Oikeusministeri Henriksson tuntuu olevan todella pätevä
tehtävässään. Tällä arviolla en tarkoita, että olisin erikoisen usein samaa
mieltä hänen kanssaan. Riittää että hänen nimissään esitetyt ajatukset
näyttävät jatkuvasti olevan miettimisen arvoisia, ja myös perusteluja
esitetään.
Tuomarien riippumattomuutta on erittäin aiheellisesti
korostettu ja tuettu. Mutta siinä rinnalla oikeushallinnon on oltava itsenäinen
ja aktiivinen. Tässä mielessä menneisyydessä on nähty kaikenlaista.
Asiantuntevien henkilöiden pestaamisen ministeriöön muuten pani vauhtiin T.M.
Kivimäki, juristiprofessori, hankkimalla surkean nuoren mutta jo sopivalla
tavalla vihaiseksi osoittautuneen Y.J. Hakulisen kansliapäälliköksi.
Hakuliselle kertyikin huiman monipuolinen lakimiesura asianajon
ja tuon hallintokeikan jälkeen – oikeusneuvos, professori ja hovioikeuden
presidentti. Martti Rautiala tosin oli myös kihlakunnantuomari, mutta hän oli vain
pätevä toisin kuin loistelias Hakulinen (joka usein myös lankesi loistavan älyn
alituiseen seuralaiseen, älyttömään arroganssiin tunnettuine seurauksineen).
Ministeriön ajatus lautamiesjärjestelmän säilyttämisestä ja
valinnan muuttamisesta arpomiseksi on kiinnostava.
Kuten arvaatte, olen samaa mieltä kuin tässä asiassa viime
aikoina mielipiteen ilmaisseet virkajuristit, entiset kollegani. Lautamiehistä
ei ole varsinaisesti mitään hyötyä mutta ei paljon haittaakaan.
Eräs professorikollega aiheutti kuulemma pahaa verta
ilmoitettuaan kyllästyksissään japanilaiselle yliopistolle, että hänestä
yhteistyö oli ollut ”mostly harmless”. Japanissakin siis tunnetaan Linnunradan
käsikirja liftareille.
En kuitenkaan sanoisi lautamiehille, että terve, ja kiitos
kaloista (So Long, and Thaks for All the Fish).
Lainvalmistelijat saisivat luvan ottaa vielä kerran
painimaaottelun sen kysymyksen kanssa, miten maallikkoja voisi käyttää
hovioikeuksissa. Mielestäni siellä heitä ehkä tarvittaisiin – ja tietyissä
riita-asioissa enemmän kuin rikosjutuissa. Mutta myös hovioikeudessa olisi
mahdollista lisätä maallikkoasiantuntijoiden käyttöä. Asiassa kun on se ongelma,
että jossakin remonttiriidassa molemmilla osapuolilla on oma asiantuntijansa,
joista toinen sanoo vakuuttavasti juu ja toinen yhtä vakuuttavasti ei. Jos
taustalla on niinkin tiedollisesti mutkikas asia kuin vaikkapa home, riidan
ratkaisija on pulassa. (Homeita on niin kovin monenlaisia ja jotain riippuu
myös niille altistuvan herkkyydestä.)
Esitetty pelko, että keskenään tuomarit mökkiytyvät
juttuihinsa, on aiheellinen. Ennen eli minun aikanani tuomarit saattoivat suhtautua
pirullisuuttaan vihamielisesti tavalliseen elämään ja tavallisiin ihmisiin.
Nykyisin tuollaista asennetta aiheuttavat aina vain kireämmin tulkitut
esteellisyyssäännöt. Tätä nykyä saatat olla jäävi istumaan doping-juttua, jos
olet käynyt katsomassa Salpausselän kisoja. Tuollaisissa tunnelmissa moni tuomari
alkaa varoa kaikkea tavallisten ihmisten tapaamista.
