17. helmikuuta 2019

Perustuslaillisuus



Yritän vastata, ovatko perustuslakiin törmäävät sote, brexit ja ne muut, oikeita asioita vai verukkeita.

Suomessa ja Venezuelassa vedotaan nyt koko ajan perustuslakiin. Perustuslakivaliokunta kiroilee ja itkee. Pari professoria näyttää ohjailevan maan kohtaloita eduskunnan ulkopuolelta. Valppaat kysyvät, onko meneillään teatteri, jolla ei edes pyritä ilmoitettuihin päämääriin.

Perustuslaki ja siihen tukeutuminen on politikointia. Aina. Molemmat tarkoittavat tapoja hoitaa yhteisiä asioita. Keskustelussa ja kirjoituksissa korostuvat periaatteet, ja se ei korostu, ettei ’periaate’ useimmiten ole riidattomasti toteutettavissa. Opetuksessa selitetään, että periaate on punnintaperuste, jollaista ei voi soveltaa suoraan niin kuin normeja eli sääntöjä. Näin on.

Mutta aivan keskeisesti perustuslaki sisältää kompetenssisääntöjä. Ne kysymykset on hallittava, kuka voi tehdä pätevästi ja mitä. Omistaja ilmoittaa henkilökunnalle, ettei asiakkaille saa soittaa ambulanssia. Selvästi lainvastaista. Ehkä hoitolaitoksella on oma lääkäri. Ambulanssin tarpeen voi ymmärtää muukin henkilö kuin lääkäri. Asiakkaista vastuussa oleva henkilö, esimerkiksi hoitaja, on velvollinen toimimaan näin. Työnantajan kielto ei syrjäytä sitä.

Eräät asiat päättää tuomioistuin, ei esimerkiksi kunnanvaltuusto. Tuomioistuimissa Immanuel Kant ei ole kunniassa. Niitä ei kiinnosta yleinen sääntö (kategorinen imperatiivi). Ne ratkaisevat asioita, jotka tuotu niiden tuomittaviksi voimassa olevan lain mukaan. Kantin (ja uskontojen) ilmaisemat säännöt ovat juuri noita periaatteita. Yleisintä muoto on ”älä tapa”. Tuomioistuin tutkii, miten toimittava, kun on kuitenkin tapettu.

Ja periaatteissa on ongelmia. Hengen varjeleminen on erilainen kysymys päiväkodissa kuin saattohoidossa. Muistaakseni filosofi Santayana sivuutti ensimmäisen maailmansodan ihmistuhon sanomalla, että kuolleet ne olisivat kuitenkin. Toivottavasti muistan väärin. Perustelu on nimittäin kelvoton. Sivuuttamalla sen, kenen toimesta ja milloin, on esittämässä väitteen, jota jokainen himomurhaaja voisi käyttää.

Meillä on hyvä perustuslaki. Siinä ei ole tinkimistä, ettei vanhuus, sairaus eikä edes tiedottomuus oikeuta tinkimään ihmisen kohtelusta ihmisenä.

Hallinnon ja politiikan työtä on kamppailla suurten ja pienten sääntöjen tiheikössä. Minulle, joka olin informaatio-oikeuden professori, tiedustelulakien menettelyyn liittyvät ongelmat ovat toista eli siis pientä mittakaavaa kuin elämän ja kuoleman, hoidon tai hoitamattomuuden kysymykset. 

Luulen että moni ajattelee samalla tavoin. Itse siis suhtaudun joskus kärsimättömästi henkilötietojen sääntelyviidakkoon ja pelkään, että kysymyksessä on korviketoiminta isojen lainsäädännön ongelmien keskellä.

Siksi perustuslakia on jatkuvasti selvitettävä ja kehitettävä, vaikka tietää hyvin, että jotkut perustuslailliset pelotteet ovat samanlaisia katseenvangitsijoita kuin kasvimaalla käytetyt. Lisäksi juuri nyt perustuslaki menee kaupaksi hyvin, vaikka sitä myydään erikoistarjouksella ja kampanjahinnoin.


