17. joulukuuta 2008

Tittelit takaisin



Ennen heitettiin tittelit pois. Olen niitä itsekin viskonut.

Tänään päätin kirjoittaa vaihtelun vuoksi asiallisesti.

Isä oli harmistunut ja ehkä peloissaankin laitteesta, jota sairaalassa oli käytetty hänen nostamiseensa vuoteesta. Sain selitetyksi – vaikka hänen kuulossaan ei ole kehumista – että on se vastuukysymyskin.

Potilaalle on mieluisampaa, että hoitaja nostaa hänet sylissään pyörätuoliin, kun siis puuttuu toinen jalka. Mutta entä jos ote lipeää? Potilasvahinkolain mukaan ainakin sairaala on vastuussa.

Toinen huomio Puolarmetsästä, joka on mainettaan tavattoman paljon parempi eli erinomainen sairaala. Suurin osa hoitajista ja lääkäristä on kuin onkin syntyperältään muita kuin suomalaisia.

Asia on niin tiuhaan uutisissa, että päivänselvät ongelmat unohtuvat. Niin päivänselvästä asiasta kuin kielitaidosta en nyt puhu. Ajattelin neuvoa, että Suomessa on uusi laki ammattipätevyyden tunnustamisesta. Sen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, joka löytyy juuri noilla numeroilla Googlesta.

EY-direktiivejä on naureskeltu niin kauan ja unionia on vastustettu niin tunteikkaasti että asiallinen pohja on unohtunut. Tuo laki ja direktiivi selvittävät tarkoin, kuka saa harjoittaa mitäkin ammattia ja käyttää ammattinimikettä. Kelpaanko esimerkiksi minä lukion lehtoriksi? En. Puuttuu ainakin kasvatustieteen apro, eikä siinä auta tohtorin tutkinto historiasta.

Pikkuasia? Ei toki.

Minusta on hyvin tärkeä asia, että sairaala lääkärit ovat lääkäreitä ja hoitajat hoitajia. Säännöstasolla on nyt selvitetty yksityiskohtaisen tarkasti, miten ja mistä saadaan sellainen ammattioppi, joka vastaa esimerkiksi Suomen ”laillistettu lääkäri” –perinnettä. Olen joutunut seuraamaan sivusta paria rikosjuttua, joissa on ollut kysymys luvattomasta lääkärintoimen harjoittamisesta – syöpäpotilasta on maksua vastaan neuvottu jättämään kaikki lääkkeet ja sädehoidot sikseen ja syömään saunavihtoja.

Sekin tuntuu tärkeältä asialta, että apteekissa on proviisori. On tullut joskus asiaa.

Näissä säännöksissä on valtavat määrät yksityiskohtia asioista, jotka ovat ainakin minulle epäselviä – mitä optikko tai hammasteknikko saa tehdä; mikä on sellainen insinööri, jonka tekemiin lujuuslaskelmiin sopii luottaa. Minulla ei ollut aavistustakaan, että ”deck officer” on matkustajaliikenteessä pätevä perämies eikä hajuakaan, että saksalaisten merenkulkualan ammattinimikkeen perässä olevat salaperäiset kirjaimet oikeasti tarkoittavat jotain.

Suomessa turhamainen ja venäläinen perinne ovat tietenkin sekoittaneet asioita. Kerran yritin selvittää teknikon ja insinöörin eroja, mutta en saanut selvää. Rakennusmestareita ei kuulemma välillä koulutettu mutta nyt heitä valmistuu taas.

Tiedättekö te, mitä eroa on diplomi-arkkitehdilla ja arkkitehdilla tai diplomi-insinöörillä ja insinöörillä? Minun tietääkseni ei mitään. Mutta diplomi-insinööri on korkeakoulututkinto ja insinööri on (entisen kielenkäytön mukaan) opistotason tutkinto.

Joudun selittämään huomattavan usein, miksi Teknillisen korkeakoulun nimi on korkeakoulu – eikö se olekaan yliopisto. On se yliopisto, mutta Saksan polyteknisten korkeakoulujen nimityksen siirtyminen Suomeen ja jähmettyminen vanhaan asuun on mutkikas tarina.

Se laitos, joka maksaa osa palkastani ja on osoittanut minulle lämmitetyn, vettäpitävän huoneen mahdollista työskentelyä silmälläpitäen, on oikeastaan Helsingin tekninen yliopisto. – Tällä mielipiteellä herätän karsautta kollegoissani. Ja asia menettää ajankohtaisuutensa vuodenvaihteessa.

