Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
10. joulukuuta 2008
Väitelty
Kotoa seitsemältä aamulla ja takaisin puolen yön jälkeen. Ja kyllä kannatti.
Kuvasta käy muun ohella ilmi, että juristit hyväkkäät eivät olleet muistaneet päähineitään. Se on tummanpunainen.
Kuvasta käy myös ilmi, ettei näillä piispoille pärjää hassujen hattujen kilpailussa.
Mielestäni tohtorin tutkinto kuuluu luontojaan hyvään kotikasvatukseen, mutta ilmankin pärjää. Ja vähänlaisesti meillä on hupitohtoreita, jotka vääntävät väitöskirjan ottaakseen asioista selvää. Höpötohtoreita kieltämättä sikiää, mutta enin osa ryhtyy tutkijoiksi tai yliopiston opettajiksi.
Mielestäni väitetty tohtoritulva on liki ainoa mahdollisuus pitää maassa elintasoa yllä. Tuon tutkinnon suorittamisessa on se erikoisuus, että hanke on taloudellisesti erittäin huono. Siinä menee monta vuotta ja palkkaa tulee jos on tullakseen kutakuinkin heikosti.
En osaa nähdä, että korkeisiin henkilökohtaisiin tuloihin suoraan tähtäävät ihmiset olisivat omiaan edistämän usein mainittua yhteistä hyvää, johon kaiken jälkeenkin uskon.
Maassamme kauhisteltiin ylioppilastulvaa 1930-luvulla. Sitä ennen oltiin pahana kansakoulusta, jossa lapset opetettiin laiskoiksi ja oudoille, herraskaisille tavoille, kuten pesemään käsiään ja vaihtamaan alusvaatteita viimeistään kapitaudin uhatessa.
Totta kai tieteeseen liittyy kaikenlaista turhaa temppuilua ja omituisia seremonioita, hiukan samanlaisia kuin kuulemma vapaamuurareilla.
Itse väitöstilaisuus, joka on osittain näytelmä, on tutkimustoiminnan markkinointia. Siinä annetaan kuulijoille viitteitä tieteen tekemisestä. Todellista tarkastettavan väitöskirjan ja väittelijän tietojen tutkimista ei harrasteta – se on tehtävä paljo aikaisemmin ja tehdään viimeistään ennakkotarkastuksen yhteydessä.
Tänään käsillä ollut ”Creative Commons” eli ilmaislisenssi on erikoinen ajatus, mutta kaikeksi onneksi siitä on kaksi komeaa esimerkkiä, GNU ja Linux. Maailmassa on porukoita, jotka näkevät paljon vaivaa ja antavat sitten työnsä tulokset kenen tahansa käytettäväksi maksutta. Myös edelleen kehittäminen on sallittua.
Käsitteellisesti Wikipedia ei kuulu tähän asiaan, mutta haluaisin taas kerran mainita, että puheet Wikipedian (amerikkalaisen) epätasaisuudesta ja epäluotettavuudesta ovat käyneet vähiin. Sitä vastoin tätä erittäin suurten ja kohdittain etevien asiantuntijoiden talkootyötä siteerataan ja siihen viitataan häpeilemättä.
Suomeksi ”Creative Commons” tarkoittaisi luovuuden laitumia. Itse asiassa ”commons” on yhteismaa – vanhan ajan kylissä usein laidun tai jopa metsä. Peltomaan pitämisestä yhteisenä ei hyvä seuraa; tätähän on kokeiltu tunnetuin seurauksin.
Ajatuksena on generatiivinen informaatio. Tieto, joka on jonkun omaa esimerkiksi tekijänoikeudellisesti, on samalla lukittua. Tieto jota jaetaan toisten mietittäväksi ja kehiteltäväksi, kasvaa.
Olen ajatellut, että tekijöiden olisi harkittava laajemminkin irtautumista ravintoketjusta eli ajatuksesta syödä itsensä mahdollisimman lihavaksi, ja ryhtyä vannomaan informaatiodiversiteetin nimiin, siis informaation monimuotoisuuden.
Tykkänään omistettu järjestelmä on nollasummapeli, jossa yhden tulo on toisen kulu. Osittain yhteinen järjestelmä saattaa kehittyä ei-nollasummapeliksi. Hyvin tunnettu esimerkki on urheilu. Lukuun ottamatta ääri-ilmiöitä (kuten huippu-urheilua) kukaan ei häviä, vaikka saisi päihinsä ottelussa.
Tunnen erään tohtorin, jonka veli lähti paperimieheksi.
VastaaPoistaVaikka tämä tohtori on sitten noussut erään laitoksen johtajaksi, on veli päässyt sen verran aikaisemmin kunnon palkoille, että nyt parempi tuloisen veljen kokonaistulokertymä yltää samaan siinä vaiheessa kun eläkkeeseen on aikaa noin seitsemän vuotta.
