Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
8. joulukuuta 2008
Idea ei ole suojattu
Se riippuu tietenkin siitä, mitä ’idealla’ tarkoitetaan.
Jopa juristi huutele joskus – tekijänoikeutta ja patenttioikeutta ei saa sekoittaa. Patentti suojaa ideaa.
Vastaan tähän aina: nolla pistettä.
Tekijänoikeus suojaa sellaista persoonallista muotoa, johon tekijänoikeuslain tarkoittama jokin on muokattu, jollaisena se on ilmaistu. ’Muoto’ on kieltämättä Aristoteleen sanoja ja idea Platonin, mutta tässä ’muoto’ tarkoittaa havaittavaa ja toistettavaa. Tekijänoikeuden kohde on yleensä välittömästi tai tallenteelta aistittavissa ja eräissä tapauksissa ulkomuistista toistettavissa.
Tekijänoikeudessa ’idea’ on esimerkiksi ajatus eläinten parissa kasvaneesta lapsesta, josta kasvaa suurikin sankari. ”Tarzan” ei todellakaan ollut ensimmäinen versio tästä. Rooman uskonto perustui samaan ideaan. Suden ruokkimia pikkuisia oli kaksi, Romulus ja Remus.
”Teräsmiehestä” käytiin Amerikassa oikeutta. Salaperäisiä, esimerkiksi ulkoavaruudesta peräisi olevia voimia ja valehenkilöllisyyttä käyttävä päähenkilö oli pelkkä idea, joka ei saanut suojaa.
Tarzan ja Teräsmies on tässä tarkoitettu vetoamaan arkijärkeen. Eihän se voi toisin olla.
Patentti on hiukan vaikeampi.
Alumiini on alkuaine. Alumiinin eristäminen bauksiittisavesta oli idea. Alumiinin käyttäminen erinäisiin rakenteisiin oli idea. Alumiinia käytettiin niin ahkerasti lentokoneisiin, että sitä nimitettiin (Suomessa) joskus ”lentokonemetalliksi” tai ”kevytmetalliksi”.
Alumiinin teollinen valmistusmenetelmä saattoi olla patentoitava keksintö.
Kinkkupaperi eli hopeapaperi eli alumiinipaperi ja ”folio” ovat ideoita. Silikonin lisääminen puhtaaseen selluloosapaperiin oli patentoitava keksintö (yli 200 astetta syttymättä kestävä ”leivinpaperi”).
Aramidikuitu ”Kevlar” oli patentoitava keksintö – se oli uusi aine. Kuitumainen lasi ei ollut keksintö. Monien ohuiden kuitujen tavaton vetolujuus oli tieteellinen oivallus. Kuituvahvisteinen polymeeri eli kaupan ”lasikuitu” oli patentoitava keksintö.
Joko lukija on sekaisin?
”Idean” mahdollista patentoitavuutta tutkittaessa ensimmäinen kysymys on ”miten”. Englanninkielisessä juridisessa kirjallisuudessa on käsitelty yli 150 vuotta idea – ilmaus –kaksijakoa. (Idea-expression dichotomy.) Idea on asia erikseen, mutta miten siitä tehdään jotain uutta, keksinnöllistä ja teollista, on tärkeä kysymys. Jos se on ratkaistu, tulos voi olla patentoitava keksintö.
Tietokoneohjelmia koskeva EY:n vuoden 1991 direktiivi sanoo suoraan, että taustalla oleva idea ja periaate jäävät tekijänoikeussuojaa vaille. Sama koskee itse asiassa patenttisuojaa.
Euroopan Patenttiviraston ohjeissa ja verkosta löytyvässä Patentti- ja rekisterihallituksen julkaisemassa Patenttikäsikirjassa tähdennetään käsiteparia ’tekninen ongelma’ – ’ongelman ratkaisu’.
Edelle kirjoitettuun – alan alkeiden esitykseen – liittyen yleistän, että ’idea’ on usein hyvin lähellä ongelman hahmottamista. Patentoitava keksintö on sitten tuon ongelman toteutettavissa ja toistettavissa oleva ratkaisu.
Patenttioikeutta koskevien selvitysten sotkuisuus johtuu yksinkertaisesta syystä. Me alan juristit pidämme yllä valkoista valhetta patenttialan yhtenäisyydestä. Patentin ja keksinnöt käsitteet olisivat muka yhtenäisiä tai johdonmukaisia.