Käytössä on höpötitteleitä, ja se on pelkkä perinne. Käytössä on kunniamerkkejä, joita annetaan palkankorotuksen tai kiitoksen sijasta. Sekin on perinne. Saa olla mitä mieltä haluaa.

Eräin kohdin tittelit menevät päällekkäin. On muuten-vain-professoreita ja oikeita professoreita. Itse luen itseni jälkimmäisiin, koska minut on nimitetty sellaiseen virkaan ja olen laiminlyönyt toistaiseksi tämän vuoden tunti-ilmoituksen tekemisen.

Esimerkiksi rovasti on arvonimi. Väitteen mukaan sen voi saada kirkkoherra tai muu pappi, joka osoittaa kykenevänsä pitelemään virsikirjaa, kahvikuppia ja kakkulautasta ja samanaikaisesti tervehtimään kädestä.

Jutun kuvassa äitini työhuone. Suunnittelemme hänelle sopivaa arvonimeä. Virkkaustieteen kandidaatti? Sivukamarineuvos?

49 kommenttia:

  1. Ei kun rovastin arvonimi myönnetään 50 vuotta täyttäneelle papille, joka ei ole sekaantunut rippikoululaisiin.

    VastaaPoista
  2. 1) Suunnittelevat terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sihteerien vähentämistä. Eli konekirjoittajan työtä tehdään entistä enemmän lääkärin palkalla Perseestä, sysältä ja poikittain.

    2) Teknikon ja insinöörin ero on kuulemma käsien pesussa.
    Insinööri pesee kätensä kun tulee kuselta.
    Teknikko ennen kuin menee kuselle.

    VastaaPoista
  3. Käsityöneuvos on jotenkin arkinen. Löytyy luettelostakin. Mutta kävisikö solmintatieteen dosentti tai kuituneuvos.

    Pietari Suuren rankijärjestys on huomattavasti voimassa olevaa järjestelmää kiinnostavampi todellisine salaneuvoksineen. Hovineuvos vastaa siinä muuten everstiluutnanttia, joita tuli puhutella "teidän korkeajalosukuisuutenne". Laivasihteeri joutui tyytymään jalosukuisuuden toteamiseen.

    VastaaPoista
  4. No faija kun oli reilun vuoden kestäneellä reissulla siellä sairaalaverkostossa - josta sellaiset 8 kk lepositeissä yhtä menoa - niin että käsitykset tuosta hoidon laadusta vähän rapisivat, vaikka joskus olin itsekin hiukan lähempää ja pitempään sitä hommelia seuraillut.

    esimerkiksi kun se ei tiennyt kuka oli, mutta kovasti olisi halunnut auttaa niitä muita vaivaisia, niin jotenkinhan se auttaminen oli estettävä. siitä se kantoi kyttyrää, ja sitten kerran paukutti rullaattorilla sitä sairaalakäytävän seinää. koska oli yö ja paikalla vain yksi hoitaja, niin vartioliikehän sinne kutsuttiin, ja kaksi riuskaa nuorta miestä - 190 cm ja 100 kg - pisti sen faijan sitten siihen lattialle ja takas niihin lepositeisiin. se siis oli sen jälkeen, kun olin saanut sen vaihdettua eri sairaalaan ja kovasti toivonut siellä, että sais harrastaa sitä liikuntaa, kun vielä 75-vuotiaanakin ajeli fillarilla kesäisin päivittäinkin kymmeniä kilometrejä.

    piti oikein hoitsujen kokoontua asian tiimoilta, kun kyse oli työturvallisuudesta. faija ei silloin painanut edes kuuttakymmentä kiloa.

    ei ne enää siihen vapaana olemiseen suostuneet. no nyt se on ollut reilun vuoden vapaallajalalla.

    no en mä sitä ole funtsinut enää sen jälkeen. jotenkinhan täältä jokainen lähtee. ja ymmärrän aika hyvin ton koko ympyrän mikä siellä etulinjassa olevilla hoitsuilla on.

    mutta jo silloin mä ajattelin, että olis kiva, kun noi dementikot vois viettää aikaansa muualla, kun kiinnisidottuna sängyssä, tai siinä rulliksessa. vaikka metsässä (pienemmässäkin, faija esimerkiksi tykkää papukaijoista ja akvaariosta tms), että kun niitä tulee vielä lisää, ja ne hoitopaikat on mitä sattuu...

    tää on aika iso ja uusi sairaala, en tiedä sitten olisiko just tollanen kiva (pitää kelata tota linkkiä että löytyy ne kuvat siitä)

    http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=454088&page=2

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Kuvan arvasin heti. Itse en suurempaa arvonimeä tunnusta kuin taiteilija. Ja nähdäkseni tuon työhuoneen elämänkatsomuksellinen hyöty on istutettu katsojien sydämiin niin hiljaa että jos joku polttaa näppinsä ja kielensä... hosuminen on hänessä itsessään ja katsominen kesken.