Teillä on jälleen rivien välissä kutkuttavaa. Korkeisiin tuloihin tähtäävät ovat kai pankkialalla lähinnä rosvolinjalla.
VastaaPoistaRituaaliräppääjät - no niin. Tuomarikerho on kai paljon salatumpi ja antaa ehkä vikureille tuta toisin kuin hyväntahtoiset räppääjät. Kantoja kaskessa ja kiviä harjuilla voi olla siellä ja täällä.
Tietokantapuolella Gnut eivät muuten vielä hyppele tarpeeksi voimallisesti. Olen koettanut korvata Microsoftin SQL:ää (maksaa mansikoita potenssiin mansikoita) MySQL:llä jne, mutta ei. Leipälajini markkinajohtaja ei moista tue. Gatesin juhlat senkun jatkuvat tosibusineksessä, missä tulos on saatava tänään eikä "ehkä" huomenna kun mä olen vähän säätänyt tota ja tätä.
Olen tuhlannut monena aamuna tunteja Gnun pökittävänä. Linux - eiku windows, eiku linux siis molemmat eiku windows.
Duunarit nousivat kapinaan kun tarjosin Gnuta Microsoftin palikoiden sijaan. Säästöä olisi tullut 500 euroa per kone, mikä kuitenkin palaa per käyttäjä jo 10 tunnin Gnu -sekoiluissa.
Onneksi Suomen oikeusministeriö näyttää suuntaa ja tukee openia. Ehkä joku päivä meilläkin on varaa siihen.
Kemppiselle:
VastaaPoistaEn osaa nähdä, että korkeisiin henkilökohtaisiin tuloihin suoraan tähtäävät ihmiset olisivat omiaan edistämän usein mainittua yhteistä hyvää, johon kaiken jälkeenkin uskon.
Varmasti edistää yhteistä hyvää ilman pienintäkään epäilystä. Esimerkkinä varakkaiden verovirta, kulutus, että sijoittaminen ja työllistäminen jne.
Ei 2000 euroa kuussa tienaava henkilö tuota yhteiskunnalle juuri mitään. Päinvastoin. Menoa näistä on liikaakin. Ei ole varaa viettää terveellistä elämää ja kasaavat paineita terveydenhuoltoon ja muihin huoltoihin.
Itse väitöstilaisuus, joka on osittain näytelmä, on tutkimustoiminnan markkinointia. Siinä annetaan kuulijoille viitteitä tieteen tekemisestä. Todellista tarkastettavan väitöskirjan ja väittelijän tietojen tutkimista ei harrasteta – se on tehtävä paljo aikaisemmin ja tehdään viimeistään ennakkotarkastuksen yhteydessä.
Tämä on kauhistuttavaa. Jos alan ammattilaiset voisivat todella TENTATA ja TARKASTAA väitöskirjoja, veikkaisin noin 50 prosenttia tohtoreista hylättävän ja maistereista noin 75 prosenttia hylättävän.
Suurta on se paskan määrä mitä nämä massat tuottavat yhteiskunnan varoilla ja ajalla.
Tänään käsillä ollut ”Creative Commons” eli ilmaislisenssi on erikoinen ajatus, mutta kaikeksi onneksi siitä on kaksi komeaa esimerkkiä, GNU ja Linux. Maailmassa on porukoita, jotka näkevät paljon vaivaa ja antavat sitten työnsä tulokset kenen tahansa käytettäväksi maksutta. Myös edelleen kehittäminen on sallittua.
Tämä on lakimiehen oveluudella kirjoitettu. Ilmaisuus ja maksuttomuus samassa lauseessa, vaikka kyse on maailman kalleimmista "ohjelmistoista" kokonaiskustannuksiltaan. Linux ja GNUt ovat "miljardibisnestä".
Todellisuudessa hyvin harva antaa työnsä tuloksia kellekään ilmaiseksi kellekään. Poikkeuksena ehkä joku työtön tohtorismies jonkin aikaa.
Taistolaisnuori Linus T. on tienannut miljoonia kehittämällä vain Linuxin ytimen, ei muuta. Minäkin tunnen erään nuoren, joka nappasi kuolleen opiskelijakaverinsa koodit omiin nimiinsä.
Ajatuksena on generatiivinen informaatio. Tieto, joka on jonkun omaa esimerkiksi tekijänoikeudellisesti, on samalla lukittua. Tieto jota jaetaan toisten mietittäväksi ja kehiteltäväksi, kasvaa.
Tätä on vaikea mieltää. Kyllä uutta ja luovaa syntyy tekijänoikeuslain mukaisissa teoksissa. Jopa enemmän kuin riitaisassa ja katkerassa Creative Commons:ssa.
