Sivun näyttöjä yhteensä

20. marraskuuta 2016

Paleotunteet


 

(Kuva: Wikipedia)

Yleinen vitutus on kansantauti, johon esitellään jatkuvasti uusia hoitoja. Hyvin suosittuja lääkkeitä ovat viina ja huumeet. Niissä on tunnetut ongelmat. Ikävin on farmakologian erinomaisesti tuntema annostelun vaikeus. Vaikuttava annos kasvaa nopeasti, joissakin tapauksissa hyvin nopeasti, ja ennen pitkää hoito on vaarallisempi kuin tauti.

Parhaita lääkkeitä oli kirkossakäynti, siis osallistuminen jumalanpalvelukseen. En osaa arvioida lukumääriä, mutta uskoakseni hyvin monet helpottuivat niin perinpohjin menojen päättymisestä, että siinä samassa huuhtoutuivat jo tullessa nakertaneet harmin tunteet.

Tätä nykyä tuo hoitokeino ei välttämättä toimi, koska toimitukset ovat lyhentyneet, esiintyjien ammattitaito alkaa olla varsin hyvä ja kaiken lisäksi sekaan soitetaan musiikkia, jota saattaa tulla kuunnelleeksikin.

Yhden kerran olin kääntyä kirkon ovelta, kun sisällä soitettiin Bachin pientä g-molli-fuugaa, ja hyvin. Tämä tästä vielä puuttui, ajattelin. Tuo on yksi niistä apukeinoista, jolla voi karkottaa hyvinkin pahan mielen ja kaikenkarvaiset harmintunteet kolmessa minuutissa. BVW 578.

Vaikutus on sama kuin magnesiumin suonenvetoon. En tiedä teistä, mutta minulle käy joskus niin että herään yöllä hirveään lihaskramppiin, tyypillisesti pohkeessa tai nilkassa. Sen siitä saa, kun reippailee. Magnesiumia myydään öljynä pullossa. Luultavasti se on sama aine, jota käytetään potkupallokilpailuissa. Vaikutus on joka tapauksessa erittäin nopea, ja kohta voi kiroilematta etsiä uniensa kirjanmerkin ja jatkaa siitä, mihin jäätiin.

Poliisit poistuvat ovelta ja unohtavat asiansa, jos heille soittaa Bachin Chaconnea, BWB 1004. En ole kokeillut, mutta kirjassa lukee niin.

”Väinämöisen soitto” on vanha tarina. Soittamalla tai laulamalla voi muuttaa kuulijan mielentilan. ”Taikahuilu” pani vihamieliset kimppuun kävijät tanssimaan. Paimenpoika Davidille aukesi sauma, kun hallitsija, kuningas Saul, rupesi kutsumaan häntä soittamaan huilua raskasmielisyyden karkottamiseksi. Tarina on Raamatussa. Soitto näyttää tehonneen. Ja esimerkkejä on loputtomasti.

Kai tuhansilla ja kymmenillä tuhansilla rokkifestivaaleilla kävijöillä on muitakin syitä innostua kuin toistensa seura ja hyvät eväät. Kansanmusiikissa huolilaulut ja ilolaulut kuuluvat eri osastoihin. Taitavimmat sepittivät niitä itse. Vähemmän taitavat toistivat oppimaansa. Jotkut valinnat olivat yllättäviä. JR 7:n hurjin pataljoonan komentaja Aimo Raappana hyräile ”Hiljallensa kuin lammen laine” lähtiessään Äyräpäässä vastaiskuun. Monella suulla on todistettu, että suomalainen tango sai suosionsa ja vakiintui jatkosodan aikana rintamilla mm. Toivo Kärjen ja Olavi Virran toimin. Helppo ja uskottava selitys on jotain, mikä vie ajatukset mahdollisimman kauas. Aivan sama tavoite oli varmaan opereteilla, joita esitettiin tykkitulen kuuluvissa. ”Kreivitär Mariza” näyhttäisi olevan hyvin suosittu.

Nykyisin tiedämme jopa tarkasti, miten tietyt nimetyt tunnetilat liittyvät elimistön kemiallisiin ja sähköisiin toimintoihin. Tosiaikaisessa magneettikuvauksessa tunteita osataan paikallistaa. Ajatus aivojen ”keskuksista” on väistymässä. Reaktiot  impulsseihin ovat verkkoilmiöitä ja suunnattoman monimutkaisia muun muassa kytkentöjen valtavan määrän takia.

