyään.

    Suotta ei tunnettu, mahdollisesti jo keskiajalta periytyvä sananlasku varoittanut: "Men herratten kans marjal, ain roppengi vievä."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaako herrat ja rouvat ym. Vexi Salmen sanoituksen (1971) "Herrojen kanssa pellonlaidalla" jonka Carolan ilmeikäs ääni unohtumattomasti ainakin meikäläiseen tehosi?

      Laa-la-la-la-laa-la-la-laa-la
      Laa-laa-la-laa-la-la-laa-la
      Laa-laa-la-la-laa-la

      Mä kuljin herrojen kanssa pellon laitaa
      Joo, joo, ja kuljin pellon laitaa
      Joo, ja kuljin pellon laitaa
      Ja hieman vatsassa potkia jo taitaa
      Joo, joo, ja potkia jo taitaa
      Joo, ja potkia jo taitaa

      No, kyllä niillä herroilla tarinoita riittää
      Joo, joo, ja tarinoita riittää
      Joo, ja tarinoita riittää
      Ne katsoo silmiin ja lipevästi kiittää
      Joo, joo, ja lipevästi kiittää
      Joo, ja lipevästi kiittää

      Ja mistäs' tyttö nyt joka metkun tietää
      Joo, joo, ja joka metkun tietää
      Joo, ja joka metkun tietää
      Ja itse täytyy ne seuraukset sietää
      Joo, joo, ja seuraukset sietää
      Joo, ja seuraukset sietää
      You might also like
      Penkki, puu ja puistotie
      Carola (FIN)
      the cure
      Olivia Rodrigo
      hate that i made you love me
      Ariana Grande
      Jo saapui talvi ja lumi peitti maata
      Joo, joo, ja lumi peitti maata
      Joo, ja lumi peitti maata
      Ja eivät herrat ne kotiin enää saata
      Joo, joo, ja kotiin enää saata
      Joo, ja kotiin enää saata

      Ne herrat toisille kumartaa ja pokkaa
      Joo, joo, ne kumartaa ja pokkaa
      Joo, ne kumartaa ja pokkaa
      Ja mulle nostaa ne ylpeästi nokkaa
      Joo, joo, ja ylpeästi nokkaa
      Joo, ja ylpeästi nokkaa

      Mä kuljin herrojen kanssa pellon laitaa
      Joo, joo, ja kuljin pellon laitaa
      Joo, ja kuljin pellon laitaa
      Mä lapsen kanssa nyt kuljen tietä kaitaa
      Joo, joo, ja kuljen tietä kaitaa
      Joo, ja kuljen tietä kaitaa

      Laa-laa-la-laa-la-la-laa-la
      Laa-laa-la-laa-la-la-laa-la
      Laa-la-laa-la-la-laa-la

      Jälkeen päin sitten yksi nyhtänköljäläinen turilas yritti parodioida maanrakoon edellisen, mutta ei ylittänyt ensimmäisen todempaa vaikutusta.

      Poista
    2. Keitä ne meidän herramme ovat?

      Miten he ovat herroiksi päässeet? Syntyneet yläluokkaan kuten Kekkonen, Halonen, Koivisto?

      Poista
  7. Suomi ei ollut demokratia eikä itsenäinen, oli vailla omaa hallintoa mutta oli kuitenkin kansakunta jossa oli monta heimoa. Tämä oli siis Ruotsin vallan aikana ja aikana ennen sitä. Venäjän vallan aikana 1809 - 1917, tilanne ei paljoa muuttunut vaan suomen heimot olivat vieraan vallan alla ja ajoittain sorrettuja mutta olot olivat jonkin verran paremmat kuin rajan itäpuolella jossa maaorjien asema oli hirvittävä. Vasta itsenäistyttyä alkoi maahan tulla vapauksia, oikeuksia ja turvallisuutta. Siksi menneiden aikojen vertaaminen nykypäivään voi helposti muuttua epätarkaksi arvaamiseksi.