    Resurssit sairaaloissa on äänestäjien käsissä!

    VastaaPoista
  7. Kuulemma sähköpuolella tittelit ja osaaminen menevät näin: Asentaja osaa, muttei tiedä. Insinööri tietää muttei osaa, teknikko osaa ja tietää.

    VastaaPoista
  8. "nsinööri pesee kätensä kun tulee kuselta.
    Teknikko ennen kuin menee kuselle."

    Aikoinaan esimiehenäni oli tekniikan tohtori. Hän ei pessyt ennen eikä jälkeen.

    VastaaPoista
  9. Täällä maalla titteli on raha. Mitä enemmän rahaa (epäillään olevan), sitä korkeammassa asemassa. (raha on tietysti myös metsiä ja mökkejä ja sen sellaista)
    Mutta kun tittelit on selvitetty, eletään ihan rauhallista rinnakkaiseloa ja saa olla melkein sellainen kuin on (varsinkin jos on muualta tullut).
    Muuten, mikä se diplomi-arkkitehti on?

    VastaaPoista
  10. ad Jaakko Heinimäki

    Täytyykin kysyä parilta tutulta papilta niitten titulaariin tarkennus.

    Omaiseni piti puhuttelun seurakunnan papin virkaetujen laajuudesta viisikymmentä vuotta sitten, jossa viittasi sikataloudessa hankkimaansa kokemukseen eläinkirurgian suhteen. Sittemmin pappi vaihtoi hiippakuntaa.

    VastaaPoista
  11. JK: Käytössä on höpötitteleitä,.. kunniamerkkejä, joita annetaan palkankorotuksen tai kiitoksen sijasta.

    Ei-rahallisen palkitsemisjärjestelmän käytössä armeija lienee ylivertainen. Tässäkin blogissa oli aikoinaan kuvaava lainaus punaviisusta koskien CGM:a .. " .. rinta kuin romukaupan ikkuna.."

    Itsellenikin viimeisestä työrupeamastani jäi epäselväksi pari titteliäni, joista toisen luulen olevan voimassa vieläkin evp:n lisäksi. Kirkkaana mielessä on säilynyt ainoastaan ensimmäinen ylennys: "Alokkaat ylennän teidät tykkimiehiksi." Muista huomionosoituksista sen paremmin vasen kuin oikeakaan aivosoluni ei anna oikein mitään signaalia.

    VastaaPoista
  12. Jos ja kun tamperelainen perussuomalaisten ääniharava ei ole rasisti, vaan keräsi äänensä tehtyään Koukkuniemen vanhainkodista valituksen.
    Missä ne ikärasismin hyväksyjät on! Suomalainen työikäinen siunaa ikärasismin kaikkien titteleiden kiillolla, niinkö se tapahtuu valtakunnallisesti yli puoluerajojen.

    Kävelemään pystyvät mellakoivat Kreikassa...

    VastaaPoista
  13. Musta tää on hyvä koulutus/titteli(nimi): LHS eli Livets Hårda Skola.

    Mulle se sopii ku lakki päähän ja käytänkin sitä useimmiten, vaikka onhan mulla muunlaistakin koulutusta olemassa.

    Nappasin sen Karin Brunk-Holmqvist´in kirjasesta Villa Bonita.

    VastaaPoista
  14. Unohtumaton on jonkun Salaman henkilön kommentti: opistoinssi mutta diplomimies.

    VastaaPoista
  15. Käsittääkseni tittelien poisheitto toimi tilanteessa, jossa oletuksena tittelöitiin ja sitten tittelien tuolla puolen vielä teititeltiin. Sinun kaupoissa aloite on arvokkaammalla tai, jos asia vaikuttaa arkaluontoiselta ajatella sillä tavoin, nainen tai iältään vanhempi. Miten sääntö aloiteoikeudesta menee titteleidenheitossa, arvokkaampi tietysti, mutta muuta apusääntöä ei liene. Sodan jälkeen pienellä varuskuntapaikalla oppikoulun lehtori antoi soittotunteja kantahenkilöstöön kuuluneelle oppilaalle, joka oli sodassa noussut vääpelistä luutnantiksi saakka. Sitä oppilas ihmetteli, kun muuten fiksu maisteri ei ymmärtänyt eteisessä auttaa luutnanttia päällystakin kanssa.