Se ei pidä paikkaansa senkään vertaa kuin esimerkiksi rikos- tai hallinto-oikeudessa; tiedämme tyydyttävän tarkasti, mitä tarkoittaa ”tappo” ja mitä ”arkaluonteinen henkilötieto”. ideaa, keksintöä ja patentoitavaa keksintöä emme todellisuudessa osaa kuvailla välttävästi.
Siksi lävitse rehellinen tapa on tunnustaa, että nämä käsitteet ovat historiallisia ja elinkeinoelämän omaksumien käytäntöjen hapattama. Jopa lain selvien sanojen vastaavasti tulkinnat ovat virastoissa ja tuomioistuimissa ennen kaikkea omaksutun perinteen mukaisia eli historiallisesti oikeita.
Valitettavasti myös tekijänoikeuden puolella on aikamoinen määrä yleiskielen vastaisia merkityksiä.
tarkoittaa siis esim, että sähköpostin salaaminen (idea, ongelma) ei saa suojaa, mutta algoritmi, jolla se tehdään (ratkaisu), voi saada. Pisteitä yksi tai nolla.
VastaaPoistaMillä suojattu ?
VastaaPoistaTekijänoikeusrikos on kyseessä vain, mikäli teko on tahallinen.
Tekijänoikeusrikoksissa se tarkoittaa, että epäilty tietää varmuudella että teos on tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavalla teos, joka on itsenäinen, omaperäinen, alkuperäinen ja luova.
Jos epäillyn mielestä se ei sitä ole, niin teko ei ole rikos.
Syyttäjällä ja tuomioistuimella on todistustaakka tuon kynnyksen ylittämisestä. Miten ne sen näyttää mitä syytetyn päässä on liikkunut,jos syytetty sen kiistää ?
Oikeessa elämässä tosin luulen, että tavallinen maallikko ei edes tiedä miten teos määritellään (määrittely yllä), joten miten ihmeessä hän ylipäätänsä voi sitten edes tahallisesti rikkoa kyseistä lakia ?
Toinen asia on se, että perustuslaki edellyttää, että rikos on vain teko, joka on tarkasti määritelty LAISSA.
Laissa ei ole edes määritelty mitä tekijänoikeuslaissa teoksella tarkoitetaan. Taisi Liedekseltä unohtua.
Jos tekoa ei ole määritelty tarkkarajaisesti ja selvästi laissa, niin sellaista pykälää ei saa soveltaa.
Koska teosta ei edes olla määritelty laissa, niin tekijänoikeusrikosta ei ole olemassakaan.
Perustuslaki unohtunut lakia säädettäessä. Se on muoti-ilmiö meillä nykyään. Onneksi tuomioistuimet voivat jättää kuitenkin rikoslain pykälät tuolta osin soveltamatta.
Ad Anonymous: - tekijänoikeusjuttuja ei ole mikään pakko ajaa rikosasioina. Korvausvastuun toteutumiseen riittää samat perusteet kuin vahingonkorvauksissa yleensä.
VastaaPoistaArgumentaatiosi on virheellinen siten, ettei myöskään rikosasioissa haeta tietoa ihmisen mielen liikkeistä. Ei henkilön tarvinnut tietää, että henkilön takataskussa ollut lompakko oli tämän eikä ottajan. Varkaudesta tuomitaan, jos ottajan asemassa olevan henkilön piti käsittää asian laita.
Rattijuoppo ei selviydy syytteestä sanomalla: mieleeni ei juolahtanut, ettei humalassa saa ajaa / ei tullut mieleen, että saattaisin olla humalassa.
Perustuslaissa ei ole mitään sellaista, että rangaistavan teon pitäisi olla tarkasti määritelty laissa. Siinä sanotaan, että tuomita saadaan teosta "joka on säädetty laissa rangaistavaksi".
Laki ei määrittele esimerkiksi, mitä tarkoittaa "surmaaminen" tai "omaisuus".
Ad Jukka Kemppinen
VastaaPoistaMinusta tietämättömyyden pitäisi olla jopa raskauttava asia; tyhmyydestä pitäisi sakottaa.
Kehittämäni Java-sovelle generoi sävellyksen mistä tahansa valokuvasta muutamassa sekunnissa:
VastaaPoistawww.synestesia.fi
Asiaan liittyy mielenkiintoisia juridisluonteisia kysymyksiä:
1) Kuka on säveltäjä kun käytän aplettia itse?
2) Kuka on säveltäjä, jos joku toinen käyttää ohjelmaa?
3) Onko valokuvan ottajalla "oikeuksia" sävällykseen?
