”En voi hyväksyä mielipiteitänne mutta olen valmis puolustamaan…”
Tuossa kolmen pisteen kohdalla esiintyy outo ajatusvirhe. Jos
siihen panee sanan ”niitä”, lauseesta tulee hölynpölyä. Sanoja on silloin
valmis puolustamaan kenen tahansa mielipiteitä eli mitä tahansa.
Siihen kuuluvat sanat ”…oikeuttanne esittää ne.”
Mutta tuokin ymmärretään jatkuvasti väärin. Mielipiteiden
esittämisestä voi seurata epämiellyttäviä. Siitä voidaan myös rangaista.
Sanokaapa maalta tulevalle rouvallenne, että oletpa sinä niin
rähjääntyneen näköinen, että pahaa tekee, ja rumakin vielä. Väittäisin
arvaavani seurauksen enkä usko, että vetoaminen ilmaisuvapauteen auttaa
pätkääkään. Sekään ei vaikuta asiaan, onko väitteessä perää. Esimerkki on
keksitty.
Mielipide ”pääministeri on ammuttava ensi perjantaihin
mennessä” johtaa luultavasti siihen, että mielipiteen esittäjä viedään putkaan
ja pannaan syytteeseen. Teon nimike on laiton
uhkaus, eikä sananvapaus taaskaan auta.
Tämä on stilistiikkaa. Sitä on tapana harmitella tai
pilkata. Etenkin tuomioistuimet käyttävät sitä silti. Keskusteluissa ja
laajemmin sananvapautta käytettäessä ”oikeusvarmuus” on tapana unohtaa. Jos
puhutaan oikeudenmukaisuudesta, oikeusvarmuus unohdetaan melkein aina.
Tuo sana tarkoittaa, että tuomioistuinten ratkaisujen täytyy
olla ennakoitavissa eli yleensä arvattavissa. Yllätys: oikeusvarmuus edistää
oikeudenmukaisuutta.
EU:n suuri ongelma ei siis olekaan mikään näistä viime
vuosina toistelluista. En listaa niitä tähän. Ongelmia on ja suuri osa niistä
on rakenteellisia.
Oikeuden jumalatar esitetään lukemattomissa veistoksissa ja
muissa kuvissa naisena, joka kannattelee käsivaakaa ja pitelee sen takana
kaksiteräistä miekkaa. Kommentissa sanottiin virheellisesti, että tuo vaaka
merkitsisi rangaistuksen kahta ulottuvuutta, kostoa ja sovitusta. Näin ei ole.
Oikeus punnitsee oikean ja väärän. Miekka tarkoittaa pakkokeinoja.
EU:lla ei ole tarpeellisia pakkokeinoja käytettävissään.
Perinteinen pakkokeino on nimittäin sota. Toinen perinteinen pakkokeino
valtiota vastaan on saarto, se jota käytetään Venäjää vastaan Ukrainan takia.
Sata vuotta sitten Saksan keisarikunta oli mennä polvilleen tuosta syystä, ja
oli se keskeinen jo Napoleonin sodissa.
Tällä hetkellä EU voi olla pahemmassa kiipelissä kuin
Tsipras Kreikassaan. Jos Kreikka kaiken tämän jälkeen pääsee letkuruokintaan
tilanteessa, jossa on aihetta epäillä rahojen menneen vääriin taskuihin, se on
hengenvaarallinen esimerkki aika monelle muulle jäsenvaltiolle. Toisaalta
jokainen pakkokeino Kreikkaa vastaan iskee pahiten tavallisiin ihmisiin, joiden
pöyristyttävästä viattomuudesta media välittää esimerkkejä joka päivä. Velkojen
takaisinmaksaminen olisi ihmisten mielestä epädemokraattista.
Saa sanoa, että demokratian ja valtionlainojen yhdistäminen toisiinsa
on erikoinen ajatus.
En olisi osannut kuvitella, että itsemurhapommitus on keino
myös talousmaailmassa. Kreikkalaiset poliitikot ovat nyt keksineet sen. Ellemme
saa tahtoamme läpi, päästämme maan hunningolle (ja ajamme itse moottoripyörälle
johonkin leveämmän leivän maille).
Koska asiasta ei ole mainittu mitään, Nato on siis
huolehtinut siitä, ettei aseita ole helposti saatavilla. Kreikan historia
toisessa maailmansodassa ja nimenomaan sen jälkeen on synkkä. EU:n analyytikot
ovat jo joutuneet miettimään niinkin hurjaa vaihtoehtoista tapahtumaa kuin
sotilasvallankaappaus.