Osittain yhteinen järjestelmä saattaa kehittyä ei-nollasummapeliksi.
Tästä minulle tulee heti mieleen
G.W.F. Hegel.
Olen ajatellut, että tekijöiden olisi harkittava laajemminkin irtautumista ravintoketjusta eli ajatuksesta syödä itsensä mahdollisimman lihavaksi, ja ryhtyä vannomaan informaatiodiversiteetin nimiin, siis informaation monimuotoisuuden.
VastaaPoistaÚudelleensyntyminen on tosiaan mahdollista jo täällä elävien keskuudessa. On meinaan kokemusta.
Ylekin on ihan hetkessä huomannut Nokialandian muuttuneen Ahtisaarenmaaksi.
Tunnen joitakin typeriä tohtoreita ja fiksuja duunareita.
VastaaPoistaJos kulttuurin käsitys ns. kotikasvatuksesta on yksi ja sama eli halutaan pitää staattisena (mikä koskettaa myös muslimeilla mm tyttöjen ympärileikkausta, jota samalla paheksutaan että sitä silti jatketaan oman maan sisällä) niin silloin sokeus astuu samalla mukaan kuvaan.
VastaaPoistaVoidaan siis sanoa, että jos käsitys siitä, minkälainen ihminen sopii väitellä pysyy staattisena niin silmälaput pysyvät myös. Kuka sitten murtaa tiedon muurit eli tuo sitä generointia (uskottavasti)?
Ei kukaan. Käy kuten minulle; olen ihan hyvän perheen kasvatti ja kaikki on ollut aivan sitä mitä muillakin mutta annoin kuvan kaikenlaisesta taustaselityksestä silloin kun minun epäiltiin. Minua näet epäiltiin jo lukioaikana: aina epäiltiin. Epäillys kulki ensin ja minä perässä. Ensin tuli viha isääni ja sitten tulin minä. Ei ikinä toisinpäin.
Sitten vaihdoin sukunimeä (ja olisi pitänyt ajatella kahdesti miten tämän asian kertoo ulos) ja elämä helpotti. Pääsin vainosta ja pystyin keskittymään työelämään, äidiksi tulemiseen ja opiskelemaan. Mutta kun rupesin nostamaan päätäni vanha viha tuli takaisin. Nyt tuli outo tilanne yliopistoon: kuka on tämä nainen, joka on saanut kiitettävää tenteissä, opiskellut ajallaan eli 3,5 vuodessa kaikki kurssit mutta jota nyt parjataan ja vihataan?
Kuka on tämä huijari-tradenomi (arvovaltaisen auktoriteetin lokasautus minusta kuulematta minua). Äkkiä tuli sormi suuhun.
- Yksi keksi, että on sairas.
_ Toinen puhui ticseistä (tämä blogikin olisi tics siinä tapauksessa)
- Seuraava pohti, että oli mennyt naimisiin sen takia, että sai ns. kunniallisen nimen kun se vanha varmuudella oli tuntunut (ja siksi heille ollut) huijarin/petturin nimi.
- Promiskuiteettia
- Tyhmyyttä
- Jälkeenjääneisyyttä (siihen uskoon jäivät ja rupesivat sitten valmistelemaan mietintöjä, voiko jälkeenjäänyttä ihmistä päästää ns. maisteriksi)
- Äkkipikaisuutta
- Maanisuutta
- Depressiota
- Häirikköä, jopa pedofilia (?)
- Valehtelijaa
- Väkivaltaa
..
Selityksiä piti saada koska ihminen oli samalla paradoksaalisen hyvä että huono. Miten joku voi olla niin korkealla tasolla tiedon osalta ja samalla omata niin huonon maineen? Tästä oli kyse. Miten voi silmiin mennä tyyli ja uskomukset mutta ei tieto? Miten muslimit jatkavat ympärileikkausta mutta eivät lopeta siitä marmattamisen. Sama asetelma: tunnesokeus.
Tunnesokeus on tila, jossa ei nähdä sitä mitä on silmien edessä (tästä lisää myöhemmin)
mutta mietitään ja junnataan siinä mistä muut puhuvat. Mietitään ja mietitään onko joku huonostikäyttäytyvä ja sen elämää sitten haastatellaan. Revitään auki ihmisten mielipiteitä ja kun varta vasten niitä kyselee, saa toki vastauksia. Jos minä kysyn jotain (otsa rypyssä) professori Kemppisestä saan kaikenlaisia myös hänelle epäedullisia vastauksia. On kuulemma sellainen, joka pitää rihkamasta.
Saa mitä tilaa.