    En tunne Kemppisen mainitsemaa diplomi-arkkitehtia, onko ero sana kuin arkkitehti- ja arkkitehtuuritoimistojen välillä? Sittenhän meillä on diplomi-ekonomeja ja -kosmetologeja, joissa ero menee kieltä tai muuta pintaa pitkin.


    RUK:n johtaja on kai aina eversti, mutta siellä on jalkaväkilinjan johtajana ollut everstiluutnantteja. Siellä paraatikentällä tervehdimme satojen kurkkujen kautta kajahtaen herrra everstiä ja tykistösuunnalta ym suunnalta kähistiin nolosti perään luutnanttia.

    Kun esiinnyn mielelläni vähän virallisemmissa tilaisuuksissa tai muuten vain juhlavasti vähintään sadalle mitoittaen, koen kunniatohtorit ongelmiksi. Alkuliitteen mainitseminen tuntuu pedantilta, jopa alentavalta, mutta sen unohtaminen jopa loukkaa paikalla olevia väitelleitä tohtoreita. Vähän kuin herastuomaria kutsuisi juristiseurassa lyhentäen.

    Onhan rovastejakin moneen kaftaaniin esimerkiksi lääninrovasti ja tuomiorovasti tavallisten lisäksi, tosin aika usein heille kai kertyy tuo nimitys virkanimikkeen lisäksi myös arvonimeksi.

    VastaaPoista
  16. Ennen vanhaan ensin käytiin saunassa ja sitten syötiin vasta.

    Eikä ollut kuin kolmenlaisia sairauksia elikä kohtausta, rintakipua ja karannaista.

    Kyä ennen oli kaikki paljon paremmin, vaikka Kemppinen toista väittää.

    VastaaPoista
  17. "Insinööri pesee kätensä kun tulee kuselta"

    Diplomi-insinöörille puolestaan on opetettu että käsille ei kusta.

    VastaaPoista
  18. Tosikertomus sairaalasta, tosin Tukholmasta.

    Tienasin opiskelurahoja 60-luvulla sairaaloissa niin kuin teki moni muukin opiskelija (tulohaitari naapurimaiden kesken oli hirmuinen) ja mitään kysymättä panivat likat aina Arbetsförmedlingenissä Södersjukhusetiin ja pojat katujen monttuja täyttämään tai raksalle.

    Minä olin laiha likka enkä pärjännyt niiden nostelemisten kanssa. Olin vanhusten sairasosastolla. Systerit eivät käsiään lianneet, suomalaiset ja jugoslaavit vain.

    Niillä oli sitten semmonen vaijerinostolaite, jota piti osata käyttää yksinkin. Ei tullut mitään, sain kaveriksi toisen suomalaislika n koska potilaat olivat luvalla sanoen lihavia.

    Toisen piti hoitaa sitä nosturia ja toisen tukea matamia selästä. Näytti jo siltä että senkertainen operaatio oli selvä, kun minä en saanutkaan sitä hihnan vipua seuraavaan reikään. Koko homma rupesi pyörimään ja matami läsähti lattialle.

    Minä juoksin karkuun. Matami, joka siis oli täysin järjissään ja oikeastaan vain liikalihava, ehkä diabeetikko, kiljui kuin pistettävä että Finnjävlarna igen!

    Kuulin sitten sen toisen likan selittävän systerille että tässä oli joku toinen vinssin päässä, mutta sen piti mennä auttamaan seuraavalle osastolle ja väitti että se vielä oli ruotsalainen.

    Systeri oli epäluuloinen ja meidän piti vältellä toistemme seuraa pitkään.

    Ei tullut kysymykseenkään että olisi jouduttu irtisanotuiksi, ei olisi sitten ollut millä opiskella seuraava lukukausi.

    Älä nyt tätä kumminkaan isällesi kerro! Oletan että nykyiset vehkeet ovat hieman parempia kuin vinssit.

    VastaaPoista
  19. Itse luen itseni jälkimmäisiin, koska minut on nimitetty sellaiseen virkaan ja olen laiminlyönyt toistaiseksi tämän vuoden tunti-ilmoituksen tekemisen.