Blogisti ei ole edes itse kiinnostunut omista
mielipiteistään. Tarkoitan siis itseäni. Esitän kuitenkin mielipiteen,
oikeastaan huomautuksen. Toisen oikeus on toisen velvolisuus. Propagandasyistä
perustuslakeihin ja peruskirjoihin on tapana kirjata vai perusoikeudet.
Yhteisvastuu. – Kreikan yhteydessä tuolla sanalla on
tarkoitettu velkavastuuta. Mutta kun demokratialla on käsitteenä ikävämpikin
puoli, se kääntöpuoli. Se on myös vastuuta toisten virheistä. Lienee totta,
että EU ei ole vastuussa Kreikan virheistä. Mutta Kreikka on.
Anteeksi, saako ihan muuta ja lähes vuosikymmenen takaista blogijuttua kommentoida?
VastaaPoistaEnsin taustaa: ulkomailla asuvana en ollut osunut vanhan – uskallanko sanoa – ystäväni Kemppisen sivuille. Juuri päätettyäni, etten enää ikinä lue nettikommentteja, Kai Ekholm toi lahjaksi Kemppisen kirjan Tuolta puolen. Luin, nostan käteni, antaudun, onnittelen, olen myyty. Lukijoiden kommentitkin ovat usein viisaita ja antoisia.
Paikoin (harvoin) häiritsi kaimani Jukan tapa esittää varmana tosiasiana tarkistamaton epävarma tieto, mutta noin paljon monipuolista tekstiä suoltavalta ihmiseltä ei kohtuuttomia voi vaatia. Juutuin hetkeksi 2006 ja 2010 kirjoitettuihin Westö-juttuihin.
Minäkin pidän Westöstä, ehkä siksi, että hänen kirjojensa päähenkilö on muinainen kotikaupunkini Helsinki. Kemppinen kirjoittaa, että jokseenkin uusi nähtävyys suomalaisessa kirjallisuudessa on kommunisti Allu Kajander, jonka Westö saattaa teloitusryhmän eteen juuri ennen aselepoa 1944. (Kanavassakin kirjoitettiin 2007, että Allu Kajander on “tuntematon suomalainen kommunisti”.) Kemppinen epäilee teloitustapahtumaa ja kirjoittaa, että tarkistamatta asiaa
...tyydyn tänään sanomaan ylimalkaisesti, että ruumiskasoja ei teloituspaikoille syntynyt enää aselevon kynnyksellä.
Kyllä syntyi – nimittäin Oulussa 2. syyskuuta 1944, jolloin Alppilan ampumaradalla Ylä-siirtolan pohjoispuolella teloitettiin lääninvankilasta tuotu turkulainen urheilumies, ay-aktiivi ja kommunisti Olavi Laiho yhdessä kolmen neuvostoliittolaisen sotavangin kanssa. (Samana päivänä eduskunta hallituksen esityksestä päätti, että Moskovaan lähetetään valtuuskumnta neuvottelemaan rauhasta, ja kaksi päivää myöhemmin, 4. syyskuuta, sovittiin jatkosodan lopettamisesta.)
Laihon toiminnasta, tuomiosta ja teloituksesta kerroin kirjassa En kyyneltä vuodattanut (Like), joka katosi kuin mustaan aukkoon ilmestyttyään 1995. Tarkistin huvikseni juuri, ja totesin, ettei esimerkiksi Turun Sanomat ole milloinkaan maininnut tätä Turun tapahtumista jatkosodan aikana kertovaa teosta. Toki olisi minunkin pitänyt älytä vuosien mittaisen aineistonkeruun jälkeen kirjoittaa konstailematta tietokirja eikä mitään “dokumenttiromaania”.
Laiho on juuri Westön Allu Kajanderin esikuva, sen Westö itse on minulle kertonut. Todettakoon vielä, etteivät nuo neljä miestä olleet viimeiset Suomessa teloitetut ihmiset.
Jukka Rislakki
"Ongelmia on ja suuri osa niistä on rakenteellisia."
VastaaPoistaEhkä suurin niistä on kipuilu siitä, onko Eu valtioiden liitto vai liittovaltio. Itse uskon, että ennen kurki kuolee kun suuret jäsenvaltiot Englanti, Saksa ja Ranska luopuvat suvereniteetistaan.