37 kommenttia:

  1. Minulle tämä tiedustelulakeihin liittynyt kuvio on helppo arvioida, jos perustiedot vain olisivat käytettävissä. Mikäli siis kyse oli perustuslakivaliokunnan lausunnon ponsista ("valiokunta edellyttää", mikä aina erottuu jo graafisestikin lausunnon lopusta), noudattamatta jättäminen mietintövaliokunnassa on raskas järjestelmävirhe, johon puhemiehen tuleekin puuttua. Jos taas kyse on perustuslakivaliokunnan tekstin sisällä olevista toiveista, näin ei ole eikä puhemiehen silloin pidä asiaan puuttua. Kummassakin suhteessa on aivan sama, onko joku twiitannut jotain vai ei. Epäolennaisuuksissa vellovasta mediakuohusta tämä peruskysymys ei ainakaan minulle ole vielä selvinnyt.

    VastaaPoista
  2. Juuri tätä olen miettinyt ja ihmetellyt viime päivät. Hyvä teksti, sitten kolmanneksi viimeinen kappale ei aukea. Tiedustelulakien menettelyyn liittyvät ongelmat ovat mittakaavaltaan?

    VastaaPoista
  3. Suomessahan lopetettiin valtiosäännön ja perustuslaine seuraaminen 1917, miksi siihen nyt ruvettaisiin?

    VastaaPoista
  4. Minunkin on vaikea ymmärtää tätä viimeisintä tiedustelulakeihin liittyvää kalabaliikkia. Perustuslakivaliokunnan ponsina esittämät määräykset lakien sisällöstä on otettu hyvin huomioon puolustus- ja hallintovaliokuntien mietinnöissä. Niissä kohdin, joissa perustuslakivaliokunnan susositusluonteiset ehdotukset on jätetty huomioimatta, valiokunnat ovat esittäneet mielestäni vakuuttavat tekniset perustelut sille, miksi ne ovat päätyneet esittämiinsä muotoiluihin.

    Nyt sitten pari vaaleilla valitsematonta, itse itsensä nimittänyttä asiantuntijaa onnistuu painostamaan eduskunnan uuteen valiokuntakäsittelykierrokseen. Ei tässä ole mitään mieltä!

    Ja näin kirjoitan tietäen, että oman henkilöllisyyteni selvittäminen on -turvallisuuspoliittisten kirjoitusteni vuoksi - hyvin mahdollisesti eräs semmoinen asia, jonka Supo ja PV tekevät lakien voimaantultua. Tämän he saavat rauhassa tehdä. Työnantajani on tietoinen kirjoituksistani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan kun ei ollut otettu huomioon Perustuslakivaliokunnan varta vasten edellyttämiä asioita. Tästä tämä(kin) sotku johtuu.

      Kokemuksesta tiedän, että virkamiehet aika ajoin ottavat vapauksia ja rikkovat ja yrittävät rikkoa lakia tai muiden oikeusturvaa. Juuri tämän takia tarvitaan laki, joka näitäkin asioita säätelee, ja riittävän tarkasti.

      Perustuslakitalebaniksi kutsuminen on ala-arvoista käytöstä, etenkin valtioneuvoston jäseneltä. Kertoon enemmän lausujasta kuin kohteesta.

      Poista
    2. Olivat lait mitkä hyvänsä, niin sotilaiden täytyy tehdä aina se, mikä on isänmaan turvallisuudelle hyväksi. Lait tulevat yleensä jälkijunassa. Sellaiseen epäselvään lakitilanteeseen eivät sotilaat voi jäädä toimettomina hortoilemaan.

      Poista
    3. Niin, sotilaat ovat pahimpia kaikista. Kritiikittä ryntäävät miljoonaisin joukoin tappamaan kun käsky muutaman prenikkaherran taholta käy. Onko sen pelkurimaisempaa käytöstä millään muulla elämänalueella?

      Rohkea on se, joka ei aseeseen tartu, ja heitä täytyisi jokaisessa valtiossa olla armeijoiden verran.

      Poista
    4. Valto Ensiolta mielenkiintoinen näkemys. Ensinnäkin yleensä maan poliittinen johto määrää ja sotilaat tottelevat paitsi sotilasdiktatuureissa poliitikot ovat myös sotilaita.