    Muuttuuko luokittelu, kun (jos?) korjaat laiminlyöntisi?

    Insinööreistä ja teknikoistahan on tämä vanha vitsi:
    - Mitä eroa on diplomi-insinöörillä, insinöörillä ja teknikolla?
    - Diplomi-insinööri tietää, miksi jotain tehdään, mutta ei miten. Teknikko tietää, miten jotain tehdään, mutta ei miksi. Insinööri ei tiedä kumpaakaan.

    VastaaPoista
  20. Kemppisen kertoilut isästään nostivat mielen päälle oman isäukon voinnit ja kokemukset sairaalasta.

    Nyt kasikymppinen isäpappa on potenut prostatavaivojensa pari kuukautta sairaalassa ja miehen kertoilut sisarhentovalkoisista ovat olleet pikkaisen sydäntä kylmääviä.

    Kouluttautumattoman työläismiehen avunpyyntökynnys on tunnetusti korkealla; ja kun sitten mies on niellyt häpeänsä ja pyytänyt esim. pesulle pääsyä tai sitten apua sukkien jalkaan laittamisessa

    on suhtautuminen ollut lähinnä ynseää tee itse-meininkiä. En tiä. Vihaksi pistää.

    Tietenkin sairaaloissa on ilmeisen kamala kiire ja kenties tällaiset oharit ovat yksittäisiä ja harvinaisia tapahtumia.

    Kuitenkin. Täytyy muistaa iltarukouksesssa pyytää Herralta itselleni nopeaa ja siistiä äkkikuolemaa. Ei ehkä vielä vaan sitten joskus.

    VastaaPoista
  21. [M]itä eroa on diplomi-arkkitehdilla ja arkkitehdilla tai diplomi-insinöörillä ja insinöörillä? Minun tietääkseni ei mitään

    No trollaukseltahan tämä kysymys vähän vaikuttaa, mutta vastaanpa nyt, kun olen asiaan hiukan perehtynyt. (Olen DI ja TkT, vaimoni on insinööri ja olen pitänyt luentoja sekä yliopiston että AMK:n fysiikan peruskursseilla.)

    Periaatteessa DI:n ja AMK-inssin ammattipätevyys on hyvin samankaltainen. Erona on kuitenkin DI:n teoreettisempi pohjakoulutus. Sekä AMK:ssa että tekn. yliopistolla ensimmäinen opiskeluvuosi vierähtää lukien insinöörimatikkaa ja -fysiikkaa. AMK:ssa kurssi on vaikeustasoltaan ja sisällöltään käytännössä sama kuin vastaava pitkä oppimäärä lukiossa. Teknillisessä yliopistossa fysiikan peruskurssilla hyödynnetään perusdifferentiaali- ja integraalilaskentaa ja vektoreita paljon enemmän. Matematiikassa teknillisen yliopiston peruskurssi menee vastaavasti myös syvemmälle kuin AMK:ssa.

    Ammattiaineissa erona ovat oikeastaan erilaiset painotukset. Esimerkiksi sähkövoimatekniikan DI on täysin kyvytön suunnittelemaan kotitalouden sähköistystä, vaikka valtakunnanverkon säätö luonnistuisikin. Sellaiset rutiiniasiat ovat toisaalta ammattinsa osaavan AMK-inssin leipäpuu. Varjopuolena on se, että löytyy varsin paljon asioita, joita insinööri ei ehdi lyhyen nelivuotisen tutkintonsa aikana opiskella.

    Toinen ero on AMK:n ja yliopiston erilaisessa rahoituspohjassa: AMK saa rahansa suoritettujen tutkintojen, yliopisto sisäänottojen mukaan. Seurauksena on, että 1,5:n keskiarvolla valmistunut insinööri ei osaa yhtään mitään. Valmistuneita on pakko saada tietty määrä. (Toisaalta hyvien arvosanojen saanti on AMK:ssakin vaikeaa.) Yliopistoissa luennoitsijan tuntema tulosvastuu opiskelijoitten valmistumisesta on pienempää.