Toiseksi suurin ongelma on se, että tietääkseni suvereenien valtioiden välillä ei koskaan ennen ole ollut yhteistä valuuttaa.
Kolmanneksi suurin ongelma on Kreikka, jota ei olisi koskaan pitänyt ottaa EMU:un
Esimerkiksi Itä-Karibian dollari on ollut olemassa vuodesta 1965. "Suvereeni" on vähän menneen maailman termi. Euroopan integraatio perustuu nimenomaan siihen, että Saksan ja Ranskan johtajat ottivat tietoiseksi tavoitteekseen Euroopan Yhdysvallat. Ei se merkitse, että maat aikoisivat omista parlamenteistaan luopua.
Poistavuorela, tampere
"Toiseksi suurin ongelma on se, että tietääkseni suvereenien valtioiden välillä ei koskaan ennen ole ollut yhteistä valuuttaa."
PoistaItse asiassa on ollut, useinkin. Esimerkkejä Yhdistynyt kunigaskunta ja Irlanti suurimman osan 1900-lukua (1920-luvun lopulle asti muodollisestikin ja sen jälkeenkin käytännössä), CFA-frangi on jopa 14 suvereenin valtion yhteinen valuutta ja lisäksi nykyään vielä Euroon sidottu.
"Suvereeni" on ehkä vanha, mutta tarkka ja kuvaava sana ilmaisemaan sitä ajatusta, että entiset Englanti, Saksa ja Ranska tuskin ovat valmiit luopumaan itsenäisestä päätösvallastaan kun menää ydinasioihin. Kaksi esimerkkiä: luuleko kukaan, että Englanti on valmis omaksumaan ranskalaisen oikeusjärjestelmän ja prosessin - tai päinvastoin taikka että UK tai Ranska luovuttavat jollekin ulkopuoliselle ydinaseittensa viimekätisen käyttövallan. Juuri tuosta on kysymys suvereniteetista. Kurkkujen muodosta päättäminen tms. voidaan toki delegoida brysseliin. (Ihmettelen vaan miksi UK:ssa piti hankkia adapteri ihmeelliseen sähköpistokkeseen, että se siitä integraatiosta.)
Poista"demokratian ja valtionlainojen yhdistäminen toisiinsa on erikoinen ajatus."
VastaaPoistaEi se ole, tarkemmin sanottuna kysymys on valtiojohdon legitimiteetistä, siitä, että kansa hyväksyy vastattavakseen ne valtiolainat, jotka sen demokraattisesti valittu valtiojohto on ottanut. Kreikkalainen ajattelu kytkeytyy siihen etelä-Euroopassa valitettavan yleisen ajatteluun, että valtio on roistosakki, jolta ei ole odotettavissa mitään hyvää ja siksi se ei vastaavasti nauti kunnioitusta esim. verojen maksun muodossa. Vain oma perhe ja suku ovat luottamuksen arvoisia.
Juuri tuosta syystä en usko EU:n pitkään tulevaisuuteen. Latinalais-kreikkalaista ja germaanista Eurooppaa ei voi koskaan yhdistää.
Jotkut toimittajat ovat yrittäneet jotenkin puhua Troijan hevosesta yhdistettynä Kreikan nykytilanteeseen.
VastaaPoistaJoskus viisi vuotta sitten vertasin tilanteeseen paremmin sopivaan kohtaan Kreikan mytologiasta:
Herakleen viides urotyö: Augeiaan tallit
Tunnetuin kertomus Augeiasta on kuitenkin Herakleen viides urotyö. Eurystheus antoi Herakleelle tehtäväksi yksin puhdistaa Augeiaan tallit yhdessä päivässä. Kun neljä ensimmäistä tehtävää olivat Eurystheuksen ponnisteluista huolimatta ihmisten silmissä ainoastaan tuottaneet Herakleelle kunniaa, lannan luonti olisi varma tapa saada tämän arvostus laskemaan. Toisaalta, kun talleissa oleileva karja oli taivaallinen lahja Augeiaalle, ne olivat immuuneja taudeille ja tulivat toimeen vähälläkin huolenpidolla, siksi talleihin oli kertynyt lantaa vuosien saatossa suunnattomia määriä.
