Sivun näyttöjä yhteensä

30. toukokuuta 2008

Toinen tulkinta II

Petämmekö itseämme eräillä historian tulkinnoilla?

Kuuluisa riitelyn aihe on sijaintimme Hitlerin kelkassa kesäkuusta 1941. Vallitseva mielipide, jonka olen usein allekirjoittanut, on että samassa kelkkailujoukkueessa oltiin, mutta eipä ollut valinnan varaa ja että määräsimme kuitenkin itse asioistamme ja armeijastamme. Rinne oli tosin jyrkkä.

Olen alkanut empiä.

Arvoisa lukija ennakoi ehkä kuulevansa nyt seuraavassa virkkeessä, että Suomi oli tietoisesti ja omasta valinnastaan Saksan liittolainen ja siten ansaitsi kaikki ne vastoinkäymiset, joita siitä seurasi.

Arvoisa lukija arvaa väärin.

Miksi emme tulkitsisi tilannetta niin, että Saksa miehitti Suomen 1940-1941 ja huolehti siitä, että poliittinen johto ja armeija olivat myötämielisiä käsinukkeja, jollaisia sanotaan usein qvislingeiksi norjalaisen alan yrittäjän mukaan.

Ajatukseni on se, että Saksalla oli Pohjois-Suomessa 200 000 miestä ja Pohjois-Norjassa hyvä lentokenttä. Suomen kenttäarmeija oli suurimmillaan runsaat 400 000, ja vaikka Suomella oli selvä ilmaherruus Neuvostoliittoon nähden, lentokoneistamme ei voinut puhua edes samana päivänä Luftwaffen rinnalla.

Tavallisesti sanotaan, että saksalaiset eivät päässeet Muurmannille ja että saksalaisten ja suomalaisten yhteinen hyökkäys Kiestingin kautta kohti Louhen asemaa epäonnistui tuotettuaan sitä ennen erittäin suuria tappioita.

Eikö se, että Saksa ei päässyt tuolla miesmäärällä Louheen, osoita lähinnä, ettei heillä ollut sinne erityistä hinkua? Samana syksynä sama Saksa kiersi Pripetin suot ja eteni taistellen Moskovan pohjoispuolelle. Sillä oli käytettävissään jopa maahanlaskuarmeija, joka valtasi Kreetan.

Armeijaryhmä Pohjoinen oli jopa Saksan armeijassa erittäin suuri osasto. Hitlerin tavoitteena oli Moskova ja myöhemmin järjettömästi myös Kaukasia. Hyökkäyssuunnitelmaa on katsottava Mustan meren suunnasta, ei Jäämeren.

Saksan sotilaiden mielessä Suomi oli ollut astinlauta ja alusmaa jo 1918, jolloin aika pieni osasto valloitti maan eteläosan ja piti sitä yli puoli vuotta hallinnassaan. Silloin tarkoitus oli antaa Leninille ja Trotsikille muistutus kuolevaisuudesta, ja hyvin se tehosi.

Muurmannin rata oli jatkosodan aikana suomalaisten hallussa monin kohdin Lotinanpellon kohdalta Poventsan pohjoispuolelle, mutta sillä ei ollut merkitystä, koska Vienanmeren etelärantaa kulki rautatie Arkangeliin.

Rautatien katkaiseminen ylempää tai Murmanskin valloittaminen olisi siirtänyt liittoutuneiden sotatarvikekuljetukset Arkangeliin.

Hitlerin tarkoitus oli pakottaa Iso-Britannia irti sodasta, ja lähellä se oli. Britit eivät ole erityisemmin esitelleet sotakabinetin rauhanpohdintoja toukokuussa 1940. Päätös Neuvostoliittoon hyökkäämisestä ilmoitettiin kenraalikunnalla 31.7.1940. Koska suunnittelijat olivat varmoja Neuvostoliiton luhistumisesta, satelliittivaltioiden vyöhykettä suunniteltiin. Yksi niistä olisi ollut Suomi. Kesän 1941 hyökkäyksessä suomalaisilla oli sitomistehtävä. Saksalaisia joukkoja oli alkanut tulla maahan jo melkein vuotta aikaisemmin.

Eikö sitä pitäisi sanoa miehitykseksi, siitä huolimatta, että asiaa tervehdittiin täällä enimmäkseen ilolla?

Viimeistään Ranskan valloituksen jälkeen kenraalikuntamme ihaili Saksaa, Ryti arvosti Hitleriä ja Mannerheim ja Tanner ymmärsivät, missä voima asui.

Siinä oli sitten miettimistä, kun maasota ratkesi varhain, niin kuin oli arvioitu, mutta päinvastoin kuin oli arvioitu. Ratkaisu ei ollut Stalingrad 1942, vaan Moskova 1941.

Metsässä ajeli jokin, mitä oli mahdoton uskoa todeksi, T 34 eli Sotka. Niitä alkoi olla silloin ja niillä voitettiin aikanaan myös Kurskin panssaritaistelu.

Suoraruiskutusdiesel muuten koneena. Monilevykytkin oli heikko kohta ja näkyvyys tornista huononlainen.

42 kommenttia:

  1. Jahas. Alaskan kautta neukut saivat amerikkalaisilta 8000 lentokonetta. Lisäksi Persianlahden-reitti. Tuskin yksi rata olisi mitään ratkaissut, luuli Mannerheim.

    Halstin kautta Branderburgilais-kirjallisuuteen ja muuta muisteloita katsomalla, oli Marskilla kuitenkin selvät sävelet. Kunhan tuon Churchillin arkistot avataan, niin tiedetään. Nyt vain kysellään ja tulkiten mietitään, vaikka tulkeilla ei ole koko sanastoa käsissään. Mutta mikäpä sen mukavampaa.

    Saksalaiset kenraalit olivat Hitlerin kanssa hyvinkin toista mieltä tavotteista, jopa Suomen kohdalla. Olipa maailmalle onni, että Aatu sai päättää väärin, vastoin kenraalejaan.

    Diesel tai bensa sen Kurskin tappelun voiton ratkaisi.

    Vaikka Suomi olisi omasta halustaan ja tietoisuutensa pohjalta pyytänyt saksalaiset tänne miehittäjiksi, olisi se ollut ainut oikea ratkaisu.