Yksi teoksista (sade) esitettiin Viitasaaren musiikin ajassa viime kesänä. Taiteellinen johtaja ei suostunut siihen, että säveltäjäksi olisi merkitty "Synestesia Software".
Nauvon kamarimusiikkipäivät on tilannut trion esittäväksi Seilin kirkossa heinäkuussa. Asetin ehdoksi, että säveltäjäksi merkitään "Synestesia Software". Saa nähdä miten käy. (Viime kesän trio oli tilattu Kimmo Hakolalta, edellisen kesän Mikko Heiniöltä.)
Eno sanoi et kahvi selkiää nopeammin jos siihen lorauttaa kiehumisen päälle tilkan kylmää vettä niin porot nopeammin vaipuu pohjaan.
VastaaPoistaHamburin Marat-esitys! Jos yhteiskunta menee polvilleen jos muutama kymmenen superrikasta ei maksa 2,5% omaisuusveroa. Millä
patentilla sellaisen omaisuuden voi polkaista? Tahaton tekijänoikeudesta hyötyminenkö...
Se "lentokonemetalli" ei ole mitä tahansa alumiinia, vaan duralumiinia. Kevytmetalliksi kutsutaan kaikkia rautaa kevyempiä metalleja. Ehkä se on Pohjanmaalla päin sitten alumiinin synonyymi, en tiedä.
VastaaPoistaSanoja ei ole suojattu
VastaaPoistaMiksi juridiikassa meillä edelleen käytetään arkikielen sanoja? Se on ollut ylpeydenkin aihe.
Luonnontieteissähän asia oli ennen selkeä, käsitteet otettiin kreikasta ja latinasta, jota kumpaakaan tiedeyhteisössä sattuneista (eri) syistä kukaan ei tainnut puhua äidinkielenään. Englanninkielisillä on nykyisin yhteiskuntatieteissä erilaista, kun tarkkamääritteisiä termejä tehdään arkienglannista; meille muillehan nekin voivat toimia hienoina termeinä.
Olisi näppärää kyetä nimeämään käsitteen jokainen briljanttihiottu kylki eri termillä. Luontainen vastalause tälle on, että eihän kukaan oleta arkikielessäkään takkia tai lakkiakaan aina samaksi. Taikka ystävää tai vaimoa, ne ovat jokaisella erilaisia, halusi tai ei. Siksi olisi ehkä luonnollista käyttää yleiskielen sanoja myös lainopissa.
Juridiikassa sanoja käytetään pitkospuina, eli niillä ei vain kuvata asioita, vaan niitä pitkin pyritään johonkin päätelmään. Arkikielen sanoihin liittyy se suuri vaara, että niiden avulla aletaan päätellä pahimman käsitelainopin tyyliin, kaikella sillä varmuudella jonka tietämättömyys ja kokemattomuus antavat. Varsinkin insinöörit ovat tässä suhteessa vaarallisia, kuunnelkaapa rikesakon saaneen käyttöinsinöörin selitystä asiastaan. Sofistit kalpenisivat rinnalla.
Arkikielen sanat ovat kuin raakapuiset lankut, niistä saa tikkuja.
Eikös USA:n oikeus nimenomaisesti päättänyt, että Kapteeni Marvel loukkasi Terämiehen copyrightia? Ks. National Comics Publications v. Fawcett Publications (Wikipedia).
VastaaPoistaJos työmies on kaivanut ojan, onko hänellä siihen tekijänoikeus? Jos rakennusmies on tehnyt talon (ns. hartijapankkirakentaja), onko hänelläkin siihen tekijänoikeus? Pitääkö odottaa 70 pitkää vuotta, ennen kuin esimerkiksi väärään paikkaan kaivettua ojan uomaa saa muuttaa tai tehdä remonttia talossa (siis ilman tekijän tai perikunnan suostumusta)?
VastaaPoistaNo eikös jo tekijänoikeus terminä ole harhaanjohtava? Kyseessähän ei ole teoksen tekijän oikeuksien suojelu, vaan nimenomaan teoksen kopiointioikeuksien rajoittaminen. Tietysti teoksen alunperin tehnyt taho voi myös omistaa kopiointioikeudet, mutta esim. musiikkibisneksessä näin ei ole. Kappaleen tehnyt artisti on kyllä teoksen tehnyt, mutta kopio-oikeus (tai "tekijänoikeus") eli uusien kopioiden valmistaminen julkisesti on myyty kustantajalle. Englanninkielinen termi copyright kertoo paremmin, mistä siinä on kyse. Tekijänoikeus-sanalla voidaan helposti saada massamedia ja rivikansalainen hämmennyksiin, kun voidaan puhutaan tekijöistä eikä kopioista.