Koska kasvatuksessani ei ole ollut mitään väärää (paitsi, että isäni löi minua kun valehtelin niin siitä tuli tietysti trauma mutta olen käsitellyt sen trauman jo 20 vuotta sitten kun minusta itsestäni tuli äiti) on siis aivan väärää hakea mitään sieltä. Itse sanoin kun epäilys minusta oli suurimmillaan (semiotiikkalehtori näytti pelkonsa niin, ettei osannut olla samassa huoneessa edes), että minä olen ehkä kasvanut köyhässä kodissa, en tiedä kaikkia signaaleja. Se ei tarkoittanut että olen holtiton (mitä en ole ikinä ollutkaan), tai saatika, että se selittäisi nuo muut oudot kuvitelmat mitä sokea kansa rupeaa vyöryttämään syyttömän niskaan.
Tunnesokeus: kansa välttää viimeiseen asti sanotakseen, että ovat itse olleet epäkypsiä, narsistia, syrjiviä ja epäreiluja.
Ei sano sitä ikinä: kabineteissa jatkuu iva, huumori ja pahansuopeisuus. Mitä vaan, mutta ei totuutta. Ei katsota totuutta silmiin.
...
Tästä olen elävä esimerkki. Olen hyvin kasvatettu, isäni kunnian mies, äitini kunnian äiti, sisareni toki kateellinen mutta kuka ei olisi sisarelleen (tätä olisi pitänyt tajuta kun laukkaa ympäriinsä ns. kysymässä). Ainoa joka todella petti tai vääristi oli se todella vanha ystävä, joka olisi pitänyt tietää sillä hänen edessään en näytellyt, en ollut olevinaan, en poistanut, en lisännyt, en muuttanut enkä mitenkään suojanut todellisuutta. Hänen olisi pitänyt olla reilu.
Yksikään ei ollut. Nada.
Väitän siis: Kotikasvatus ei saa olla homogeninen uskomus sillä popula ei muutu silloin.
Tulee sadismia jos kaikki tekevät kasvatuksensa samalla metodeilla, samanlaisiksi onnelliseksi sisäsiittoiseksi porukaksi.
Pitää katsoa mitä kukin osaa ja mitä kukin haluaa tehdä ja mitä kukin tekee sillä hetkellä: ei siis mitä teki 40 vuotta sitten jossain lavatansseissa. Jos virheiden tekeminen on kielletty ylipäänsä mikäään ei kasva muuta kuin sadismi.
Sitä ollaan jo saatu.
Palaan myöhemmin sekä tunnesokeuteen että sadismiin.
.
ps. menin rakkaudesta naimisiin mutta olin kyllä jossain määrin posttraumaattisessa stressissä siitä simputuksesta mitä koin myös koulussa nimenomaan opettajien taholta.
Kun työskentelin Komissiossa, tuli käyttöön tapa, että puiteohjelman sopimusneuvotteluihin osallistui kaksi komission edustajaa, joista useimmat olivat tohtoreita (minä en). Oli kauhistuttavaa nähdä, kuinka vähän komissiolaiset olivat perehtyneet projektisuunnitelmapaketteihin. Kun itselläni oli tyypillisesti parikymmentä kysymystä/korjausehdotusta, muilla vain muutama heitto.
VastaaPoistaSamaan olen törmännyt suomalaisissa väikkäreissä/väitöksissä. Rituaaleja enimmäkseen. Tässä on esimerkki väikkäristä, joka olisi pitänyt hylätä, mutta sai eximian:
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/taite/vk/lassfolk/
KORKEAT HENKILOKOHTAISET TULOT
VastaaPoistaKorkeisiin henkilokohtaisiin tuloihin ei palkkatuloilla paase.
Kemppinen ei usko korkeisiin henkilokohtaisiin tuloihin tahtaavien ihmisten edistavan yhteista hyvaa ??
DDR:n ja vanhan Ita-blokinko mallia olis kaiketi siis hyva noudattaa? Kukaan ei paasisi tahtaamaan korkeisiin henkilokohtaisiin tuloihin ja lahes
kaikki olis palkkamiehia. Ja tohtoreitakin tulis aivan kuin nauhalta !
JK: "...kauhisteltiin ylioppilastulvaa 1930-luvulla. Sitä ennen oltiin pahana kansakoulusta, jossa lapset opetettiin laiskoiksi..."
VastaaPoistaAivan.
Ihmeekseni aina - taaskin - jostakin nousee näitä hienostoämmiä (ovat usein miehiä), joiden mielestä ihmisiä koulutetaan liian pitkälle, sillä kuka sitten muka tavalliset työt tekee.
Tämä on täsmälleen sama perustelu kuin talibaneilla, kun he kieltävät naisten koulutuksen: kuka sitten perheen hoitaa.