    VastaaPoista
  2. JK
    natsi-"Saksan sotilaiden mielessä Suomi oli ollut astinlauta ja alusmaa jo 1918, jolloin aika pieni osasto valloitti maan eteläosan ja piti sitä yli puoli vuotta hallinnassaan."

    natsi-Saksan ja keisarillisen Saksan tekemisiä ei mun mielestä vois tällä tavalla rinnastella samassa lauseessa. (natsihallinnon elossa vangitut päätekijät hirtettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan. Okei. oli, oli Stalinkin paha, kuten joku jo siellä aikoo tähän nyt huomauttaa)
    Mutta siis tämä ei ole vain mielipiteeni, että näin tehtäessä, rinnastamalla (=) natsit ja 1. maailmansodan ajan Saksa, sorrutaan väistämättä kategoriavirheeseen, ah niin suomalaiseen

    VastaaPoista
  3. Kiitos kirjoituksesta.

    Olet todennäköisesti oikeassa. Suomihan oli täysin sivussa kaikesta, Leningrad yritettiin vallata idästä päin. Tätähän NL ei ilmeisesti voinut ottaa huomioon ennen sotaa (en tiedä mutta ehkä se on noin).

    Sota ratkesi siihen kun hyökkäys pysäytettiin syys-kesällä ja saatiin jonkin verran hengähdysaikaa, Moskova joulukuussa sinetöi asian. Saksalaisia ei kiinnostanut NL:ton salamasota Japanilaisia vastaan ennen maailmansodan syttymistä:

    "Hän johti menestyksekästä vastahyökkäystä Japanin Kwantungin armeijaa vastaan Mantšurian rajalla 1939. Žukov saarsi moottoroiduilla joukoillaan Japanin 6. armeijan ja löi sen. Tästä operaatiosta hän sai Neuvostoliiton sankarin arvonimen. Žukovin saavutukset liikkuvan sodankäynnin alalla jäivät kuitenkin vähän tunnetuiksi Neuvostoliiton ulkopuolella."

    (wikipedia Zukov)

    Saksa oli lähellä voittoa, mutta silti "viimeinen pataljoona jäi puuttumaan", resurssit eivät sittenkään riittäneet ja USAn ylivertainen teollisuuden tuotanto-optio, eli se mitä se saattoi saada aikaan sinetöi sodan lopputuloksen. Yhdysvallat varusti kolme suurta armeijaa ja muutaman pienen sodan aikana.

    VastaaPoista
  4. Petsamon nikkeli merkitsi jotakin, mutta kai se Talvisotakin.
    Eikä Suomi kuitenkaan tehnyt liittosopimusta Saksan kanssa.

    Eikös se T 34 ollut käytössä jo Talvisodassa?

    Aika moni uskoi vielä 1941 Saksan voittoon Neuvostoliiton suhteen - Churchill, Roosevelt

    ja eikös se Guderiankin kysynyt, että kuinka moni edes tietää missä Kursk sijaitsee.

    mutta minkälaisten pykälien mukaan sitten pitäisi se johtopäätös siitä; oliko vai eikö ollut miehitystä, tehdä.

    Wikipediastakin löytyy aiheesta jotakin;

    http://en.wikipedia.org/wiki/Military_occupation

    esimerkkejäkin löytyy;

    http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_military_occupations

    Suomi mainitaan siellä kahdesti;

    "Occupation of parts of Finland during the Winter War (1939 – 1940) by the Soviet Union"

    "Occupation of parts of the Soviet Union and Finland during the Continuation War (1941 – 1944)."

    Faija aika usein väänsi tuosta Suomen ja Saksan suhteesta mutsin toisen broidin kanssa. Eivät koskaan päässeet asiasta yhteisymmärrykseen.

    muistan olleeni aika monta kertaa paikalla, kun he juovuspäissään soittivat Georg Otsia, kyllästyttyään väittelyyn.

    mutta ei kai se Saksa sitä sotaansa olisi täällä voinut samalla tavalla käydä, jos yhteistyötä ei olisi ollut.

    mutta eikös se mennyt niin, että kun Saksa aloitti sen hyökkäyksensä sinne Neuvostomaahan, niin jo samana päivänä venäläiset pommittivat Suomea.

    mutsi kirjoitti noista pommituksista mm, että

    "Yksi ikävä pommitus oli sattunut Vaasankadulle tuttavamme taloon, he tulivat meille yöksi ja asuivatkin sitten jonkin aikaa.... menin K.L:n sisaren kanssa aamulla hakemaan omaisuuksia..... se oli viides kerros, vintin kautta kannoimme pyykkikorilla tavaraa meille.......... Ovi rappuun oli, mutta alakerrat poissa............. Näimme pienen noin viisivuotiaan pojan istuvan oven luona itkusilmässä. Vintin kautta pääsimme hänen luokseen....... lohdutimme ja otimme hänet pois........ sitten tuli poliisi ja sanoi, ettemme enää saa mennä asuntoon, koska pommi oli vienyt alakerran talosta ja se oli vaarallista........ ja kellarissa oli kuollut pojan perhe.... he ottivat pojan.... eräs varakas T. oli kiinnostunut lapsesta..... "

    eli tulkintoja voi tehdä, mutta oliko niitä reaalisia vaihtoehtoja oikeasti olemassa ja eiköhän sitä Saksan miehitystä pidetty yleisestikin sinä pienempänä pahana.

    näin jälkikäteen ajatellen tuntuu, että näihin asioihin liittyy edelleen vahvasti tuomitsemisen ja oikeassa olemisen tarve,

    kun se mennyt ei ehkä olekaan niin yksiselitteistä kuin on ehkä jossakin joskus annettu ymmärtää.

    mutta miksi sen pitäisi olla?

    ja oli se sota kovaa muuallakin kuin Kurskissa tai Stalingradissa. Monte Cassinossa britit menettivät kaatuneina tai haavoittuneina 250 000 miestä.

    sitä paitsi

    Teheranissahan Churchiill ja Roosevelt, tehdessään yhteistyötä Stalinin kanssa, hyväksyivät Neuvostoliitolle vuoden 1941 rajat, vaikka Stalin oli piirrellyt niitä yhteistyössä Hitlerin kanssa.

    VastaaPoista
  5. Kyllä sotilaallisella ja poliittisella johdolla oli Suomessa ratkaisuihin niin suuri vaikutus, ettei voi puhua saksalaismiehityksestä.

    Saksalaiset olivat Suomessa sot. ja pol. johdon luvalla - yhdessä neuvoteltuja tavoitteitakin oli runsaasti, vaikka allekirjoitettua paperia suomalaiset eivät halunneetkaan. Saksalaisten keskinäisessä kirjeenvaihdossa näistä sopimuksista kuitenkin puhutaan sujuvasti (Buschenhagen). Ks. Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat.