VastaaPoistaTaiteen puolella toimitaan pitkälle ideoiden parissa: uuden näkökulmat asioihin, oivallukset toteutuksessa, materiaalin käyttö uudella tavalla jne.. Taiteessa ei ilmeisesti ole (tosin en ole tätä tutkinut perinpohjaisesti) ainuttakaan taiteen tekoon (ns. vapaa taide) liittyvää patenttia, mutta taideteollisuudessa niitä taas on runsaasti.
VastaaPoistaJäin miettimään voisiko taiteen tekemiseen liittyvä metodi olla suojattu?
Ad Lurker: Johtavia oikeustapauksia on kaksi, 2d Cir., April 29, 1940 111 F.2d 432 Detective Comics, Inc., v. Burns Publications, Inc., et al. 2d
VastaaPoistaCir., October 6, 1983 720 F.2d 231. Warner Bros. Inc. v. American Broadcasting Co.
Olen käsitellyt niitä kirjassani Digitaaliongelma otsikolla Sankarin tekijänoikeus.
Vanhempi "Wonderman" osoittautui yksityiskohtia myöten samankaltaieksi. Uudemmassa tapauksessa oli käytetty vain ideaa.
Oikeuskäytäntö on esittämäni mukainen myös USA:ssa.
Ad Anonyymi: - duralumiinista - näin on. Ongelma oli olematon tai huono hitsattavuus, eikä niittaaminenkaan ollut helppoa.
VastaaPoistaToinen ongelma oli kuumuuden kesto. Zeppeliinien - myös "Hindenburgin" kehikko oli duralumiinia.
Väehmmän vihkiyutyneille - "lentokonemetallissa" alumiini on seostettua. Keskeinen lisäaine on kupari.
Ad Lauri Gröhn: kysymyksesi on mielekäs. Sitä on pohdittu paljon jo aleatoriika yhtehydessä - nuottien mukaan soittajien on soitettava "mitä mieleen tulee".
VastaaPoistaAsia on hyvin epäselvä, koska nykyisin "äänityksissä" tehdään aivan rutiinimaisesti niin paljon tietokoneilla.
Kun kysyin asiaa, esim. edesmennyt Pekka Pohjola teki kappaleita, joihin ei käytetty ainuttakaan soitinta.
Ad Tarmo Toikkanen: - olet mielestäni oikeassa. "Tekijä" tuli kuvaan ja lain nimikkeeseen 1850-luvun keskustelussa. Ranskan sana "auteur" oli alkujaan aika selvästi moraalisten oikeuksien oikea haltija.
VastaaPoistaSuomen "tekijä" lienee tässä yhteydessä kankea käännös ruotsin sanasta "upphovsman", "aikaansaaja".
Ad Luovuksissa: - asiasta on keskusteltu. Ei voi olla. Asiahan on tuttu etenkin kuvanveistosta ja installaatioista, joita nimitetään nykyisi tila- aika- teoksiksi.
VastaaPoistaTaiteen tekemiseen tarkoitettuja menetelmiä ja laitteita on patentoitu.
Suomesta löydät etsimällä "miiluvalaisin" -oikeustapauksen, jossa tekijänoikeutta vaadittiin tietyllä valumenetelmällä tehtyyn taideteollisuuden tuotteeseen. Ei myönnetty.
Ennen vanhaan pedagogiikka oli sitä, että toistettiin mitä kirjoittaneet olivat kirjoittaneet. Skolastiikka alkoi tällä lailla: piti oppia sitä mitä oppineet jo osasivat ja tiesivät.
VastaaPoistaMutta nyt eletään ns. konstruktivismin aikaa. Ei voi enää oppia valmiita ja olisi aika katsoa maailmaa uusilla silmillä. Tosin meidän auktoriteetit vaikka paasaavat suu vaahdossa konstruktivismista niin silti salaa ihailevat auktoriteetteja ja niiden murtaminen on lähes mahdotonta. Ollaan siis pattitilanteessa kunnes vanha kaarti ovat poistuneet. Vasta sitten voi alkaa konstruoida jos nyt enää on mitään jäljellä koska ne, jotka tajuavat meidän pimennon hyödyntävät sitä samaa. On siis ottajia koska älymystö (ns. sellainen) junnaa ja junnaa eivätkä pääse omasta fokuksesta pois kehittämään suurempaa kuvaa eli konstruoimaan.
