Ylipäällikkö

 Nyt on pakko parkaista.

Keskustelu tasavallan presidentin vaaleista on alkanut. En ole nähnyt ainuttakaan mainintaa siitä, että perustuslain mukaan tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö.

“Presidentti nimittää upseerit ja päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta liikekannallepanosta päätettäessä ole kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.”

“Presidentti päättää sotilaskäskyasioina sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista ja sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista samoin kuin rajajoukkojen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista. Lisäksi presidentti päättää muista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.”

“Kaksi lautasta” eli edustaako Naton kokouksissa Suomea presidentti vai pääministeri, on vanhentunut ja nyt edesvastuuttoman kevytmielinen ja virheellinen kielikuva.

Pääministeri ei voi eikä eduskunta voi päättää esimerkiksi Venäjän armeijan seuraamisesta, jota suomen kielellä sanotaan sotilastiedusteluksi, joskus vakoiluksi.

Suomi valvoo aluevesiään ja ilmatilaansa. Niinpä - sanotaan tätä siviilin johtopäätökseksi - armeijan on oltava selvillä Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta, joka voi olla esimerkiksi lentokoneiden, laivojen, ohjusalustojen ja ydinaseiden siirtelyä lähellä rajojamme.

Esimerkkinä: lentokoneita tulee Alakurttiin, miinalaivoja Suursaareen.

Pääministerillä on oikeus olla saapuvilla kabinettiesittelyssä, kun tasavallan presidentti päättää upseerien nimittämisestä - tai erottamisesta. Ylimmistä upseereista päätetään tarvittaessa valtioneuvoston istunnossa mutta ilman valtioneuvoston esitystä. Presidentti päättää.

Lakimme on aivan selvä. Suomen sotilaallisesta turvallisuudesta päättävät tasavallan presidentti ja valtioneuvosto sekä lisäksi eduskunta. Tehtävät on porrastettu jyrkästi.

Mielestäni on selvää, että eräitä sotilasasioita ei ilmoiteta koko eduskunnalle heti.

Esimerkki kaukaa historiasta - Mäntsälän kapinan aikana 1932 Neuvostoliitto toi ainakin kolme jalkaväkirykmenttiä lähelle Suomen rajaa. Terijoella toiminut suomalainen pataljoona avusti rajavartiostoa ja seurasi tilannetta, josta ei kerrottu eduskunnalle eikä laajemmin edes upseereille. Tai: ilmavoimat tarkisti välirauhan aikana 1940-1941 karttamateriaaliaan ilmakuvaamalla. Kuvattiinko silloin vain Suomen aluetta on asia, josta ei löydy mainintaa historiasta.

Lukija voi arvata itse. Syksyllä 1939 Suomi ainakin jossain määrin yllätettiin. Poliitikkojen neuvotellessa Moskovassa ainakin kaksi motoroitua divisioonaa siirtyi Suomussalmelle maantietä, jota karttojen mukaan ei ollut olemassa.

En tässä kuvittele, mitä kauheaa voi tapahtua. Selitän että valittava tasavallan presidentti on maanpuolustuksen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. Omasta puolestani huomautan, että tämä näkökohta olisi syytä pitää mielessä vaaleissa.

Nato on jatkuvasti tiukassa paikassa etenkin eskalaatiokysymyksen takia. Tiukka on myös kysymys USA:n seuraavasta presidentistä. Edes Suomessa ei sanota ääneen, että Trump näyttäisi presidenttinä ja myös kautensa jälkeen toimineen tavalla, joka on ollut ainakin ongelmallinen maan turvallisuuden ja siten myös Naton jäsenvaltioiden kannalta.

Siksi tässä esitetty näkökohta on erittäin tärkeä Suomen kannalta, valittiin presidentiksi kuka tahansa. Tarkoitan että perustuslakia on tältä kohdin tutkittava tarkoin. Onko nykyinen laki muuttuneen tilanteen kannalta toimiva?

Eräät professorit ovat ottaneet tavakseen esittää reippaitakin mielipiteitä valtiosäännöstä ja hallinto-oikeudesta. Ymmärrän nuorisoa. Kyllä professorikin haluaa kuuluisuutta, etenkin suurena viisaana ja etenkin ellei hän todellisuudessa ole suuri viisas.

Tämän luokan asia ei mene tulkinnalla eikä professoreiden kannanotoilla. Viimeksi perustuslakia tehtiin kymmenkunta vuotta komiteassa, ja tulos oli tyydyttävä. Nyt asiaan olisi tartuttava vaalien jälkeen hyvin vakavasti. Vähemmän vakavasti esitän yksityisen ajatuksen. Kun häntä tarvitaan asiantuntijaksi, eikö pyydettäisi samalla Sauli Niinistö puheenjohtajaksi. Asiaan sekoittuu myös EU ja kysymys perustuslakituomioistuimesta, joka mielestäni voisi olla korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden yhteinen jaosto. En tiedä, tarvitaanko sellaista, mutta tiedän, että kysymys EU:sta ja ulkomaalaisista Suomessa on parissa vuodessa muuttanut muotoaan. Ja muuten samaan aikaan maailmankaupan rakenne on nopeasti muuttumassa tekoälyn takia. Katsokaa vientiteollisuuden ja pankkien tilinpäätöksiä niin uskotte.