    VastaaPoista
  22. Hei, Jussi Garrulus!
    Sinä selvästikin luet vain omat kommenttisi! Oliskohan siinä osasyy ongelmiisi? Läppävika on myös mahdollinen diagnoosi.
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  23. En muista oliko edellisen laman vai EU:n ansiota, mutta ammattikoulun opettajaksi pääsee jos on insinööri. Sen kasvatus appron voi suorittaa vaikka työn ohessa. Riittää että on paperi joka todistaa että on insinöörin titteli. Sillä paperilla äsken koulusta päässyt insinööri on pätevämpi hitsaus ja levyseppäpuolen maikka, kuin vaikka levyseppä-hitsaaja joka on ammattikoulun jälkeen ollut 10 vuotta ko. ammattityössä.
    Sama koskee tietysti myös puuntyöstö ja rakennustekniikka puolta.
    Sitten vielä ihmetellään mihin on katoamassa ammattitaito suomesta.

    Jälkipolvi voi sitten historiaa tutkiessaan paperilta todeta että ainakin on ollut pätevää väkeä opettajan töissä.

    VastaaPoista
  24. Rovasti arvonimi ilmentää kirkollista pöhöttyneisyyttä. Se on kuulemma piispain mielestä "korkeinta", mitä he voivat papille antaa tässä maailamssa.
    O sancta simplicitas!!

    Osuva on JK:n näkemys papillisesta taituruudesta.

    VastaaPoista
  25. Ad Omnia: - diplomiarkkitehti oli kiero maininta. Sellaista tutkintonimikettä käytettiin TKK:lla 20- ja 30-luvuilla ja sen käyttöönotosta keskusteltiin laajasti kun rakennusarkkitehdit tulivat kuvaan.

    VastaaPoista
  26. ad jukkam,

    Olet ihan pikkasen väärässä, kun sanot insinöörin olevan pätevä ammattikoulun opettajaksi. Ammatillisten aineitten opetukseen tarvitaan aina kolmen vuoden soveltuva työkokemus ko. alalla. Suoraan koulunpenkiltä ei kukaan ole pätevä ammattikoulun opettajaksi.

    ad jukka,

    Se kasvatustieteen arvosana on muuten nimeltään "opettajan pedagogiset opinnot". Laajuus on 60 op tai 35 ov. Useimmiten sen suorittamisella kuittautuu myös kasvatustieteen cumu. (Ei aina, esimerkiksi Tampereella yliopisto edellyttää nykyään paria lisäkurssia, jotta opettajanpätevyyden lisäksi saisi myös "aineopinnot" eli helsinkiläisittäin cumun.)

    VastaaPoista
  27. Tekeekö oikea professori tutkimusta viran saamisen jälkeen?

    Veikkaisin, että tutkimusta tekevät eniten nämä muuten vain ihmiset.

    Mutta kaikkien nimet kuitenkin löytyvät julkaisuista, siis eroja on ja etuja.

    VastaaPoista
  28. Joitakin kymmeniä vuosia sitten Strömbergin insinööreillä ja teknikoilla
    oli eri levyiset kravatit. Teknikoilla leveämmät. Tämä sen takia, että tushikynä oli helpompi pyyhkiä leveämpään kravattiin kuin kapeampaan.
    Insinöörit kun piirsivät vain skissejä lyijy- värikynillään.

    VastaaPoista
  29. Itse olen kuullut lähinnä sitä versiota, että rovastin nimen ja arvon saa pappi, jos hän on "täyttänyt viisikymmentä vuotta eikä ole tehnyt mitään".

    VastaaPoista
  30. Jo ihan pienenä ymmärsimme olla ylpeitä ukkimme herastuomarin arvonimestä, jonka näköjään voi nainen saada olemalla hiljaa ja puhumalla asiaa silloin kun suunsa avaa.

    VastaaPoista
  31. Jussi Garrulus ei ole yksi ja sama. Ymmärrän kritiikin: olemme pitkästyttäviä molemmat.
    Kiitos fiksusta tavasta huomauttaa.

    :)

    VastaaPoista
  32. Ad Omnia - sisareni oli kansakoulussa kertomansa mukaan häpeissään, että isämme oli vain varatuomari, kun jonkun vaari oli tosiaan herastuomari.

    Itse olin ylpeä, kun isällä oli (40-luvulla) helvetin hieno titteli: hovioikeuden auskultantti.

    Hovioikeudenneuvoksena ollessani totesin, ettei tuo titteli vetänyt vertoja auskultantille.

    Muuten - herastuomarin titteli on yksi niistä, joita ei saa pelkästä harrastuneisuudesta.

    "Heras-" ei viittaa herraan, vaan kihlakuntaan (härad).

    VastaaPoista
  33. Titteleistä mieleen ja lienen kertonut tämän ennenkin.