Sitä kutsuvat sitten luovaksi. Minua uskovat luovaksi. En ole oikeastaan mutta lukenut olen. Ja koko ajan ja nyt luen lähinnä diskursseja, prinsiippejä, metodeja ja lainalaisuuksia. Yhdistän koko ajan niin hyvin kuin uskallan ja osaan uusia poikkitieteellisiä näkökulmia enkä pyydä siihen lupaa. Teen vaan ja testaan mm teihin.
Tämä on konstruoimista. Eivät tuolla oppilaitoksissa vielä mitään siitä ajattele sen enemmän kuin että ihmiset saisivat vähän höpötellä eikä olla tiiviisti suorittamassa koko ajan. Se on pahaa sillä aika menee aivan sairaan väärin käytetyksi. Pitäisi osata antaa ideat ja kysymykset paljon, paljon tehokkaammin juuri perspektiivien osalta. Nyt on liian pieni perspektiivi syynä siihen, että rupeavat katsomaan alas- ja sisäänpäin kun pitäisi katsoa ylös- ja ulospäin. Ja kun kansa katsoo sisäänpäin näkevät vain toistensa erot ja sitten ne rupeavat elää ikäänkuin esteinä ettei ala tapahtumaan. Opettajuus on siis mielestäni hukassa.
Ideat ovat tehty jaettavaksi mutta kaikki ihmiset eivät osaa konstruoida ja suurin osaa osaa siksi vain imitoida ja toistaa.
Tätä kun edes suostuisivat myöntämään olisi väärät opettajat heti poistettu hyvien seasta. Hyvät osaavat nostaa kattoa ja sen mukaan näyttää tietä. Huonot vaativat prikulleen tismallista vastausta ja hyökkäävät relativismiin siinä suhteessa ja se on huonoa. Ei oppitilanteessa saa olla pedantti: pedanttius tulee sitten laborantin hommissa tai numerotyössä.
Ideat uusiksi ja uudet koulukirjat joissa on nimenomaan NUOREN SUKUPOLVEN KUVAT MAAILMASTA ja se pitäisi olla kunnon kirjallisuuden mukaan (missä siis on uudet historian tajunnat ja näkökulmat).
Opettajain koulutus uusiksi ylipäänsä koska ei luoteta ihmisiin tässä suhteessa ja vahvistetaan vain nippelitiedon osaajia, ei suuren linjan vetäjiä. Heitä sätitään, etteivät pysy annetussa ideassa.
Perustuslain laillisuusperiaate vaatii, että rikos on määriteltävä tarkkarajaisesti ja täsmällisesti.
VastaaPoistaTekijänoikeuslaissa puhutaan vain sanasta "teos". Laintulkinnassa lähtökohta on sanan yleiskielen merkitys eli voidaan olettaa, että kaikki teokset, jotka luodaan saava t tekijänoikeuslain mukaista suojaa.
Mutta kun sillä tarkoitetaankin vain teoksia (selviää vasta oikeuskirjallisuudesta),jotka ovat omaperäisiä, itsenäisiä, alkuperäisiä ja luovia.
Kuinka suuri ero on yleiskielen tarkoittamalla sanalla teos ja tekijänoikeuslain tarkoittamalla sanalla "teos" ?
Sitä pitäisi kysyä asiantuntijalta. Itse veikkaan että vain 1% yleiskielen tarkoittamista teoksista on myös tekijänoikeuslain tarkoittamia teoksia. Ero on siten 99%.
Onko täsmällisesti ja tarkkarajaisesti määritelty tekijänoikeusrikos, jos 99% saa lakia lukemalla väärän kuvan mikä on rikos ja mikä ei ?
Ei ole määritelty riittävän tarkasti...
Perustuslakivaliokunta
25/1994:
Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän
täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön
tulee ilmetä laista.
;)
Persusvaliokuntakin on ottanut asiaan kantaa:
VastaaPoistaPerustuslakivaliokunta
25/1994
Perusoikeusjärjestelmän
kokonaisuudesta ja oikeuksien luonteesta perustuslaissa
turvattuina perusoikeuksina voidaan johtaa joitain yleisiä
rajoittamista koskevia vaatimuksia. Niitä ovat esimerkiksi:
- Perusoikeuksien rajoitusten tulee perustua eduskunnan
säätämään lakiin. Tähän liittyy kielto delegoida
perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia
alemmalle säädöstasolle.
- Rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän
täsmällisesti määritettyjä. Rajoitusten olennaisen sisällön
tulee ilmetä laista.
Lakivaliokunnan lausuntoon viitaten perustuslakivaliokunta
katsoo, että lakia alemman tason säädöksiin sisältyvät
kriminalisointisäännökset on välttämättä muutettava
välittömästi uudistuksen jälkeen. Blankorangaistussäännösten
osalta tavoitteena tulee olla, että niiden edellyttämät
valtuutusketjut ovat täsmällisiä, rangaistavuuden edellytykset
ilmaisevat aineelliset säännökset ovat kirjoitetut
rikossäännöksiltä vaaditulla tarkkuudella ja nämä säännökset
käsittävästä normistosta käy ilmi myös niiden rikkomisen
rangaistavuus sekä kriminalisoinnin sisältävässä säännöksessä
on jonkinlainen asiallinen luonnehdinta kriminalisoitavaksi
tarkoitetusta teosta.
Perustuslakivaliokunta kuitenkin korosti täsmällisyysvaatimuksen olevan rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen olennainen osa.
Oliko ideaa? Moraalia pitää opettaa ilman valmiita hypoteeseja. Moral treatment on myös ideologiana parempi kuin lääkitys ja psykologisointi.
VastaaPoistaKerralla kuntoon tämä Suomi: ei mitään vanhaa kuvaa - moni sairastuu skitsofreniseen olotilaan siksi, ettei ole mitään kunnon näköalaa. Antakaamme siis nopeasti sen heille. Kun raha vaihtoi merkiystään tässä hiljattain niin monen sitä seuranneen tyypin matto revittiin jalkojen alta.
Se on silti vain harha - idea - mutta idea teoriasta ei ole sitä.
Teoria on idea, idea on aina teoria.
Ojalla kaivaja ei välttämättä ole tekijä.
VastaaPoistaSitten ojan pitää ylittää teoskynnys.
Olen suunnitellut kyllä yhden ojan, joka olisi ylittänyt teoskynnyksen, mutta koska Espoon vihreitten mielestä viheralueelle ei saa istuttaa puita, teosta ei toteutettu-
Teoksen tekijän oikeuksista ja omistajan oikeuksista.
VastaaPoistaKaupunki tilasi noin 20-vuotta sitten erään seinämaalauksen, joka oli sitten yleisön nautittavana vuosia. Joitakin vuosia sitten kaupunki maalasi tämän teoksen umpeen.
Noin periaatteessa, jos muuta ei ole sovittu, onko kaupungilla oikeus hävittää tilaamansa työ, ilman taiteilijan lupaa?
Wikipediassa on hyvä juttu laillisuusperiaatteesta:
VastaaPoistaSieltä erityisesti:
Täsmällisyysvaatimus
ja
Korkein oikeus on (tätä kirjoitettaessa äskettäin) perustanut eräässä tapauksessa vapauttavan päätöksen poikkeuksellisesti nimenomaan legaliteettiperiaatteeseen ja täsmällisyysvaatimukseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laillisuusperiaate
Ad Varia: - PerVL:n mietinnössä puhutaan rajoituksista, siis perusoikeuksien rajoituksista. Lisksi puhutaan blanko-rangaistuksista, joita on kiitettävästi poistettu ("joka rikkoo tämän lain määräyksiä, tuomittakoon...").
VastaaPoistaNyt joku vakavissaan tai ei kieltäytyy käsittämästä, että legaliteettiperiaate edellyttää rikoksen tunnusmerkistön esittämistä laissa. Näin rikoslaissa on tehty sadan vuoden ajan. Silti KKO joutuu jatkuvasti antamaan prejudikaatteja rangaistussäännösten soveltamisesta.
"Teos" -sanan vaikeus on hedelmätön puheenaihe. Kuinka moni maallikko tietää, mitä tarkoittaa patentti? - Moni luulee tietävänsä. Kuinka moni tietää mitä tarkoittaa velkakirja? Tenteissä käy aina ilmi, että osa oikeustieteen opiskelijoista ei tiedä.
Eivät termit tähän kaadu.
'Osakeyhtiö' on hyvin tunnettu termi, mutta uudessakaan osakeyhtiölaissa ei ole määritelmää.
Anonyymi sanoi:Jos työmies on kaivanut ojan, onko hänellä siihen tekijänoikeus?