    VastaaPoista
  8. Jos ei ollut entisinä vuosisatoina hyvä nostaa kättään huoneenhallitusta vastaan, niin verrattomasti vaarallisempaa oli sanallisesti kajota korkeaan esivaltaan, jonka huipulla oli "Kun. Maj:t". Luin joskus nuoruudessani kirjana julkaistun valikoiman "Ja yhteinen rahvas todisti" suomalaisista Ruotsin ajan käräjäpöytäkirjoista. Eräässä jutussa talonpoika oli mennyt sunnuntai-iltana krouvissa päissään laukomaan ulos suustaan: "Kuningas on yx narri, kuka händ käski tappeleman." (Kaikki edellä sanottu tässä muistinvaraisesti kerrottuna.)

    Ankaria seurauksia lienee talokkaalle tullut, rikosnimikkeenä mahdollisesti "crimen laesae maiestatis", majestettirikos. (Sellaisesta syyte tosin nostettiin suoraan hovioikeudessa; olisiko kyse sitten ollut jonkinlaisesta esikäsittelystä?) Vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan lain pahanteon kaaressa sanottiin näin: "Joca häpiällisesti puhu, eli kirjoitta, jotakin Cuningasta, eli Trotningita, eli sitä wastan, cuin Seurajaxi hallituxesa selitetty on; sen pää pitä poislyötämän."

    Ehkäpä siis nyky-Suomenkin narrimaisen tappeluintoisessa ilmapiirissä on syytä pitää tarkempi vaari, mitä vallan päällä olevista menee tokaisemaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä tuo tilanne on tänäkin päivänä itäisessä naapurissamme. Pelkkä epäluulo siitä että kenties voisi jotain Putinia vastaan sanoa, johtaa äkkikuolemaan ikkunasta putoamalla.

      Poista
  9. Mainita voi myös irtolaisuuden. Laista päästiin eroon 1987. Uudempi asunnottomuuden muoto on tekeillä, irtolaisuudesta voitiin tuomita pakkotyöhön tai armeijaan, nyt voidaan viedä maine ja yrittää päihderiippuvuus ja/tai mielenterveysongelmaisuusluokitusta.
    Tämä häikäisevän hyvän viholliskuvan tarpeellisuus on yhä saman byrokratiaan sukeltaneiden ahertajien ja sen sellaisen kansanosan mieleen. Työnantajien ja esivallankäyttöön perehtymättömien poliitikkojen typeryyttä se esittää sievästi.

    VastaaPoista
  10. "Oppikirjoissa edelleen viihtyvä väite perinteisesti vapaista suomalaisista talonpojista on hyvin harhaanjohtava." Varmaan on näin, mutta eikö ero ole periaatteellinen yhtäältä Pohjoismaiden ja toisaalta Venäjän ja Baltian välillä. Olisiko Nikolai Gogol voinut sijoittaa Kuolleet sielut Suomeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän asian niin, että varhaismodernin ajan Eurooppaa ei voi tarkastella presentistisesti ikään kuin yhtenä blokkina. Lännessä Ranskan vallankumoukseen mennessä tilanherrojen käskyvallasta oli enää rippeitä jäljellä. Karkeasti määrittäen Elben - Oderin tienoilta itään alkoi "junkkerivyöhyke" ( ns. Baltian paronit mukaan lukien), jossa feodaaliset rasitteet talonpoikien niskassa olivat tuntuvia ja säilyivät hyvin myöhäiseen ajankohtaan. Oma lukunsa oli Venäjä, jossa kollektiivisissa kyläyhteisössään (mir) elävät talonpojat olivat suurpiirteisesti ilmaistuna turpeeseen sidottuja.

      Suomihan on haluttu 1800-luvulta lähtien samaistaa länteen ( "lännen etuvartio", taas nykyäänkin!) Ehkä siksikin on haluttu erityisesti korostaa "perinteistä pohjoismaista talonpoikaisvapautta", ja siis Suomea vanhan Swenska Riketin osana.

