Myös ”valtamedia” tekee
virheitä käsitellessään esimerkiksi nimityksiä Yhdysvaltain korkeimman oikeuden
jäseneksi.
Tuo tuomioistuin, U.S.
Supr.C., ei ratkaise asiakysymyksiä eli kysymyksiä lain oikeasta tulkinnasta
rikos- ja riita-asioissa.
Kaikkien tuntemat
mielettömät vahingonkorvaukset ja niihin liittyvät varotoimet (”kahvi voi olla
kuumaa”) eivät ole korkeimman oikeuden ulottuvilla. Eurooppalaisten mielestä
hyvin kummalliset ratkaisut rikoksesta syytettyjen syyllisyydestä eivät ole Washingtonin
asioita.
Tuomioistuimen rakennus
on siis Washingtonin kaupungissa. Sen postiosoite on komea, 1 1st Street eli
ensimmäinen katu yksi.
Olen käynyt siellä
yksityisesti ja istunnoissa. Olen keskustellut kahdestaan jäsenten kanssa.
Kirjoittaessani Suomen tuomioistuimista kävin hyvin laajasti läpi myös Yhdysvaltain
järjestelmän. Koska olen erikoisen kiinnostunut omistani eli tuomarikunnasta,
luin kaikki käsiini saamani elämäkerrat. Niitä muuten oli aika paljon. Suomesta
sellaisia ei ole ainuttakaan. Ruotsista löysin ehkä kolme. ”Ehkä” tarkoittaa
tuomarin itse laatimia muisteluksia. Sellaisten arvo lähteinä on hyvin heikko,
koska etenkin ne tiedot, miten tiettyyn ratkaisuun päädyttiin, ovat salaisia.
USA:ssa hyvin koulutettu
ja asioita seuraava keskiluokka on erittäin suuri. Jostain syystä kapea huippu
ja pudokkaat saavat melkein kaiken huomion.
Kerran toisensa jälkeen
haluaisi huomauttaa, että käytännössä jokaisen pikkukaupungin opettaja tai
lääkäri on aivan samanlainen ihminen kuin eurooppalaiset virkaveljensä ja
-sisarensa.
”Köyhä valkoinen
roskaväki” (poor white trash) on yhteiskunnan muutoksen vahvistama termi.
Muutos on maatalouden ja teollisuustyön raju kaventuminen. Suomessa vastaava
joukko on vasta syntymässä mutta mittakaavan ero tekee termistä hyvin huonosti
meille soveltuvan. Samalla tavalla prekariaatti, populismi ja anarkismi ovat
väkinäisiä muualta omaksuttuja malleja.
Mitä kiihkeämmin joku
tuomitsee ’”amerikkalaisuuden”, sitä vahvemmin hän on amerikkalaisuuden
vaikutuksen alainen.
Aikalaistodistajana
väitän, että oikeuksiaan vaativa nuoriso sai mallinsa Yhdysvalloista ja sitten
monta vuotta myöhemmin opinkappaleensa Moskovasta. Paavo Lipponen oli
ensimmäisiä stipendin turvin Yhdysvaltoja kierrelleitä nuoria lupauksia. Paljon
myöhemmin alkoi vaihto-oppilastoiminta, jonka vaikutus oli luultavasti hyvin
suuri.
Erik Allardt oli
ensimmäisiä stipendillä (Asla – Fullbright) USA:ssa pätevöityneitä ja sieltä
aivan uudet tieteelliset painotukset tuoneita. Allardtin aine oli sosiologia;
muutos saksalaisen tieteen vaikuttamaan perinteeseen oli raju.
Mutta luullakseni
luonnontieteiden salavaikutus oli suuri. USA oli takapajuinen maa esimerkiksi
fysiikassa ja kemiassa. Sota muutti kaiken. Vanhimmat tietämäni kaverit, jotka
kävivät väittelemässä Kaliforniassa, ovat suunnilleen ikäisiäni. Tänäkin
päivänä Kalifornia ja itärannikon MIT ovat samanlainen Mekka kuin Leipzig oli
kerran suomalaisille lääkäreille ja ne kolme yliopistoa teologeille. Ulkomailla
pätevöitymisen perinteen muuten aloitti J.V. Snellman.
Humanistit ovat
kierrelleet kauan mm Michiganissa, ja kaikkein eniten uutta saavat biotieteet.
Viimeksi eilen puhuin
kauniisti vaikeiden kysymysten ratkaisemisesta oikeuskäytännöllä, ja muutaman
tunnin kuluttua mediasta alkoi kuulua samaa. Lakeja on (väkivallan
lietsomisesta). Ongelma on lakien soveltaminen.
Olen saanut perehtyä USA:n
tuomioistuimiin ”konehuoneen puolelta” eli sisältä.
Vetoan korkeisiin
päättäjiin. Lähettäkää nuoria tuomareita ja esittelijöitä oikeasti töihin
USA:han. Circuit Court on paras mahdollinen paikka. Oman kokemukseni mukaan
Yhdysvalloissa liittovaltion tuomareiden taso ja taito on huomattavasti
korkeampi kuin missään muualla.