VastaaPoistaJos rakennusmies on tehnyt talon (ns. hartijapankkirakentaja), onko hänelläkin siihen tekijänoikeus?
Jotta oja nauttisi tekijänoikeuden suomaa suojaa, on teoskynnyksen ylityttävä eli kyseisen ojan
olisi oltava erikoisen omaperäinen. Sama taitaa päteä rakentajan pykäämään taloon, jossa pääsääntöisesti
monistetaan talotehtaan suunnittelemaa talotyyppiä.
Ehkä olenkin oikealla jäljillä....
VastaaPoistaEli rikossääntely pitää olla selvää ja täsmällistä. Perustusvaliokunnan mukaan sääntelyä on vaikeaselkoinen....Eli ei ole selvä ja täsmällinen.
Perustusvaliokunta on ottanut kantaa kyseiseen asiaan. Sen mielestä asiantila ei ole tyydyttävä ja asia olisi korjattava. Mitä tosin ei ole tehty:
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp:
Tekijänoikeuslain vaikeaselkoisuus voi muodostua ongelmalliseksi perustuslain 8 §:ssä säädettyyn rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyysvaatimuksen kannalta. Sen mukaan kunkin rikoksen tunnusmerkistö on ilmaistava laissa riittävällä täsmällisyydellä siten, että säännöksen sanamuodon perusteella on ennakoitavissa, onko jokin toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa (PeVL 48/2002 vp , s. 2/II, PeVL 26/2004 vp , s. 3/II). Tämä vaatimus ei täyty parhaalla mahdollisella tavalla, kun säännökset tekijänoikeusrikoksesta ja -rikkomuksesta saavat olennaisen sisältönsä vaikeaselkoisen tekijänoikeuslain kautta. Tähän seikkaan on valiokunnan mielestä kiinnitettävä erityistä huomiota sovellettaessa rangaistussäännöksiä yksittäistapauksissa.
Valiokunta pitää edellä esitetyn perusteella tärkeänä, että valtioneuvoston piirissä ryhdytään toimiin tekijänoikeuslainsäädäntöä selkeyttävän kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi.
------------
Olisi toki kiva tietää mitä mieltä asiantuntija on, kuin monessa % yleiskielen merkitys sana "teos" ja
tekijänoikeuslaissa tarkoitettu sanan "teos" eroaa toisistaan. Itse veikkaan 99% tapauksissa.
Mielestäni oikeuden antamille tuomioille pitäisi antaa omat tekijänoikeutensa, jolloin tuomion perusteluja eivät muut saisi suoraan siteerata.
VastaaPoistaAn appeal judge in Australia has ruled that an animation depicting well-known cartoon (Simpsons TV) characters engaging in sexual acts is child pornography...
...He ruled that the animated cartoon could "fuel demand for material that does involve the abuse of children," and therefore upheld the conviction for child pornography.
Rather than jail the man, however, he fined him Aus$3,000
www.news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/7770781.stm
En uskalla laittaa linkkiä noihin kuviin, koska... nyt vasta tiedän, että lapsipornosyyte voi tulla piirretyistä pilakuvista. Miksi tätä ei kukaan minulle aiemmin kertonut. Vai olisiko pitänyt tietää tietämättä? Tukkimattomat ovat tuomarin tiet. Mitä muita yllätyksiä on tulossa?
Löyty yksi asiantuntijan mielipide:
VastaaPoistaLeppämäen väitöskirja:
- On vaikea löytää teoksia, jotka olisivat todella omaperäisiä, luovia, alkuperäisiä ja itsenäisiä. Teoreettisessa keskustelussa kyseiset kriteerit on voimakkaasti kyseenalaistettu ja niistä ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, Leppämäki pohdiskelee.
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=20067895
Eli ajatellaas. Tekijänoikeuslaissa puhutaan vain "teoksesta", joka siis yleiskielessä tarkoittaa kaikkia teoksia.
Asiantuntijan mukaan on "vaikea löytää tekijänoikeuslain mukaisia "teoksia". Ajatellaan että vaikka sillä tarkoitetaan, että vain 5% yleiskielen mukaisista teoksista on tekijänoikeuslain mukaisia teoksia.
Eli tekijänoikeuslain sanamuoto johtaa harhaan 95% tapauksissa. Sellainen ei ole selvää sääntelyä.
Melkein yhtä hyvin tekijänoikeuslaki voisi olla latinaksi. 99,9% ei ehkä ymmärtäisi.