Matematiikka ei muuten taida olla Petjan leipälaji, sillä tuo hänen esimerkkinsä on sitä samaa soopaa kuin liikakoulutuskin.
Tai sitten juuri tuin laitoksen johtaja saa surkeaa palkkaa. Paperimiehen keskipalkka on 40 tuhatta vuodessa, joten 100 tuhatta ansaitseva saa 35 vuotta kiinni 14 vuodessa.
Tunnen kyllä paremminkin ansaitsevia. Parhaiten ansaitsevat ovat muuten kauppatieteiden tohtorit.
NOLLASUMMAPELI
VastaaPoistaKemppinen toteaa, etta toisen tuotto on toisen kulu. Mutta jaahan taman yli toisinaan paljonkin!
Jos ajatellaan vaikka suojattuja teollisia oikeuksia, niin suojan lakattua nahdaan, mika on ollut se 'vetava' ratkaisu. Joku on maksanut kokeilut ja kehitelmat kehitelmien peraan, jolloin voisi ajatella etta paras tulee komeasti esiin usein siihen mennessa kun suoja lakkaa. Syntyy tata yhteista hyvaa..
Muistaakseni oikeustieteen tohtorinhatun tummaa viininväriä on sanottu Bolognan punaiseksi. Monissa maissa koulutytöillä on hiuksissa rusetti. Ylioppilaat saavat lakin, tohtorit hatun. Tuomareilla jossain on viitta ja yliopiston rehtoreilla meilläkin kaapuja. Mutta enää virkaurallakaan ei pääse pumpulisäkkiin.
VastaaPoistaOnhan meritoitumistohtoreita tulvimalla ainakin lääketieteessä.
Erikoistumaankaan ei ole HUS:ssa ole hatutta asiaa. Siitä uhrausten
määrästä voi olla montaa mieltä, kun moni väittelee parin vuoden sisällä vaativiksi uskottujen lääketieteen lisensiaattiopintojen
jälkeen artikkelikokoelmalla, josta suurin osa on tehty em.
"perus"opintojen aikana, jopa ennen opintojen aloittamista. Artikkeliväitöskirjan yhteenveto-osa on usein tyypillistä gradua
kevyempi.
Joskus luonnontieteen väitöstilaisuus alkaa sillä, että kysytään mikä rooli väittelijällä itsellään on artikkelein pitkien kirjoittajarimpsujen joukossa ollut.
En sillä, kunnioitettava työnäyte sellainenkin on, ja dosentuurin rima
on niissä piireissä korkealla.
Kiitos hitsisti. Kiitos Kemppinen; yr th best.
VastaaPoistaMinä olen luuseri - snadisti stailisti dallaava kylläkin. Stadin friidu. Egonin friidu kanske?
Tänään kävin ratahallituskeskuksessa tekemässä niitä junapoikia iloiseksi. Kerroin heille, että heillä on tulevaisuuden juttu käsissä. On niiq
ilmaston kannalta oikeat värkit. Hyvä juttu ja ainoa paha oli se, että sitä diilaa niin yksipuolinen taho. Voisi olla monta valvontamekanismia eikä vaan liuta (ostettuja) konsultteja. Taas nämä konsultit brrr minä menen pakkasen puolelle. En voi enää kutsua itseäni konsultiksi, tulee paha olo. Menee negatiivisen puolelle heti alkajaiseksi. Olen coach.
Menin siis coachaamaan poikia ja hitto kun yksi niistä ilahtu. Hän tajusi sen minkä minäkin; missä on jo nyt 5 milj ihmistä jolle voi myydä lähietäisyydellä kaikenlaista. Miten voi siis myydä lähelle tai Kiinaan asti. Kyse on vain miksi meiltä menisi Kiinaan asti? Pullat homettuvat sinä aikana. On parempi, että leipomomme ja huonekalutehtaamme, talovalmistajamme ja muut kivat puu/paperituotteemme menevät myös lähelle. Ettei radan rakennus ja junavaunujen rakennustyö mene ikäänkuin muiden hyötyyn vaikka meille tulee fyffeä. Pitäisi siis rakentaa kestävä kehitys eli olla tekemässä tulevaisuuden palveluja myös. Junat ovat myös tavarataloja, ovat tukkuja (tuoretukkuja), ovat hotelleja, sairaaloita ja vaikka mitä. Ovat vaikka risteilyaluksia kunhan Viking tajuaa metkut. Voidaan tehdä Ristolle line extention; värkätä punaista linjaa maalle, jos ei tee mieli merelle. Punainen logistikka.