Yksi syy tähän
kummallisuuteen on tuomareiden valintajärjestelmä. Tuomarit ovat melkein kaikki
valmiiksi asianajajina rikastuneita ja kaiken nähneitä. Amerikkalainen hyvä
veli -järjestelmä toimii mainiosti. Tosin kolme tai neljä kertaa korkeimpaan
oikeuteen on nimitetty liian hyviä jäseniä, jotka ovat sitten perustaneet
eräänlaisen hovin ympärilleen. Esimerkkejä ovat Brandeis ja Frankfurter. Joku
on saattanut olla liiankin hurjapäinen, kuten Douglas.
Myös täysin kyvyttömiä
jäseniä tarvitaan, myös korkeimpaan oikeuteen. Heitä on tullut tasaiseen
tahtiin. Nerojen kerho ei toimi koskaan. Kuka sitten työt tekee, jos kaikki
ovat neroja?
Huima ammattitaito näkyy
ja kuuluu juttuihin perehtymisessä. Sinänsä muodollisen suullisen käsittelyn
alkaessa joka mies ja nainen on opiskellut jutun tarkasti etukäteen.
Lopputulokseen vaikuttavat sitten sitkeästi pidetyt kokoukset, joissa
alustavasti ratkaistuja juttuja käsitellään. Tuloksena on joskus myös eriäviä
mielipiteitä, jotka valottavat dramaattisesti, miten usealla eri tavalla jutun
voi ratkaista oikein.
Meidän lehtemme erehtyvät
ottaessaan todesta amerikkalaisen lehdistön liioittelun Obaman ehdokkaasta
korkeimpaan oikeuteen.
Tiedämme varmasti, että
elinikäinen ja eristävä työ korkeimmassa oikeudessa tekee jokaisesta tuomarista
riskin myös hänet nimittäneen presidentin kannalta. Eisenhower jäi historiaan
silläkin, että mainitsi Earl Warrenin nimittämisen korkeimman oikeuden jäseneksi
(ja siellä hänestä tuli tuomioistuimen presidentti) koko virkakautensa
pahimmaksi möhläykseksi.
Yleinen sääntö on se,
että tuomari puree aina kättä, joka ruokkii. Siellä on ollut – myös presidenttinä
– pari ”lojalistia”, jotka ovat halunneet olla mieliksi hallinnolle. Seuraukset
ovat olleet niin tuhoisia, että kaikki ovat oppineet. Eli: on yhdentekevää,
kuka nyt puuttuvat jäsenen nimittää.
Mainitsemasi ASLA-stipendijärjestelmä saattoi olla meille jonkinlainen Marshall-avun korvike. (Ruotsi muuten sai sitä 347 m$).
VastaaPoistaAfrikasta kuului yllättävän hyviä uutisia Ruandasta, jonka muistamme lähinnä parikymmentä vuotta sitten kohdanneesta kansanmurhasta. Maa teknistyy. BKT on kolminkertaistunut. Teknistymistä johtavat USA:ssa opiskelleet ruandalaiset.
Muistelen, että Hesarissa olisi ollut jokunen aika sitten Tampereen TKK:ssa opiskelleesta etiopialaisesta DI:stä, joka nyt on kohonnut korkeaan poliittiseen asemaan.
Miksi mitään vastaavaa emme kuule Somaliasta?
Koulutus on parasta kehitysapua.
http://www.scientificamerican.com/article/rwanda-from-killing-fields-to-technopolis/
"Miksi mitään vastaavaa emme kuule Somaliasta?""
PoistaKysymys on täysin asiaton.
Kaikki ihmisryhmät noudattavat kaikessa täsmälleen samaa Gaussin jakautumaa. Mitään eroja missään ei ole. Ei keskipituudessa, ei silmien värissä, ei pitkän matkan juoksukyvyssä, ei käyttäytymiseen liittyvissä perinteissä, ei missään. Piste.
Samaisessa lehdessä oli tiedeyhteisön laatimat 20 kysymystä USA:n presidenttiehdokkaille ja vastaukset niihin.
VastaaPoistaOn helppo arvata vastausten tasot.
Maahanmuuton kohdalla H Clinton vastasi mm: "Our immigration system is plagued by visa backlogs and other barriers that prevent high-skilled workers and entrepreneurs from coming to, staying in, and creating jobs in America. Far too often, we require talented people from other countries who are trained in United States universities to return home, rather than stay in here and continue to contribute to our economy".
Eli ei pelkästään koulutusta niille, jotka palaisivat viemään osaamistaan kotimaihinsa.
http://www.scientificamerican.com/article/what-do-the-presidential-candidates-know-about-science/
Kemppinen on tainnut liikkua vain niissa Amerikan ylemmissä sfääreissä. Minä puolestani lähinnä siinä keskiluokassa ja sitä alemmassa, eikä oma kokemukseni siitä maasta ole kovin mairitteleva. Maan pluralistisuudelle ja kulttuurien kirjolle sekä maisemille (California, New Mexico) annan pointsit.