Enpä ole itsekään käynyt eläessäni bingossa, mutta Ruotsin
laivalla reissattiin, 80-luvulla, nääs. Ja kuten Hilja-mummuni (s. Kivennavalla
1901) huokaisi 80 täytettyään:” Tiskolois en o’ käynt. Viel’.” (Diskoissa.)
Maallikkojen käyttäminen törkeissä rikosasioissa lienee
amerikkalaista tartuntaa. Todisteluvaikeudet noissa asioissa ovat enimmäkseen
oikeudellisia eli kysymyksiä tuomitsemisperinteen soveltamisesta (esimerkiksi
ns. todennäköisyystahallisuus). Riita-asioista olisin valmis siirtämään lasten
huoltoa koskevia riitoja ”rauhantuomareille”, joita näillä palstoilla on usein
kannatettu.
Lautamiesten arpominen olisi jotain ilmoittautuneista
valitsemista, ei kunnanvaltuustojen ehdottamien nimittämistä.
Pääperuste asian miettimiseen on luuloni, että maallikkojen
istuminen tuomarinpöydän takana lisäisi omalta pieneltä osaltaan ihmisten
uskoa, että kyllä siellä töitä tehdään. Tunnustan että tämä on laiha luulo.
Periaatteessa lautamiesjärjestelmä toimi silloin kun jäsenet olivat
paikkakunnalla tunnettuja ja arvostettuja henkilöitä – ja tuomarit usein
vieraita. Sitä maailmaa ei enää ole.
Lautamiehissä on joukossa täydellisiä kaheleita.
VastaaPoistaJa kaikkein pahimpia ovat, jotka sattuvat olemaan samoilta seuduilta kuin kantajat taikka vastaajat.
Lautamiehiä vähätteli jo Volter Kilpi, jonka supersuositussa romaanissa Alastalon salissa lautamies Lahdenperä kuvataan tomppeliksi, jonka ainoa taito on istua vakavana ja järkevän näköisenä, leukapielet jäykkinä, ja lausua ylimalkainen kantansa jämerän kuuloisesti ynnä sopivissa kohdissa räjähtää nauramaan ylimielisen tuomarin sutkauksille.
VastaaPoistaHEI!
VastaaPoistaOlen ollut lautamiehenä jo parikymmenä vuotta, ja tässä lähes ainoa perusteluni siihen, miksi lautamiehiä tarvitaan: vaikka olen paljon parjatulla julkisella sektorilla töissä, en ole elämässäni nähnyt yhtä tehottomasti toimivaa organisaatiota t kuin on käräjäoikeus.
Eli meitä maallikoita tarvitaan sinne pyörittelemään silmiämme ja taivastelemaan syyttäjien hitautta, haasteiden perillemenemättömyyttä ja esitutkinnan löperyyttä. Jos meitä ei siellä olisi, alan ammattilaiset eivät koskaan ymmärtäisi nolostua.
Itse asiasta: minulla on ollut kunnia haastaa muu lautakunta yhteensä viisi kertaa. Joka kerta olen hävinnyt, mutta ainakin kerran on hovi taipunut kannalleni - muista tapauksista en tiedä - mikä on oikeastaan ihan tyhmää, eli ei ole mitään (helppoa) keinoa seurata edes itse päättämiään tapauksia ylemmissä oikeusasteissa.
Ja joka kerta olen oikeassa ollut, ja erityisesti puheenjohtaja, jota muut lautamiehet ovat lammasmaisesti totelleet, väärässä ollut.
Touko Mettinen
(nimimerkki)
haluasi jo herastuomariksi, muttei tiedä, kuinka pääsisi
Mainio havainto anonyymi: "Jos meitä ei siellä olisi, alan ammattilaiset eivät koskaan ymmärtäisi nolostua." Kuten blogistimmekin toteaa: "...usein myös lankesi loistavan älyn alituiseen seuralaiseen, älyttömään arroganssiin tunnettuine seurauksineen." Meiltä Paimiosta lähti 60-luvulla, suuren kunnioituksen saattamina, lakia lukemaan vain kaksi jätkää. Molemmat perin älykkäitä (ja röyhkeitä!)Nolostuminen tai väärässä oleminen ei kuulunut heidän arsenaaliinsa. Eli olkoot lautamiehet oikeuksissaan ja saattakoot nämä arrogantit (a`la Kemppi, Virolainen, Paimjom pojat ym.)joskus edes nolostumaan.