      Tekikö Stalin väärin, kun ei heti antautunut Hitlerin sotajoukoille vaan johti maansa taistelemaan Hitleriä vastaan? Eipä taida Valto Ensiolla olla kotia, uskontoa eikä isänmaata, joita puolustaa? "Rohkeasti" vain antautumaan.

      Poista
    5. Internationaalin aurinkoisella isälläkö muka jokin isänmaa, uskosta (paitsi omaan itseensä) puhumattakaan. Suomalaiseen isänmaallisuuteen tämän diktaattorin aggressio kyllä aiheutti melkoisen nousupiikin.

      Poista
    6. Toipila on aivan oikeassa. Valto Ensio ei sen nimisten keksintöjen, kuin isänmaan ja uskonnon nimiin kumartele mihinkään suuntaan.

      Maapallolainen kyllä tunnen olevani, mutta sekään ei ole ollut oma tahtoni; jokapuolella tapahtuvan siittämisloton ”voitto” vain. Ja että syntyäpä vielä pohjoiselle pallonpuoliskolle, tekee tästä ”lottovoitosta” entistä arveluttavamman.

      Siihen kyllä luotan, että Suomeksi nimeämämme, rajattu asuinsijamme on ohimenevä ilmiö kuten on koko lajimme olemassaolo ja siksi sen puolesta ei kyllä verta pidä enää vuodattaa. Armeijat eivät loppua tästä tee vaan me jokainen kaikin tavoin nakerramme pikkuhiljaa elämisen mahdollisuudet tältä planeetalta yhettömiin. Loppu voi tulla tosin nopeastikin, mutta sen mahdollistavat tavalla tai toisella mieleltään epäkypsät, jopa sairaat ”ylipäälliköt” ydinasekoodisalkkuineen ja -nappeineen. Tai sitten nopean lopun mahdollistaa enemmistölle rahastamistarkoituksessa kehitelty, loputon energiantarve jossa kohtalokkaan virheen mahdollisuus suurenee sitä mukaa kuin atomivoimaloiden lukumääräkin.

      Tietenkin jos jaksaisi jotenkin uskoa Suomella jonakin erityisen ihmeellisenä paikkana maailmankaikkeudessa olevan jonkin merkityksen, olisi tämän ajatuksen kanssa helpompaa. Tai sitten omille aivoilleni täysin absurdi ”usko” kaikkivoipien jumalien olemassaoloon estäisi sen,ettei tällaisia asioita päähän edes pälkähtäisi.

      Teknologiauskokin siihen auttaisi sillä sen luomien jumalien nimiin vannovien määrä on kasvanut jo ohitse kaikkien kirkkokuntien. Rukouspaikka, kirkko, Mekka, on tämä internet. Pappeina ja siunaajina, ehtoollisen tarjoajina toimivat samsungit, huaweit, nokiat (jne...) ja laitteet jotka operaattoreiden haaviin kilistelemillämme kolehdeilla meille tien tänne teknologian pyhättöön avoinna pitävät.

      Poliittisen järjestelmämme myönteiseksi puoleksi luen ainoastaan, että sen ansiosta voin myös elää ja olla lohduttomienkin tulevaisuudennäkyjeni kanssa tämän pikkupätkäni lajimutaatiomme jäsenenä. Täällä voin myös perustella ilman välitöntä, fyysistä uhkaa elämäni merkitystä täysin isänmaattomaan, toivottomaan ja jumalattomaan sävyyn. Saan olla aivan toivoton tulevaisuuden suhteen vaikka jälkeeni jää lukuisa määrä lapsia omine lapsineen. Jakamatta edes heille illuusionmurusia kohtalaisestikaan sujuvasta tulevaisuudesta. Valehtelematta heille kuten ovat omat vanhempamme ja isovanhempamme itselleen valehdellessa valehdelleet myös lapsilleen.