VastaaPoistaMe nyt eläköityvät ja muut jurakautiset olemme siitä onnekkaita että olemme saaneet seurata populaarikulttuurin nousun pohjoisessa Euroopassa ihan hands-on. 50-luvun sekä rahallisesta että rajallisesta eristäytyneisyydestä eli sotaveloista Suomi muuttui teiniyteen mennessä maaksi jossa jo propagandan asemesta käytiin avointakin debattia ja kuunneltiin Humppaveikkojen lisäksi tuontimusiikkiakin. Kansainvälisyyttä osoitettiin Pekka Lipposen seikkailujen lisäksi sukulaisten ja tuttujen ulkomaan matkoilla, jotka hissukseen muuttuivat harvinaisuuksista kansanhuviksi. Setäni kiersi Yhdysvallat ASLAn kustannuksella ja toi mulle DC ysin pienoismallin.
VastaaPoistaMutta siis, populaarikulttuuri perustui meillä Yhdysvaltain seuraamiseen ja mallit moneen tulivat sieltä niin, että vaikka kuuntelimme keskiaalloilla amsterdamia -- aseman nimi karttaa muistiani -- sekä merirosvoasemia, ja niiden aiheuttamaa Sävelradiota, olivat originaalimusiikit taattua länsitavaraa. Toki poikkeuksena jokunen Brel tai brittipoppia.
Mutta kulttuurisesti oli Ranska yllättävän vahvana läsnä mutta hyvin pienissä piireissä. 1970-luvulla vaikutti Helsingissä Korkkiksen alkupäässä pieni toisen kerroksen kirjakauppa, josta löytää sekä ranskalaista levysatoa että "vallankumouksellista" kulttuurikirjallisuutta. Niitä oli sekoittaminen sitten Lännen lokarin ja Bob Dylanin sekaan.
Jos vilkaisemme television puolelle niin en voi sivuuttaa Me hirviöitä (The Munsters), Bonanzaa tai High Chaparralia. Tai Takaa-ajettua.
Mitään Tshekkoslovakiaa itäisempää populaaria en muista edes kaivellen. Tai no, Georg Ots.
Ja kun Sävelradio avasi pankin, alkoi levyjen ja lehtien tilaaminen lännestä. Kylällämme nuoriso keräsi kimppatilauksen New Musical Expressin mainosten perusteella ja pani tilauksen Britanniaan. Siinä oli levyjä Otis Reddingistä Creamiin ja Fairport Conventioniin. Vastustimme Vietnamin sotaa koska Joan Baez tykkäsi Bob Dylanista.
Ennen Snellmaniakin taidettiin Suomesta pätevöityä ulkomailla, keskiajalla Bolognassa ja Pariisissa / Sorbonnessa. Katolisen kirkon korkeat herrat koulutettiin niissä. Suomalaiset kuuluivat Sorbonnessa englantilais-saksalaiseen osakuntaan. Olavi Maununpoika toimi sen rehtorinakin.
VastaaPoistaMikael Agricola oli Erasmus Rotterdamilaisen, Martti Lutherin ja Philip Melanchtonin oppilas Wittenbergin yliopistossa.
VastaaPoistaOlen nähnyt saman tiedon Erasmuksesta ja Agricolasta muuallakin. Mutta ehtikö Agricola todellakin olla Erasmuksen oppilas? Agricola lähti 1536 Wittenbergiin, Erasmus kuoli heinäkuussa 1536 Baselissa. Wittenbergissä luettiin tietenkin Erasmuksen kirjoja.
PoistaEi nähtävästi ehtinyt SKS biografia : "Agricolan vuoro tuli syksyllä 1536 (lähteä ulkomaille opiskelemaan)."
PoistaTässä on esimerkki harhaanjohtavasta kommentista. Viittaus koskaa 170 vuotta sitten tehtyä päätöstä. Nykyisten ratkaisujen kuvailu osoittaa epätavallisen heikkoa kykyä ymmärtää tekstiä. Esimerkiksi Saksan ja Ruotsin päätösten perustelutekniikka on vaikeampi. Epäilen trollaukseksi.
VastaaPoistaASLA taitaa tulal Amerikan Suomen laina. Stipendiaatteja kutsutiin myös Fulbright-stipendiaateiksi senaattori Fulbrightin mukaan, joka oli järjestelmän alullesaattaja.
VastaaPoista1976 Yhdysvatian itsenäisyysjulistuksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta myönsi kiitokseksi Fulbrightille kunniatohtorin arvon, jonka hänen puolestaan otti vastaan mana suurlähettiläs.
MafH.
"Eli: on yhdentekevää, kuka nyt puuttuvat jäsenen nimittää."
VastaaPoistaEi ole. Se on niin järjettömän politisoitunut parina viimeisenä vuosikymmenenä ja oikea laita on pudonnut täysin reaalimaailman kartalta - tai niin ainakin esittävät.