Herakles ratkaisi ongelman muuttamalla Alfeios-joen kulkemaan tallien läpi, jolloin se vei lannat mennessään. Augeias oli luvannut Herakleelle palkkioksi kymmenyksen karjastaan, mutta ei pitänytkään sanaansa. Herakles kävi myöhemmin hänen kimppuunsa kaksikin kertaa tästä hyvästä. Toisella kerralla tappoi tämän ja nosti kuninkaaksi Fyleuksen, joka oli aiemmin todistanut isälleen Herakleen vaatimuksen oikeaksi ja joutunut karkotetuksi tämän mukana.
Urotyön onnistumisesta seurannut ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi Eurystheuksen hylättyä tehtävän, koska Herakles oli tehnyt työn palkkaa vastaan.
Augeiaan talleja vertauskuvana käytettäessä tarkoitetaan asiaa, joka on jätetty hoitamatta ja on siten ajan kuluessa saanut ympärilleen törkyä.
Lainaus on Wikipediasta. Palautui mieleeni erään Märtan opetuksista.
Kutsuttuna tutustumaan fysiikan nobelisti R Feynman suorastaan kauhistui mytologian opetuksen tuntimääristä Kreikan kouluissa ja suositteli lisäämään matematiikkaa ja luonnontieteitä.
Jos sanotaan, että "lienee totta, että EU ei ole vastuussa Kreikan virheistä. Mutta Kreikka on" niin, mitä sanotaan kaikenkarvaisista pankkiireista ja muista rahapelureista?
VastaaPoistaKreikka teki keikan ja tepposen ja
VastaaPoistahukkaputki vetää...
(Blogivaeltaja)
Eilisessä Almedalen -keskustelussa Theodor Kallifiatides uumoili Kreikkaan sisällissotaa, kun kansanäänestyksessä veli sanoo ja ja sisko ei, isä ei ja poika ja jne. Minä epäilen Theodorin skenariota, mutta mistäpä minä tietäisin mitä tulee tapahtumaan, kunhan nyt edes aurinko paistaisi joka toinen päivä.
VastaaPoistaSe kansa, joka tänne kommenttejaan kirjoittaa on yksi mijoonasosa kansasta. Kun täällä "kansa tietää", se tarkoittaa, että yksi miljoonasosa kansasta tietää juuri tämän asian kuten luulee tietävänsä.
VastaaPoista"Toisaalta jokainen pakkokeino Kreikkaa vastaan iskee pahiten tavallisiin ihmisiin, joiden pöyristyttävästä viattomuudesta media välittää esimerkkejä joka päivä. Velkojen takaisinmaksaminen olisi ihmisten mielestä epädemokraattista."
VastaaPoistaOnpa hienosti muotoiltu!
Kreikka ja muut oliivimaat kompastuivat yhteisvaluutta euroon. Suomi on menossa samaan ylivelkaantuneiden sakkiin.
VastaaPoistaKreikan valtionvelkojen korot huitelivat noin 23%:ssa, ennenkuin Kreikka pääsi euroon. Euroon päästyään Kreikan valtionvelkojen korot putosivat Saksan tasolle eli noin 3%:iin.
Euro mahdollisti kaikkien oliivimaiden ylivelkaantumisen, kun rahoittajat kuvittelivat, ettei kurssiriskiä enää ollut olemassakaan. Jos oliivimaat olisivat pysyneet omissa kelluvissa valuutoissaan, niin nyt tapahtuneen suuruiset ylivelkaantumiset olisivat olleet mahdottomia.
Kunkin maan oma kelluva valuutta toimii tehokkaana jarruna estämään ylivelkaantumista valuutoissa. Kukin maa voi valkaantua oman maansa valuutassa niin paljon kuin itse katsoo tarpeelliseksi. Valuutavelkaa on mahdoton saada siedettävällä korolla jos lainkaan, jos maan talous on kuralla.
Sananvapaus tarkoittaa, että kuka tahansa saa sanoa mitä vain, eikä sanomista saa ennakolta estää esim. siitä syystä, että mielipide arvataan typeräksi tai jopa rikolliseksi. Vasta jälkikäteen on seurausten vuoro - jokainenhan on vastuussa sanomisistaan siinä missä teoistaankin.
VastaaPoistaSen sijaan ajatella saa mitä huvittaa. Ainakin toistaiseksi, vaikka ns. vihapuhelaki asiaa vähän hämärtääkin. Siinähän tulkitaan tarkoitusperiä eli tausta-ajatuksia - oliko ajatuksena esim. loukata jotakuta, vaikka sanoma sinällään olisikin totta.