;)
Osakeyhtiölaki on osakeyhtiön määritelmä ks. OYL 1:1 (kappas, iPod Touchissa ei ole pykälän merkkiä, mistähän sen katsoisi kertovan).
VastaaPoistaAd Reinzi: hyvä kiteytys. (Vierastan tietenkin sanaa "määritelmä" tässä yhteydessä.)
VastaaPoistaKemppinen, sinulla on, luoville neroille tyypillinen, lukihäiriö!
VastaaPoista(Rienzi/Reinzi)
A. Aalto ei milloinkaan oppinut kirjoittamaan arkkitehtikaverinsa Giedionin nimeä. Göran Schidt siitä Aallon elämänkerturina kummeksuu.(ja minunkin piti se kyllä kirjasta tarkistaa:-)
pekka s-to.
Käsittääkseni lakikieli on niin mutkikasta, koska se pyrkii selkeyteen.
VastaaPoistaKyllä ojalle pitäisi antaa jokin suoja. Idea/ongelma on veden pois johtaminen ja toteutus ojan kaivaminen. Jos ojan kaivamista puolestaan pidetään ideana ja ongelmana, niin sitten vempele, joka omintakeisen nopeasti siitä suoriutuu, voisi saada suojaa. Tai jos ojankaivuuvempelettä vasta pidetään ideana/ongelmana, niin konsti, jolla sellainen veivataan alta aikayksikön ja halvalla sittenkin, voisi saada suojaa...
VastaaPoistaMihin sen keksinnöllisyyden riman sitten laittaa. Luolamies eri kohtaan kuin ydinfyysikko. 99,9 % maailmanhistorian tiedemiehistä elää juuri nyt. Nykyisin moni juttu atomivoimaloissa ei osoita minkäänlaista keksinnöllisyyttä.
Mutta giljotiini taisi saada patentin. Joutuvat käyttämään pyöveleitä muut jatkossa kotvan aikaa... suttuista käsipeliä.
"...eräs menestyksen salaisuus on patentoitu katkaisulaite eli giljotiini, ... Patentti keksinnölle myönnettiin 1998."
Anonyymi olosuhteiden pakosta.
VastaaPoistaLauri Gröhnin polkua jatkaen:
Määrittelen kolmesta erillisestä osasta koostuvan digitaalisen tuotteen väljähköinä metatietoina kustakin osasta. Haluan tuotteen toimitettavan itselleni jokainen arkipäivä. Absoluuttisen hinnan asetan niin matalaksi, että voin hyväksyä joinain päivinä ilmenevän kokonaisuuden huonon laadun. Maksan tuotteen luottokortillani.
Lopullisen tuotteen minulle koostaa palveluhakukone, joka myös tilittää kuhunkin lopulliseen tuotteeseen osallistuneille tahoille kullekin osuutensa.
Mikä tässä nyt on vaikeaa, onhan meillä jo hienot koneet ja Creative Commons:kin?
Ad Anonyymi (pekka s-to)
VastaaPoistaKymmensormijärjestelmää käyttävälle nopealle kirjoittajalle sattuu aina silloin tällöin, että kun pitäisi näppäistä peräkkäin vasemman käden keskisormella (esim. ee) ja oikean käden keskisormella (esim. ii), niin tekeekin päinvastoin. Tällöin kirjoittaa vahingossa 'ie', vaikka tarkoitti 'ei'.
Lukihäiriöstä kai saattaisi olla kyse, jos kirjoittaisi käsin ja kirjaimet vaihtaisivat paikkaa eikä huomaisi virhettään, vaikka tarkastaisi tekstinsä.
Män pieleen. Veden poisjohtaminen on idea, metalliputki saisi mallisuojaa ja liittyvä metallurgia jotakin patentinomaista. Samoin perinteisestä poikkeava lapio. Kuten myös Hiippaileva ojankaivuukone (vrt hiippaileva metsäkone). Mää tiennykkä mittää....
VastaaPoistaMielenkiintoinen kirjoitus vuosien takaa. Vuosikymmen on kulunut kirjoituksesta ja digiteknologia kehittynyt hurjasti. Sosiaalisen median tulemisen myötä ja siihen liittyvä työllistyminen on uusi trendi. Moni ei varmaan tule miettineeksi, että esim. oman blogin voisi suojata nimen osalta. Usein blogien nimet ovat aika tarttuvia ja joku muukin voisi haluta käyttää eri yhteydessä nimeä. Luultavasti patenttitoimistot osaavat auttaa näissäkin? https://www.patentia.fi/
VastaaPoista