    Erillissota jatkosodan alussa on tutkijoiden luoma konstruktio. On loogisesti järjetöntä puhua erillissodasta jatkosodan alussa, kun juuri on päätetty ryhtyä yhdessä sodasta Neuvostoliittoa vastaan.

    "Puolustussota", Rydin 26.6.41 käyttämän termin "toinen puolustussota" mukaan, on propagandistinen konstruktio. Jatkosodassa kyse oli hyökkäyksen valmistelusta (yhdessä saksalaisten kanssa) ja hyökkäyksestä. Se, että Saksa ei kaikista Suomen asioista päättänyt, ei muuta perusasetelmaa. Ei myöskään yhtä propagandistinen aseveli-termin käyttö verrattuna "liittolaiseen".

    "Puolustussodasta" sitä paitsi ei voida vetää loogista linjaa "erillissotaan", kuten monet tekevät.

    "Jatkosota" viittaa terminä suoraan Rydin 26.6. puheeseen. Näin siis propagandistinen "toinen puolustussota" on "jatkosota"-termin taustalla.

    Vaihtoehto on tutkijan konstruktio. Hyökätessään itään Suomi halusi hyvitystä talvisodan menetyksistä. L. A. Puntilan "hyvityssota"-termi ei ole kuitenkaan saanut kannatusta. Sillä oli tietysti yhtymäkohtansa keksimisajankohtansa poliittiseen retoriikkaan, jossa Suomen "syyllisyys" jatkosotaan tunnustettiin - puhun tässä historiapolitiikasta, en omasta kannastani - mutta "hyvityssota" on siinä mielessä parempi, että se vastaa tosiasioita.

    Jatkosota, puolustussota, ja erillissota eivät vastaa tosiasioita. Eivätkä ne ole mielipideasioita oikeasti. Ideologisia konstruktioita kyllä, ja niistä historiantutkijan pitäisi pyrkiä eroon.

    Aseveli-termi muuten yhdistää 1. MS:n ja 2. MS:n. Niin teki jääkärivärväys SS:ään. Ja kaikki saksalaissuhteiden esittely jatkosodan alussa julkisuudessa. Tämä ei ole propagandistinen konstruktio, vaan tosiasia.

    Kyse ei ollut pelkästä Matemaattisesti Lapissa oli tietysti saksalaisylivoima. Erillissota-teesiä vastaan se tietysti käy, koska he olivat Lapissa Suomen luvalla. Ja mikä tärkeintä, jokunen suomalaisdivisioona oli jo kesäkuun puolivälissä 1941 asetettu Saksan sodanjohdon käyttöön. Yhteisoperaatiot tietysti vahvistavat tämän syksyn 1941 kuluessa.

    Päätän esitykseni (ja urani historioitsijana, akateemisena työntekijänä ja apurahansaajana sekä tunnustamattomana intellektuellina) tähän.

    VastaaPoista
  6. Ad -rh

    Totta. Tarkoitin operatiivisia tavoitteita ja ratkaisuja. I ja II maailmansodassa oli suuria yhtymäkohtia sekä länsi- että itärintamalla.

    Saksan osallistuminen Suomen sisällissotaan oli tietyisti sen syy, että bolshevikit jättivät Suomen punaiset ilman jo lupaamaansa sotilaallista apua.

    VastaaPoista
  7. Ad Sedis:

    Älä hemmetissä hillitse hyviä kommenttejasi.

    Miehitys on aika tekninen termi. Yhdysvallat ei miehittänyt Englantia, vaikka siellä oli niin paljon amerikkalaista sotaväkeä 1944.

    Saksan sodanpäämäärä oli Neuvostoliiton nujertaminen, Suomen ei. Päämääränsä vuoksi Saksan oli varmistettava, että Suomi pysyy ruodussa, ja Suomi pysyi.

    Rytin ja Mannerheimin kuolematon ansio on, ettei heistä tullut Antonescun ja Horthyn kaltaisia.

    VastaaPoista
  8. Niin epäalan saivares olen, ettei edes kiinnosta, mutta Riitamaa kirjassa on se kolmas osasto, jota lukiessa muistin Abraxaksin ja gnostilaisuuden taruolennot, jotka intensiivisesti tulivat kuviin 60-luvun lopulla. Sodan kokenut isä pisti huushollin tuusan nuuskaksi, jos hermostui. Särkyneet omat tavarat itketti. Sitten kehittyi idea, että kaikki mikä särkyy, sen voi särkeä. Todellisuutta on se, mitä ei voi särkeä, niin kuin esim. se kaukomailla etukäteen paljojen hedelmäpuiden näkemistä ikävöivä kommentoija.
    Hänen sydämen sopukoissaan on jotain särkymätöntä.

    VastaaPoista
  9. "Sillä [Saksalla] oli käytettävissään jopa maahanlaskuarmeija, joka valtasi Kreetan."

    Tähän on pakko manita, että juurikin tuon suuria miestappioita vaatineen Kreetan valtauksen jälkeen Hitler henkilökohtaisesti kielsi maahanlaskuoperaatiot. Muuten ne olisivat varmasti olleet tärkeä osa Barbarossaa.

    VastaaPoista
  10. "Miehitys on aika tekninen termi." Jos sanojen merkitys liudennetaan (vrt. Leena Hietasen "apartheid Virossa), niin ne eivät kohta merkitse mitään. USA toki imi Englannin resurssit kuiviin korvaukseksi avusta jo ennen sotaan liittymistä, mutta jos puhuttaisiin miehityksestä, mitä sanaa käytettäisiin puolalaisten ja balttien asemasta? Toki norjalasiilla oli helpompaa, mutta saivat kuitenkin niin tarpeen miehityksestä että liittyivät sodan jälkeen Natoon.

    Mitä Suomeen tulee, niin kirjailija Sirpa Kähkönen joka on koulutukseltaan historiantutkija on kirjoittanut kiintoisan skenaarioon vaihtoehdoista teoksessa Entäs jos...Lisää vaihtoehtoja Suomen historiaan (Ajatus 2006): ensin Suomi menee Baltian tielle 1940 ja sitten seuraa saksalaismiehitys.

    Kähkönen huomauttaa kuitenkin, että "Suomi sai suurta aineellista hyötyä liitostaan totalitaarisen,terroria ja riistoa harjoittavan valtion - Saksan - kanssa, isänmaallisuus pyhitti liiton. Suomen säilyminen itsenäisenä valtiona ostettiin paitsi urhoollisten suomalaisten sotilaiden myös näännytettyjen, ali-ihmisiksi luokiteltujen ihmisten tunnottomalla riistolla, pakkotyöllä ja murhilla."