En tiedä. Yhtenä päivänä radiosta tuli harvinaisen miellyttävä laulu, suomeksi, ja minulta meni monta sekuntia käsittää, että se oli ”Korppi sylissä”. Jos olisi ollut vehkeet päässä, olisi varmaan vilkkunut erilaisia valoja.

Pelko ja adrenaliini liittyvät toisiinsa. Pelko panee juoksemaan pakoon tai hyökkäämään. Morfiini ja muut opioidit liittyvät kipuun.

Aika ei ole kypsä kiteytykseen. Pelkoa ja kipua ”ei ole olemassa”. Tämä on filosofisesti totta, mutta jokainen ihminen tietää, ettei tuo ajatus auta, kun pelottaa tai sattuu. Jokainen tietää myös muista, että nuokin tunteet ovat todellisia. Hanki kolme koehenkilöä ja rasiatulitikkuja. Kaikki kolme toimivat samalla tavalla, kun sormi on lähellä liekkiä. Huomenna samat koehenkilöt reagoivat samaan tilanteeseen ja tulitikkurasiaan mitattavasti.

Tunteiden historiaa on tutkittu satunnaisesti. Noitavainoista tiedämme riittävän paljon ihmetelläksemme. Historian opettajan on hyvä kertoa, että järjestelmälliset vainot loppuivat keskiajalla melkein kokonaan ja leimahtivat sitten parin sadan vuoden kuluttua uudestaan. Syiden pohtiminen on terveellistä.

Itse tapasin lisätä keitokseen kuulijoille epämiellyttävän tiedon, että niin sanottu tieteen vallankumous (Newton jne.) osui yksiin epätavallisen raakalaismaisen ajan ja valtavan ahdasmielisyyden ja diktatuurin kanssa, myös Englannissa (Cromwell).

Ihmisluiden fossiileissa on ihmisen hampaan jälkiä runsaastikin. Kukaan ei tietääkseni ole yrittänyt laskea, kuinka suuri osa ihmisistä on kuollut väkivaltaisesti eri aikoina.

Muinaistunteiden miettimisen lähtökohta on selvä. Vaikka kirjallisuus on varmasti epäluotettavaa, sekin on mainittava. Ihastuttavia rakkausrunoja on säilynyt 2500 vuoden takaa. Pitkän ponnistelun jälkeen luen Sapfoa ja Catullusta aikalaisinamme. Tunteiden ilmaisut olisivat mielestäni hienoja myös yhteydestään nykykirjallisuuteen tai runouteen irrotettuina.

Siis repliikkinä keskusteluun demokratiasta ja nykyajasta. Ei näytä olevan syytä olettaa muuta kuin että pelko ja viha ovat vahvimmat vaikuttajat.

Eikä raha ratkaise. Raha ei ole vaihdannan väline ja arvon mitta, vaan hyvä väline, jolla voi osoittaa pelkoa ja vihaa.

Eikä saksaa puhuvien kellokkaiden ”vallanhalu” kerro oikeastaan mitään. Valta on yhtä suttuinen käsite kuin valtio. Jos vallalla tarkoitetaan mahdollisuutta kiusata toisia ihmisiä tai päästä heitä pakoon tai vaihtoehtoisesti aiheuttaa heille kärsimystä ja kuolemaa, silloin termi on käsitettävä.

Pelkään ja olen vihainen, koska minusta tuntuu, että elämme humanismin jälkeistä aikaa. Se on ohi nyt.

 

 

 

25 kommenttia:

  1. Elämme humanismin jälkeistä aikaa. Se on nyt ohi.
    Sama ajatus on pyörinyt päässäni jo pitkään. Sillä on siellä tilaa pyöriä, sillä muita ajatuksia on sangen vähän.
    Tulevina aikoina ei tule maailmassa pärjäämään hyväntahtoisella, sivistyneellä asenteella tai käytöksellä vaan sillä laukaisee kanssakulkijoissa päähänpotkimisrefleksin toimintaan...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  2. Olen maininnut tämän ennenkin, mutta noitavainoista kannattaa katsoa Teemu Keskisarjan ja Marko Kämäräisen ohjelma Ahvenanmaan noidat sarjasta Pimeä historia. Keskisarja tarjoaa niille ainakin osittaisen selityksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uuden ajan noitavainot olivat seurausta ilmaston muutoksesta. 1600-1700 –luvuilla koettu ns, pieni jääkausi aiheutti suurta kurjistumista, johon etsittiin syytä. Kesätkin olivat kylmiä, satojen menetyksistä seurasi nälänhätää ja kulkutauteja. Ja kas, syyllisiksi vitsauksiin keksittiin paholaisen kanssa liittoutuneet noidat.
      Vastaavasti ns. keskiajan lämpökausi joitakin satoja vuosia aikaisemmin tuotti ihmiskunnalle yltäkylläisyyttä. Synnytetyn ylijäämän turvin rakennettiin Keski-Euroopan suurenmoiset katedraalit ja Suomenkin kivikirkot.
      Siis lämpö oli ihmisten onni, kylmä taas suuri onnettomuus. Silti nyt pelätään vähäisen lämpenemisen uhkaa. Kemppinen on oikeassa, ilmastokultti on puhdasta antihumanismia. Ja synnyttää vihaa ja pelkoa.

      Poista
  3. " ... Parhaita lääkkeitä oli kirkossakäynti, siis osallistuminen jumalanpalvelukseen. En osaa arvioida lukumääriä, mutta uskoakseni hyvin monet helpottuivat niin perinpohjin menojen päättymisestä, että siinä samassa huuhtoutuivat jo tullessa nakertaneet harmin tunteet. " ...

    Tämä on niin iskevästi sanottu että minunkin, uskonnottoman, on pakko nauraa itseni tärvingille. (soittaa työnantajalleen) "Haloo, onko työnantajalla?" "No, kyllä on. Mitäs asiaa Teillä?" "Minä olen nauranut itseni nyt tärvingille enkä voi kyllä tulla sinne teille huomenna, vaikka onkin maanantai, töihin." "Ai jaahas", sanoo Työnantajani. Ja kysyy henkilöstötietoni. Annan ne. Hän selaa tiedostojaan - kai ne on digitaalisia, em mä tiä - sit se sanoo: "Kuulkaas nyt Mikis, näiden meidän tietojemme mukaan te olette olleet eläkkeellä jo pari kolme vuotta. Että älkää yrittäkökään tulla tänne töihin. Soitamme poliisille." (puhelinlangoilla on pitkä, pitkä hiljaisuus. joka vaan hurisee) "Ai jaa", sanon minä sitten. Ja suljemme kumpikin yhteytemme. Jonka Nokia meille hyväntahtoisuuttaan on suonut. Amen

    VastaaPoista
  4. Yle Areenassa on vielä nähtävissä tämä Woody Allenin ohjaama "Puccini: Gianni Schicchi". En osaa sanoa, koska en ole asiantuntija, onko tämä hyvä ooppera? Hauska ainakin on, ja voi että on hyvin tehty (lavastus, ohjaus, asemointi), ei voi vain kuin valittaa! Katsokaa, vaikka inhoaisitte oopperaa, tämä on ihan toista. Itse tykästyin kamalasti. - Ps. Ja vetäähän siinä, kesken kaiken mutta asiaankuuluvasti, se nuori nätti nainen juma-lat-toman ihanan soolon, että... sukat rupes pyörii mulla mun jaloissani. Ja pääroolissa Plácido Domingo laulaa ikään kuin Plácido Domingo. (Ei hänenkään mölyämisensä minun korviani särkenyt.)

    Ihana ooppera. Eikä kestä kuin tunnin! (onneksi)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kannattaa katsoa ja kuunnella ja nauraa, hauska se Gianni Schicci on ja vitsikkäästi esitetty, Allen itse on sanonut, että hauskempi kuin Tosca (joka ei ole hauska) mutta ei niin hauska kuin Marxin veljekset. Siltä väliltä tämä onkin. Laulajat kuulostivat ihan hyviltä, Domingokin, 75-vuotias, ja se tyttären aariahan on todella ihana ja kanadalaissopraano muutenkin sievä ja suloinen.

      Ajattelin, että Allen suurena Ingmar Bergman-fanina halusi tehdä oopperan hänkin, mutta aloite olikin tullut LA-oopperan johtajalta Plácido Domingolta. Asiasta oli neuvoteltu jo kauan, eivätkä pitemmät oopperat mahtuneet Allenin aikatauluun, mutta tämä sopi ja olikin juuri sopivan lyhyt TV:stä katsottavaksi.