Kerro terveisiä. Ollaan ilman työtä mutta tänäänkin herätin lähinnä vihaa. Miksi? Siksi, että tulen sinne ilahduttamaan SAK:ta ja muita työihmisten edustajia. Ovat ne muut pojat jo laskeneet ihan toisenlaisia juttuja ja generointi on vain teoriassa hienoa; käytännössä on pahan ilman lintu vaikka hymyilee. Vie niiltä bisnikset.
Tämä tohtori sanoi että samana vuonna kun veli pääsi eroon asuntolainasta, hänen tulonsa ylittivät veljen tulot, ja merkittäväksi ero kasvoi vasta kymmenen vuotta myöhemmin, kun veljen lapset olivat maailmalla ja hänen teini-ikäisiä.
VastaaPoistaParhaiten minun tuttavistani tienaa yksi merkonomi. Toinen hyvin tienaava on jättänyt filosofian opinnot kesken.
Kaikkein eniten omalla työllä ansaittua massia taitaa olla yhdellä ylioppilaalla ja hyvin on tienannut myös tuttu faktori yrityskaupoilla.
Muutoin vaurain tuttuni taitaa olla perinyt sen mitä sillä on, mutta kyllä tienannut jotakin itsekin, joskaan ansaitsemisesta en sano mitään. Hyvät kengät sillä on.
Luulen kyllä että yksi tuttu upseeri, sellisti ja insinööri ovat muutaman vuoden päästä rikkaimmat tuttuni.
Mielenkiintoinen blogi Kemppisellä.
VastaaPoistaKeskustelu käy vilkkaana K:n esittelemistä täydellisen tyhjänpäiväisistä aiheista, vaikka maailma ympärillä tarjoaisi vaikka kuinka kiinnostavia teemoja!
Petjan aritmetiikkaa kummastelleelle Tapsa P:lle:
VastaaPoistaJoskus laskennollisesti lahjakkaat hoksaavat paljon, mutta oivaltavat vähemmän. Unohdit progressiivisen verotuksen.
ad hg
VastaaPoistasyö tai tulet syödyksi, juo tai tulet juoduksi, n...
Okay, syön sinut.
VastaaPoista"Unohdit progressiivisen verotuksen."
VastaaPoistaTarkoituksella.
Sitä on näet aika helppo loiventaa, kokemusta on, ja nykyään jopa kiertääkin, kokemusta siitäkin.
Lähestyin asiaa matematiikalla, mutta tähtäimeni oli oikeastaan hieman toisaalla: siinä opissa, että nuorisoa neuvotaan kouluttautumisen sijasta menemään heti töihin ja hyviin tienesteihin.
Kun oma lähisukulaiseni pohdiskeli taannoin, että hänen parikymppiset ammattiin opiskelleet kaverinsa tienaavat jo yli 2 tonnia ja jotkut jopa huikeat 3 tonnia kuussa, niin kannattaako hänenkään kituutella 0,5 tonnin opintorahoilla vuosikausia?
Pidin jyrkkäsävyisen puhuttelun, jossa osoitin tilastollisesti, ettö 20 vuoden kuluttua hänen kaverinsa tienaavat edelleen sen 3 tonnia kuussa, mutta hän 5-10 tonnia. Ja mitä vanhemmaksi he tulevat, sen kovemmalla työllä ne kaverit sen liksansa saavat ja sitä hempommalla hän.
Oppi meni perille.
Tohtoritulvasta ja tohtorintutkinnon taloudellisesta kannattavuudesta: yleissivistyksen lisääntyminen on tietysti hieno asia, mutta entä kun se tapahtuu ihmisten elämän kustannuksella. Tänään omalla laitoksellani tiedotustilaisuudessa kerrottiin työtovereista(tohtoreista, dosenteista), joiden todettiin vuodenvaihteen jälkeen "siirtyvän muihin tehtäviin" (=kortistoon).
VastaaPoistaTerveisin tutkija erään yliopiston eräältä laitokselta, jossa pidetään yllä uskoa loputtomaan kasvuun.
Kun meillä aamulla vaihdettiin sähkömittari ja sähköt oli katkoksissa n. 5 min. niin viereisen huoneen p a l o v a r o i t i n (jossa paristo, ihan normaali kaupan halpa palovaroitin) piippasi. Kun sähköt sitten tuli päälle se oli hiljaa. Miten voi savua tai lämpöä tulla siitä?
VastaaPoistaToinen palovaroitin, joka oli vielä lähempänä tätä mittaritaulua eli samassa huoneessa sen sijaan ei ääntänyt: vain se, joka oli keittiössä missä minäkin päivisin.