    Se mitä Kähkönen tällä tarkoittaa, käy ilmi Historiallisen aikakauskirjan (/2006) artikkelista: Suomessa on suhtauduttu viattomasti siihen, että Saksasta saatiin viljaa. Mutta mistä se vilja oli peräisin. Ei suinkaan Saksasta, vaan samoilta seuduilta mistä Saksaankin tuotiin viljaa: Itä-Euroopan miehitetyiltä alueilta. Jotkut kuolivat nälkään, jotta suomalaiset eivät kuolleet (ainakaan joukkomitassa, sairaaloissahan ym. näin tapahtui, leirien lisäksi).

    Mutta samalla tavalla Saksa huolsi Norjaa Itä-Euroopan kustannuksella.
    Norjasta muuten joutui juutalaisia enemmän Saksaan kuin Suomesta.

    Mitä Kiestinkiin tulee, niin Paavo Rintala Nahkapeitturien linjan toisessa osassa antaa (ilmeisesti Halstin kertomusta edelleen kehitellen) Siilasvuon tahallaan antaa saksalaisille huonon käsityksen suomalaisten joukkojen tasosta, jotta niitä ei pantaisi kärkeen, koska näkee etteivät saksalaiset pärjää pohjoisen olosuhteissa.

    On selvää, että saksalaisilla joukoilla oli Suomessa suuri vaikutus. Ilman niitä Suomi ei olisi Karjalaan voitu ottaa takaisin, jten puhe erillissodasta on sikäli mieletön. Mutta oliko hintana lupaus hyökkäyksestä Itä-Karjalaan? Mauno Koivisto vihjailee niin (Itsenäiseksi imperiumin kainalosta): kun asiaa ei voitu suoraan sanoa, niin Marski turvautui "heimokansojan vapauttamiseen".

    Toisaalta, rauhaan päästiin livahtamaan juuri siinä vaiheessa, kun Saksa oli heikentynyt ja NL:oa kiinnosti enemmän Berliini. Jos Suomi olisi miehitetty, moinen sooloilu ei olisi onnistunut.

    VastaaPoista
  11. Sotaorpona en ole vieläkään syttynyt poliittisiin ja sotilaallisiin 2. ms:n taustoihin ja sen kulkuun. Kun 20 vuoteen en ole katsonut yhtään sotaelokuvaa (pl. Tuntematon sotilas virkatyönä) enkä lukenut yhtään sotaromaania, niin on helppo ladata neitseellisiä kommentteja. Entisen työni puolesta sotatalouspuoli on jollakin tavalla tuttua. Emmentaalimuistini mukaan joku kerran jossakin seminaarissa heitti, että Hitlerin Moskovan valloitus tyssäsi siihen, että saksalaisten panssarivaunujen moottorit ehti kulua loppuun eikä uusia saatu riittävän nopeasti tilalle. Kauas on pitkä matka ja kengänpohjat kuluu, kun sinne talsii.

    Kuten tästäkin ketjusta käy ilmi, näyttäisi löytyvän tuhansia ainoita oikeita pääsyitä 2. ms:n syttymiselle, sen kululle ja lopputulokselle. Historiaa lukiessa huomaa ihmisten tappamisen olevan niin hienon asian ja sankarillista puuhaa, että kaipa tässä pitäisi heittää kompleksit roskakoriin, ryhdistäytyä ja alkaa tutkimaan itsensä vuoksi myös em. sotaa. Aloittaisinkohan appiukolta jääneistä Kansa Taisteli –lehdistä, vai onko parempia suosituksia?

    VastaaPoista
  12. Ööh, antaa Leninille ja Trotskille muistutus kuolevaisuudesta? Brest-Litovskin rauhassa Venäjä oli käytännössä luovuttanut Suomen Saksalle.
    Jos jotkut antoivat Leninille Ja Trotskille muistutuksen kuolevaisuudesta, ne olivat kyllä Suomen valkokaartilaiset, koska Venäjä ei Saksan luhistumisen jälkeen hyökännyt Suomeen niinkuin se hyökkäsi Viroon.

    VastaaPoista
  13. Ei erityistä hinkua Louheen? Halut ne oli naapurillakin, ja korvessa saksalainen tekniikka ja taktiikka ei toiminut niin hyvin kuin etelämmässä. Tietysti jos tulkitsee niin, että jos sinne olisi haluttu oikeasti, olisi hommaan lähetetty enemmän kuin neljä saksalaista divisioonaa (joista kahdessa alppijääkäridivisioonassa oli vain kaksi rykmenttiä kussakin ja SS-Nord oli SS-poliisijoukoista kiireessä koottu tekele). Reservejä taisi olla kokonainen pataljoona. Eikös tätä ole tulkittu niinkin, että Lappi oli OKW:n ikioma pikku itärintama, jonka perustamisessa päävihollisena nähtiin OKH, eikä mikään vieras valta?
    Suomesta olisi tullut satelliitti miehittämättäkin – mitä muita vaihtoehtoja siinä olisi ollut kuin suomettua Manner-Euroopan ainoan suurvallan suuntaan?
    Kreetan maihinlasku oli muuten katastrofi, kolme neljännestä miesvahvuudesta menetettiin ensimmäisenä päivänä. Jotkut osastot pudotettiin suoraan brittien asemien päälle, ne tapettiin ilmaan ennen kuin ne ehtivät edes maahan asti. Vain brittien vielä suurempi tohelointi auttoi saksalaiset voittoon, mutta ei Saksalla sen jälkeen mitään laskuvarjodivisioonaa ollut.

    VastaaPoista
  14. Onko Saksa miehitetty maa? Siellähän on ollut aika paljon vierasta sotaväkeä sodasta asti. On kai edelleenkin.

    Natsijohtajien hirttäminen sodan jälkeen järjestetyssä näytösoikeudenkäynnissä ei todista yhtää mitään. Totta kai he syyllisiä olivat, mutta kostoksi tappaminen on primitiivistä toimintaa.

    Erillissodasta puhuessa kannattaa muistaa, ettei se suinkaan ole jälkikäteen keksitty termi - vaan sillä oikeutettiin Suomen meno natsi-Saksan kelkkaan jo tapahtumahetkellä!

    Se tehtiin ymmärtääkseni ihan juridisista syistä, että sitten myöhemmin (jos kauhuskenaario toteutuisi) voidaan sanoa, ettemme suinkaan olleet natsien liittolaisia, vaan ainoastaan kanssasotijoita.

    Muuten olen tietysti samaa mieltä (kaikkien kanssa?) siitä, että aika heikoilla jäillä tässä liikutaan ja de facto Suomi lähti natsi-Saksan siivellä ottamaan omiaan korkojen kanssa neukuilta takaisin, puhutaan mitä puhutaan.

