Vääryys

 

Pesäpallossa ei ole oikeistoa eikä vasemmistoa, vaikka pelin kehittäjän poliittisesta menneisyydestä ei ole tapana mainita sitäkään, että kansalaissodan aikana hän liikkui jälkimaineeltaan hyvin hälyttävän valkoisen joukon mukana eikä edustanut liioin puheissaan mitään tasapuolisuuteen viittaavaa.

Joka tapauksessa koko yöeisö huutaa tänäkin päivänä “väärä”, jos syöttö ei ole putoamassa lautaselle. Kukaan ei huuda “vasemmisto”. Ja vaikka muissa pallopeleissä pallon kierre on kaikki kaikessa, tämän pelin syöttöön sellaista ei oikein saa. Baseballin “kierresyöttö” (screwball) on siirtynyt sanana yleiskieleen, ja kun olen joskus katsellut sinänsä merkillistä krikettiä, kyllä siinäkin pallomiehen ranteella näyttää olevan suuri rooli. Puhumattakaan tenniksestä, jota pelasin koululaisena sen verran, että totesin olevani siinäkin puuhassa selvästi arvosanan “välttävä” alapuolella. Ja golfissa pallo kiertää reikää kuin kissa kuumaa puuroa, vaikka mikä maila olisi otettu lyöntiin.

Ei sillä, ei ole tullut golfpalloa hutkittua; kerran kyllä aioin.

Sääli ettei ihmisellä ole tilaisuutta saada lähempiä tietoja tekemistään pahoista virheistä silloinkaan, kun kysymyksessä ei ole kenenkään ihmisen kunnia eikä onni.

Pitäisi kysyä Martilta, josko järjestäisimme sellaiset kinkerit. Ellei meitä päästetä enää HIITin tiloihin (Otaniemi, Espoo) ja kun Mankkaan kaatopaikallekaan ei välttämättä voi kävellä muina miehinä, voisimme istua tuossa pellolla märällä maalla. Entisille merkkihenkilöille voisi repäistä palan aaltopahvia jalomman ruumiinosan eristämiseksi maan huuruista.

Mieleeni tulee vääristä oivalluksista 2000-luvun alkuvuosilta tilanne, kun olimme saaneet käsiimme varhaisversion Applen puhelimesta ja olimme kaikki, siis professorit ja johtavat tutkijat, samaa mieltä siitä, että älypuhelin eli internet puhelimeen on älytön ajatus, ja että tuo tuollainen kosketusnäyttö ei tule koskaan yleistymään. Toista se on Nokian Communicator, jossa on oikeat pikku näppäimet. Ei se Apple osaa puhelimia tehdä eikä tule koskaan oppimaankaan, eikä tietokoneita. Näppäimistöönkin on kopioitu suomalaisesta pennin rahasta hannunvaakuna.

Josta muistan, että pitäisi hankkia se uusi näppis Mäkkiin, kun tässä toimii vasta kymmenen vuoden päivittäisen käytön jälkeen vain joka toinen näppäin ensi yrittämällä. Tuolla olisi kyllä vähän niin kuin näytteillä vain parikymmentä kiloa painava Remington, jota sai kirjoittaessaan lyödä kuin vierasta sikaa.

Sivuutan Fukuyaman “Historian loppu” -teoksen (1992), josta en innostunut alkujaankaan. En jaksanut uskoa, että nyt reaalisosialismin kaaduttua lipuisimme Yhdysvaltojen johdolla kohti parempaa, rauhaisaa tulevaisuutta. 

Mitä tulee historian virtaan, katso jutun kuvaa Kauhavalta koulutieni varrelta (Vääräjoki) tai vaikka Karttapaikan verkkokartasta (joka on loistavan hyvä) Luirojoen ylävirtaa sieltä, missä tunturit pohottavat. 

Mutta kaksi vuotta opetin yhdessä silloisen Taideteollisen fiksun professorin kanssa uutta maailmaa, jonka nimi on Verkkoyhteiskunta. Pekka Himanen oli kirjoittanut hakkeroinnista jotain ikiviisasta ja Manuel Castellsin, jonka kolmiosainen kirja oli meillä keskeisenä lähteenä, tapasin monta kertaa Kaliforniassa. 

Onnittelin itseäni ja paikalla ollutta Linus Thorvaldsia siitä, että on tiedemiehiä, jotka näkevät tulevaisuuteen.

Manuel näyttää julkaisseen tuon jälkeen viisi kirjaa, joissa hän kussakin todistaa tulevaisuuden todeksi, aina erilaisen ja eri tavoin ja poikkeavin perustein.

Kun luin H.G. Wellsin laajaa teosta historian ääriviivoista, se oitti mielestäni pistein kuusi - muna jokseenkin kaikki nykyiset verrokkinsa. Sitä patsi historilla ei ole ääriviivoja. Historia on kentt, matemaattis-fysikaalisessa mielessä.

Televisiossa sanotaan joka päivä, että kun ei ole sitä kristallipalloa. Ja jatketaan, että ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Ellei lukija huomaisi, tuo on siis hauskasti sanottu, ainakin sanojan mielestä. 

Pohdin välillä menneisyyden ennustamista. Moni kirjoittaja käyttää huokeita muotteja leipoessaan piparkakkuja historiasta. Nyt ennustan lukemani laajan aineiston pohjalla, Beevorin“Rasputinia”.

Kyllä isoisäni oli oikeassa. Mikään ei viitannut keisarikunnan kaatumiseen ja punaisten pysymiseen vallassa. Ei mikään.