Poistapekka s-to.
Nimimerkki Touko Miettiselle tiedoksi: Muistamani mukaan ainakin siinä tuomiokunnassa, jossa itse olin aikanani notaarina, herastuomariksi nimitettiin jokainen lautamies kymmenen vuoden lautamiehenä toimimisen jälkeen.
PoistaLautamiehistä voisi olla enemmän iloa, jos he lausuisivat enemmän ääneen näitä ihmettelyitään. Tuppasivat nimittäin vain enimmäkseen olemaan hiljaa ja korkeintaan nyökyttelemään, kun puheenjohtaja kysyi, onko joku samaa mieltä.
TM:n tehottomuusesimerkeistä ei taida yksikään koskea käräjäoikeutta organisaationa.
PoistaOikeuden toimintaan vaikuttavat hyvin monet poikkeukselliset seikat: alioikeuden keinottomuus sille tulevien töiden määrän, ajoituksen ja laadun hallintaan; tiukat annettuina tulevat menettelysäännöt ja resurssit; ja riippuvuus muiden reagoinnista, kuten yksinkertaisesti jo tiedoksiantojen onnistumisista parttien toimintaan. Kyllä kaikkea tätä voi hoitaa paremmin tai huonommin, mutta vertaaminen useimpiin muihin ympäristöihin on hyvin hankalaa.
Katso asiasta tarkemmin
VastaaPoistahttp://jyrkivirolainen.blogspot.fi/2013/01/685-lautamiehet-oikeusturvan-tuki-vai.html
"Ministeriön ajatus lautamiesjärjestelmän säilyttämisestä ja valinnan muuttamisesta arpomiseksi on kiinnostava".
VastaaPoistaTuo on kyllä jo ikivanha ehdotus, jota on pohdittu monasti Suomessakin. Monissa maissa se on käytössä, mm. jury-tuomioistuimissa.
>> Oikeusministeri Henriksson tuntuu olevan todella pätevä tehtävässään. <<
VastaaPoistaMiten tuollaista voi sanoa ihmisestä, joka aikoo lain voimalla kieltää maailman vanhimman ammatin harjoittamisen? Selvä ihmisoikeuskysymys.
Tässä kirjassa esitellään ammattia harjotetun kautta maailman historian. Pikkuturkilla ne on aina isotkin turkit hankittu!
Bassermann Lujo Maailman vanhin ammatti - Kulttuurihistoria
Gummerus, 1967, 332 s., 1. painos
P.s. Kyllä Suomen ruotsalaisetkin omat huoransa tarvitsee...
Meillä ovat kasteissansa insinöörit ja diplomi-insinöörit, sekä merkonomit ja ekonomit...
VastaaPoistaLakiopinnot on saatava myös jaettua vastaaviin keskiasteen kolutuksiin. Tämä on kansalaisten ja yhteiskunnan etu. Kenenkään muun etua ei kannata ajatella, sillä töitä riittäisi molemmille lakikasteille. Tämä olisi jopa EU:n etu.
Ammattikorkeakoulussahan voi opiskellessa oikeustradenomiksi.
PoistaTarkoitin tilanteita jossa pikku-asianajajat hoitavat pikkujuttuja ja pikku-tuomarit vähäpätöisempiä juttuja. Isot jutut jäisivät psykopaateille ja muille lakialan asiantuntijoille.