    Moraalisesti tämä oli mielestäni hyväksyttävää ja juridisestikin tausta varmistettiin erillissota-ilmoituksella. Mitä muuta voi vaatia?

    Minä en näe tässä mitään muuta ongelmaa kuin sen, että sota hävittiin.

    (Muussa tapauksessa nyt muisteltaisiin Minskin oikeudenkäyntiä, jossa kommaririkolliset hirtettiin, ja joku yrittäisi sanoa, että teki ne natsitkin ylilyöntejä ja rikoksia, vaikka aate olikin hyvä ja natsinostalgia kivaa.)

    VastaaPoista
  15. Miten olisi käsitettävä Suomen päämajassa toimineen kenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjamerkintä 14.06.1941 Erik Heinrichin kanssa käymästään keskustelusta:

    "Häntä [Heinrich] näytti huolestuttavan edessä oleva yleinen liikekannallepano Suomessa ilman varmuutta siitä, että kehitys todella johtaa sotaan. Jos rauha lopultakin varmistuu, olisi Suomi tullut omien toimenpiteittensä kompromenttoimaksi. Sen tapauksen varalta, että sotaa ei tulisi, hän pyysi Saksan takuuta Suomen poliittisille vaatimuksille ja taloudelliselle olemassaololle"

    Entä rauhanoppositio myöhemmin. Kekkonen oli jo keräämässä kamppeitaan lähteäkseen pakolaishallituksen pomoksi Lontooseen. Ja kuka olisi rahoittanut pakolaishallituksen? Luultavasti rahat olisivat tulleet Erkon kautta, jota Kekkonen pariin otteeseen tapaili 1944.
    Antoiko rauhanopposition esiintyminen edes pienen osan syytä Staalinille tehdä viimeinen hyökkäys Suomea kohti?

    Ehkä ainut suuri vika suomalaisten toimissa jatkosodan alettua oli Itä-Karjalan miehitys ja suomettaminen. Pääosa sotakorvauksista johtui juuri tästä, pääosa kaatuneista johtui juuri tästä.
    Jos sodanjohtomme pystyi torjumaan saksalaisten vaatimukset etenemisestä Leningraadiin ja Sorokkaan, olisimme voineet yhtä hyvin kieltäytyä valloittamasta Itä-Karjalaa.

    Joten, jos olisimme jääneet 1941 puolueettomiksi, olisimme helposti joutuneet taistelemaan saksalaisia ja venäläisiä vastaan, kuten Puolassa tapahtui.

    Soitellen Suomi lähti jatkosotaan. Koskiveneessä menimme virran vietävänä eteen päin, vaikka osuimme välillä ajopuihin ja karikoihin, veneen kääntyillessä ja poukkoillessa, mutta perille pääsimme.

    Miten Suomen olisi käynyt rauhanteossa jos meillä olisi ollut toimiva pakolaishallitus Lontoossa?
    Joka tapauksessa rauhanopposition kundit pääsivät sodan jälkeen korkeisiin asemiinsa...

    VastaaPoista
  16. Ad jussi ja muut:'

    Älkää hillitkö kommenttejanne, sanoi JK samoin kuin minä.

    Kirjoitatte historiaa, ehkä "nanoa", mutta äärimmäisen arvokasta kuitenkin.

    VastaaPoista
  17. Vichyn Suomi! Eihän Saksa valloittanut Ranskaakaan kokonaan, vaan antoin ranskalaisten itse natsiutua omin voimin.

    Lisäksi Italiakin miehitettiin, kun lipesivät kelkasta; Suomi olisi siinä ollut aivan naurettavan paljon pienempi vastus. Eli miehitysvaaraa torjuttiin antamalla maa ja sen voimavarat melko vapaaseen saksalaiskäyttöön. Tätä taustaa vasten YYA-sopimuksen sotilaalliset pykälät ovat entistäkin mielekkäämpiä venäläisten kannalta: Suomen tulee puolustautua maahantunkeutujilta myös pohjois- ja merirajoillaan.

    VastaaPoista
  18. A propos:

    Siitä miten kenraali Studentin porukalla läpsähti paska propeliin, on nyt kaikin puolin kannatettavan Anthony Beevorin kirja (Kreeta) suomeksiksin. Beevorin Stalingrad ja Berliini ovat aika järeää luettavaa ja saadun tiedon mukaan sisältävän läntiselle yleisölle ylen tuntemattomia asioita.

    VastaaPoista
  19. Arma virumque...

    Panssarivaunuista on aika hyvät artikkelit Wikipediassa. T 34 ei ollut lainkaan käytössä Suomen talvisodan aikana.

    Se oli tavattoman hyvä nopeutensa takia - kiersi saksalaisten ympäri ja ampu takaa tornin juureen.

    Saksalaisia korpesi kovasti, ettei heidän perustykkinsä tehonnut Sotkan otsapanssariin. Oli kehitettävä uusi 70 mm:n tykki.

    Vihjaisin lausumallani siihen, että järkyttävintä oli Neuvostoliiton osoittama kyky suunnitella ja toteuttaa toisen maailmansodan paras panssari. Sen ei pitänyt olla idän laumoille mahdollista.

    Sodan jälkeen sitten toveri Kalashnikov löi pohjat jalkaväkiaseen suunnittelussa.

    VastaaPoista
  20. Ad Marjo:

    Suomalaisilla oli Kiestingissä kumminkin mm. JR 12, joka oli millä mitoilla tahansa aivan tavattoman hyvä porukka, varsinkin vaikeissa oloissa. Saman osaston henkiin jääneet siirrettiin kesäkuun lopussa -44 Ihantalaan, ja sielläkin he kunnostautuivat.

    VastaaPoista
  21. Marjolle:

    Suomen säilyminen itsenäisenä valtiona ostettiin paitsi urhoollisten suomalaisten sotilaiden myös näännytettyjen, ali-ihmisiksi luokiteltujen ihmisten tunnottomalla riistolla, pakkotyöllä ja murhilla."

    Se mitä Kähkönen tällä tarkoittaa, käy ilmi Historiallisen aikakauskirjan (/2006) artikkelista: Suomessa on suhtauduttu viattomasti siihen, että Saksasta saatiin viljaa. Mutta mistä se vilja oli peräisin. Ei suinkaan Saksasta, vaan samoilta seuduilta mistä Saksaankin tuotiin viljaa: Itä-Euroopan miehitetyiltä alueilta. Jotkut kuolivat nälkään, jotta suomalaiset eivät kuolleet


    Aivan järjetöntä tekstiä tuolta naispuoliselta historiantutkijalta. Aivan täyttä tuubaa.