      Olen tietoinen siitä, että historioitsijoiden käsityksissä on vielä nykyäänkin suurta hajontaa. Esimerkiksi Heikki Ylikangas on kirjoittanut asiasta näin: "Harva myytti todellakaan riippuu niin heikoissa kantimissa kuin tuo mainittu 'pohjoismainen vapaus' tai sen toisinto ' perinteinen vapaa talonpoikaisyhteiskunta'". (Hänen perustelunsa voi lukea teoksista "Käännekohdat Suomen historiassa", 1986, tai "Suomen historian solmukohdat", 2007.) Toisaalta ilmeisesti lähinnä opiskelijoille suunnatun perusteoksen "Suomalaisen yhtyeiskunnan historia 1400 - 2000" ensiosan Ruotsin aikaa käsittelevä jakso välittää - ja tämä on tietysti vain minun näkemykseni - hyvin perinteistä konservatiivista historiakuvaa "talonpoikaisvapauksineen", "Suomen erityisasemineen", Porvoon valtiopäivineen ja siellä taattuine perustuslakeineen" ym. Merkillistä mielestäni on, että ruotsalainen semipopulaarin historiakirjallisuuden taituri Peter Englund kaksiosaisessa teosjärkäleessään "Suuren sodan vuodet" (Ofredsår, 1993) ja "Voittamaton" (Den oövervinnerlige, 2000) toistuvasti tähdentää varhaismodernin Ruotsin "demokraattisuutta", koskapa talonpoikaissäädyllä oli sijansa maan valtiopäivälaitoksessa. (Vrt. taas Ylikangas: "Talonpoikien osallistuminen valtiopäiville merkitsi pitkälti vain keinoa sitoa talonpojat päätöksiin, jotka rasittivat ankarimmin heitä ja hyödyttivät eniten muita.")

      Poista
    2. Ei meillä tietenkään koskaan ole ollut maaorjuutta eikä gogolilaisia sieluja. Baltiassa kyllä, saksalaisten ritarien perua omanlaisessa muodossaan.

      Lainsäädäntö on meillä ollut sama kuin Ruotsissa jo keskiajalta.

      Poista
    3. Totta kaikki tuo. Vasta itsenäisessä Suomessa päästiin eteenpäin, ja maaseudun väestörakennetta pitää tarkastella monisyisemmin kuin sanalla "talonpoika". Sittenkin: vielä nytkin Venäjällä ja Baltiassa näkyy vapaudettomuuden henkinen perintö toisin kuin meillä. Länteen Suomi on kuulunut niin kauan kuin idästä ja lännestä on ollut mielekästä puhua eli 1100-luvulta alkaen. Suomi kuului Roomaan, itä Bysanttiin. Karjala molempiin, mikä on voimavara. Suomi kuului länteen niin ehdottomasti, että juuri Venäjän keisarivallan aikana suomalais-läntisyys kypsyi henkiseksi itsenäisyydeksi.

      Poista
  11. Tekoäly suoltaa ylistävää tekstiä "Kemppisestä". Yllätysyllätys, myös toisenlaista:

    "Jukka Kemppisen blogin kommenttikentän ajoittainen kovuus, raakuus ja suoranaiset ylilyönnit johtuvat pitkälti blogin poikkeuksellisesta moderoinnista, anonyymiydestä sekä provosoivasta keskustelukulttuurista. Kemppinen on itse luonnehtinut kommentteja toisinaan jopa tekstejään tärkeämmiksi, mutta vapauden kääntöpuolena alusta on vetänyt puoleensa kiistanalaista ja aggressiivista käytöstä."

    AI:n mukaan täällä jyllää "”Suljetun osaston” sisäpiirikulttuuri. - - Uudet tai eri mieltä olevat kommentoijat joutuvat herkästi tämän sisäpiirin hyökkäysten kohteeksi." "Jukka Kemppisen valinta sallia syyttömiin ihmisiin kohdistuva joukkokiusaus heijastaa hänen kylmää, absolutistista ja puhtaasti juridista näkemystään sananvapaudesta sekä tiettyä intellektuellia ylimielisyyttä lukijoitaan kohtaan. Vaikka alustan haltijalla on moraalinen ja usein myös oikeudellinen vastuu alustansa sisällöstä, Kemppinen on tietoisesti asettanut itsensä tämän vastuun yläpuolelle.
    Tämä passiivisuus ja kiusaamisen hiljainen hyväksyminen kertoo hänestä ja hänen ihmiskuvastaan seuraavaa: 1. Puhtaan juridinen ja kylmä ihmiskuva" etc etc usq ad aet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekoälyllä on siis selkä poliittisideologinen oma kanta.