PoistaRuotsissa halutaan eroon hovioikeuksien ja kamarioikeuksien lautamiehistä http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/slopa-namndemannen-i-overratterna_7254765.svd Suomessa tuomioistuimista vähennetään henkilökuntaa luonnollisen poistuman kautta eli eläkkeelle jääneen virka lakkautetaan, koska ei ole rahaa maksaa palkkaa. Sen vujoksi lautamiesten tulo hovioikeuksiin, kun tuomareita ja kansliahenkilökuntaakaan ei enää ole tarpeeksi, ei liene mahdollista.
VastaaPoistaCitizen Jane
Tyttäreni on tehnyt asiasta Pro gradunsa viime syksynä: "Lautamiehet lakimiesten silmin -- tutkimus lakimieskunnan asenteista lautamiesjärjestelmää kohtaan 1800-luvulla ja nykypäivänä". Tutkimus on historiallis-vertaileva ja siinä keskitytään nimenomaan lakimiesten asennoitumiseen.
VastaaPoistaNepotismisyistä suosittelen, erityisesti osaa "Yhteenveto ja johtopäätöksiä", jossa viitataan muiden maiden maallikkokäytäntöihin.
Ongelmahan tuossa uudessa järjestelmässä olisi se, että lautamiehet arvottaisiin siihen tehtävään ilmoittautuneiden joukosta, siis halukkaiden. Epäilykseni on, että halukkaiksi ilmoittautuisi yleensä niitä, joita ei siihen tehtävään kannattaisi valita.
VastaaPoistaMitäpä jos valittaisiin lautamiehet niistä, jotka eivät siihen tehtävään suurin surmin ilmoittaudu, voitaisiin saada ihan hyvä joukko.
Olli K:n viimeisen kappaleeb menettely on ideana jury-systeemien otosvalinnan arvonnassa. Populaatiosta raakataan ensin oikeuden ja armon ammattilaiset (esimerkiksi tuomarit ja papit).
PoistaJohan on blogistilla - kuvan mukaan - leuhkat eväät...
VastaaPoistaAd Omnia: - ohimennen tiedoksi yllä kommmentoidun johdosta, että alempi oikeudellinen korkeakoulututkinto on ollut käytössä 100 vuotta ja tuottaa nykyisin hyvää väkeä mm. tuomioistuimiin. Linjan nimi on ouikeusnotaari ja se on nivottu juuri EU:n vaatimuksiin. Ennen se oli alempi oikeustutkinto.
VastaaPoistaHyviä oikeudellisia osioita, esimerkiksi kauppaoikeutta, on sisältynyt "opistotason" kursseihin aikojen alusta.
Nyt en käsitä. Tämä oikeusministeri kävi juuri Vaasassa ja luulin todella että tuli tänne tapaamaan lautamiehiä.
VastaaPoistaSiis eikö heidät ole valittu poliittisten puolueiden jäsenistä? Kun tästä keskusteltiin niin puhe oli siitä, että muissakin ihmisissä voi olla viisaita kuin poliittisten puolueiden jäsenissä.
No, live and learn.
***Oikeusministeri Henriksson tuntuu olevan todella pätevä tehtävässään.***
VastaaPoistaNo ei oikein siltä vaikuta. Ettei vain olisi vääryysministeri tai peräti -kanisteri?
---
Yhteiskunta 10.06.2011
Susanna Kuparinen & Jari Hanska
"Fifille vuodettu muistio paljastaa, että Kokoomus ja RKP jarruttivat hallitusneuvotteluissa harmaan talouden valvontaa ja ehkäisyä. Puolueiden neuvottelijat vaativat poistoja keskeisimpiin toimenpiteisiin.
Fifi sai haltuunsa hallitusneuvotteluista viisisivuisen muistion (PDF-tiedosto). Kyseessä on harmaan talouden työryhmän pohjapaperi, joka paljastaa työryhmän neuvotteluasemat 25. toukokuuta, viikkoa ennen kuin kuuden puolueen pohjalta käydyt neuvottelut katkesivat.
RKP vastustaa viranomaisrekistereiden jakamista kaikkien harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön.
"Se olisi toiminut aivan liian tehokkaasti harmaata taloutta vastaan", harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen kommentoi tuoreeltaan Fifille.