Niin, Kreikassahan kävi niin, että sikäläiset mahtisuvut ja mafian johto - tämä on varsin pitkälle sama asia siellä - nämä vetivät maahan sisään 300 miljardia lainarahaa ilman tarkoitustakaan maksaa sitä koskaan takaisin. Pyörittivät ao. rahaa hetken eri puolilla ja vetivät perinteen mukaisesti omiin liiveihinsä joka välistä, minkä ehtivät. Ja kyllä ne ehtivät. Nyt nuo rahat ovat turvallisesti sijoitettuina arvokiinteistöihin mm. Berliinissä ja Lontoossa ja eri muodoissa veroparatiiseissa siellä sun täällä.
VastaaPoistaNo, tässä ei vielä mitään, mutta pelin seuraava vaihe on pakottaa noiden lainojen anteeksianto sillä, että muuten Kreikan tavallinen kansa ja köyhälistö kuolee kadulle. Ja anteeksianto myös tapahtuu joko suoraan tai poistamalla lainakorot ja jatkamalla takasinmaksuaikaa käytännössä äärettömiin.
Eli Kreikan oligarkit, Klepotopuolokset vedättivät taas kerran Euroopan hölmöt ja hyväuskoiset 100 - 0. Kaikki tämänkin tietävät, mutta siitä ei saa puhua, koska se olisi niin kovin noloa ja voisi johtaa ns. poliittisen vastuun toteutumiseen jossakin.
Onkohan tämä EU todellakin voittava joukkue? Tällä älyllä ja tällä hyväksikäytettävyydellä?
Jossain näin hiljattain luettelon Kreikan pääasiallisista velkojista. Ranskalaiset liikepankit, kärjessä BNP Paribas, olivat kaikkein suurin velkojaryhmä. Saksalaiset pankit seuraavana ja näin edelleen. Käytännössä pankit ja IMF ovat suurimpia (melkeinpä ainoita) velkojia. Tuli mieleeni kuinkahan paljon ovat kyseiset pankit mahtaneet jo alaskirjata Kreikan saataviaan? Varmaankin melko paljon koska ko. pankkien pörssikursseissa ei ole nähtävissä mitään paniikin tapaista kehitystä.
VastaaPoistaJos näin on niin Kreikan Euroexit ei aiheuta juuri mitään suoria taloudellisia seuraamuksia. Epäsuoria voi tulla mutta niistä viis.
Niin, ja olihan minulla asiaakin. Kai huomasitte kuinka israelilaisperäinen "Gillerit LTD" (yritystä ei löydy Googlesta) hankki omistukseensa 17Ha saaren Kaavin läheltä kaukana kaikesta ja keskeltä synkkää korpea. Myyjä kertoo, että saari ei ole tähän mennessä kelvannut kenellekään. Nyt ulkomaalainen yritys sanoo perustavansa sinne lomakylän. 20 mökkiä ja päärakennus. Uskokoon ken tahtoo. Tosiasiallisesti sinne ei kuitenkaan tule lomakylää vaan jonkinlainen Mossadin harjoitusleiri. Ei siinä sinänsä mitään järin pahaa ole enkä sitä vastusta kunhan ovat ihmisiksi. Uskon että ovat.
Päivän kysymys kuuluukin; miksi ja mitä he haluavat harjoitella pohjoisissa olosuhteissa?
Pitäisikö valtionlainojen jyrätä demokratia, vai päinvastoin.
VastaaPoistaArmeija totelkoon kansaa, joka käskee jyräämään pankit.Kansanpanssarivaunut Wall Streetille!
Niinhän on, ettei valtionlainoja tarvitse maksaa takaisin. Suomen pitää ottaa lainaa ja laittaa asiat kuntoon! Tärkeistä asioisats, sosiaaliturvasta, eläkkeistä jne. ei saa koskaan pihistellä. Kreikalle on suositeltu armeijasta säästämistä, niin pitäisi tehdä Suomenkin. Pannaan pystyyn asevelvollisuusarmeija ja unohdetaan kalliit materiaalihankinnat ja teknolelut. Ei uskalla Wall Street kupata Suomen rahoja kun tulee Suomalainen kaukopartiomies/nainen/lapsi/koira/vanhus ja pistää pankkiirit kuriin.