    Jos, Marjo, matkustat tänään linja-autolla jonnekin, voin välittömästi kertoa sinulle useita esimerkkejä, kuinka linja-automatkailusi aiheuttaa murhia, nälkäkuolemia, riistoa, kauhua, pelkoa, lapsikuolleisuutta eri puolilla maailmaa.

    Jos ostat maitotölkin huomenna kaupasta, voin perustellusti syyttää sinua osallistumisesta nälkäkuolemiin, murhiin, kauheuksiin ja muihin vastaaviin tuhoihin.
    Jos siis em. asioita tarkastellaan Kähkös-katsantokannalta.

    Tuo Kähkösen artikkeli oli kyllä aiheuttaa aikoinaan kahvivaroituksen, niin tuubaa koko tutkija-tyttösen juttu oli.

    VastaaPoista
  22. Viime viikolla tupsahti Rissalan lentokentällä Nato-harjoituksessa brittikone turvalleen nokkapyörän pettäessä, tänään on pudonnut Tornadosta pari bensatankkia Pohjanmaalla metsään.

    Pääkaupunkiseudulla harjoitellaan parhaillaan Nato-manööverissä suurkatastrofien hallintaa.

    Vapaassa maassa tapahtuu siis monenlaista.

    VastaaPoista
  23. Viime viikolla tupsahti Rissalan lentokentällä Nato-harjoituksessa brittikone turvalleen nokkapyörän pettäessä, tänään on pudonnut Tornadosta pari bensatankkia Pohjanmaalla metsään.

    Pääkaupunkiseudulla harjoitellaan parhaillaan Nato-manööverissä suurkatastrofien hallintaa.

    Vapaassa maassa tapahtuu siis monenlaista.

    VastaaPoista
  24. Asken suomeksi ilmestyneessa kirjassa Vaffen-SS kerrotaan sen Sallan suuntaan pyrkineen SS joukon olleen toisen luokan ainesta; ei minkaan luokan sotilaita;
    elahtaneita poliiseja, keskitysleirin vartijoita jne (voimakkaammat kuvaukset loytyvat sanotusta kirjasta. --

    VastaaPoista
  25. Joitakin asioita ei näköjään usko löytävänsä Wikipediasta - vaikka ne olisivat isompiakin - kokeilin löytyisikö rattikelkka sieltä ja löytyihän se.

    Sain joskus sotilaskoulutusta noiden panssarivaunujen tuhoamisessa - opit on siitä varmaan muuttuneet - mutta siitä tuli mieleen, että muistaako kukaan minkä vaunun se Hietanen siinä - Laineen -Tuntemattomassa tuhoaa?

    ;)

    Vähän ennen sitä operaatiota, kirjassa tapahtui seuraavaa; Rahikainen ammuskelee taivaalle vähäisiä patruunoitaan, mistä Hietanen kiivastuu tälle ja huutaa vihaisesti: ”Tähtä kans, äläkä siel pilvi pommita. Tos katajapuskas on miestä niinko pihu.”


    T 34 kokeiltiin kuitenkin Mannerheim-linjan esteissä ja ilmeisellä menestyksellä, koska sarjavalmistus alkoi heti sen jälkeen.

    VastaaPoista
  26. Kyllä Nurnbergin sotasyylliset olisivat olleet arvokkaampia elävinä. Esim haastattelut ja kunnolliset muistelmat Bormannilta ja Göringiltä olisivat olleet historiallista herkkua. Nurnbergiläisille olisi riittänyt muutama oikein epäinhimillinen valeteloitus sopivin väliajoin... välillä kaasukammiossa, välillä paukkupatruunoilla... elämänaikainen kesäteatteri rooleja vaihdellen.

    VastaaPoista
  27. Mitahan se miehitys oikein tarkoittaa?? Jos Suomi olisi ollut miehitetty 1940/41, niin
    olisiko se 1944 suunniteltu saksalainen miehitys ollut sitten
    miehitetyn valtion miehitys?? Saksalainen esikuntahan tanne jo tuli Mannerheimin mielipahaksi kesalla 1944 ja
    niita tuhatta saksalaismielista wetsiskeltiin... Jukka, mitapa mielta tasta

    VastaaPoista
  28. Ad männistön muori - (pro exercitio latinan kielessä kerrankin käytössä)

    Juu, olen ollut hoiva-alalla n. 4 kk Tukholmassa kesinä 1967 ja 1969..
    Tärkeä kokemus oli se, kun kerran Sabbatsbergillä sängystä
    nousemaan kykenemätön mies selitti, että minkälaisessa laatikossa
    hänellä oli sängyn alla valokuvia, joita halusi näyttää ja juuri kun olin
    nostanut laatikon ylös niin vakituiseen henkilökuntaan kuuluva aukaisi
    oven: Vi här har inte tid… ja kääkätystä, että laita heti laatikko pois.
    Mutta kun lähtiessäni vilkaisin sänkyyn, mies linkkasi silmää ja käsitin
    sen niin, että katsotaan sitten, kun tuo kääkkä ei ole paikalla.
    Vielä tärkeämpi kokemus tuli pari vuotta aikaisemmin Brommassa.
    Toiset ennemmin menneet olivat lähettäneet valokuvia, joissa yksi mies
    piti lakkia kasvojensa edessä. Hänen kerrottiin olleen keskitysleirillä
    ja hän marssi neliötä joka päivä terävästi kulmissa kääntyen. Kerran
    puutarhassa tuolilla istuvan ohi kävellessäni vilkaisin muka
    huomaamattomasti. Morjesti kädellä ja katsoi kohti.

    Ad anonyymi
    Katsoin ja kuuntelin, ei naurattanut. Kiitos.

    Ad omnia
    Kun eka kerran kirjoitin tänne, postiin tullut palaute oli onnelliseksi tekevää.
    Sain vahvistusta siihen miten kova on valoisan muiston jano. Koskettavasti.

    Myös heillä joilla on ollut vaikeaa ja joiden omaisille on naureskeltu,
    että miten tippui tuolilta ja missä kunnossa vaatteet olivat ja miten
    ufoja jutut. Kaikki tuo on kyllä tiedossa, mutta entäs onnelliset hetket.

    VastaaPoista
  29. Historian taistelutantereilla voittavat parhaat tarinat, eivät tosiasiat.

    Olivatko nuo pohjoisessa olevat saksalaiset yksiköt todella Suomen olosuhteisiin soveltuvia valioyksiköitä?