Syynä RKP:n linjauksille Hirvonen näkee puolueen taustavaikuttajat, kuten Björn Wahlroosin kaltaiset suursijoittajat.
Varovaisten arvioiden mukaan Suomi menettää kansainvälisen sijoitustoiminnan veronkierron seurauksena 800 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi syy on se, että ulkomaisten sijoitusyhtiöiden ei tarvitse ilmoittaa Suomen veroviranomaisille sijoittajien henkilöllisyyttä.
Pohjapaperissa tilanne pyrittiin korjaamaan:
"Suomessa toimivilta etävälittäjiltä vaaditaan vuosi-ilmoitukset sijoituksista".
Sama velvoite on jo Ruotsissa käytössä, mutta RKP vaati kohdan poistettavaksi.
Ruotsalaisen kansanpuolueen neuvottelijana harmaan talouden työryhmässä istui pietarsaarelainen kansanedustaja, pankkijuristi Anna-Maja Henriksson. Hän on toisen kauden kansanedustaja.
Anna-Maja Henriksson, onko harmaa talous mielestäsi vakava asia?
"Tietysti se on tänä päivänä ongelma Suomessa kuten monessa muussakin maassa. Meidän on syytä tehdä kaikkemme, jotta harmaa talous eli svart ekonomi, saadaan aisoihin. Siihen ei ole yksinkertaista reseptiä."
"Matkailu- ja rakennusalalla ongelma on erityisen suuri. Yksi käytännön asia, josta on jo aiemmin ollut yksimielisyyttä on se, että jokaisella rakennustyömiehellä pitää olla tunnistekortti ja veronumero. Riippumatta hallituspohjasta tätä kannattavat kaikki."
Mitä mieltä olet hallintarekisteröinnin laajentamisesta?
"Meidän pitää pyrkiä mahdollisimman avoimeen järjestelmään. Samalla on myös otettava huomioon mikä on järjestelmä muualla, ettei naapurimaahan valu kaikki rahat."
Puhut viranomaisvalvonnan tiukentamisesta ja avoimuudesta. Miksi RKP:n edustajana kuitenkin vaadit neuvotteluissa esimerkiksi sitä, että harmaan talouden viranomaisvalvonnan rekisteritietoja ei saa jakaa kaikkien valvontaviranomaisten kesken?
"Mistä sä olet kuullut tuollaista?"
Tässä se lukee mustaa valkoisella työryhmänne muistiossa, joka on päivätty 25. toukokuuta.
"Se työ oli silloin pöydällä."
Niin, mutta olette vastustaneet valvonnan tiukentamista.
"Työ oli keskeneräinen."
Miksi Suomessa toimivilta etävälittäjiltä ei saa vaatia vuosi-ilmoitusta?
"Mulla ei ole nyt papereita tässä."
Te olette sananmukaisesti vaatineet niin.
"Mistä sä olet saanut nämä tiedot?"
Ei vaikuta siltä, että ajaisitte laajempaa avoimuutta.
"Mä en kommentoi."
Erittäin mielenkiintoista Anna-Maja Henriksson (Rkp) EI suostu vastaamaan ylläolevaan asiaan vaikka olen sitä useasti kysynyt.
Nyt kaikki Suomalaiset tekemään pimeästi töitä nykyinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (Rkp) hyväksyy sen."
Mää löysin hometta viime kesänä kellarista. Ovenkarmi oli alkanut homehtua 60-vuoden jälkeen. Home oli tosi sinnikästä. Korjasin sen itse ja homma maksoi 50 euroa, uudet karmit ja kiinnikkeet. Jos olisin myynyt taloin tuolloin ja home olisi paljastunut ostajalle. Olisinko menettänyt koko kauppahinnan oikeudenkäynti kuluina? Tarkoitan siis sillai, että lakimiehet keksivät erinomaisen tienistin itselleen tapauksesta. Rakenne oli muuten sellainen, ettei kosteussulkua tunnettu lainkaan rakennusaikana. Osaatteko muuten selittää, miten hyvin yksikertainen ongelma saattaa muuttua erittäin monimutkaiseksi oikeudessa tai muussa julkisessa käsittelyssä?