    Olin kerran tästä matkalla asemalle, ja matkalla on sellainen nurkan keskiolut kioski, jonka ulkopuolella kolme maatalouden suorittavan portaan vaatteisiin pukeutunutta riitelivät ostosten jakotavasta ja tilanne alkoi juuri olla se, jossa maataloustyöväestön vaatteita käyttävät tapaavat aloittaa loimien repimisen, kun yksi heistä, naamatuttu, sanoo muolle "Olkaa kunnolla, Paroni tulee! Nyt kunnolla Paroni tulee!" ja kun sitten sivuutan, naamaltaan tutummat örkit tervehtivät kohteliaasti ja kuuluvasti
    "Iltaa, Paroni!"'
    "Hyvää iltaa!" vastaan ja kun olen ehtinyt hieman pidemmälle, kuulen takaani
    "Mikä vitun paroni se on?"
    "Paroni on herra!"
    Eihän sitä nyt sovi herrojen aikana oluesta tapella.

    VastaaPoista
  34. Ad Erastotenes..

    teoriassa asiat ovat niin hienosti, käytännössä näihin matalapalkkaisiin ammiksen virkoihin ei ole usein päteviä hakijoita. Kahdesta epäpätevästä pätevämpi on se jolla on oikea koulutus. Puutteet pätevyydessä eivät estä palkkaamista se vain näkyy sitten palkassa joka kuukausi.
    Saattaa olla että taantuman myötä päteviäkin hakijoita alkaa kiinnostaa.

    VastaaPoista
  35. Ja sitten taas yleensä ja erikseen.

    "Kasvatustiede on naurettavaa epätiedettä" sanoi prof. K.Julku aikoinaan historian luennoilla.

    En ollut kyseisellä luennolla, vaan sen sijaan joku humanistisälli oli käynyt ikuistamassa tämän totuuden OKL:mme miesten veskiin.

    Vastapäätä posliini-istuimen horisontaalitasoa.

    Ja totta on ja oli joka sana.

    Muistanen , että Kasvatustieteen opinnot läpäisi aina ja arvosana minimissään oli 2-; kunhan vain osasi säveltää jotain näennäisen viisasta tenttikysymyksiin.

    Näin jälkeen päin kasvatustieteen tentit túovat mieleen Sinuhen ja lampaan maksasta ennustamisen. Molemmissa kait tarvitaan lähinnä lipeää lärveä ja kirjoitustaitoa.

    Tuhat kertaa järkevämpää luokanopettajille (ja yleensä opettajille) olisi suorittaa aineopintoja luonnontieteissä tai sitten kirjallisuudessa/äidinkielessä ja historiassa.

    Kasvatustieteissä väitellyt on yleensä pikkupelle, joka ei pärjää koulun ankeassa arjessa. JOssa vaaditaan sellaisia elämän perusedellytyksiä kuin organisointikykyä, auktoriteettia ja kykyä kohdata nykyiset rajattomat poskisolistioppilaat sellaisenaan, omana itsenään.

    Ilman suurempia egovaurioita, oman opettajuutensa säilyttäen.

    VastaaPoista
  36. Opetusharjoittelun aikana norssissa "auskut" eivät olleet juuri mitään peruskoululaisten mielestä. Lukiolaiset suhtautuivat sentään paremmin; osasivat asettua jonkin verran harjoittelijaparan asemaan. Opettajan auktoriteetin hankkiminen vie aikansa, jos sitä kaikki saavuttavatkaan.

    VastaaPoista
  37. Insinööri tulee siis sanasta ingenjör (ingengör, ingenting gör), joillakin on siitä ihan diplomi, mutta mistä tulee sutenööri?

    VastaaPoista
  38. Titteleistä on hyötyä aina. Voi esimerkiksi etuilla mielipidekirjoitusten julkaisujonossa. Titteli tuo myös painoarvoa, jos itse puheessa ei ole mitään sisältöä. Voi huijata ihmisiä luulemaan, että nyt puhellaan tärkeitä.

    Sitten on asian vakavampi puoli. Se, että kuka tahansa voi olla filosofi, toimittaja tai tutkija, on tietysti vain koomista, mutta jotain rotia pitäisi saada siihen, kuka nimittää itseään esimerkiksi terapeutiksi.

    Kaikki nämä liittyvät kiusalliseen vallankäytön ja arvovallan teemaan.

    VastaaPoista
  39. Kun olin hyvin pieni, meillä kuulemma asui naapurina herra, joka esitteli itsensä minulle varatuomariksi. Opin kuulemma kutsumaan setää sen jälkeen varastuomariksi.