      Tällaista, diktatuureissa kiellettyä, mutta alati kaikkialla muuallakin kyseenalaistettua vapautta (=”vapautta”) voin puolustaa, mutta en sitäkään asein koska silloin aina voittaja on väkivaltakoneisto, sen tuottamat traumat, muistot, eivät sananvoiman tai vaikka loputtomiin kestävien keskustelujen, yhteisen ymmärryksen hakemisen kannattajat, konsensus, ja vaikka senkin avulla tultaisiin lopulta yhtä toivottomaan johtopäätökseen kuin omasta maailmankuvastani kirjoitan.

      Esimerkkinä tähän Britannian Brexit: vaikka kuinka kauan jahkaisivat tämä kummallisuuden kanssa, niin mitä siitä kunhan aseet eivät ala puhua! Aivan kuten Kreikan talousvaikeuksien kanssa oli: rahasäkit kyllä mäjähtelivät puolelta toiselle, tyhjinä ja täysinä, mutta lopulta voittaja oli/on keskusteluyhteyden säilyminen. Ja vaikka eivät ihan kohdilleen ole menneetkään, niin so what? (jatk.)

      Poista
    7. (jatk.)Kummallisena lajimme oikkuna pidän filosofienkin ajatuksia lukeneena ja niitä myötäillen, että mokoman apinoiden alalajin aivot voivat siittää merkityksikseen niin jumalia kuin paholaisiakin, tyranneja, natseja, jumalia, paaveja, jeesuksia sekä niiden nimiin vannoen ja rukoillen, luomuksiaan vuoroin teloittaen ja ristiinnauliten myös pahoinpidellä, kiduttaa, raiskata, joukkotuhota läjäpäin samassa arjessa myötäeläviä, omankaltaisiaan, tavallisia ihmisolioita. Rakentaa vieläpä valtavia tappokoneistoja pelkästään lajitoveriensa tuhoamistarkoituksessa!

      Puolustuksellisuus armeijoiden ylläpidossa on vain silmänlumetta pienempien kielialueiden populaatioissa. Suuremmat tulevat kuitenkin rontostamaan rautasaappaissaan ylitsemme kaikista ilmansuunnista.


      Kodit (koti-illuusiot) ovat pelkkiä rahalla hankittuja, kaikella tavalla kalliilla ylläpidettäviä, verotuksen ja milloin minkin tekosyyn nojalla rahastettavia myyränkoloja, jossa lyhyen elomme ajan huoumme kuka mitenkin jatkaen kaikella tavalla kyseenalaisesti toimivan lajimme turvottamista elonkehän ja sen muiden eliölajien kustannuksella.

      Yksilön huounnan loputtua jälkeen jäävä kaikki kiinteä ja irtain on jälleen kaupan; juotavissa, pelattavissa, pantattavissa.

      Poista
    8. Ei se pienen maan puolustuskyky ole silmänlumetta, vaan viesti niille rautasaappaissa rontostajille: tässä on paha paikka, kannattaa kiertää.

      Poista
  5. Kun vuoden 1995 perusoikeusuudistusta laadittiin, sanoivat oikeusministerit, että tässä tehdään perusoikeuksia suomalaisille. Kun em. oikeudet ovat nykyään osa perustuslakia, jotkut tulkitsevat lakia niin, että perusoikeudet koskevat ketä tahansa maahamme tulevaa ulkomaalaista. Miten on ajauduttu tällaiseen tulkinnan muljahdukseen? Ei meillä ole siihen varaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole ajauduttu. Suomi ei ole Venäjä eikä muu roistovaltio vaikka persut meidät sellaiseksi haluavatkin. Olemme osa sitä maailmaa jossa ihmisoikeudet koskevat jo allekirjoittamiemme sopimusten vuoksi kaikkia.

      Poista
    2. Varmasti sen takia, että siellä lukee "jokaiselle" sen sijaan, että siellä lukisi "jokaiselle Suomen kansalaiselle, EU:n jäsenmaan kansalaiselle sekä maassa oleskeluluvalla olevalle 3. maan kansalaiselle.

      Poista
    3. Ihmisoikeudet ovat ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeudet kansalaisoikeuksia, mutta "perusoikeudet" saattavat tietysti olla vähän epäselvä asia.