VastaaPoistaMiten yhdestä sipulista voi tulla monta kerrosta ja yhdestä kasasta monta jyvää?
Poista"Asiassa kun on se ongelma, että jossakin remonttiriidassa molemmilla osapuolilla on oma asiantuntijansa, joista toinen sanoo vakuuttavasti juu ja toinen yhtä vakuuttavasti ei."
VastaaPoistaTähän ei ole ratkaisu maallikkotuomarit, koska lähtökohtaisesti heidän erityistietojaan ei voida käyttää, vaan se, että tuollaisissa jutussa käytettäisiin oikeita, tuomioistuimen itse nimittämiä asiantuntijoita. Kaikkein parasta olisi lainmuutos, jonka mukaan voitaisiin heti ostajan havaittua home- tai kosteusvaurioita erillisen hakemuksen perusteella myyjän kuulemisen jälkeen määrätä virallinen asiantuntija. Tuolloin tuollaisen laatuvirhejutun asianosaisten ei kummankaan olisi tarvetta hankkia omaa asiantuntijatodistajaa ja näille mahdollisesti vahvistavaa lisätodistajaa.
Maalikoiden käyttö edellä esitetyin tavoin olisi sitäpaitsi vastoin oikeudenkäynnin avoimuutta kun tuollaista henkilöä ei voitaisi vuorokuulustella pääkäsittelyssä. Vakuutusoikeudesta on tuollaisista asiantuntijajäsenistä huonoja kokemuksia tuossa suhteessa.
"Esitetty pelko, että keskenään tuomarit mökkiytyvät juttuihinsa, on aiheellinen. Ennen eli minun aikanani tuomarit saattoivat suhtautua pirullisuuttaan vihamielisesti tavalliseen elämään ja tavallisiin ihmisiin."
VastaaPoistaEi tuota pelkoa voi täysin sulkea pois. Oikea ratkaisu siihen kuitenkin lienee monijäsenisten tuomarikokoonpanojen käyttö.
Lisäksi ongelma "ennen" on ehkä aiheutunut siitä, että tuomarit ennen olivat selvästi yläluokkaa kun he nyt lienevät samaa keskiluokkaa.
Sama ongelma lienee kaikkialla yhteiskunnassa. Mistäpä alkoholisoitunut, syrjäytynyt ja vähän koulutettu "reppana" saisi myöskään vertaisensa poliisin, lääkärin tai lastensa opettajan.
"Riita-asioista olisin valmis siirtämään lasten huoltoa koskevia riitoja ”rauhantuomareille”, joita näillä palstoilla on usein kannatettu."
VastaaPoistaJK ei liene tietoinen, että tämä on hoidettu paljon paremmin asiantuntija-avusteisella sovittelulla ("Follo"-malli).
"Lautamiesten arpominen olisi jotain ilmoittautuneista valitsemista, ei kunnanvaltuustojen ehdottamien nimittämistä."
Tässä on vain se ongelma, että jos lautamieheksi arvottaisiin niitä tavallisen kanssan edustajia, jotka eivät tiedä edes hallituspohjaa, ts jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneita ympäröivästä yhteiskunnasta, voitaisiin mennä ojasta alikkoon. Nykyiset, puolueiden kautta valikoituneet lautamiehet kuitenkin kuuluvat siihen kansalaisten vähemmistöön, jotka ovat kiinnostuneet yhteiskunnasta ja haluavat vaikuttaa siihen.
Ehkä jonkinlainen avoin ilmoittautumismenettely ja valtuuston tekemä valinta voisi olla hyvä kompromissi varsinkin jos media seuraisi prosessia ja siten takaisi, että myös puolueisiin kuulumattomia valittaisiin.