    "Sotatuomarin päiväkirjat" teoksessa Paavo Alkio ei ollut kovinkaan vakuuttunut niiden saksalaisyksiköiden taistelukyvystä, joiden toimintaa hän pääsi lähietäisyydeltä seuraamaan. Nämä Alkion arviot kirjattiin reaaliajassa, joten mahdollisuutta jälkiviisauteen ei ole ollut.

    Mielenkiintoinen Alkion "paljastus" Vaasan hovioikeudesta oli, että hän oli ensimmäinen suomenkielinen hovioikeuden tuomari Vaasassa. Joten ei ole ihme "ettei Vaasassa osattu tuomita eikä kirjoittaa"

    VastaaPoista
  30. ""Saksan sotilaiden mielessä Suomi oli ollut astinlauta ja alusmaa jo 1918, jolloin aika pieni osasto valloitti maan eteläosan ja piti sitä yli puoli vuotta hallinnassaan. Silloin tarkoitus oli antaa Leninille ja Trotsikille muistutus kuolevaisuudesta, ja hyvin se tehosi.""

    Saksalainen divisioona (12.000 miestä) muistutti Lenininä varmasti tehokkaasti, että hänen on syytä pitää kiinni sopimuksistaan keisarillisen Saksan kanssa. Ennen divisioonan saapumista Suomeen, Saksa lähetti muutaman diplomaattisen nootin Leninille sopimusrikkomuksista. Rikkomukset loppuvat sinä hetkenä kuin saksalainen divisioona oli suorittannut päätehtävänsä Suomessa.

    Ilmeisesti Laura Kolben kuvakirja "Helsinki 1918" tuottaa tätä hömpötystä valloitetusta Suomesta vuonna 1918. Itse suosittelen menemistä suoraan lähteen kimppuun eli "Rüdiger von der Goltz julkaisi 1920 muistelmat Toimintani Suomessa ja Baltian maissa." Myös siinä on kauniita kuvia Helsingistä vuonna 1918. Goltz totesi jo vuonna 1920(sic!) kuinka tärkeätä Suomelle on hyvät suhteet Venäjään.

    Kaikki tietävät, että oli päivänselvää mitä tapahtuu kun Hankoon laivataan yksi keksinkertainen saksalaisdivisioona. Se pystyy tietenkin suorittamaan viikossa pikamarssin ilman vastarintaa Helsinkiin. Tässä ei ole tietenkään mitään historian jälkiviisautta, ei!

    Miksi divisioonan piti marssia Hangosta Helsinkiin, yhtä helposti ja riskittömästi Goltz olisi voinut
    laivata joukkonsa suoraan Katajanokalle! Kyllä oli huonoa suunnittelua Saksan yleisesikunnalta!

    VastaaPoista
  31. anonyymitsille:

    Ihan mielenkiintoinen tuo Waffen-SS-kirja, kannattaa lukaista =)

    Halstikin toteaa kirjassaan saksalaisten tottumattomuuden "arktiseen" sodankäyntiin. Mainitsee yli sadan saksalaisen kaatuneen yhdessä hetkessä, kun pelästyksissään lähtivät Louhen radan varella pelästyksissään eri suuntiin juoksentelemaan.
    Saksalaisista ainakin osa oli berliiniläisiä ja muita kaupunkilaispoikia, joilla ei ollut mitään kokemusta metsäoloista.

    Mielenkiintoista, että yksi venäläinen pataljoona koostui Volgan saksalaisista. Kävivät kuulema kovaa huutelua SS-porukoiden kanssa sotimisen väliajoilla.

    Halstin juttuihin tosin meni luottamus jo vuosia sitten kun kertoili kuinka suomalaiset opettivat saksalaisille tavisodankäyntiä ja väitti etteivät saksalaiset asiasta mitään tienneet.
    Todellisuudessa saksalaisilla oli jo ennen sotaa parhain ja soveltuvin opas talvisodankäynnistä.

    No, kakskyt prossaa kun poistaa Halstin jutuista, niin päästään jo lähemmäksi totuutta. Isäni aikoinaan sanoi, että jättää sen sisällyslyettelon poistamatta niin ollaan vielä lähempänä totuutta, eli kaukana jälkiviisaudesta.

    VastaaPoista
  32. Otetaan katkelma takaperin ajattelua:

    Maailma oli kahden maailmansodan jälkeen aivan erilainen kuin oli ollut 50 vuotta aiemmin.

    2. sodan seurauksena varmistui Saksan muuttuminen ratkaisevasti erilaiseksi, se oli yrittänyt tulla sotilaalliseksi suurvallaksi, nyt siitä tuli vähitellen teollinen, tekninen ja taloudellinen suurvalta. Sen sodanpäämäärät ovat nyt toteutuneet ilman sotaa noin 60 vuoden aikana. Tällä hetkellä ongelmia aiheuttavat suuria ongelmia rakenteelliset heikkoudet, jotka voidaan lukea osittain maailmansotien seurauksiin (väestökehityksen vääristyminen).

    Saksa selvisi 1. sodasta maksamatta sotakorvauksia, temppuilemalla ja politikoimalla, mutta sen seurauksean tuli vastaan 2. sota johon se kehitys päättyi.

    Neuvostoliitto romahti osittain sen johdosta, että sen väestön lisääntyminen alkoi hiipua, hyvinvointi (oliko sitä?)
    hiipui ja loppui ja sitä ei urbaani järjestelmä kestänyt.

    USA alka heiketä taloudelliselta vallaltaan, vaikka se onkin vielä pitkään (kuinka pitkään?) suurvalta.

    Mitä johtajat tavoittelevat tänään huomisen maailmalta?
    YK:n vaikutusvallan kohottamista, tästä Stubb kirjoitti Hesarissa ja monet muutkin asiat viittavat samaan.

    Ilmeisesti siitä yritetään luoda seuraavaa maailmanvaltaa nyt laskussa olevan tilalle (siis USAn).

    Mistä olemme tulleet tähän tilanteeseen?

    1800 luvulla vähitellen hiipunut brittiläinen maailmanvalta.

    Samoihin aikoihin, sisällissodan jälkeen, noussut USA, valtavataloudellinen rypistys maan nostamiseksi sodasta johti hallitsemattomaan maahanmuuttoon ja muihin ongelmiin, hidas taantuminen alkoi 20-luvun alussa, kiihtyi ja johti suureen lamaan, josta maailma ei ole vieläkään päässyt yli.

    Ranskan vaikutusvallan lasku, romahti kun vuoden 1870 sota hävittiin.