      No, ei kyllä mitenkään yllätä se.

      Lehdessä luki (!), että kolmannes suomalaisista uskoo tekoälyyn sokeasti.

      Näillä nyt mennään.

      Poista
    2. Ai ei suinkaan ole ainoan oikean totuuden julistaja vaan koneäly joka karkeasti ja tunnottomasti kielellisesti analysoi kirjoitettua. Sillä ei ole tunneälyä eikä se yleensä ymmärrä sanotun syvempiä tarkoituksia.

      Kommenttiosastossa ei ole koskaan ketään uutta kommentoijaa rusikoitu siksi että olisi uusi kirjoittaja vaan siksi että on esittänyt pöhköjä väitteitä ilman mitään taustatukea niille. Myös ns. sarjakakkija on saanut osansa koska ilmiselvän tahallisesti paukuttaa pöljyyksiä kommenttiosaston sumentamiseksi.

      Poista
    3. Työtä on vähän ja työmiehiä paljon.

      Poista
    4. Vastuu on lukijalla.

      Poista
    5. Kyllä nyt tekoäly erehtyy pahemman kerran.

      Jukka Kemppinen on harvinaisen tasapuolinen ja sydämellinen blogi-isäntä.

      Poista
    6. "Vastaukset muodostuvat neljän päävaiheen kautta:
      - Opetusmassa (Internetin tekstit ja datat): Tekoäly on "opetettu" lukemalla valtavia määriä kirjoja, artikkeleita, verkkosivuja ja keskusteluja.
      - Kuvioiden tunnistaminen: Opetuksen aikana se on oppinut ymmärtämään sanojen, lauseiden ja käsitteiden välisiä suhteita ja merkityksiä.
      - Todennäköisyyslaskenta: Kun sille esitetään kysymys, se laskee tilastollisesti todennäköisimmän ja loogisimman sanajonon, joka toimii vastauksena.
      - Reaaliaikainen tiedonhaku: Monet nykyiset tekoälyt tarkistavat tai täydentävät vastaustaan etsimällä tietoa tuoreista verkkolähteistä hakukoneiden avulla.

      Huom! Koska tekoäly perustaa vast-auksensa todennäköisyyksiin eikä absoluuttiseen totuuteen, se voi joskus keksiä uskottavan kuuloisia virheitä (niin sanottuja hallusinaatioita)."

      - - -

      - Google (joka on teko-äly)

      Ks myös Pattern Recognition

      Poista
    7. "Syyttömiin ihmisiin kohdistuvaa joukkokiusausta"! Mitä ihmettä se on? Korkeintaan joku yksittäinen ano tekstejään suoltamalla kiusaa muiden kärsivällisyyttä. Ja kenenkään nimettömän syyttömyydestä tai syyllisyydestä mihinkään ei tekoäly voi tietää.

      Poista
  12. Kansanedustajat leikkaavat palkkoja itseltään 40 % itseltään, Suomessa maailman parhaassa Suomessa pannaan paremmaksi: leikataan 100 %, tosin etupäässä kortistoon valituilta, omaishoitajilta mutta köyhiltä vanhuksilta heiltäkin otetaan kaikki mitä saa irti ja enemmän.

    VastaaPoista
  13. Lasten ainoa turva on älykännykkä. Or-ran hallitus vie sen viattomilta ja antaa tilalle kiven, ei kirjaa. Heidän ansiotulonsa perustuvat ripille pääsyyn, ja nyt myös leirillä otetaan heiltä tuen turva: akku ei kestä.

    VastaaPoista
  14. Siis onko Suomessa joku joka uskoo oppikirjoihin?

    VastaaPoista
  15. Korkein eettinen nousu on pääsy palkansaajien ja yrittäjien itsekkäästä ja kilpailullisesta pudotuspelistä.

    VastaaPoista
  16. Nyt vain herrasväki. Muut ovat oskareita, olemattomissa.

    VastaaPoista