    VastaaPoista
  40. Ad Omnia: - Kasvatusopin aprosta on sanailtu perheen piirissä, kun poikani on töissä miesseminaarissa.

    Kaunis paikka, mäellä.

    Joku jusseista oli kerran kiivennyt puuhun ja saanut välittömästi lähtöpassit.

    VastaaPoista
  41. Mikä ero sitten on ekonomilla ja diplomi-ekonomilla

    VastaaPoista
  42. Minua on myös ihmetyttänyt paljon puhutut esim. naisinsinöörit.
    Missä niitä valmistuu?

    VastaaPoista
  43. Keskustelu toi mieleeni TITUn piirroksen, jossa mies oli jäänyt suojatiellä auton yliajamaksi. Lähellä ollut mummeli ryntää paikalle ja huudahtaa surkeasti: "Mutta sehän on insinööri Kutvonen!" Tällöin pahasti ruhjoutunut mies puristaa heiveröisesti huuliltaan: "Diplomi-insinööri..."

    VastaaPoista
  44. Jamille: Diplomi-ekomomeja valmistuu Hankenilta (Svenska Handelshögskolan), ekonomeja Kauppakorkeasta ja sen maakuntaseuraajista. Työelämässä en d-e:n ja e:n välillä ole havainnut eroa, mutta puolivalmisteissa oli eroa. Itse ylitin ns. maailman leveimmän kadun usein, Hankenilla oli selvästi nätimmät tytöt (mikä vertailukohta huomioiden oli hämmästyttävää) ja maukkaammat ruoat (mikä taas ei ollut yllätys).

    VastaaPoista
  45. Täällä Turun lähellä kuoli muutama vuosi sitten 106-vuotiaana Rauman miesseminaarista aikoinaan valmistunut opettaja. Käveli kirkkomatkansa talomme editse itsenäisesti vielä lähes 100-vuotiaana, ja kävi joskus tervehtimässä naapurimme lähes yhtä iäkästä leskirouvaa. Oli lisäksi aktiivinen kuoromies, runoilija ja neuletöiden tekijä sekä vanhin elossa ollut Vapaussodan veteraani muistokirjoituksen mukaan (kotoisin Pohjanmaalta).

    VastaaPoista
  46. Nykyinen terveydenhuolto on liukunut hallitsemattomaan tilaan, kun erilaisten teollisuudesta kopsattujen tilaaja-tuottajamallien seurauksena on otettu käyttöön epäinformatiivisia nimikkeitä.

    Työntekijän koulutustausta on ilmiselvästi haluttu peittää läpinäkyvyyden nimissä. Kuka tietää mitä sairaalassa tekevät resurssipäällikkö, palvelualueen esimies tai palvelupäällikkö?

    Kuka heistä on lääkäri, kuka hoitaja ja kuka merkonomi?

    VastaaPoista
  47. Elviksen promoottori "eversti" Parkerin titteliä ovat jotkut Suomessa (ainakin P. v. B.) ivailleet. Jotkuthan USA:n osavaltiot myöskentelivät maksusta sotilasarvoja ilman virkavelvollisuutta tai -pätevyyttä, mikäli kukaan ei määräajan sisällä kiistänyt saajan nuhteettomuutta. Osuvahko suomennos olisi kai "markkinointineuvos"

    VastaaPoista
  48. jaa ero ekonomin ja diplomiekonomin välillä - sama kuin kosmetologin ja diplomikosmetologin välillä. Lohdutusta: kuka tahansa voi kai tituleerata itseään ekonomistiksi. Osumatarkkuus ei paljoa eroa ammattilaisista.

    VastaaPoista
  49. Jopa suurikapasiteettisille henkilöille, kuten Erkki Havansille kirjallisissakin esityksissä, näyttää olevan ylivoimaista muistaa erot ekonomistin ja ekonomin välillä. Tällä Applen iHmelaitteella en jaksa naputtaa virtuaalinäppiksellä aihetta puhki, KVG. Mitä osuvuuteen tulee, se on vähän sama firman tai kansqntalouden johtamisessa kuin autolla ajossa; luonnonlahjakkuudet kimittävät varikkotiimin tuella ylinnä ja jokamies pärjää normaalikelillä yleisillä teillä. Mutta autonasentajakoulutuksen saaneen ammattilaisen ottaisin kun Siperia opettaa, vaikkei hänkään säätä tai tieuraa tee eikä polttonestettä eritä.

    VastaaPoista