      Oletan, että monenkaan mielestä esimerkiksi lomamatkailevaa turistia ei kuitenkaan saa vangita vaikka kolmeksi kuukaudeksi syytä ilmoittamatta?

      Poista
    4. Eivät ne perusoikeudet tuossa Vuorelan olettamassa mielessä ole yhtään epäselvä asia. Kaikkia koskevat.

      Poista
    5. Anonyymille kysymys: Jos perusoikeudet koskevat kaikkia, niin miksi ulkomaalaiset eivät saa äänestää eduskuntavaaleissa tai asettua ehdolle? Poliittinen toiminta on yksi perusoikeuksista.

      Poista
  6. Ad Omnia: harmillinen kirjoitusvirhe kolmanneksi viimeisessä kappaleessa. Korjaan nyt "ei" sanaksi "eli". Asialla on merkitystä.

    VastaaPoista
  7. Perustuslaki on itsensä kanssa ristiriitainen. Vai miten pitäisi ymmärtää "Suomi on täysivaltainen tasavalta" ja sen kumoava "tekninen lisäys", "Suomi on Euroopan unionin jäsen". Jäsenyyshän on vienyt täysivaltaisuuden, koska maan lait päätetään EU-asetuksina, jotka ovat suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä ilman, että niitä pitäisi edes kirjoittaa laiksi eduskunnassa.

    VastaaPoista
  8. ”Pari professoria näyttää ohjailevan maan kohtaloita eduskunnan ulkopuolelta.” Toisin sanoen: on syntynyt oheiskeskustelua perustuslakivaliokunnan käyttämien asiantuntijoiden toiminnasta erityisesti sosiaalisessa mediassa. Pitäisikö asiantuntijoiden noudattaa soveltuvin osin hyvän asianajotavan ohjetta vältellä trial by newspaper eli asiansa ajamista julkisuuden kautta? Onhan asiantuntijoilla ollut käytettävissä ja mahdollisesti edelleen tulossa tilaisuus lausunnon antamiseen ja kuulluksi tulemiseen foorumina valiokunta, kuten asianajajalla on foorumina oikeussali. Kysyn vain näin ei-juristina. - JR

    VastaaPoista
  9. Perustavanlaatuisesta perustuslaillisuudesta puheen ollen: Miten kummassa valtion virallisessa infossa on jo pitkään voitu esittää maakuntasotea varmana asiana, vaikka mitään lainsäädäntöä ei ole eikä luultavasti tulekaan. Ja tämä esimerkki on vain yksi kymmenistä muista:
    https://alueuudistus.fi/maakunnat2021

    Ja miten on esimerkiksi voitu jo petustaa kolme maakuntien valtakunnallista palveluyhtiötä, joilla kullakin on jo oma pramea sivustonsa niilläkin? Tai tuore hanke, jossa konsulttityönä selvitetään noiden ei-olemassaolevien maakuntien uusia kosketuspintoja. Maakuntavaaleistakin ollut ties kuinka monta infoa, joita on sitten jouduttu epälukuisia kertoja korjaamaan, kum mitään vaaleja ei taaskaan tule.

    Tähän asti on ollut aivan perusjuttu, ettei lakien täytäntöönpanoa voida aloittaa ennen niiden hyväksymistä. Sipilän hallitus on tässäkin avannut aivan uudenlaisia latuja perinteisen laillisuuden kannalta. Jäljet pelottavat. Ja kuka kaiken tämänkin maksaa?

    VastaaPoista
  10. Nykyään keskusteluissa on aivan liikaa esillä se, kuka on jotakin sanonut, itse asioiden sijasta. Koskee valitettavasti myös myös tätä tiedustelulakijupakkaa.

    VastaaPoista
  11. Opetuksessa selitetään, että periaate on punnintaperuste, jollaista ei voi soveltaa suoraan niin kuin normeja eli sääntöjä. Näin on.

    Tämä sääntöhän on myös periaate. Voiko sitä sovelta suoraan vai ei?