      Allen oli pannut siihen vähän omiaan, musiikkiakin alkuun ja elokuvamaisuutta ja vähän vitsejäkin lisää. Petollisesta Schiccistä oli tehty raitapukuinen maffioso, joka lopussa sitten sai palkkansa elikkä veitsen vatsaansa, kun hän taas originaaliversiossa saa jäädä nauttimaan "perinnöstään", mutta menihän se tässä hyvään tarkoitukseen. EG

      Poista
  5. Hankalaltahan toisiaan näyttää, mutta ei nyt vielä heitetä kirvestä kaivoon. Toivottavasti uskalletaan pohtia loppuun saakka syyt, ei pelkästään seuraukset (esim. Trump). Tuntuu että hetkessä ainakin osa eliitistä (mm. Obaman puheenvuoro HS 17.11.) oivalsi, että globalisaation kriisi on myös eliitin sokeutta ympärillä olevasta todellisuudesta. Näin pitkään täytyi siis odottaa.

    Trumpin retoriikan vertaaminen hirmuhallitsijoihin on tietysti tärkeää sekin, mutta auttaa pidemmän päälle kovin vähän. Yhden syvemmälle menevän näkökulman tarjoaa Thomas Wallgren HS:n vieraskynässä, taisipa olla eilisessä. Wallgrenilla on mielestäni kyky sanoa olennainen, tuoda syyt ja seuraukset esiin, olipa yksityiskohdista tai tulkinnasta sitten mitä mieltä tahansa.

    Kemppiselle kiitokset hyvistä musiikkivinkeistä Bachin osalta. Taas sivistyttiin.

    VastaaPoista
  6. Daavid on ihan hahmona todella mielenkiintoinen. Jos jättää huomiotta elämäntarinan alkuosaan liittyvän, irralliselta tuntuvan legendan Goljatista, on hahmo silti varsin monimutkainen.

    Daavid on näet sekä hovimies ja muusikko että eräs Saulin hovin parhaista sotapäälliköistä. Hän sekä soittaa harppua että käy sotaa. Parhaiten tämä kahtalaisuus nousee esille siinä, että Daavid joutuu pakosalle, kun Saul heittää varottamatta keihäällä harppua soittavaa Daavidia, joka on tuossa vaiheessa ollut hovimuusikkona, sotapäällikkönä ja vävynä Saulin luona jo kolmatta vuosikymmentä. Lopputuloksena on se, että Daavid lähtee erämaahan rosvopäälliköksi. Hänen luokseen kerääntyy "pulaan joutuneita, velkojen ahdistamia ja katkeroituneita miehiä" nelisensataa kappaletta.

    Juuri tämä Daavidin kaksinainen luonne ilmeisen karismaattisena ja taitavana soturina ja runonlaulajana sekä se, että Samuelin kirjat liittävät nämä piirteet toisiinsa saumattomasti, vakuuttaa minut Daavidin historiallisuudesta.

    VastaaPoista
  7. Olen samoilla linjoilla blogistin kanssa. Olen yli 30v puhunut siitä että esihistorialliset ihmiset olivat nykyisiä paljon sekä älykkäämpiä että viisaampia. Sodat sodittiin sotilaiden kesken ja siviilit yleensä saivat olla rauhassa. Rakkaus oli tärkeä osa elämää, keskeinen osa. Monet kulttuurit pyrkivät tietoon, ymmärrykseen ja sivistykseen. Monet ihmiskunnan nykyisinkin ratkaisemattomista kysymyksistä olivat jo silloin ankaran pohdinnan kohteena eri paikoissa. Maailmankaikkeutta pyrittiin havainnoimaan ja ilmiöitä ymmärtämään.