Nyt laitoin sen laukkuun ja vien jonnekin avattavaksi: miksi se piippasi? Se teki sen toisenkin kerran kun naapurihuoneiston sähköä korjattiin (meidän taloyhtiö vaihtaa kaikkiin huoneistoon uudet sähkötaulut joissa oma sim-kortti ja puhelinyhteys). Tästä samasta puhelinyhteydestä pääsee myös muistaakseni suoraan toisen data-järjestelmään eli katkaisemaan toisen tietokoneen (tämä tapahtui silloin kun olin jyväskyläläisten kanssa työssä ja kolleegani Tietoenatorilta ihmetteli miten firman "pojat" pääsi katkaisemaan etäältä hänen tietokoneensa kun hän sanoutui irti: ketään heistä ei ollut firmassa missä serverit vaan kaikki olivat Keskisuomessa. On siis etä-ohjauksia jotka juuri kulkevat puhelinlankoja mukaan. Tämä on siis luultavasti hoidettavissa niin, että internet-vastaanotto on simultaaninen: se voi olla samanaikaisesti modeemi että laajakaista? Jos joku kellarissa mixtraa langat niin, tämä on siis mahdollista ilman, että huoneiston omistajalla on siitä mitään tietoa. Meidän talossa asuvat myös mm taloustoimittaja ja ulkoasiainministeriöstä vaikutusvaltainen päättäjä. Täällä on myös suuren valtion diplomaatti.
Minä haluaisin, että joku tajuaisi näitä paremmin eikä olisi liian lapsellinen niitä tarkistamaan. Siksi sanoin niistä toimittajalle. En siis usko, että minä olen mitenkään se kiinnostava mutta kyllähän minä varmasti ns. "sotken" koska minä kerron avoimesti mitä näen ja siitähän ei pidä kuin ÅA ja samalla minun postit kylläkin menevät mappiÖ:hön. Pitää siis olla avoin mutta kukaan ei kehtaa sitten sellaisen kanssa oikein näyttäytyä.
Mitä luusereita!! Eikö vaan. Mitä miehiä ne ovat? Eikö voi enää tietää mitään vaan sekin on hävettävää. Kun pitää vastaanottaa väärin (hehe sanovat häveliäästi: kun se ei osaa sanoa kauniisti; niin siksi. Ihan kuin tämä tyylini olisi heti tullut päälle: ehhei, tämä tyylini on vain siksi, että osoitan mitä tapahtuu kun vetoaa niin hemmetisti kunnolla-esiintymiseen, ettei pian enää siedetä sitäkään, että joku joutuu avaamaan suunsa (vulgäärisesti, koska kieli saattaa näkyä hyihyi) jotta sanat pääsisivät ulos suusta. Voi voi kun ollaan niin pelokkaita, kun se on niiiiin vulgäärinen.
Haistakoot jotain eikö vaan Kemppinen. Kun sanat eivät merkinneet heillle häveliäsissyistä moneen kymmeneen vuoteen; olkoon sitten pimennossa. Jos ei tieto kelpaa. Ei sit. Olkoon ilman. Mutta ei pidä sotkea maan asioita myöskään menemällä puudeliksi pahan ilman herroille. Jotta pahan ilman herrat saavat käyttää hyväksi meitä nämä puudelit saavat siitä oman kassansa varat. On väärä strategia ja sitä yritin myös junien kautta kertoa: tehkää mitä hyvänsä ja kyllä hyvää voi tehdä monella tavlla mutta kun ns. puheejohtajia voidellaan ja manipuloimaan sanomaan vain ja ainoastaan oman maun jutttuiset jutut niin ollaan puudeli-strategiassa menty liian pitkälle. Maassa on veronmaksajia myös sellaisia, joiden elämä ei pääse ikinä saamaan mitään jos tämä puudeli-kompetenssi ja olevinaan olemisen ihanne ei ala loppua.
Sanokaa niille Kemppinen sitten kun käytte väitöstilaisuuksissa ja erilaisissa yhteyksissä puhumassa, ettei suomalaisen pidä vähätellä omaa oikeuttaan vaatia, ettei herrat Helsingissä vain ja ainoastaan vie asioita siihen suuntaan. Ollaan siis lopulta pumpattu pois kaikesta mikä on jotain. Ei pidä siis uskoa, että ihminen joka käyttäytyy niiiiiin hyvin ja niiiiin tyylikkäästi ja omaa niiiiin tyylikkään vaimon ja auton että se sama ON hyvä.
Ei tarvitse olla ollenkaan. Voi olla juuri toisinpäin ja ne ulkoiset symbolit ovat vain siksi,e ttä suomalainen heittäytyisi puudeliksi koska omat naapurit ovat silloin mielessä ja heitä pitää päästä vähän näpäyttämään osoittamalla että on sitten hienoja herroja vieraana. Meillä on, katsos.