    Saksalle kävi päinvastoin vaikutusvallan suhteen, se lisääntyi jossain määrin saman sodan voiton seurauksena, mutta se ei ollut niin suuri kuin Keisarit kuvittelivat sen olevan ja miltä se meidän silmin on näyttänyt.

    Pohjoiseuroopan tilanteen muuttuminen.
    Ruotsi muuttui taloudelliseksi suurvallaksi, Suomi Venäjän valtoin sisällä olevaksi alueelliseksi suurvallaksi, jonka kuviteltiin tulevan toimeen yksinään ja itsenäisenä.

    Kehityksen sysäsi liikkeelle häviö Pultavan taistelussa. Sen jälkeen Ruotin vaikutuvalta laski, Venäjän vaikutusvalta alkoi nousta. Kehitystä nopeutti huomattavasti 7-vuotinen sota, joka oli 1. globaali sota, jota käytiin useilla alueille ja joka muutti melkoisesti voimasuhteita. Se mm. oli yksi asia joka johti Ranskan suureen vallankumoukseen monien muiden syiden lisäksi.

    Pultavan taistelukin johtui tietyistä seikoista,joten kehitys on ollut pitkä, useita satoja vuosia kulttuuria, taidetta, historiaa ja sotaa, syntymää ja kuolemaa.

    Huipentuma oli se tilanne joka oli syntynyt 2. maailmansodan jälkeen, se selittää koko nykyhetken ja antaa mahdollisuuden arvailla tulevaisuutta.

    Tämä arvailu on mahdollista hurjapäisille historioitsijoille tai mitään tietämättömille amatööreille, kuten

    Yours Truly

    VastaaPoista
  33. Ei sitä vaunua taideta siinä suoraan nimetä, mutta Sarastie kyllä toteaa sen kylkeä koputellessaan, että "Pitäisi olla hyvin onnistunut tyyppi tämä uusi", joten eiköhän se Sotka ollut.

    JR 12 eli jänkäjääkärit, joissa isänikin taisteli kuten olen jo muutaman kerran kehaissut, koostui pohjoisen pojista, jotka olivat kotonaan korvessa. Oikeita korpisoturien perikuvia, rykmentillinen määttiä.

    Historian kirjoitus on hupaisaa. Mitä kauempaa katsoo, sitä sumeammalta se näyttää, koska zeitgeist ei näy.

    VastaaPoista
  34. Kyllä se Hietasen mainitsema panssari mainitaan eli se on tyyppiä KV.

    Jätetään tehtäväksi kommentoijille selvittää kenen mukaan tankkityyppi oli nimetty.

    VastaaPoista
  35. Erillissota on erillissota, koska liittosopimus puuttui.

    Liittolaisuus vaatii valtiosopimuksen, jossa yhteistyö määritetään. Ilman sopimusta on muodollisesti vapaa tekemään omat päätöksensä.

    Rytin kirjekään - pakotettunakaan vuonna 1944 - ei ollut valtiosopimus.

    Kaikki muu on historiantutkijoiden retoriikkaa.

    VastaaPoista
  36. ad anonyymi:

    Eräs äskettäinen puhe

    Tuota kun lukee, huomaa, miten pitkälle menevään yhteistyöhön nykypäivänäkin ryhdytään ilman liittosopimusta. Jos tuota joskus joku historioitsija lueskelee, kyllä sitä pidetään melko vahvana todisteena liittosuhteesta.

    VastaaPoista
  37. @ jarmom: "Tutkija-tyttönen"? Vaikka olisi kuinka isänmaallinen maailmankuva, niin ei argumentteja tytöttelemällä auteta. Ihan vain vinkkinä.

    VastaaPoista
  38. Jyrki Katainen kirjoitti viikolla Iisalmen Sanomien kolumnissaan:

    Tällä hetkellä Suomi käyttää enemmän rahaa Nato-yhteistyöhön ja osallistuu Naton operaatioihin enemmän kuin keskimääräinen Natoon kuuluva jäsenmaa.

    Presidentti Halonen puolestaan vastustaa valtaoikeuksiensa supistamista, mikä tarkoittanee sitä että hän haluaa päättää vastaisuudessakin itse käykö tervehtimässä Suomessa harjoittelevia Nato-joukkoja.

    VastaaPoista
  39. Ruzaccho:lle:

    Kuules. Naisille sopivia ammatteja on vain muutamia, kuten hoitajatar, leipojatar, opettajatar, hierojatar, kotihoitajatar, lastenkasvattajatar, vaimotar ja tällaiset.
    Kaikki muissa ammateissa olevat naiset ovat tyttösiä, jotka ovat sotkeutuneet naisille kuulumattomiin ammatteihin.

    VastaaPoista
  40. Tulevaisuuden historiantutkijat kiistelevät, mitä liittosuhteita pää- ja ulkoministeri solmivat tekstiviesteillä.

    VastaaPoista
  41. Sattuma.omegalle

    Saksalaiset eivät voineet tehdä maihinnousua Helsinkiin siellä sijainneen venäläisen ja englantilaisen (sic!) laivasto-osaston takia. Myös jäätilanteella lienee ollut osuutensa asiaan.

    Englantilaisten osuus saksalaisten motivoijana lienee koko vapaussodan/kansalaissodan historiakirjoituksen valkoisin sivu.

    Kuka edes tuntee Helsingissä olleen englantilaisen laivasto-osaston talvella 1918? Olivat siellä alunperin tukemassa Venäjää Saksaa vastaan.

    VastaaPoista
  42. Ad sattuma.omega:

    Muistelmiin pitää suhtautua suurella varauksella, niin von der Goltzinkin. Totta kai hänen piti esittää asiat niin, että vuonna 1918 solmitut siteet jatkuisivat.

    En ole vielä Helsinki 1918 -kirjaa lukenut, mutta kuulin Laura Kolben esitelmöivän Santahaminassa. Pätevä esitelmä joka antoi ajattelemisen aihetta: valitsemme - tai meidän puolestamme valitaan -, mitä historiasta muistamme. Toisissa oloissa vuoden 1918 olisi ollut von der Goltz eikä Mannerheim. Siis jos Saksa olisi voittanut maailmansodan, Mannerheim ei olisi palannut valtionhoitajaksi eikä myöhemin mihinkään muuhunkaan virkaan.

    Tärkeämpi asia tietysti on, että valkoinen Suomi oli Berliinissä solminut sopimuksen, joka alisti Suomen talouden Saksalle. Tuosta sopimuksesta vapauduttiin Saksan hävittyä maailmansotaa.

    Suomi itsenäistyi siis de facto marraskuussa 1918.

    VastaaPoista