    Ajat olivat kaikille kuitenkin ankarat melkein joka kulmalla. Heikkojärkiset ihmiset eivät vaan pärjäilleet vaan joko kuolivat sukupuuttoon tai joutuivat toisten orjiksi. Suomalaistenkin kehittynyt äly on varmaan peräisin kovasta valinnasta ankaran luonnon keskellä pitkällä käyrällä. Kaikki mitä olemme saaneet tiedoksi menneistä sukupolvista, vaikkapa 2000+ vuoden takaa, kertoo että ymmärrys, taidot ja lahjakkuudet olivat korkealla. Joka ei ota uskoakseen, tarkistakoon esim. Ranskan ja Espanjan luolastoista löydetyt mykistävän hienot maalaukset (noin 35 000 vuotta vanhat ja niitä on paljon, eri ajoilta). Ne ovat joko pelkistettyjä tai tyyliteltyjä äärimmäisen taitavasti, harva siihen kykenee tänäkään päivänä vaikka olisi saanut alan koulutuksen. Tai otettakoon kreikkalaisten filosofien runot, näytelmät ja muut kirjoitukset. Syvällinen ymmärrys lähinnä kuvaa niitä tiivistettynä, ottaen huomioon silloisen tiedon puutteen. Tai etruskien ja muiden muinaiskansojen määrättömän hienot kulta- ja hopeataokset esim. koruissa. Ikivanha perinteinen musiikki, jota on joissakin maissa hiukan säilynyt, kertoo yleensä äärimmäisen taitavasta soitannasta. Tai otetaan vaikka viilin valmistus. Kuka tietää kuinka mutkikas ja vaativa prosessi se on? Se on kuitenkin kehitetty tuhansien vuosien aikana alkeellisissa oloissa, vaatien eräänlaisia puhdastiloja onnistuakseen. Edellisenkaltaisia esimerkkejä voisi luetella satamäärin. Omasta maasta voisi mainita vielä silloisten asujien täydellinen sopeutuminen luontoon ymmärtäen että sitä ei saa riistää eikä tuhota. Niistä ihmisistä pitää etsimällä etsiä jälkiä löytämättä juuri mitään.

    Entä nykyihminen? Kaikki tietävät: tuhoa, kärsimystä, välinpitämättömyyttä, itsekkyyttä, karmeita muistomerkkejä luontoon. Kukaan ei halua tinkiä oikeastaan mistään estääkseen ilmaston lämpenemistä. Sivistys ei ole arvossa, vain raha ja valta ja niiden symbolit. Edes lukutaitoa ei pidetä tärkeänä joissakin maissa. Viisaudelle ja ymmärrykselle nauretaan. Tieteentekijät joutuvat joko puutteessa elämään tai vaihtamaan muihin töihin. Taiteen ja muun kulttuurin tekijät ovat yhteiskunnnan pohjalla, paitsi jos suosivat vallanpitäjiä. Kaikessa mennään porukan tyhmimmän mukaan. Näin Suomessa, näin melkein joka maassa idässä ja lännessä.

    Maailmasta lötyy edelleen muutamia alkuperäiskansoja jotka ovat jatkaneet itsepäisesti omaa kulttuuriaan ja elävät viisaasti vähään tyytyen mutta eläen usein onnellisesti, ja hymyillen meille säälien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta jos uskomme Esko Valtaojaa, ja miksi emme uskoisi, maailmassa ja sen yksittäisillä asukkailla ei milloinkaan ole ollut asiat yhtä hyvin kuin nyt ovat.
      Ihmisten asiat ovat tärkeitä, maapallon tietysti myös, mutta nekin järjestyvät.

      Poista
    2. Joo, toi automaatti kun laukoo latteuksiaan, se on oksat pois:
      syvällinen väinämöisiisaus ylevöittää maan kansoja.

      Poista
    3. Olen jyrkästi sitä mieltä että ihmisten asiat eivät ole parhaalla tolalla menneisiin verraten. Moni asia on mennyt alamäkeä, kovin moni. Teknologia ei itsessään edusta ratkaisua juuri mihinkään, tuo enimmäkseen lisää ongelmia.

      Poista
    4. Isossa suunnitelmassa jotain pielessä - ihmisen älyn ja moraalishenkisen ymmärryksen kehitys ei ole kulkenut tasajalkaa.
      Huippuälykäs kädellinen vaarantaa itse oman lajinsa selviytymisen.

      Poista
  8. Olen lukenut, että lääkärit alkoivat kadehtia kansanparantajanaisia ja syyttää heitä noituudesta.

    Eikö teloittaminen polttaminen ollut keskiajalla uskonnollisessa mielessä sama asia: Päättömänä ei päässyt taivaaseen tai vastaavaan? Ehkä joissakin kulttuureissa ajatellaan noin nytkin.