Jos suomalainen voisi heittää pois sen kauniin mutta vaarallisen nöyryyden ja ottaa johtajuutta vaikka se näyttäisi hölmöltä. Minä voin olla hölmöläisten agentti jos joku haluaa. Olen pahempi koira kun puudeli; olen varmasti Dobermann sittenkin tai ainakin susikoira.
Puren ja haukun tarvittaessa kun pellet eivät uskalla.
Nyt tapahtuu siis liian monella sektorilla vaarallisia yhteisesti toimivia kontrollimekanismeja joita sovelletaan mm kiinteistöihin. MInä laittaisin mm opetusministeriön ja opetushallituksen seinät läpikäytäväksi ja samalla ikkunat (ovat remontoineet Hakaniemessa OPH:N suurta taloa vuoden verran ja ikkunat ovat paketissa. Tämä innostus hoitaa ns. hometaloja voi olla yhtä hyvin tätä jos minä DDR:n ajatusjuoksua ollenkaan tunnen).
Kiilaa siis ennen järkeä. Siinähän ollaan; minä ensimmäisenä häpeänpaalussa: miksi? Siksi, että en halua että suomalainen menettää maansa mikä pian voi olla totuus.
Olenpa paha kun tajuan sen. Olen siis ehkä ainoa jolla on realismia koska olen elänyt sitä. Oma mieheni sulkee korvat heti. Hän ei sellaista edes aio keskustella: mieluummin sitten on vain mukana kävi miten kävi.
No, onhan sekin strategia: ajopuu strategia.
Tapsa P:lle
VastaaPoistaVeroprogression loiventamisen osalta olen asianharrastajana sitä mieltä, ettei se jokamies-esimerkkiin sovi vahvan kontekstuaalisuutensa vuoksi. Muuten ripostisi oli mainio. Sitäpaitsi leiviskänsä hoitaminen ei kunnialla onnistu, jos ponnistuksensa suuntaa etupäässä etujaan ajatellen. Takapäästä sellainen.
Olen tallentanut Kemppisen sanomaksi väitetyn lauseen: "Ei sitä koskaan tiedä, milloin onnistuu turmelemaan jonkin viattoman mielen." No, omalla kohdalla se turmeltui jo Hesarin aikoina. Taisi olla Tietokone -lehden henkilökuva kun vei blogin pariin. Asetan käteni kyynärpäitä myöten ristiin sen puolesta että linja säilyy ja ilmaisen paheksuntani tässä samalla että 5.12 radio-ohjelma ei ole tullut saatavaksi podcastina vieläkään. Enää en viitsisiä istua tuntikaupalla autossa ilman muutamaa radio-ohjelmaa matkaeväänä muistikortilla. Milloin saamme Lappeenrantaan kaikelle kansalle vapaita luentoja? Edellinen oli ensimmäisen tieteiden yön aikaan ja siitä on jo iäisyys...
VastaaPoistaOlen taipuvainen (tässä asiassa) kallistumaan Heikki Ylikankaan teorian kannalle. Hän nimittäin väitti, että niin fennomanian kuin taistolaisuudenkin taustalta nousivat keskiluokasta ponnistaneiden nuorukaisten halut ohittaa virkauralla itseään pätevämmät ja/tai sopivammat asettumalla sellaisen ideologian taakse joka sai (itäisen) suurvallan poliittisen tuen. Taistolaisuuden taustalla oli kiistaton tosiasia, että yliopistohin ensimmäisen kerran historiamme aikana valui jo niin suuria vuosikertoja, ettei kaikille olisi millään saatu edes kohtuullisen tuottoisia virkoja. Neuvostoliittoon tiukasti takertumalla voitiin odottaa kuitenkin urakehityksen kannalta jotain positiivista.
VastaaPoistaMitä tulee taas vihreisiin, niin heidän tapauksessaanhan tätä itäistä sponsoria ei ole. Sponsoriksi on siten saatava kauhusta kankeaksi peloiteltu kansa, joka on jo jossain määrin saatu siihen teologiseen uskoon että meitä todellakin odottavat helvetin kauhut mikäli emme supista kulutusta niin ja niin montakymmentä prosenttia ja tee muutenkin sitä sun tätä.
Eiköhän tässäkin ole kyse siitä, että yliopistot ovat vieläkin tungettu täyteen kansakunnan kynttilöitä. Kuitenkin voidaan varmuudella todeta että ainakaan 99%:sti heistä ei koskaan tule "oikein mitään erikoista".
Omaa surkeuttani lievittääkseni olen todennut että eipä ole armeijan aikaisista aliupseeri- ja upseerikavereistani tullut yhdestäkään mitään erikoista. Kerran jo luulin erään heistä päässeen suunnittelemaan Milanoon jotain huippuluokan suurprojektia, kunnes huomasin että kyse olikin aivan toisesta persoonasta.