    Oikeussofismi on täsmälleen samaa sofismia kuin filodoksia: yliäyllistetään asioita. Kansalaisia onnistutaan viisastelulla hämäämään jonkin aikaa, mutta loppujen lopuksi ihmiset ärsyyntyvät kun sofismi kaikkoaa liian kauaksi oikeustajusta. Sen jälkeen tulee kurinpalautus uuden Eduskunnan kautta oikeusoppineille.

    VastaaPoista
  12. Ja näin kirjoitan tietäen, että oman henkilöllisyyteni selvittäminen on -turvallisuuspoliittisten kirjoitusteni vuoksi - hyvin mahdollisesti eräs semmoinen asia, jonka Supo ja PV tekevät lakien voimaantultua. Tämän he saavat rauhassa tehdä. Työnantajani on tietoinen kirjoituksistani.

    Jos sinulla ei ole salattavaa, kerro henkilötunnuksesi, pankkitunnuksesi ja salasanasi tänne.

    Yritätkö esittää, että koska sinun varsin mainstreamia olevat poliittiset kirjoituksesi eivät aiheuttaisi sinulle ongelmia, laissa ei voi olla ongelmia?

    Entä jos kävisikin niin, että Suomessa valtaan pääsisi populismin avulla taho, joka käyttäisi salaista poliisia poliittisena työkaluna. Eikö asia häiritsisi sinua siinäkään tapauksessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä M on vaatimaan henkilöyksiä julki kun itsekin nimimerkillä katajikosta suhisee?

      Poista
  13. Gestapo haluaa vakoilulait. Onneksi on kommunistiprofessorit twitterissä jotka kaatavat natsien suunnitelmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpö höpö. Eivät vakoilijat lakeja kunnioita missään maassa. Kun tärkeätä ja oleellista tietoa tarvitaan, niin sitä myös hankitaan - ei siinä ryhdytä lakikirjaa selailemaan ja tankkaamaan.

      Poista
  14. Perustuslakivaliokunta viime perjantaina tiedustelulaeista:
    "Valiokunta hyväksyi asiantuntijasuunnitelman. Päätettiin kutsua kuultaviksi hallintovaliokunnan ja sisäministeriön edustajat, eduskunnan oikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskansleri sekä professorit Mikael Hidén, Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen ja Janne Salminen sekä pyytää kirjallista lausuntoa professori Martin Scheininilta."

    Asia vaikuttaa tämän perusteella jotakin talebaaninokittelua olennaisesti vakavammalta. Mediasta saa aivan toisen käsityksen. 

    VastaaPoista
  15. Lasse Lehtisen teksteistä olen lukenut Väinö Tannerin elämänohjeen: "Älä koskaan
    luota mieheen, joka joskus on ollut kommunisti".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta miksi meidän pitäisi luottaa Lasse Lehtiseen sanaan ennen, nyt, ja vielä huomennakin?

      Saarikoski tosin ei mitään Lehtisestä puhu mutta Leskisestä kylläkin.

      " ...minun alkaa käydä sääliksi/ Tanner ja Leskinen/ Tanner on jo vanha mies/ ja Leskinen vielä niin nuori... "

      Lehtinen näiden kahden ison Väinön rinnalla on Loru Lasse.

      Poista
    2. Kepu pettää aina.

      Poista
    3. Eniten tässä käy sääliksi Penaa itseään. Hänen runoilunsa Leskisestä ja Tannerista on nähtävä itsekeskeisen hännystelijän nöyränä kumarruksena diktatuurille ja kätten- ja päähäntaputusten kerjäämisenä mahtavilta kommareilta sekä sen ajan edistykselliseltä punamustilta, muuta siinä ei ole.

      Poista
    4. Arvostan mielipidettäsi vaikka se on täysin vastakkainen kuin minun. Siksi sitä arvostankin, ja Sinua.

      Poista
  16. "Mitä me tänään teemme pahoille, voimme huomenna tehdä hyville." Julius Caesar

    VastaaPoista
  17. "Mitä me tänään teemme pahoille, voimme huomenna tehdä hyville." Laillisuutta ja oikeusvaltiota kaatavat poliittiset äärivoimat itäisessä Euroopassa ja näköjään meilläkin

    VastaaPoista