    VastaaPoista
  9. Minullakin on jaloissa yöllä kramppeja. Ja magnesiumöljy on auttanut ihan pikapikaa takaisin petiin. Mukava kuulla etten ole ainoa apua saanut, sillä olen luullut vaikutusta lumeeksi. Eli uskoin kivun hoituvan millä vaan rasvalla tai öljyllä. Mutta kun olen kokeillut, niin saanut hieroa ainakin puolen tuntia. Todennäköisesti apu on lopulta tullut hieromisesta. Samalla yökukkujan unet kadonneet. Niin että kaipa taas hakemaan sitä nopeavaikutteista, vaikkakin kallista öljyä. Magnesiumtableteista en ole saanut apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä otan iltaisin yhden tabletin. Ei vetele suonilla!
      Ja magnesium antaa vielä ihmeellisen syvän unen, vanha ukko, eikä joka yö edes kusella muist käydä kun nukkuu vaan!

      Poista
  10. "Hiljallensa kuin lammen laine" tarkoittaa varmaan Hiljaa juuri kuin lammen laine? Sävelmähän on osa Iosif Ivanovicin Huokaus-valssia (Suspinul, saksaksi Seufzer-Walzer), kun taas sanat ovat naisrunoilijoille uraa uurtaneen Irene Mendelinin. Alkuperäisessä Kuin lammen laine runomuodossa täällä: https://fi.wikisource.org/wiki/Kuin_lammen_laine.
    Kiinnostavaa triviaa tuo Raappanaan liittyvä tarina.

    VastaaPoista
  11. Porque te vas on tosiaan kaunis laulu, nykyisin jo klassikko, jota siksi onneksi vielä voi kuulla radiosta. Nykyisin hitit vaihtuvat niin nopeasti, että paljon hyvää musiikkia hautautuu bittien hautausmaalle jo tuoreena.

    VastaaPoista
  12. Steven Pinker: The Better Angels of Our Nature

    Kirjassa on vertailtu väkivaltakuolleisuutta eri aikoina. Kun väkivaltaisesti kuolleiden määrä suhteutetaan kulloiseenkin väkilukuun, onkin 1900-luku vähiten väkivaltainen historiassa.

    VastaaPoista
  13. Sitten jos magnesiumista ei ole apua, voi kokeilla maustekurkkupurkin lientä tai valmistaa oman rohtonsa etikasta, sinappiöljystä, chili- tai paprikajauheesta ja suolasta. Vähän sitruunamehua maun vuoksi, kanelikin käy.
    Vaikutus on tieteellisesti todistettu ja sen nopeus perustuu suussa ja kitalaessa oleviin reseptoreihin ja ionikanaviin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidat narrata. Eihän siihen tarvita muuta kuin että on päivällä juonut tarpeeksi, vaikkapa vettä. Ei tule kramppeja. EG

      Poista
  14. Raappanasta tulee mieleen myös Rukajärven kenraali Erkki Raappana, jonka veljenpoika (?) Pasi oli tuttu näky Turussa 70-90-luvuilla yliopiston tienoilla kitaransa kanniskellessaan. Yhtyeensä Pasi & Mysiini ja Pasin liiga olivat tuolloin hyvin suosittuja opiskelijoiden keskuudessa omaperäisen musiikkinsa ansiosta.
    Mies kuului ylioppilastaloilla olevien osakuntien "vakiokalustoon" ainakin 70-80-luvuilla.

    VastaaPoista
  15. Olisikohan se kuitenkin ollut Aimo Raassina? Mies, jota toistuvasti yritettiin kammeta pataljoonankomentajan tehtävistä, koska oli "vain" reservinupseeri. Martola divisioonankomentajana ja rykmentinkomentajina ensin Kemppi ja sitten Ehrnrooth olivat sitä mieltä, että tarjotut vaihtoehdot olivat huonompia, joten Raassina sai pitää vakanssinsa. Kesällä -44 tuskin kukaan oli Raassinaa enää korvaamassa.

    VastaaPoista
  16. ... että elämme humanismin jälkeistä aikaa. Se on ohi nyt.
    Älä pelkää, se on S-käyrä.
    Karavaani kulkee, persu- ja kok.nuoret räksyttää.

    VastaaPoista
  17. Lähes aina, kun jonkin asian perimmäisenä syynä nähdään uskonto tai sen instituutiot isketään kirvestä kiveen. Olikohan se Yuval Noah Harari (en voi nyt tarkistaa) joka totesi noitavainoja esiintyneen silloin, kun hallitsijalla (kuningas) oli hinku pitää valtakunnan yhtenäisyydestä kiinni. Kyse on siis taas vallasta ja sen menettämisen pelosta: mitään erilaisuutta ei sallita ja siitä seuraa sitten kaikenlaista.

    VastaaPoista